XHEL:PIHLIS ESEF Annual Report
Pihlajalinna Oyj (XHEL:PIHLIS)
ESEF Annual Report
2023-03-13
For: 2022-12-31
View Original
Added on
September 25, 2026
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
Pihlajalinna
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2022
2022
>
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 2
Hallituksen toimintakertomus
1.1.
– 31.12.2022
SISÄLLYSLUETTELO
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 3
Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta
1.1.2022–31.12.2022
xxxx
Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen:
Vuonna 2022 keskityimme strategiamme mukaisesti lääkärikeskus- ja
sairaalapalveluverkoston laajentamiseen sekä tarjonnan kasvattami-
seen. Lisäksi valmistauduimme hyvinvointialueiden aloittamiseen te-
hostamalla toimintaamme julkisissa palveluissa. Pihlajalinnan liike-
vaihto kasvoi merkittävät 19,5 prosenttia yhteensä 690,5 miljoonaan
euroon (577,8 milj. euroa vuonna 2021). Tästä orgaanisen kasvun
osuus oli 6,0 prosenttia. Toisaalta vuosi oli monin tavoin haastava, ja
kannattavuus heikkeni koronapalveluiden vähenemisen sekä erityi-
sesti korkeina pysyneiden sairauspoissaolojen ja julkisen erikoissai-
raanhoidon kulujen vuoksi. Oikaistu EBITA oli 26,7 miljoonaa euroa
(37,3 milj. euroa vuonna 2021).
Teimme vuoden aikana useita tarjonnan kasvua tukevia yrityskaup-
poja. Helmikuussa Pohjola Sairaala siirtyi osaksi Pihlajalinnaa. Kaupan
myötä yhtiöllä on kattava palveluverkosto korkean jalostusarvon sai-
raalapalveluissa sekä monipuolinen päivystystoiminta kaikissa suurim-
missa maakuntakeskuksissa. Huhtikuussa toteutimme yrityskaupat
Etelä-Savon työterveydestä ja Lääkärikeskus Ikiomasta. Kainuulaisen
yksityisiä lääkäripalveluita sekä lääkäreiden ja hoitajien vuokraustoi-
mintaa tarjoavan MediEllenin hankimme syyskuun alussa. Jyväskylä-
läinen lääkärikeskus Seppälääkärit sekä kuvantamiskeskus Seppämag-
neetti siirtyivät Pihlajalinnan omistukseen lokakuun alussa. Lisäksi
hankimme rokotepalveluita tarjoavan Punkkibussi®-liiketoiminnan
huhtikuussa.
Hankittujen toimipisteiden ja palveluiden yhdistäminen saatettiin lop-
puun, mutta synergiahyödyt viivästyivät. Ne tulevat näkymään täysi-
määräisesti vuonna 2023. Keskitymme myös varmistamaan hankittu-
jen liiketoimintojen mittakaavaedut. Lisäksi Pihlajalinna selkeyttää
palveluportfoliotaan, mistä esimerkkinä sopimus yksityisten suun ter-
veyden palveluiden kaupasta vuoden 2022 lopussa. Kauppa on tarkoi-
tus toteuttaa maaliskuun 2023 loppuun mennessä.
Koronaepidemian kiihdyttämä etäasioinnin kasvu jatkui vahvana. Etä-
asioinnin osuus kaikesta asioinnista oli vuoden lopussa 37 prosenttia.
Vuoden 2022 aikana aloitimme strategisia hankkeita monikanavaisten
palvelujemme vahvistamiseksi entisestään. Etäpalveluiden hyödyntä-
minen on kasvussa myös työterveysasiakkuuksissamme. Pihlajalinnan
työterveyshuollon piirissä oli vuoden 2022 lopussa yli 270 000 henki-
löä.
Teimme vuoden 2022 aikana tehostamistoimia julkisissa palveluissa
vastataksemme nousseisiin kustannuksiin. Jatkamme tehostamisoh-
jelmia kuntaulkoistuksissamme. Neuvottelut hyvinvointialueiden
kanssa palveluohjauksen ja kustannusvastuun jaosta jatkuvat esimer-
kiksi kiireellisen ja vaativan erikoissairaanhoidon osalta. Yhteisyrityk-
siemme palvelusopimukset siirtyivät Pirkanmaan, Keski-Suomen ja
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueille.
Liiketoiminnan kasvu on tarkoittanut myös henkilöstön ja ammatin-
harjoittajien määrän kasvua. Olemme onnistuneilla rekrytoinneilla
mahdollistaneet tarjonnan kasvattamisen ja erityisesti päivystystoi-
minnan laajentamisen. Muutokset ovat vaatineet henkilöstöltämme
paljon, ja vuoden 2023 strategisena painopistealueena on henkilöstön
työhyvinvoinnin edistäminen ja kehittäminen esimerkiksi työtehtä-
vien selkeyttämisellä ja johtamisen kehittämisellä. Pihlajalinnassa
työskenteli vuoden 2022 lopussa 7 016 (6 297) henkilöä ja 1 812 (1
070) ammatinharjoittajaa.
Vuoden 2022 aikana kohtasimme lukuisia muutoksia toimintaympä-
ristössä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan kiihdytti yleisen kustannus-
tason nousua entisestään. Koronarajoituksia poistettiin vuoden ai-
kana. Korona ja muut hengitystieinfektiot lisäsivät kuitenkin henkilös-
tön sairauspoissaolojen määrää tilikaudella merkittävästi, mikä on ai-
heuttanut paitsi kustannuksia myös operatiivisia haasteita läpi vuo-
den.
Kannattavuuden kehittymiseen vuonna 2022 emme voi olla tyytyväi-
siä. Yrityskaupat kasvattivat yhtiön velkaantuneisuutta merkittävästi,
mutta niiden taloudelliset hyödyt eivät ole vielä täysimääräisesti to-
teutuneet. Olemme aloittaneet monia toimia kannattavuuden ja ta-
loudellisen aseman vahvistamiseksi. Vuoden 2023 alusta nostimme
palveluiden hintoja keskimäärin 5–10 prosenttia ja jatkoimme toimin-
nan tehostamista kaikissa yhtiön toiminnoissa. Pihlajalinna aloitti
muutosneuvottelut tammikuun alkupuolella. Tarkastelemme yksit-
täisten toimipaikkojen mahdollisia osittaisia supistamisia, yhdistämi-
siä tai lakkauttamisia sekä organisaation rakennetta. Kannattavuuden
vahvistamiseksi tehtävien toimenpiteiden vaikutukset näkyvät asteit-
tain vuoden 2023 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien.
Ulkoisista epävarmuustekijöistä huolimatta toteutimme strategi-
aamme määrätietoisesti ja onnistuimme kasvattamaan toimin-
taamme. Kuluneesta vuodesta haluan kiittää kaikkia sidosryh-
miämme, mutta erityisesti koko henkilöstöämme. Vuonna 2023 keski-
tymme vahvistamaan taloudellista asemaamme kannattavan kasvun
takaamiseksi.
Pihlajalinnan strategia 2023–2025
Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä terveys- ja hyvin-
vointipalveluiden tuottajista ja konsernin tehtävänä on auttaa ihmisiä
elämään parempaa elämää.
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 4
Konserni tuottaa muun muassa lääkärinvastaanottopalveluita ja eri-
koissairaanhoidon, työterveyden ja asumis- ja hyvinvointipalveluita.
Pihlajalinna-konsernin asiakkaita ovat yksityishenkilöt, yritykset, va-
kuutusyhtiöt ja julkinen sektori. Pihlajalinnan visiona on tuoda hyvin-
vointi jokaisen lähelle ja olla vaikuttavasti läsnä.
Pihlajalinnan arvot ovat energisyys, eettisyys ja ennakkoluulotto-
muus.
Strategiset painopistealueet
1. Henkilöasiakkaan palveluiden uudistaminen
Pihlajalinna vahvistaa monikanavaisia palveluitaan ja kuluttajaliiketoi-
mintaansa uusilla palvelukonsepteilla sekä digitaalisilla innovaatioilla.
2. Sote-yhteistyö
Pihlajalinna tekee tiivistä yhteistyötä tulevien hyvinvointialueiden
kanssa ja rakentaa vahvan markkinaposition julkiseen terveydenhuol-
toon.
3. Digitalisaation vahvistaminen
Pihlajalinna panostaa voimakkaasti digitalisointiin henkilöstön, asia-
kaskokemuksen ja operatiivisen toiminnan kehittämisessä.
Strategiakauden tavoitteet
●
Pihlajalinnalla on houkuttelevin ja monipuolisin palveluvalikoima.
●
Pihlajalinna on kuluttajan ja ammattilaisen ykkösvalinta.
●
Pihlajalinnan palvelut ovat toimialan sujuvimmat ja ne ovat saata-
villa viiveettä.
●
250 miljoonan euron liikevaihdon kasvu vuoden 2021 tasosta
(577,8 miljoonaa euroa) vuoden 2025 loppuun mennessä. Kasvusta
noin kolmanneksen arvioidaan tulevan julkiselta sektorilta ja kaksi
kolmasosaa yritys- ja yksityisasiakkailta.
●
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA) yli 9 prosenttia liikevaihdosta pitkällä ai-
kavälillä.
●
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA) alle 3 pit-
källä aikavälillä.
●
Osinkoina tai pääoman palautuksina jaetaan osakkeenomistajille
vähintään yksi kolmasosa tilikauden tuloksesta, mikäli se ei vaa-
ranna yhtiön maksuvalmiutta.
Mittarit
Tavoitteiden saavuttamista mitataan mm. taloudellisilla mittareilla,
asiakkaille tarjolla olevien vastaanottoaikojen ja toimenpiteiden mää-
rän kasvulla sekä asiakas- ja työntekijäkokemusta mittaavalla Net
Promotion Score (NPS) -luvuilla.
Liikevaihto asiakasryhmittäin
Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritysasiakkaat, yksityisasiakkaat ja
julkisen sektorin asiakkaat.
●
Konsernin yritysasiakkaiden ryhmä koostuu Pihlajalinnan työter-
veysasiakkaista, vakuutusyhtiöasiakkaista ja muista yrityssopimus-
asiakkaista. Konsernin työterveyspalveluiden henkilöasiakasmäärä
on noin 200 000 yritysasiakkaiden ryhmässä.
●
Konsernin yksityisasiakkaat ovat itse maksavia yksityishenkilöitä,
jotka saattavat hakea myöhemmin korvausta vakuutusyhtiöltä.
●
Konsernin julkisen sektorin asiakasryhmään kuuluvat julkisen sek-
torin organisaatiot Suomessa, kuten kunnat, kuntayhtymät, seura-
kunnat, sairaanhoitopiirit ja julkishallinto hankkiessaan sosiaali- ja
terveydenhuollon osto- ja ulkoistuspalveluita, asumispalveluita,
työterveyden palveluita ja työvoimapalveluita. Konsernin työter-
veyspalveluiden henkilöasiakasmäärä on yli 70 000 julkisen sekto-
rin asiakasryhmässä.
Tammi–joulukuu 2022
Yritysasiakkaiden liikevaihto oli 225,3 (137,7) miljoonaa euroa, kasvua
87,5 miljoonaa euroa eli 63,5 prosenttia. Vakuutusyhtiöasiakkaille to-
teutunut myynti nousi 57,2 miljoonaa euroa eli 162,7 prosenttia. Lii-
kevaihto nousi yritysjärjestelyjen johdosta 54,8 miljoonaa euroa. Or-
gaaninen kasvu oli 32,7 miljoonaa euroa eli 23,8 prosenttia. Yritys-
asiakasryhmässä koronapalveluiden liikevaihto oli 7,8 (8,4) miljoonaa
euroa, laskua -0,6 miljoonaa euroa. Lääkärikeskustoimipisteiden
käyntimäärät nousivat 54 prosenttia vertailukaudesta. Ilman yritysjär-
jestelyjen vaikutusta käyntimäärät olisivat nousseet 21 prosenttia ver-
tailukaudesta.
Yksityisasiakkaiden liikevaihto oli 103,2 (85,2) miljoonaa euroa, kas-
vua 18,0 miljoonaa euroa eli 21,1 prosenttia. Yritysjärjestelyt nostivat
yksityisasiakkaiden liikevaihtoa 15,2 miljoonaa euroa. Orgaaninen
kasvu oli 2,8 miljoonaa euroa eli 3,3 prosenttia. Yksityisasiakkaiden
ryhmässä koronapalveluiden liikevaihto oli 1,6 (2,3) miljoonaa euroa,
laskua -0,7 miljoonaa euroa. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimää-
rät nousivat 30 prosenttia. Ilman yritysjärjestelyjen vaikutusta käynti-
määrät olisivat nousseet 15 prosenttia vertailukaudesta. Vakuutusyh-
tiöiden maksusitoumusten ja suoramaksukäytäntöjen sujuvoittami-
nen vähentää raportoitua yksityisasiakkaiden myyntiä.
Julkisen sektorin liikevaihto oli 435,5 (427,8) miljoonaa euroa, kasvua
7,7 miljoonaa euroa eli 1,8 prosenttia. Yritysjärjestelyt nostivat julki-
sen sektorin liikevaihtoa 7,8 miljoonaa euroa. Koronapalveluiden lii-
kevaihto oli 7,3 (28,2) miljoonaa euroa, laskua -20,9 miljoonaa euroa.
Laskua kompensoi kokonais- ja osaulkoistussopimusten hinnantarkis-
tukset 3,0 miljoonaa euroa sekä erityisesti etäpalveluiden, asumispal-
veluiden ja leikkaustoiminnan liikevaihdon kasvu julkiselle sektorille
yhteensä 12,0 miljoonaa euroa. Lääkärikeskustoimipisteiden käynti-
määrät nousivat 37 prosenttia vertailukaudesta. Ilman yritysjärjeste-
lyjen vaikutusta käyntimäärät olisivat laskeneet 7 prosenttia vertailu-
kaudesta.
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 5
29 %
14 %
40 %
17 %
LIIKEVAIHTO ASIAKASRYHMITTÄIN
YTD Q4 2022, %
Yritysasiakkaat
Yksityisasiakkaat
Kokonais- ja osaulkoistukset
Muut palvelut julkiselle sektorille
138
225
85
103
301
304
127
132
2021 YTD
2022 YTD
LIIKEVAIHTO
ASIAKASRYHMITTÄIN YTD Q4,
M€
Muut palvelut julkiselle sektorille
Kokonais- ja osaulkoistukset
Yksityisasiakkaat
Yritysasiakkaat
+64 %
+21 %
+1 %
+4 %
578
690
+19,5 %
Kausivaihtelu
Pihlajalinnan liiketoimintaan vaikuttaa tietty kausiluonteisuus. Pihlaja-
linnan sote-kokonaisulkoistuksiin ja muuhun kiinteähintaiseen lasku-
tukseen liittyy tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa. Kesälo-
makausina, erityisesti heinäkuussa, tällaisiin sopimuksiin liittyvät hen-
kilöstökustannukset pienenevät ja kannattavuus paranee pääosin
palkkojen jaksotusten johdosta. Toisaalta Pihlajalinnan yksityis- ja yri-
tysasiakkaiden palvelukysyntä on alhaisempi ja kannattavuus hei-
kompi lomakausina, erityisesti heinä-elokuussa ja joulukuussa. Vuosi-
neljännesten tasolla kausiluonteisuus on historiallisesti vaikuttanut
vuoden kolmannen neljänneksen kannattavuutta parantavasti.
Konsernin liikevaihto ja tulos
Tammi−joulukuu 2022
Pihlajalinnan liikevaihto oli 690,5 (577,8) miljoonaa euroa, kasvua
112,7 miljoonaa euroa eli 19,5 prosenttia. Koronapalveluiden liike-
vaihto oli 16,7 (38,9) miljoonaa euroa, laskua -22,2 miljoonaa euroa.
Orgaaninen kasvu oli 34,8 miljoonaa euroa eli 6,0 prosenttia. Orgaa-
ninen kasvu olisi ollut 59,4 miljoonaa euroa eli 10,3 prosenttia ilman
koronapalveluita ja Jämsän Terveys Oy:n ja Jämsän kaupungin käräjä-
oikeuskäsittelyn ratkaisun mukaista liikevaihdon oikaisua -2,4 miljoo-
naa euroa. Yritysjärjestelyjen osuus liikevaihdon kasvusta oli 77,9 mil-
joonaa euroa eli 13,5 prosenttia.
Tilikauden liikevaihdon orgaaninen kasvu on perustunut tarjonnan
voimakkaaseen kasvattamiseen koko toimipisteverkostossa. Orgaani-
nen vastaanottotoiminnan, leikkaustoiminnan, etäpalveluiden ja työ-
terveyspalveluiden kasvu on kompensoinut koronapalveluiden mer-
kittävää laskua.
Tilikauden kaikista vastaanottokäynneistä, pois lukien kokonaisulkois-
tukset ja koronatestaus, toteutui etäpalveluina 37 (36) prosenttia.
Etävastaanottokäyntien määrä kasvoi 40 prosenttia vertailukaudesta.
Kaikkien vastaanottokäyntien määrä kasvoi 33 prosenttia.
Tammi-joulukuu 2022
milj. euroa
2022
2021
muutos
muutos-%
Yritysasiakkaat
225,3
137,7
87,5
63,5 %
98,4
35,1
63,3
180,2 %
Yksityisasiakkaat
103,2
85,2
18,0
21,1 %
Julkinen sektori
435,5
427,8
7,7
1,8 %
josta kokonais- ja osaulkoistukset
303,9
300,8
3,1
1,0 %
josta työvoimapalvelut
24,8
26,1
-1,3
-4,9 %
josta työterveys- ja muut palvelut
106,8
100,9
5,9
5,8 %
Konsernin sisäinen myynti
-73,5
-73,0
-0,5
0,7 %
Konsernin liikevaihto
690,5
577,8
112,7
19,5 %
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 6
Käyttökate oli 54,4 (62,6) miljoonaa euroa, laskua -8,2 miljoonaa eu-
roa eli -13,1 prosenttia. Oikaistu käyttökate oli 64,2 (65,3) miljoonaa
euroa, laskua -1,1 miljoonaa euroa eli -1,7 prosenttia. Käyttökatteen
oikaisut olivat yhteensä 9,8 (2,7) miljoonaa euroa. Jämsän Terveys
Oy:n ja Jämsän kaupungin käräjäoikeuskäsittelyn ratkaisun mukainen
oikaisu vaikutti käyttökatteeseen 4,7 miljoonaa euroa. Erä on käsi-
telty oikaisueränä. Muut oikaisuerät olivat yritysjärjestelyjen integ-
raatiokulut 1,8 miljoonaa euroa, IFRS 3 -kulut 1,1 miljoonaa euroa ja
takautuvat kustannusoikaisut ilman kassavirtavaikutusta 0,7 miljoo-
naa euroa sekä muut kuluerät yhteensä 1,2 miljoonaa euroa.
Tilikauden henkilöstökustannukset olivat poikkeuksellisen korkeat.
Erityisesti erilaisten hengitystieinfektioiden osuus Pihlajalinnan henki-
löstön sairauspoissaoloista nousi. Henkilöstövajetta on paikattu sijai-
silla sekä vuokratyövoimalla. Arvio kohonneiden sairauspoissaolojen
vaikutuksesta tilikauden henkilöstökuluihin on noin 4,0 miljoonaa eu-
roa.
Kannattavuutta on merkittävästi heikentänyt koronapalveluiden
lasku. Lisäksi tarjonnan kasvattaminen on nostanut kustannuksia työ-
terveyspalveluissa ja lääkäriasematoiminnassa. Leikkaustoiminnan ja
etäpalveluiden kannattavuus on edellistä tilikautta parempi suurem-
pien volyymien johdosta. Kokonais- ja osaulkoistusten kustannukset
pysyivät korkealla tasolla, mutta tehostamisohjelmien, sopimusten
hinnantarkistusten, koronakustannuskorvausten ja Etelä-Pohjanmaan
sairaanhoitopiirin palvelumaksujen palautuksen johdosta kannatta-
vuus tilikaudella parani.
Poistot ja arvonalentumiset olivat 45,5 (34,7) miljoonaa euroa. Poisto-
jen ja arvonalentumisten oikaisuerät olivat -0,1 (-0,3) miljoonaa eu-
roa. Aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 7,7 (6,7) miljoonaa eu-
roa, josta hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot (PPA -pois-
tot) olivat 2,7 (3,0) miljoonaa euroa. Aineellisten hyödykkeiden pois-
tot olivat 10,6 (9,2) miljoonaa euroa, ja poistot sekä arvonalentumiset
käyttöoikeusomaisuuseristä olivat 27,2 (18,8) miljoonaa euroa. Poh-
jola Sairaalan hankinta nosti Pihlajalinnan käyttöoikeustoimitilojen eli
vuokratilojen poistoja 6,6 miljoonaa euroa.
Oikaistu liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja ar-
vonalentumisia (EBITA) oli 26,7 (37,3) miljoonaa euroa. Oikaistu
EBITA-marginaali oli 3,9 (6,5) prosenttia. Liikevoiton oikaisut olivat
yhteensä 9,7 (2,4) miljoonaa euroa.
Pihlajalinnan liiketulos oli 8,9 (27,9) miljoonaa euroa, laskua -19,0 mil-
joonaa euroa. Oikaistu liiketulos oli 18,6 (30,3) miljoonaa euroa, las-
kua -11,7 miljoonaa euroa.
Konsernin nettorahoituskulut olivat -7,4 (-3,7) miljoonaa euroa. Poh-
jola Sairaalan hankinta nosti Pihlajalinnan vuokrasopimusvelkojen
korkokuluja 1,8 miljoonaa euroa. Rahoituksen uudelleenjärjestely
maaliskuussa ja loppuvuodesta maksetut waiver-kustannukset tila-
päisten kovenanttitasojen noston johdosta aiheuttivat yhteensä 0,8
miljoonan euron kertaluonteiset rahoituskulut. Lisäksi yritysjärjestelyt
ovat nostaneet Pihlajalinnan velkaantuneisuutta ja korkokustannuk-
sia. Tulos ennen veroja oli 1,5 (24,2) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman
verot olivat 6,1 (-5,1) miljoonaa euroa.
Verohallinto myönsi Pihlajalinnalle oikeuden Pohjola Sairaala Oy:n ai-
kaisempien verovuosien vahvistettujen tappioiden ja verovuosilta
2021–2022 vahvistettavien tappioiden vähentämiseen. Kyseinen las-
kennallinen verosaaminen 6,3 miljoonaa euroa on tilikaudella kirjattu
tulosvaikutteisesti, sillä suunnitelma verotappioiden hyödyntämisestä
on saatu loppuun.
Tulos oli 7,7 (19,1) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli
0,42 (0,89) euroa.
Katsaus toimintaympäristöön
Korona ja hoitojonot
Koronapandemian vaikutukset suomalaisessa terveydenhuollossa oli-
vat edelleen laajat. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos ilmoitti kesän lo-
pulla, että pandemiasta ollaan siirtymässä endemiaan, ja virusta tulee
todennäköisesti esiintymään kausivaihtelun mukaisesti vuosittain
toistuvina epidemioina. Jotta muu välttämätön hoito ei kärsi, tervey-
denhuoltojärjestelmän on sopeuduttava uuteen tilanteeseen. Tähän
tarvitaan sekä julkisen että yksityisen sektorin resursseja.
Kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot kasvoivat edelleen, ja syk-
syllä yli 152 000 asiakasta odotti pääsyä kiireettömään erikoissairaan-
hoitoon sairaanhoitopiirien sairaaloissa.
Sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus ja palkkakehitys
Pula sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista on yksi koko suomalaisen
yhteiskunnan suurimmista kysymyksistä, ja työvoiman saatavuus on
vaikeutunut viime vuosina huomattavasti. Valtiovarainministeriön en-
nusteen mukaan vuoteen 2035 mennessä sote-alalle tarvitaan 70 000
työntekijää lisää nykytilanteeseen verrattuna.
Eduskunnan linjaamaa ympärivuorokautisen vanhustenhoivan 0,7
työntekijän mitoituksen voimaantuloa päätettiin siirtää vuoden 2023
joulukuuhun. On arvioitu, että siihen mennessä alalle tarvittaisiin yli 3
400 hoitajaa lisää, jotta mitoitus voitaisiin toteuttaa määräajassa.
Sote-alan palveluntuottajilla työvoimakysymykset näkyvät rekrytoin-
nin haasteina, ja ammattitaitoinen henkilöstö koetaan yrityksissä en-
tistä vahvempana voimavarana. Onnistuneiden rekrytointien ja esi-
merkiksi houkuttelevan koulutusyhteistyön merkitys kasvoi edelleen.
Terveyspalvelualan työehtosopimus (TPTES) astui voimaan vuoden
2022 toukokuussa, ja sen sopimuskausi on kaksi vuotta. Sopimuksen
mukaisesti henkilökohtaisia kuukausipalkkoja ja taulukkopalkkoja ko-
rotettiin lokakuun 2022 alusta 2 prosenttia, ja 1.6.2023 alkaen niitä
korotetaan 1,9 prosentin yleiskorotuksella.
Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen (SOSTES) sopimus-
kausi on muotoa 1 + 1, ja myös se astui voimaan toukokuussa 2022.
Syyskuun 2022 alussa alan palkkoja korotettiin 2 prosenttia. Palkka-
taulukoihin tuli myös alarajakorotuksia 0,8 prosenttia, joka on koh-
dennettu palkkaryhmien vähimmäispalkkoihin. Vuoden 2023 palkan-
korotukset päätetään verrokkialojen palkankorotusten mukaan; pal-
kankorotus on vähintään 1,9 prosenttia.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat sekä hoitajajärjestöt Tehy ja Su-
per hyväksyivät työtaistelun päätteeksi uuden työ- ja virkaehtosopi-
muksen sovintoehdotuksen 3.10.2022. Sopimus yhdessä aiemmin ke-
sällä hyväksytyn kunta-alan sopimusratkaisun myötä nostavat henki-
löstön ansioita sopimuskaudella 2022–2024 keskimäärin vähintään 13
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 7
prosenttia. SOTE-sopimuksen piirissä on noin 180 000 työntekijää, joi-
den työvoimakustannukset ovat noin 8,6 miljardia euroa vuodessa.
Talousennusteet ja inflaatio
Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan helmikuussa 2022. Sodalla on
ollut mittavia vaikutuksia koko euroalueen talouteen. Talouskasvu on
hidastunut, inflaatio on kiihtynyt ja markkinakorot ovat nousseet.
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2022 joulukuussa kuluttajahintoja
nosti vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna eniten sähkön hin-
nan, asuntolainojen keskikoron ja kulutusluottojen korkojen nousu
sekä dieselin hinnan nousu. Suomen Pankin joulukuussa 2022 julkais-
tun ennusteen mukaan Suomen talous ajautuu lievään taantumaan
vuonna 2023 ja bruttokansantuote supistuu 0,5 prosenttia. Ennus-
teessa todetaan taantuman jäävän lyhytkestoiseksi, ja talouden kasvu
elpyy 1,1 prosenttiin vuonna 2024.
Yleinen epävarmuus on heikentänyt kuluttajien ostovoimaa ja supis-
tanut investointeja. Kuluttajaluottamus tippui kuluneen vuoden ai-
kana sen mittaushistorian alhaisimmalle tasolle. Kuluttajien luotta-
musindikaattorin saldoluku oli vuoden 2022 joulukuussa -18,5, kun se
edellisen vuoden vastaavaan aikaan oli -3,5.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on kasvattanut myös kyberhyök-
käysten todennäköisyyttä.
Hyvinvointialueet ja väestön sosiaali- ja terveyspalvelujen tur-
vaaminen
Vuotta 2022 leimasi valmistautuminen hyvinvointialueiden aloittami-
seen vuoden 2023 alussa. Yksityisiltä palveluntuottajilta hyvinvointi-
alueet odottavat erityisesti ketteriä ja skaalautuvia palvelumalleja
sekä helposti alueiden omiin alustoihin kytkettäviä digitaalisia ratkai-
suja. Yksityisen ja julkisen yhteistyötä tarvitaan, kun hyvinvointialueet
aloittavat toimintansa haastavassa tilanteessa.
Ikääntyvä väestö, ihmisten yleinen liikkumisen vähentyminen ja elin-
tapamuutokset näkyvät sairauksien kasvuna. Yli 75-vuotiaiden luku-
määrä Suomessa kasvaa 250 000 henkilöllä kuluvan vuosikymmenen
aikana. Tällä on suora vaikutus palveluiden kysyntään ja kustannuk-
siin: 75−84-vuotiaiden sosiaali- ja terveys-palveluiden kustannukset
ovat keskimäärin noin kolminkertaiset koko väestön keskiarvoon ver-
rattuna. Yli 85-vuotiailla kustannukset ovat puolestaan lähes seitsen-
kertaiset.
Yhteiskuntaamme kohdistuneet kriisit lisäsivät myös ihmisten yleistä
epävarmuutta, mikä haastaa kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvin-
voinnin edistämistä. Mielenterveyden ongelmat ovat kasvaneet ra-
justi. Työkyvyttömyyseläkkeistä jo liki puolet myönnetään mielenter-
veystä ja käyttäytymisestä johtuvista syistä. Työnantajien sosiaalinen
vastuu korostuu, ja yhteistyö työterveyden kanssa on entistä tärke-
ämpää.
Hyvinvointivaltion kustannuskysymyksiä ja -vastuita ratkottaessa tu-
lee entistä vahvemmin keskittyä terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämi-
seen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn.
Konsernin tase ja rahavirta
Pihlajalinna-konsernin taseen loppusumma oli
661,6 (457,1)
miljoo-
naa euroa. Kasvu johtui pääasiallisesti toteutetuista yritysjärjeste-
lyistä. Konsernin rahavarat olivat yhteensä
13,1 (4,3)
roa. Konsernin korkojohdannaisen käypä arvo tilinpäätöstilanteessa
oli 5,1 miljoonaa euroa.
Liiketoiminnan nettorahavirta tilikaudelta oli
64,9 (56,9)
euroa. Maksetut verot olivat
-6,9 (-2,6)
pääoman muutos oli
16,8 (-3,3)
muista veloista vapautui käyttöpääomaa
24,2 (14,7)
miljoonaa euroa.
Myyntisaamisiin ja muihin saamisiin sitoutui
-6,0 (-16,8)
omaisuuteen sitoutui -0,8
rausten muutos sitoi käyttöpääomaa -0,7
Investointien nettorahavirta tilikaudelta oli
-83,4 (-32,1)
roa. Yritysjärjestelyt vaikuttivat investointien nettorahavirtaan
-52,3
(-16,4)
miljoonaa euroa. Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyö-
dykkeisiin olivat
-29,0 (-14,8)
miljoonaa euroa, ja aineellisten hyödyk-
keiden luovutustulot olivat
0,4 (0,5)
nasti Pohjola Sairaalan kone- ja kalustoleasingsopimukset 5,8 miljoo-
nalla eurolla kaupantekopäivänä 1.2.2022. Tilikauden aikana on pa-
nostettu poikkeuksellisen paljon toimipisteverkoston laajentamiseen
ja uudistamiseen.
Konsernin rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) -18,6
(24,9) miljoonaa euroa tilikaudelta.
Rahoituksen nettorahavirta tilikaudelta oli
27,4 (-33,9)
miljoonaa eu-
roa. Rahoitusvelkojen muutos, sisältäen tililimiittien muutokset, oli
yhteensä
75,2 (-1,6)
miljoonaa euroa. Vuokrasopimusvelkojen maksut
olivat
-29,0 (-19,8)
miljoonaa euroa, ja maksetut korot sekä muut ra-
hoituskulut olivat
-8,3 (-4,0)
miljoonaa euroa. Pihlajalinna järjesteli
uudelleen pitkäaikaisen velkarahoituksensa maaliskuussa 2022. Mää-
räysvallattomille omistajille maksettiin osinkoa
-1,8 (-0,4)
miljoonaa
euroa. Pihlajalinna Oyj maksoi huhtikuussa 2022 osinkoa -6,8 (-4,5)
miljoonaa euroa tilikaudelta 2021. Yhtiö on hankkinut omia osakkeita
kannustinohjelmaansa ja hallituspalkkioita varten
-1,5 (-0,6)
miljoo-
nalla eurolla.
Konsernin nettovelkaantumisaste oli
313,8 (158,8)
prosenttia. Korolli-
set nettovelat olivat
385,7 (194,7)
miljoonaa euroa, kasvua 190,9 mil-
joonaa euroa. Yritysjärjestelyjen rahana maksetut kauppahinnat nos-
tivat rahoitusvelkojen määrää 56,1 miljoonaa euroa. Lisäksi yritysjär-
jestelyt nostivat vuokrasopimusvelkojen määrää 129,5 miljoonaa eu-
roa.
Sijoitetun pääoman tuotto oli
2,3 (8,8)
tuotto oli
6,2 (16,1)
Rahoitusjärjestelyt
Pihlajalinna järjesteli 22.3.2022 uudelleen pitkäaikaisen velkarahoi-
tuksensa vastuullisuussidonnaisella rahoitusjärjestelyllä. Vakuudeton
kolmen vuoden ja kahden optiovuoden 200 miljoonan euron rahoi-
tusjärjestely toteutettiin Danske Bankin, OP Yrityspankin ja Swedban-
kin kanssa (lainapankit). Rahoitus koostuu 130 miljoonan euron pitkä-
aikaisesta lainasta ja konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin ja yritysos-
toihin tarkoitetusta 70 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä. Ra-
hoitusjärjestelyyn sisältyy lisäksi mahdollisuus kasvattaa kokonaisra-
hoituksen määrää erillisillä rahoittajien lisäluottopäätöksillä myöhem-
min 100 miljoonalla 300 miljoonaan euroon.
Rahoitusjärjestelyyn liittyvät tavanomaiset leverage- (nettovelan
suhde pro forma käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit
(nettovelkaantumisaste). Kovenanttien laskennassa ei oteta huomi-
oon IFRS 16 -vuokrasopimusvelkoja (Frozen GAAP). Rahoituksen lai-
namarginaali on lisäksi sidottu vuosittaisiin vastuullisuustavoitteisiin,
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 8
jotka liittyvät potilastyytyväisyyteen (NPS), henkilöstön sitoutumiseen
(eNPS) ja leikkaushoidon toteutumiseen tavoiteajassa. Tilikauden lo-
pussa rahoitusjärjestelyn mukaiset vastuullisuustavoitteet eivät ai-
heuttaneet muutosta lainamarginaaleihin.
Pohjola Sairaala Oy:n hankinnan johdosta Pihlajalinna ja lainapankit
sopivat rahoitusjärjestelyyn vuoden 2022 ajaksi gearing-kovenanttita-
son noston 140 prosenttiin ja leverage-kovenanttitason noston ta-
solle 4,00.
Pihlajalinna ja lainapankit sopivat loppuvuoden aikana tilapäisesti ra-
hoitusjärjestelyn kovenanttitasojen nostosta kahdesti. Hankittujen
waiverien mukaan vuoden 2022 viimeisen neljänneksen leverage-
taso nostettiin 5,5:een ja vuoden 2023 ensimmäinen neljännes
4,5:een ja toinen neljännes 4,0:aan. Vuoden 2022 viimeinen neljän-
nes ja vuoden 2023 ensimmäiset kolme neljännestä gearing ei saa
ylittää tasoa 140 prosenttia. Rahoitusjärjestelyn alkuperäinen gea-
ring-kovenanttitaso 115 prosenttia astuu voimaan vuoden 2023 nel-
jännen neljänneksen tarkastelussa. Vuoden 2023 kolmannen neljän-
neksen alusta rahoitusjärjestelyn mukainen leverage-taso on 3,75.
Tilikauden lopussa rahoitusjärjestelyn mukainen leverage oli 5,23 ja
gearing oli 139,95 prosenttia. Yhtiö täytti kovenanttiehdot
31.12.2022. Mikäli konsernin tulos verojen jälkeen olisi ollut noin 40
tuhatta euroa heikompi, gearing-kovenanttitaso olisi rikkoutunut.
Toisaalta yhtiön koronvaihtosopimuksen käypä arvo tilinpäätöstilan-
teessa oli 5,1 miljoonaa euroa. Mikäli koronvaihtosopimus olisi myyty
tilinpäätöstilanteessa, olisi gearing laskenut tasoon 136,0 prosenttia
ja leverage tasoon 5,08. Kovenanttiehtojen rikkoutuminen voi johtaa
rahoitusjärjestelyn eräännyttämiseen.
Waiver-sopimuksessa rahoitusjärjestelyn korkein marginaalitaso
nousi yhden prosenttiyksikön vuoden 2023 alusta lukien kyseisen
vuoden kolmanteen neljännekseen asti. Korkeimman marginaalitason
nostosta ja muista waiver-ehdoista luovutaan vuoden 2023 loppuun
mennessä. Mikäli yhtiö esittää pysyvänsä alkuperäisten kovenanttita-
sojen alla seuraavan 12 kuukauden ajan, edellä kuvatuista lisäeh-
doista voidaan luopua jo aiemmin.
Konsernilla on toistaiseksi voimassa olevat yhteensä 10 miljoonan eu-
ron tililimiittisopimukset. Tililimiittisopimusten irtisanomisaika on yksi
kuukausi. Pihlajalinnalla oli tilikauden lopussa käyttämättömiä sitovia
rahoituslimiittejä yhteensä 43 miljoonaa euroa. Lisäksi erillisen luot-
topäätöksen vaativa lisäluottolimiitti 100 miljoonaa euroa on käyttä-
mättä.
Yhtiöllä on 65 miljoonan euron nimellisarvoinen koronvaihtosopimus,
jolla vaihtuvakorkoisen rahoitusjärjestelyn korko on muutettu kiinte-
äksi. Koronvaihtosopimukseen sovelletaan rahavirran suojauslasken-
taa, jolloin käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin
laajan tuloksen eriin. Koronvaihtosopimuksen alkamispäivä on maa-
liskuussa 2023 ja se on voimassa 25.3.2027 asti.
Yritysostot ja investoinnit
Bruttoinvestoinnit, mukaan lukien yritysostot, olivat 234,4 (44,8) mil-
joonaa euroa. Bruttoinvestoinnit yritysjärjestelyihin sisältäen käyttö-
oikeusomaisuuserät (mm. toimitilavuokrat) olivat 176,6 (44,8) miljoo-
naa euroa. Toimitilavuokrien osuus yritysjärjestelyihin liittyvistä brut-
toinvestoinneista oli 106,6 miljoonaa eroa. Konsernin bruttoinves-
toinnit, jotka muodostuivat kasvun vaatimista kehitys-, lisä- ja kor-
vausinvestoinneista, olivat 25,4 (13,8) miljoonaa euroa. Pihlajalinna
lunasti Pohjola Sairaalan kone- ja kalustoleasingsopimukset 5,8 mil-
joonalla eurolla kaupantekopäivänä 1.2.2022. Bruttoinvestoinnit uu-
sien yksiköiden avaamiseen olivat 6,1 (1,1) miljoonaa euroa. Bruttoin-
vestoinnit käyttöoikeusomaisuuseriin olivat 26,5 (9,8) miljoonaa eu-
roa sisältäen investoinnit uusien yksiköiden avaamiseen.
Konsernin kehitys-, lisä- ja korvausinvestointeihin liittyvät investointi-
sitoumukset olivat noin 3,5 (2,0) miljoonaa euroa. Investointisi-
toumukset liittyvät toimitilamuutoksiin, kliinisten laitteiden lisä- ja
korvausinvestointeihin sekä tietojärjestelmähankkeisiin.
Pihlajalinna osti 1.2.2022 Pohjola Sairaala Oy:n koko osakekannan
Pohjola Vakuutus Oy:ltä. Velaton käteisenä maksettava kauppahinta
oli 35,2 miljoonaa euroa.
Pihlajalinna hankki 1.4.2022 Etelä-Savon Työterveys Oy:n koko osake-
kannan ja Lääkärikeskus Ikioma Oy:n enemmistön. Lisäksi Pihlajalinna
hankki 1.4.2022 Punkkibussi®-liiketoiminnan Saaristolääkärit Oy:ltä.
Pihlajalinna hankki 1.9.2022 enemmistön MediEllen Oy:n osakekan-
nasta.
Jyväskylässä toimivien Seppälääkärit Oy:n ja Seppämagneetti Oy:n
koko osakekantojen kaupat toteutuivat 1.10.2022.
Tutkimus ja kehitys
Aineettomien hyödykkeiden lisäykset tilikaudella olivat 7,4 (4,0) mil-
joonaa euroa. Tilikaudella 2022 julkaistiin uudistettu henkilöasiakkai-
den verkkoajanvarauspalvelu sekä kehitettiin sivuston yleistä käytet-
tävyyttä ja ulkoasua. Etäasiointimahdollisuuksia on laajennettu esi-
merkiksi uusilla chat-palveluilla sekä asiointipolkuja uudistamalla. Pih-
lajalinna Terveyssovellus on saanut uuden ulkoasun ja sovellukseen
on tehty merkittäviä sisällöllisiä parannuksia.
Työterveyspalveluissa kehitettiin mm. digitaalista työpaikkaselvitystä,
turvallista viestinvälitystä sekä raportointia. Sairaalatoiminnassa otet-
tiin käyttöön uusi leikkaustoiminnan ohjausjärjestelmä. Pihlajalin-
nassa toimiville terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu Pihlaja-
linnaPRO-mobiilisovellus julkaistiin. Kehitystoimenpiteitä tehtiin myös
tietoturvallisuuteen, markkinointiin ja dokumenttienhallintaan liitty-
vissä ratkaisuissa sekä käyttöönotettiin uusi integraatioalusta ja ku-
vantamisen arkistointi- ja viestintäjärjestelmä (PACS).
Tilikaudella 2023 henkilöasiakkaan palveluiden kehittämistä jatketaan
kaikissa kanavissa niin ajanvarauksen, sisällön kuin etäpalveluidenkin
osalta.
Työterveysasiakkaille kehitetään työkyvyn tuen sovellusta ja tuodaan
uusia ominaisuuksia työterveysportaaliin. PihlajalinnaPRO-sovelluk-
seen kehitetään jatkuvasti uusia toiminnallisuuksia ammattilaisten
tarpeiden ja palautteen perusteella. Leikkaustoiminnan toiminnanoh-
jausjärjestelmää kehitetään edelleen esimerkiksi vakuutusasiakkaiden
hoitoketjuraportoinnin osalta. Konsernissa ollaan myös ottamassa
käyttöön uutta HRM-järjestelmää.
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 9
Henkilöstö
Tilikauden lopussa henkilöstön määrä oli 7 016 (6 297), lisäystä 719
henkilöä eli 11 prosenttia. Konsernin henkilöstömäärä kokoaikaisiksi
työntekijöiksi muutettuna oli keskimäärin 5 167 (4 746), lisäystä 421
henkilöä eli 9 prosenttia. Konsernin työsuhde-etuuksista aiheutuneet
kulut olivat 296,6 (255,2) miljoonaa euroa, kasvua 41,4 miljoonaa eu-
roa eli 16 prosenttia.
Yritysjärjestelyt nostivat henkilöstön määrää noin 450:lla vertailukau-
desta. Henkilöstön lisäys Pihlajalinnan toimipisteverkostossa oli noin
150 henkilöä. Asumispalveluiden ja kokonaisulkoistusten henkilöstön
määrä nousi reilulla 100 henkilöllä.
Tilikauden henkilöstökustannukset olivat poikkeuksellisen korkeat.
Erityisesti erilaiset hengitystieinfektiot nostivat Pihlajalinnan henkilös-
tön sairauspoissaoloja. Sairauspoissaolot nousivat 2 prosenttiyksikköä
edellisvuodesta. Henkilöstövajetta on paikattu sijaisilla sekä vuokra-
työvoimalla. Lisäksi tarjonnan kasvattaminen ja hallinnon vahvistami-
nen ovat nostaneet henkilöstökustannuksia.
Pihlajalinna tarkastelee toimintaansa ja organisaatiotaan ja ilmoitti
10.1.2023 aloittavansa muutosneuvottelut. Tavoitteena on löytää
avoimella vuoropuhelulla yhdessä työntekijöiden edustajien kanssa
pitkän aikavälin ratkaisuja yhtiölle. Lisäksi yhtiö tarkastelee yksittäis-
ten toimipaikkojen mahdollisia osittaisia supistamisia, yhdistämisiä tai
lakkauttamisia.
Muutosneuvottelut koskevat lääkärikeskusverkostoa, aluehallintoa
sekä konsernin yleishallintoa. Toimintojen piirissä on yhteensä noin
650 henkilöä. Neuvottelut eivät koske yksinomaan kliinistä asiakas-
työtä tekeviä terveydenhuollon ammattilaisia tietyin vähäisin poik-
keuksin. Lisäksi neuvotteluista on rajattu pois etäpalvelut, digitaali-
nen kehitys, lääketieteellinen yksikkö, rekrytointi sekä julkisen palve-
lun toiminnot konsernin yleishallintoa lukuun ottamatta.
Alustavan arvion mukaan Pihlajalinnasta voi neuvotteluiden tuloksena
vähentyä arviolta 40–60 työtehtävää ja lisäksi arviolta 30–40 henkilön
hallinnollisen työn osuus voi lakata tai vähentyä.
Helsingin Satamien terveysneuvontapalveluiden tuottaminen päättyi
3.4.2022. Toimintaa koskevat muutosneuvottelut koskivat 40 henki-
Kokonais- ja osaulkoistukset
Yhtiö
Pihlajalinnan
omistus
31.12.2021
Pihlajalinnan
omistus
31.12.2022
Nykyisen sopimuksen
palvelutuotannon
alkamisvuosi
Sopimuksen kesto,
vuotta
Jokilaakson Terveys Oy
90%
90%
sisäinen
palvelutuotanto
sisäinen
palvelutuotanto
Jämsän Terveys Oy
51%
51%
2015
10
Kuusiolinna Terveys Oy
97%
97%
2016
15
Mäntänvuoren Terveys Oy
91%
91%
2016
15
Kolmostien Terveys Oy
96%
96%
2015
15
Bottenhavets Hälsa Ab - Selkämeren Terveys Oy
75%
75%
2021
15–20 vuotta
Lisätietoa kokonaisulkoistusten kannattavuudesta on esitetty toimintakertomuksen kohdassa Eriä, jotka johdon arvion mukaan
saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä.
Yhteenveto kokonais - ja osaulkoistusten liikevaihdosta ja kannattavuudesta (sisäinen myynti eliminoitu):
Kokonais- ja osaulkoistukset
2022
2021
TULOSLASKELMA
Liikevaihto, milj. euroa
281,4
277,0
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa
6,0
6,6
Käyttökate (EBITDA), %
2,1
2,4
Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa
11,5
6,7
Oikaistu käyttökate (EBITDA) %
4,1
2,4
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA), milj. euroa
8,8
4,1
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA), %
3,1
1,5
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 10
löä. Helmikuussa 2022 aloitettiin muutosneuvottelut toiminnan te-
hostamiseksi Jämsän Terveydessä koskien koko henkilöstöä ja Joki-
laakson Terveydessä koskien noin 50 henkilöä. Muutosneuvottelut
Jämsässä eivät johtaneet henkilöstövähennyksiin. Muutosneuvottelut
koskien Kolmostien Terveyden toiminnan tehostamista aloitettiin
maaliskuussa 2022 ja saatiin päätökseen toukokuussa. Muutosneu-
vottelut eivät johtaneet henkilöstövähennyksiin.
Johtoryhmä
Toimitusjohtaja Joni Aaltonen toimii johtoryhmän puheenjohtajana.
Johtoryhmään kuuluvat talous- ja rahoitusjohtaja Tarja Rantala, laki-
asiainjohtaja Marko Savolainen, tietohallintojohtaja Antti-Jussi Aro,
lääketieteellinen johtaja Sari Riihijärvi, kaupallinen johtaja Sari Ne-
vanlinna, julkisten palveluiden liiketoimintajohtaja Eetu Salunen, lää-
kärikeskus- ja sairaalapalveluiden liiketoimintajohtaja Timo Harju ja
henkilöstöjohtaja Kati Raassina.
Yhtiön hallitus
Varsinainen yhtiökokous 13.4.2022 päätti, että hallituksen jäsenten
lukumääräksi vahvistetaan seitsemän entisen kuuden sijaan. Hallituk-
sen jäseniksi seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka valit-
tiin uudelleen Hannu Juvonen, Mika Manninen, Leena Niemistö, Kati
Sulin, Seija Turunen ja Mikko Wirén (hpj). Hallituksen uudeksi jäse-
neksi valittiin Heli Iisakka.
Yhtiökokous valitsi Mikko Wirénin hallituksen puheenjohtajaksi ja
Leena Niemistön hallituksen varapuheenjohtajaksi.
Kati Sulin erosi yhtiön hallituksesta 12.6.2022 alkaen.
Yhtiökokouksen nimittämä osakkeenomistajien-
nimitystoimikunta
Osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan kuuluvat seuraavat edusta-
jat:
•
Juha Koponen, yhtiöryhmän pääjohtaja ja hallitusten puheenjoh-
taja, LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö ja LähiTapiola Keski-
näinen Henkivakuutusyhtiö
•
Mikko Wirén, toimitusjohtaja, MWW Yhtiö Oy
•
Antti Kuljukka, toimitusjohtaja, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia
•
Hanna Hiidenpalo, varatoimitusjohtaja, Keskinäinen Työeläkeva-
kuutusyhtiö Elo
Hallituksen nimittämät valiokunnat
Pihlajalinna Oyj:n hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan
13.4.2022 valiokuntiin seuraavat jäsenet:
●
Tarkastusvaliokunta: Seija Turunen (pj), Mika Manninen, Hannu Ju-
vonen ja Heli Iisakka
●
Henkilöstövaliokunta: Mikko Wirén (pj), Leena Niemistö, Kati Sulin
(12.6.2022 asti) ja Hannu Juvonen (13.6.2022 alkaen)
Kaikki hallituksen jäsenet voivat halutessaan osallistua kaikkien valio-
kuntien kokouksiin.
Hallituksen jäsenten palkitseminen
Yhtiökokous 13.4.2022 päätti, että hallituksen puheenjohtajan palkkio
pysyy samana ja että varapuheenjohtajan, tarkastusvaliokunnan pu-
heenjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkioita korotetaan siten, että
hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2023 varsinaiseen yhtiöko-
koukseen päättyvältä toimikaudelta seuraavat euromääräiset vuosi-
palkkiot: kokopäivätoimiselle hallituksen puheenjohtajalle 250 000
euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle ja tarkastusvaliokunnan pu-
heenjohtajalle 39 000 euroa vuodessa ja muille jäsenille 26 000 euroa
vuodessa.
Vuosipalkkio maksetaan yhtiön osakkeina ja rahana siten, että noin
40 prosentilla palkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten ni-
miin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loput maksetaan rahana. Palkkio
voidaan maksaa kokonaan tai osittain rahana, mikäli hallituksen jäse-
nellä on yhtiökokouspäivänä 13.4.2022 ollut hallussaan yli 1 000 000
euron arvosta yhtiön osakkeita. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta
aiheutuvista kuluista ja varainsiirtoverosta. Osakkeina maksettava
palkkio voidaan suorittaa luovuttamalla hallituksen jäsenille yhtiön
hallussa olevia omia osakkeita tai hankkimalla osakkeita suoraan hal-
lituksen jäsenten lukuun kolmen viikon kuluessa siitä, kun osavuosi-
katsaus ajalta 1.1.–31.3.2022 on julkistettu. Mikäli tämä ei ole mah-
dollista oikeudellisista tai muista säädösperusteisista syistä, kuten esi-
merkiksi sisäpiirisäännökset huomioiden, ensimmäisenä mahdolli-
sena ajankohtana tämän jälkeen, vaihtoehtoisesti palkkio maksetaan
tällöin rahana. Jos hallituksen jäsenen toimikausi päättyy ennen vuo-
den 2023 varsinaista yhtiökokousta, hallituksella on oikeus päättää
vuosipalkkioiden mahdollisesta takaisinperinnästä sopivaksi katso-
mallaan tavalla.
Lisäksi yhtiökokous päätti, että kullekin hallituksen jäsenelle makse-
taan rahana jokaisesta hallituksen ja sen valiokuntien kokouksesta ko-
kouspalkkio, jonka suuruus on 500 euroa. Lisäksi korvataan hallituk-
sen jäsenten kohtuulliset matkakulut konsernin matkustussäännön
mukaisesti.
Hallituksen valtuutukset
Varsinainen yhtiökokous 13.4.2022 päätti valtuuttaa hallituksen päät-
tämään enintään 2 061 314 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta,
mikä vastaa noin 9 prosenttia yhtiön nykyisistä osakkeista. Omia
osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla
pääomalla. Hankkiminen voidaan toteuttaa suunnattuna. Valtuutus
on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen
saakka, kuitenkin enintään 30.6.2023 asti.
Varsinainen yhtiökokous päätti lisäksi valtuuttaa hallituksen päättä-
mään osakeannista ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoi-
tettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.
Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yh-
teensä enintään 3 091 971 osaketta, mikä vastaa noin 14 prosenttia
yhtiön nykyisistä osakkeista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkei-
den antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Valtuutus oi-
keuttaa toteuttamaan annin suunnattuna. Valtuutus on voimassa
seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuiten-
kin enintään 30.6.2023 asti.
Tilintarkastus
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 13.4.2022 yhtiön tilintarkastajaksi va-
littiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab tilikaudelle 1.1.–31.12.2022.
Päävastuullisena tilintarkastajana toimii Lotta Nurminen, KHT.
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 11
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Pihlajalinna Oyj:n kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikau-
den lopussa 80 000 euroa ja osakkeiden lukumäärä oli yhteensä 22
620 135, joista ulkona oli 22 549 644 ja yhtiön omassa hallussa 70
491. Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ää-
neen yhtiökokouksessa. Kaikki ulkona olevat osakkeet tuottavat yhtä-
läisen oikeuden osinkoon ja yhtiön muuhun varojen jakoon. Yhtiöllä
oli tilikauden lopussa 15 811 (15 126) osakkeenomistajaa. Luettelo
suurimmista omistajista on nähtävissä yhtiön sijoittajasivuilla inves-
tors.pihlajalinna.fi.
Osakkeen kaupankäyntitunnus Nasdaq Helsingin päälistalla on PIHLIS.
Pihlajalinna Oyj on luokiteltu markkina-arvoltaan keskisuureksi yhti-
öksi toimialana Terveydenhuolto.
Riskienhallinta
Pihlajalinna pyrkii riskienhallinnassaan mahdollisimman järjestelmälli-
seen toimintaan osana normaaleja liiketoimintaprosesseja. Konserni
panostaa lisäksi työturvallisuus- ja työterveysriskien hallintaan sekä
laatujärjestelmiin, kuten ISO9001. Pihlajalinnan riskienhallintapolitii-
kassa kuvataan riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet ja toimintata-
vat sekä vastuut.
Sisäinen riskiraportointi sisältyy säännölliseen liiketoiminnan rapor-
tointiin sekä liiketoiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Sidos-
ryhmille keskeisistä riskeistä ja niiden hallinnasta raportoidaan sään-
nöllisesti ja tarvittaessa tapauskohtaisesti.
Vuonna 2022 Pihlajalinna tarkasteli ja edelleen täsmensi aiemmin ke-
hitettyä ja käyttöönotettua riskienhallinnan kokonaisvaltaista (Enter-
prise Risk Management) prosessia, jossa riskit luokitellaan vuonna
2021 vahvistetun strategian mukaisiin teemoihin, jotka ovat kannat-
tava kasvu, laatu ja vaikuttavuus, asiakas- ja henkilöstökokemus sekä
digitaalinen Pihlajalinna. Teemojen sisällä tarkastellaan strategiset,
toiminnalliset ja taloudelliset riskit. Lisäksi kokonaisvaltainen riskien-
hallinnan prosessi sisältää vastuullisuusriskien tarkastelun, jotka ra-
portoidaan osana tämän hallituksen toimintakertomuksen osiota Sel-
vitys muista kuin taloudellisista tiedoista.
Kannattavan kasvun alle on kiteytetty sellaisia strategisia ja liiketoi-
minnallisia riskejä, joilla tarkoitetaan epävarmuutta liittyen konsernin
lyhyen ja pitkän aikavälin strategian toteuttamiseen tai operatiiviseen
kyvykkyyteen. Tällaisia voivat olla esimerkiksi yhteiskunnalliset raken-
teelliset muutokset, jotka voisivat vaikuttaa Pihlajalinnaan yksityisenä
sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana. Lisäksi teeman alla käsitel-
lään kannattavuuteen, yrityskauppoihin, rahoitukseen sekä muuhun
taloudelliseen toimintaan liittyviä riskejä, kuten sopimuskumppa-
nuuksia.
Laatu ja vaikuttavuus teeman alle on koottu kokonaisvaltaiseen poti-
lasturvallisuuteen, toiminnan laatuun ja turvallisuuteen sekä toimin-
nan häiriöttömään jatkuvuuteen liittyvät riskit mukaan lukien enna-
koimattomat ja yllättävät tietoturvariskit.
Pihlajalinna on tunnistanut asiakas- ja henkilöstötyytyväisyys -teeman
alle erityisesti henkilöstön saatavuuteen ja pitoon liittyvät riskit sekä
työkykyyn ja sairauspoissaolohin liittyvät riskit. Lisäksi yhtiön arvoihin,
etiikkaan ja yhtenäisiin toimintatapoihin liittyvät riskit on huomioitu
tämän teeman alla.
Digitaalisaation hyödyntäminen ja monikanavaisen asioinnin voimak-
kaaseen kasvuun liittyvät riskit on nostettu teemaan Digitaalinen Pih-
lajalinna. Lisäksi esimerkiksi tietoturvan tai -suojaan liittyvät riskit, joi-
den vaarantuminen voivat aiheuttaa menetyksiä, vahingonkorvaus-
vaatimuksia ja maineen vaarantumisen.
Pihlajalinnan riskienhallinnan tavoitteena on edistää konsernin strate-
gisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamista, omistaja-arvoa,
konsernin liiketoiminnan tuloksellisuutta ja vastuullisten toimintata-
pojen toteutumista. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan,
että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnetaan, niitä arvioi-
daan ja seurataan sekä huolehditaan käytännön toimenpiteet ja jat-
kuva valvonta riskien ennakoimiseksi ja mitigoimiseksi.
Vastuu riskienhallinnasta on konserni- ja liiketoimintajohdolla rapor-
tointivastuiden mukaisesti. Lisäksi riskienhallinnan asiantuntijat oh-
jaavat ja kehittävät konsernin riskienhallintaa. Konsernin johtoryhmä
käsittelee konsernin liiketoiminnan kannalta keskeisempiä riskejä
säännöllisesti. Myös jokaisen Pihlajalinnassa työskentelevän pitää
tuntea ja hallita oman vastuualueensa riskit. Sisäisen tarkastuksen toi-
minto arvioi yhtiön riskienhallinnan tarkoituksenmukaisuutta ja tulok-
sellisuutta osana vuotuista tarkastussuunnitelmaansa.
Osaketiedot,
ulkona olevat osakkeet
2022
2021
Määrä kauden lopussa, kpl
22 549 644
22 594 235
Määrä kaudella keskimäärin, kpl
22 560 271
22 589 383
Osakkeen ylin kurssi, euroa
13,18
12,98
Osakkeen alin kurssi, euroa
8,48
9,26
Osakkeen keskikurssi, euroa ¹⁾
11,06
11,18
Osakkeen päätöskurssi, euroa
8,52
12,64
Osakevaihto, 1 000 kpl
3 770
6 929
Osakevaihto, %
16,7
30,7
Markkina-arvo kauden lopussa,
milj. euroa
192,1
285,6
¹⁾ kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 12
Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät
Pihlajalinnan toimintaan vaikuttavat strategiset ja liiketoiminnalliset
riskit sekä rahoitus- ja vahinkoriskit. Pihlajalinna pyrkii riskienhallin-
nassaan mahdollisimman järjestelmälliseen toimintaan osana nor-
maaleja liiketoimintaprosesseja. Konserni panostaa laatujärjestelmiin
sekä työturvallisuus- ja työterveysriskien hallintaan. Pihlajalinna pyrkii
rajaamaan riskien mahdollisia haitallisia vaikutuksia. Yritysvastuuseen
liittyvien riskien arvioinnilla on tärkeä rooli riskienhallinnassa.
Pihlajalinnalla on liiketoimintaa ainoastaan Suomessa. Venäjän hyök-
käyssota Ukrainaan aiheuttaa yhtiön toimintaan epäsuoria vaikutuk-
sia talouskasvun hidastumisen, toimitusketjujen häiriintymisen ja kor-
kean inflaation sekä nousevien markkinakorkojen johdosta. Lisäksi
Pihlajalinna varautuu energiajakelun mahdollisiin häiriöihin. Pihlaja-
linna pidättäytyy kaikesta liiketoiminnasta talouspakotteiden koh-
teena olevien tahojen kanssa.
Pihlajalinna huomioi kaikessa toiminnassaan tietosuojan ja tietotur-
van sekä niihin liittyvät vaatimukset. Tietoturvauhat ja tietosuojan
vaarantuminen voivat johtaa muun muassa merkittäviin mainehait-
toihin ja vahingonkorvausvaatimuksiin. Pihlajalinna on varautunut
Ukrainan sodan nostamaan riskiin kyberhyökkäyksistä.
Koronaepidemian vaikutus Pihlajalinnan liiketoimintaan on ollut kah-
tiajakoinen. Toisaalta koronapalveluiden kysyntä on ajoittain kasvat-
tanut Pihlajalinnan liiketoimintaa, ja toisaalta koronarajoitukset ovat
ajoittain heikentäneet palveluiden kysyntää. Hengitystieinfektioiden
kasvanut määrä on nostanut henkilöstön sairauspoissaoloja, mikä
heikentää yhtiön kannattavuutta ja vaikeuttaa palveluiden tarjontaa.
Pihlajalinna on tunnistanut riskeiksi yhtiön kasvuun liittyvät hankkeet,
kuten yritysostot, digitaalinen kehitys ja tietojärjestelmähankkeet.
Näiden hankkeiden hallittu onnistunut läpivienti on edellytys yhtiön
strategian mukaiselle kasvulle.
Yhtiön rahoitussopimuksen mukaisten kovenanttien seuranta ja en-
nustaminen on jatkuvaa. Kappaleessa
tarkemmin yhtiön rahoitussopimuksen tilannetta.
Yhtiö on tunnistanut sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstön saa-
tavuuteen liittyviä epävarmuustekijöitä. Tämän lisäksi hyvinvointialu-
eiden muodostamiseen liittyvä sosiaali- ja terveysalan palkkaharmo-
nisoinnin kustannukset ovat vielä osittain tuntemattomia.
Suomen talouden kehitys, yleinen kustannusinflaatio, palkkainflaatio
ja markkinakorkojen nousu vaikuttavat haitallisesti kustannustasoon
ja näin Pihlajalinnan liiketoimintaan, kannattavuuteen ja mahdolli-
sesti lisärahoituksen saatavuuteen.
Kokonais- ja osaulkoistukset
Pihlajalinna on tunnistanut liiketoiminnan merkittäviksi epävarmuus-
tekijöiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimuksiin
liittyvät riskit ja lainsäädännön muutokset.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämistä kos-
keva uudistus saattaa tuoda toteutuessaan muutoksia Pihlajalinnan
sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ulkoistussopimuksiin. Hyvin-
vointialueiden kanssa tullaan käymään sote-uudistusta koskevan lain-
säädännön vaatimat prosessit, joilla varmistetaan palvelusopimusten
soveltaminen osana hyvinvointialueiden palveluiden järjestämistä ja
tuotantoa. Tämä saattaa vaikuttaa Pihlajalinnan palvelusopimusten
voimassaoloaikaan ja tuotettavien palveluiden laajuuteen. Sote-uu-
distusta koskevan lainsäädännön mukaan hyvinvointialueiden on il-
moitettava alihankintasopimustensa jatkosta lokakuun 2023 loppuun
mennessä. Yhtiön johto arvioi, että sen määräaikaiset palvelusopi-
mukset jatkuvat sovitusti hyvinvointialueiden kanssa aina sopimusten
päättymiseen saakka.
Konsernin määräaikaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisul-
koistussopimusten raportoitu kannattavuus voi tarkentua viiveellä.
Sopimusten todelliset kustannusten toteumat eivät aina ole konser-
nin tiedossa tilikauden aikana, ja sopimuksiin sisältyy muuttuvia vas-
tikkeita. Julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen liit-
tyy satunnaisvaihtelua. Lisäksi yksittäiset, sairaanhoitopiirien kalliin
hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat tapaukset saattavat tilikau-
den aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa erikoissairaanhoidon kustan-
nuksiin Pihlajalinnan kuntayhtiöissä.
Konsernin kokonaisulkoistusten määräaikaiset palvelusopimukset
ovat periaatteiltaan ja perusteiltaan hyvin samanlaiset. Pihlajalinna
on laskenut ja tulouttanut sopimusten mukaisia muuttuvia vastikkeita
ja kustannuskorvauksia samoin perustein ja samalla tavalla kaikkien
tilaajien osalta. Vaatimukset palvelumuutoksista johtuvien kustan-
nusnousujen korvaamisesta kustannuksia vastaavasti ja palvelusopi-
muskauden jälkeistä toimintaa palvelevien investointikustannusten
kuuluminen tilaajien vastuulle muodostavat suurimman osan viiveellä
tarkentuvista kustannuksista ja muuttuvista vastikkeista.
Johto on arvioinut Keski-Suomen käräjäoikeuden 4.4.2022 päätöstä
Pihlajalinnan muiden palvelusopimusten kannalta. Käräjäoikeus ei
kiistänyt Jämsän Terveyden palvelusopimuksen muuttuvien vastikkei-
den perusteita, mutta katsoi esitetyn näytön kustannusten toteutu-
misesta riittämättömäksi. Ratkaisu ei ole lainvoimainen.
Pihlajalinna on kirjannut tuloslaskelmaan vain osan oikeudellisesti pe-
rustelluista vaateistaan. Sopimusosapuolia sitoo neuvotteluvelvoite,
ja sopiminen on ensisijainen menettely. Mikäli sopimisvelvoite ei
johda maksusuorituksiin, saatavia peritään oikeusteitse, mikä saattaa
viivästyttää edelleen tilinpäätöksessä lyhytaikaisissa saamisissa esitet-
tyjen erien kotiuttamista.
Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa koko-
naisulkoistussopimusten kannattav uuteen viiveellä:
Keski-Suomen käräjäoikeus antoi 4.4.2022 ratkaisunsa Jämsän Ter-
veys Oy:n ja Jämsän kaupungin palvelusopimusta koskevaan riitaan.
Ratkaisu ei ole lainvoimainen.
Oikeuden ratkaisun mukaisten oikaisukirjausten johdosta Pihlajalinna-
konsernin emoyhtiön omistajille kuuluva tulos laski tilikaudella 2,8
miljoonaa euroa. Liikevaihtoa ratkaisu laski 2,4 miljoonaa euroa, käyt-
tökatetta ratkaisu rasitti 4,6 miljoonaa euroa. Jämsän kaupunki omis-
taa yhtiöstä 49 prosenttia ja Pihlajalinna 51 prosenttia. Osakekoh-
taista tulosta ratkaisu heikensi 0,12 euroa per osake. Ratkaisulla ei ol-
lut olennaista välitöntä kassavirtavaikutusta. Käräjäoikeuden ratkai-
sun vaikutukset on käsitelty vertailukelpoisuuden vuoksi oikaisuerinä.
Jämsän Terveys on valittanut hovioikeuteen käräjäoikeuden ratkai-
susta. Jämsän Terveyden palvelutuotannon toimintaedellytykset on
turvattu tehostamisohjelmalla ja väliaikaisella emoyhtiörahoituksella.
Jämsän Terveys Oy on tilikaudella tulouttanut ja sillä on saamisissaan
1,2 miljoonaa euroa lähinnä kuluvan vuoden koronakustannuskor-
vauksia, jotka tilaaja on palvelusopimuksen vastaisesti jättänyt mak-
samatta. Lisäksi yhtiön ja tilaajan välille on tilikaudella syntynyt näke-
mysero henkilöstön siirron vaikutuksesta palvelusopimuksen vuosi-
hintaan. Osapuolet käyvät aktiivisesti neuvotteluita avoimien asioiden
ratkaisemiseksi. Uuden tilaajan eli Keski-Suomen hyvinvointialueen
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 13
kanssa yllä olevat asiat on sovittu Jämsän kaupungille esitetyn mukai-
sesti 1.1.2023 alkaen.
Mäntänvuoren Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on saamisissaan so-
pimukseen perustuvia ja oikeudellisesti perusteltuja muuttuvia vastik-
keita Mänttä-Vilppulan kaupungilta yhteensä 4,3 (4,1) miljoonaa eu-
roa. Sopimuksen mukaan tuloutettuihin muuttuviin vastikkeisiin sisäl-
tyy arvio erikoissairaanhoidon kustannusten korvauksesta palvelun-
tuottajalle tilaajalle kuuluvista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin inves-
tointikustannuksista. Saamiset muuttuvista vastikkeista liittyvät lisäksi
palvelumuutoksista johtuviin kustannusnousuihin ja niiden korvaami-
seen todellisia kustannuksia vastaavasti. Uuden tilaajan eli Pirkan-
maan hyvinvointialueen edustajien kanssa on alustavasti sovittu vaa-
tivan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun siirtämisestä pois yhtiön
vastuulta.
Kolmostien Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on saamisissaan sopi-
mukseen perustuvia ja oikeudellisesti perusteltuja muuttuvia vastik-
keita Parkanon kaupungilta yhteensä 1,3 (1,7) miljoonaa euroa. Mää-
rään on vaikuttanut Parkanon kaupunginvaltuuston päätös 26.9.2022
lisämäärärahasta perusturvalautakunnan vuoden 2022 talousarvioon.
Sopimuksen mukaan tuloutettuihin muuttuviin vastikkeisiin sisältyy
arvio erikoissairaanhoidon kustannusten korvauksesta palveluntuot-
tajalle tilaajalle kuuluvista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointi-
kustannuksista. Muut saamiset muuttuvista vastikkeista liittyvät lä-
hinnä vuoden 2022 koronakustannuskorvauksiin. Ikäihmisten palvelu-
muutoksista johtuvia kustannusnousuja tilaaja on jo aiemmin hyväk-
synyt osaksi palvelusopimuksen vuosihintaa. Uuden tilaajan eli Pir-
kanmaan hyvinvointialueen edustajien kanssa on alustavasti sovittu
vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun siirtämisestä pois
yhtiön vastuulta.
Pihlajalinna Terveys Oy päävastuullisena sopimuskumppanina on tu-
louttanut ja sillä on saamisissaan kokonaisulkoistussopimuksiin perus-
tuvia ja oikeudellisesti perusteltuja muuttuvia vastikkeita 0,6 (0,2)
miljoonaa euroa.
Yhteensä konsernin saamisiin sisältyy edellä mainittuja eriä 7,4 (9,8)
miljoonaa euroa.
Käynnissä olevat oikeudelliset prosessit:
Keski-Suomen käräjäoikeus antoi 4.4.2022 ratkaisunsa Jämsän Ter-
veys Oy:n ja Jämsän kaupungin palvelu-sopimusta koskevaan riitaan,
kuten edellä on esitetty kohdassa
Eriä, jotka johdon arvion mukaan
saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen
viiveellä.
ratkaisusta.
Jämsän kaupunki on moittinut Jämsän Terveys Oy:n varsinaisen yhtiö-
kokouksen 2022 päätöstä osakassopimuksen mukaisesta käyttöpää-
oman lisäyksestä. Asia on vireillä Keski-Suomen käräjäoikeudessa.
Pihlajalinnalla on vireillä joitakin työsuhteisiin liittyviä oikeudenkäyn-
tejä. Näistä ei odoteta merkittäviä taloudellisia vaikutuksia konser-
nille.
Liikearvon arvonalentumistestaus:
Tilikauden lopussa Pihlajalinnan taseessa oli 251,0 (188,9) miljoonaa
euroa liikearvoa. Pihlajalinna testaa vuosittain ja tarvittaessa vuosi-
neljänneksittäin, että liikearvon kirjanpitoarvo ei ylitä käypää arvoa.
Vuosittainen arvonalentumistestaus suoritettiin tilanteesta
30.11.2022. Pihlajalinna ei havainnut viitteitä siitä, ettei kirjanpitoar-
voa vastaava rahamäärä olisi kerrytettävissä. Rahavirtaa tuottavan
yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti sen kirjanpitoarvon
noin 223 miljoonalla eurolla. Mikäli Pihlajalinnan tuloksessa ja kasvu-
kehityksessä tapahtuu pysyviä muutoksia alenevasti, voi tämä johtaa
liikearvon arvonalentumiseen.
Liputusilmoitukset
Yhtiö ei ole vastaanottanut tilikaudella arvopaperimarkkinalain 9 lu-
vun 5 pykälän mukaisia ilmoituksia.
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät
Pihlajalinnan hallitus hyväksyi 23.3.2022 uuden osakepohjaisen kan-
nustinohjelman (LTIP 2022) käynnistämisen yhtiön valituille avainhen-
kilöille. Ohjelma on kokonaisuudessaan kuusivuotinen eikä sen nojalla
saatuja osakepalkkioita saa miltään osin luovuttaa ennen vuotta 2025.
Avainhenkilön on lisäksi sijoitettava Pihlajalinnan osakkeisiin osallistu-
akseen ohjelmaan.
Suoritus- ja laatuperusteinen osakeohjelma sisältää neljä erillistä yh-
den vuoden pituista oikeuden syntymisajanjaksoa (kalenterivuodet
2022, 2023, 2024 ja 2025). Mahdolliset osakepalkkiot maksetaan syn-
tymisjaksojen jälkeen vuosina 2023, 2024, 2025 ja 2026, mikäli halli-
tuksen asettamat suoritus- ja laatutavoitteet saavutetaan. Kultakin yh-
den vuoden oikeuden syntymisajanjaksolta palkkiona maksettavien
osakkeiden enimmäismäärä (bruttomäärä ennen soveltuvan ennakon-
pidätyksen vähentämistä) on määritelty osallistujakohtaisessa allokaa-
tiossa. Osakepalkkiona maksettaviin osakkeisiin sovelletaan kahden
vuoden pituista luovutusrajoitusta. Suoritus- ja laatuperusteiseen osa-
keohjelmaan sovellettavat kriteerit ovat Pihlajalinna-konsernin oi-
kaistu EBITA sekä keskeiset operatiiviset ja laadulliset mittarit.
Osakepohjaiseen kannustinohjelmaan on oikeutettu osallistumaan 42
avainhenkilöä. Mikäli kaikki osallistumaan oikeutetut henkilöt osallis-
tuvat ohjelmaan täyttämällä sijoitusedellytyksen täysimääräisesti ja
mikäli ohjelmalle asetetut suoritustavoitteet saavutetaan kokonaisuu-
dessaan, ohjelman nojalla maksettavien osakepalkkioiden kokonais-
määrä on enintään noin 1 100 000 osaketta (bruttomäärä ennen so-
veltuvan ennakonpidätyksen vähentämistä) ja maksettavien osake-
palkkioiden kokonaisarvo on noin 12,8 miljoonaa euroa. Mikäli oh-
jelma toteutuu kokonaisuudessaan, vastaa edellä mainittu osake-
määrä noin 4,8 prosenttia yhtiön koko osakemäärästä.
Ensimmäiseltä suoritusjaksolta 2022 ei realisoitunut lisäosakeohjel-
man mukaista suoritus- ja laatuperusteista osakepalkkiota, sillä ohjel-
malle asetetut vähimmäistavoitteet eivät täyttyneet.
Omien osakkeiden hankinta kannustinjärjestel-
mää varten
Pihlajalinna hankki 24.3.–20.4.2022 yhteensä 120 000 omaa osaketta
keskihintaan 12,2896 euroa osakkeelta.
Pihlajalinna luovutti maaliskuussa edellisen kannustinohjelman LTIP
2019 mukaisesti 8 867 hallussaan olevaa osaketta avainhenkilöille.
Pihlajalinna luovutti huhtikuussa hallussaan olevia osakkeita 59 900
lunastaessaan tytäryhtiönsä vähemmistöosakkaat. Pihlajalinna luo-
vutti toukokuussa 6 642 yhtiön hallussa olevaa osaketta osana halli-
tuksen vuosipalkkiota.
Pihlajalinnan hallussa oli tilikauden lopussa 70 491 omaa osaketta,
joka vastaa noin 0,31 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 14
Omia osakkeita voidaan käyttää voimassa olevan kannustinohjelman
mukaisiin maksuihin.
Hallituksen voitonjakoehdotus ja varsinainen
yhtiökokous 2023
Hallitus esittää, että 31.12.2022 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta
osinkoa.
Tilinpäätöshetkellä 31.12.2022 yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oli
22 549 644 osaketta.
Pihlajalinna Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 4.4.2023 Tampe-
reella. Hallitus päättää yhtiökokouskutsusta ja sen sisältämistä esityk-
sistä myöhemmin.
Vuosiraportti 2022, johon sisältyvät hallituksen toimintakertomus ja
tilinpäätös, julkaistaan yhtiön sijoittajasivuilla investors.pihlajalinna.fi
viikolla 11.
Laskelma emoyhtiön jakokelpoisista varoista:
Euroa
31.12.2022
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
183 190 483,50
Voitto edellisiltä tilikausilta
32 547 508,75
Tilikauden voitto
-4 503 903,60
Aktivoidut kehittämismenot
-258 323,20
Yhteensä
210 975 765,45
Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2023
Pihlajalinna keskittyy vuonna 2023 kannattavuutensa ja taloudellisen
asemansa parantamiseen.
•
Yhtiö odottaa liikevaihdon kasvavan edellisen vuoden tasosta
(690,5 milj. euroa vuonna 2022)
•
Yhtiö odottaa oikaistun liikevoiton ennen aineettomien hyödykkei-
den poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) paranevan edellisen vuo-
den tasosta (26,7 milj. euroa vuonna 2022)
•
Yhtiö on aloittanut toimenpiteitä taloudellisen aseman vahvista-
miseksi. Tammikuussa 2023 käynnistettyjen muutosneuvottelujen
sekä kokonaisulkoistusten tehostamisohjelmien odotetaan paran-
tavan Pihlajalinnan kannattavuutta. Hinnankorotusten odotetaan
kompensoivan kustannusinflaation vaikutuksia.
Näkymissä vuodelle 2023 on epävarmuustekijöitä liittyen korkeaan
inflaatioon euroalueella sekä yleiseen kustannuskehitykseen ja erityi-
sesti palkkakehitykseen. Myös hyvinvointialueiden aloituksen ja koro-
nan vaikutukset sosiaali- ja terveystoimialaan ovat edelleen epävar-
mat. Hidastunut talouskasvu, heikentynyt kuluttajaluottamus ja
markkinakorkojen nousu saattavat vaikuttaa odotettua enemmän
Pihlajalinnan palveluiden kysyntään ja taloudelliseen tulokseen.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Pihlajalinna esittää selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään eril-
lisessä kertomuksessa, joka asetetaan saataville yhtiön sijoittajasi-
vuille investors.pihlajalinna.fi samanaikaisesti toimintakertomuksen
kanssa viikolla 11. Ajantasaiset tiedot hallinnointikoodin noudattami-
sesta tai siitä poikkeamisesta ylläpidetään sijoittajasivuilla inves-
tors.pihlajalinna.fi.
Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista
Pihlajalinna raportoi muut kuin taloudelliset tiedot Suomen kirjanpi-
tolain ja EU:n taksonomia-asetuksen mukaisesti. Lisäksi vuosiraportti
sisältää GRI-raportointiviitekehyksen (Global Reporting Initiative) mu-
kaisesti raportoituja tietoja (Core-taso) sosiaalisesta, taloudellisesta ja
ympäristövastuun osa-alueista.
Tähän hallituksen toimintakertomukseen sisältyvään selvitykseen
muista kuin taloudellisista tiedoista on koottu vastuullisuusteemoihin
liittyvät toimintaperiaatteet, riskit, tulokset ja tunnusluvut.
Arvot, liiketoiminta ja arvonluonti
Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä terveys- ja hyvin-
vointipalveluiden tuottajista. Konserni tuottaa muun muassa lääkärin-
vastaanottopalveluita ja erikoissairaanhoidon, työterveys- ja suunter-
veyden palveluita sekä asumispalveluita. Pihlajalinnan osakkeet on lis-
tattu Nasdaq Helsingissä.
Pihlajalinnan asiakkaita ovat yksityishenkilöt, yritykset, vakuutusyh-
tiöt ja hyvinvointialueet, joita palvellaan laajalla lähi-, etä- ja digipal-
veluvalikoimalla. Julkisella sektorilla yhtiö tarjoaa sosiaali- ja tervey-
denhuollon tuotantomalleja, joissa yhteistyöllä taataan laadukkaat
palvelut.
Yhtiön arvot ovat energisyys, eettisyys ja ennakkoluulottomuus. Pihla-
jalinna tarjoaa henkilöstölle merkityksellisen työn turvallisissa työolo-
suhteissa. Jokainen työntekijä on tärkeä niin työyhteisen jäsenenä
kuin asiakaskokemuksen ja toiminnan laadun kehittäjänä.
Pihlajalinna on vaikuttavasti läsnä ja tuottaa arvoa eri sidosryhmilleen
yhteiskunnallisista toimijoista asiakkaisiin, henkilöstöön, omistajiin ja
ympäristöön. Yksityiskohtaisempi arvonluonnin viitekehys, sisältäen
vaikuttavuuden perustan ja vaikutukset, on kuvattu Pihlajalinnan
Vuosiraportissa. Pihlajalinnan Vuosiraportti asetetaan saataville yh-
tiön sijoittajasivuille investors.pihlajalinna.fi samanaikaisesti toiminta-
kertomuksen kanssa viikolla 11.
Vastuullisuuden olennaiset teemat, keskeiset mittarit ja
johtaminen
Pihlajalinna on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin sekä
Global Compactin vastuullisen liiketoiminnan periaatteisiin, jotka oh-
jaavat yhtiön liiketoiminnan suunnittelua ja vastuullisuustyötä. Pihla-
jalinna kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja
tasa-arvoa. Pihlajalinna ei hyväksy minkäänlaista työntekijöiden tai
ammatinharjoittajien syntyperään, kansallisuuteen, uskontoon, ihon-
väriin, sukupuoleen, ikään tai muuhun vastaavaan tekijään perustu-
vaa syrjintää.
Pihlajalinnan vastuullisuustyö perustuu myös vuonna 2021 tehtyyn
olennaisuusmäärittelyyn, jossa kuultiin johtoa ja sidosryhmiä. Tavoit-
teena on arvioida olennaisuudet uudelleen EU:n kestävyysraportointi-
direktiivin (CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive) edel-
lyttämän kaksoisolennaisuuden näkökulmasta vuoden 2023 aikana.
Olennaisuuksien avulla Pihlajalinnalle on määritelty kolme vastuulli-
suuden teemaa: vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista, vastuu henki-
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 15
löstöstä ja vastuullinen liiketoiminta. Teemoille on määritelty keskei-
siksi mittareiksi leikkaushoitoon pääsy tavoiteajassa, työterveyshuol-
lon ennaltaehkäisevän työn osuus sekä asiakas- ja henkilöstötyytyväi-
syys. Teemoja ja tuloksia kuvataan tarkemmin kappaleessa Vastuulli-
suuden teemat ja keskeiset tulokset. Osa mittareista on myös osana
vuonna 2022 solmittua yhtiön pitkän aikavälin lainasopimusta. Pihla-
jalinna seuraa GRI-raportoinnin viitekehyksen mittaristoa Vuosirapor-
tissaan, joka julkaistaan viikolla 11 samanaikaisesti toimintakertomuk-
sen kan
ssa yhtiön sijoittajasivuilla investors.pihlajalinna.fi.
Vuosira-
portista löytyy kattavammin vastuullisuuteen liittyviä tunnuslukuja.
Pihlajalin
na jatkaa vastuullisuusstrategian määrittelyä ja edistämistä
vuoden 2023 aikana.
Global Compact -raportoinnin ja GRI-standardien lisäksi Pihlajalinnan
vastuullisuustyötä arvioidaan EcoVadis-vastuullisuusarvioinnin mukai-
sesti. Vuonna 2022 Pihlajalinna saavutti pronssimitalin EcoVadis-luo-
kituksessa, joka arvioi yritysten vastuullisuutta ympäristöasioiden,
työ- ja ihmisoikeuksien, eettisten toimintatapojen ja kestävän hankin-
nan näkökulmasta.
Pihlajalinnan vastuullisuustoimilla on selkeä hallinnollinen rakenne, ja
työssä noudatetaan kansainvälisten periaatteiden pohjalta laadittuja
ohjeita ja politiikkoja. Pihlajalinnan vastuullisuustyötä johtaa konser-
nin viestintä- ja vastuullisuustiimi sekä viestintä- ja vastuullisuusjohta-
jan johtama yritysvastuun työryhmä, joka koostuu eri liiketoiminto-
jen, lääketieteellisen sekä konsernifunktioiden, kuten talouden, kiin-
teistöjen ja juridiikan asiantuntijoista. Työryhmä valmistelee ja var-
mistaa vastuullisuustavoitteiden mukaiset toimenpiteet yhtiössä sekä
raportoi johtoryhmälle vastuullisuustyön edistymisestä neljä kertaa
vuodessa. Johtoryhmä hyväksyy ja seuraa vastuullisuusstrategian ja
toimenpiteet sekä varmistaa tarvittavat resurssit. Yhtiön vastuullisuu-
den ylin päätösvalta on hallituksella, joka myös seuraa vuositasolla
valittujen teemojen edistymistä. Hallitus myös päättää ohjeistuksista
ja politiikoista.
Pihlajalinna kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia
ja tasa-arvoa. Pihlajalinna ei hyväksy minkäänlaista työntekijöiden tai
ammatinharjoittajien syntyperään, kansallisuuteen, uskontoon, ihon-
väriin, sukupuoleen, ikään tai muuhun vastaavaan tekijään perustu-
vaa syrjintää. Pihlajalinnan eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct)
kuvaavat yhtiön tapaa toimia, joka perustuu hyvän hallinnon ja lakien,
avoimuuden, oikeudenmukaisuuden ja luottamuksellisuuden periaat-
teille. Eettisissä ohjeissa yhtiö sitoutuu lahjonnan ja korruption vas-
tustamiseen, kilpailulakien noudattamiseen sekä yhteistyöhön sidos-
ryhmien kanssa. Eettisten ohjeiden koulutus on osa perehdytysohjel-
maa, ja jokaisen pihlajalinnalaisen tulee suorittaa kyseinen koulutus.
Pihlajalinnalla on käytössä luottamuksellinen raportointikanava
(whistleblowing), jossa voi ilmoittaa eettisten ohjeiden vastaisesta
toiminnasta. Pihlajalinnan hallitus seuraa ohjeiden noudattamista.
Ra-
portointikaudella 2022 ilmoituskanavaan tuli yhteensä neljä ilmoi-
tusta, joiden tutkinta on saatettu päätökseen. Ilmoitukset eivät johta-
neet toimenpiteisiin. Ilmoituksista ei myöskään tunnistettu lainsää-
dännön tai eettisten ohjeiden vastaista toimintaa tai väärinkäytöstä.
Johtamalla vastuullisuutta selkeästi Pihlajalinna haluaa varmistaa,
että yhtiö toimii vastuullisesti ja eettisesti sekä edistää ja mahdollis-
taa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen.
Vastuullisuuden riskit ja mahdollisuudet
Olennaisiin vastuullisuuden teemoihin liittyviä merkittävimpiä riskejä
arvioidaan ja niiden mahdollisia vaikutuksia pyritään rajaamaan osana
yhtiön yleistä riskienhallinnan prosessia. Olennaisimmat tunnistetut
vastuullisuuden osa-alueeseen kuuluvat riskit liittyvät lääketieteelli-
seen laatuun ja turvallisuuteen, ammattitaitoisen henkilöstön saata-
vuuteen ja pitoon, tietoturvaan sekä arvoihin, etiikkaan ja yhtenäisiin
toimintatapoihin.
Lääketieteelliseen laatuun ja potilasturvallisuuteen liittyvien riskien,
samoin kuin arvoihin, etiikkaan ja yhtenäisiin toimintatapoihin liitty-
vien riskien rajaaminen on Pihlajalinnan yksi merkittävimmistä ris-
kienhallinnan toimista. Pihlajalinnalla on myös laatujärjestelmä ISO
9001:2015 -sertifikaatti. Ammattitaitoisen henkilökunnan jatkuvan
koulutuksen ja yhtenäisten toimintatapojen edistäminen muun mu-
assa Pihlajalinnan laatu- ja potilasturvallisuuspolitiikan sekä eettisten
toimintaohjeiden (Code of Conduct) avulla ovat avainroolissa. Näin
voidaan varmistaa tasalaatuiset ja vaikuttavat palvelut asiakkail-
lemme. Toiminnan kehittäminen mahdollistaa uusien innovaatioiden
kehittämisen potilastyöhön. Pihlajalinna osallistuu tutkimustyöhön
lääketieteellisen laadun ja vaikuttavuuden edistämiseksi.
Pihlajalinna on tunnistanut sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilös-
tön saatavuuteen liittyviä epävarmuustekijöitä. Edistämällä työnteki-
jäkokemusta johtamisen, urakehityksen ja tasa-arvon avulla yhtiö pyr-
kii varmistamaan niin kokeneiden kuin uransa alkuvaiheessa olevien
terveydenhuollon ammattilaisten hakeutumisen ja pysyvyyden yhti-
össä. Lisäksi Pihlajalinna on mukana kansainvälistä rekrytointia edistä-
vissä hankkeissa.
Pihlajalinna huomioi kaikessa toiminnassaan tietosuojan ja tietotur-
van vaatimuksineen. Yhtiö on varautunut Venäjän hyökkäyssodan Uk-
rainaan nostamaan riskiin kyberhyökkäyksistä. Tavoitteena on varmis-
taa potilas- ja henkilötietojen turvallinen käsittely sekä potilaiden, asi-
akkaiden ja henkilöstön yksityisyyden suoja. Lisäksi pyritään siihen,
ettei toiminnalle kriittisten tietojärjestelmien toiminnassa ilmenisi
häiriöitä, jotka voisivat vaarantaa palveluiden saatavuuden. Tieto-
suoja ja tietoturvallisuus ovat tärkeä osa Pihlajalinnan ISO 9001 -serti-
fioitua laatujärjestelmää.
Toiminnan luonteesta johtuen yhtiön hiili-intensiteetti on matala. Pih-
lajalinna ei ole tunnistanut toimintaansa suoraan vaikuttavia merkit-
täviä ympäristöön ja ilmastoon liittyviä riskejä. Yhtiö on kuitenkin tie-
toinen ympäristöön ja ilmastoon liittyvistä pitkän tai keskipitkän aika-
välin riskeistä liittyen esimerkiksi rahoituksen saamiseen tai toimin-
nan kustannuksiin liittyen. Yhtiö valmistautuu ISO 14001 ympäristö-
johtamisjärjestelmän käyttöön ottoon osassa toiminnoissaan vuoden
2023 aikana sekä jatkaa ilmastoriskien arviointia vuoden 2023 aikana.
Vastuullisuuden teemat ja keskeiset tulokset
Pihlajalinnan vastuullisuuden keskeiset teemat ovat vastuu tervey-
destä ja hyvinvoinnista, vastuu henkilöstöstä ja vastuullinen liiketoi-
minta.
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 16
Vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista
Lääketieteellinen laatu ja vaikuttavuus on yhtiön tärkeimpiä priori-
teetteja. Henkilökunnan ammattitaito on potilasturvallisuuden pe-
rusta. Työntekijöiden pätevyys varmistetaan rekrytoinnin yhteydessä,
ja heidät perehdytetään perehdyttämisohjelman mukaisesti. Kehi-
tämme henkilöstön ammatillista osaamista aktiivisesti.
Pihlajalinnan laadunhallinta perustuu kattavaan omavalvontaan.
Omavalvontasuunnitelma päivitettiin vuonna 2022. Omavalvonnalla
laatuun tai turvallisuuteen liittyvät riskit pystytään tunnistamaan no-
peasti. Toimipisteissä on käytössä raportointijärjestelmä, jolla henki-
lökunta ilmoittaa poikkeamista. Asiakkaat ilmoittavat havaitsemistaan
epäkohdista joko suoraan henkilökunnalle tai Pihlajalinnan palaute-
järjestelmien kautta.
Pihlajalinna on merkittävä toimija erikoissairaanhoidossa. Leikkaustoi-
minnan tavoitteena on nopea ja laadukas hoitoketju, jolla asiakas
kuntoutuu nopeasti. Leikkaushoitoon pääsy tavoiteajassa on nostettu
yhdeksi keskeiseksi mittariksi vastuullisuudessa. Tavoiteaika työkyvyt-
tömän leikkausasiakkaan toimenpiteeseen pääsylle on tarjota ensim-
mäinen vapaa aika leikkaukseen 5 arkivuorokaudessa. Vuodelle 2022
tavoitteeksi oli asetettu 66 prosenttia. Tavoite saavutettiin.
Työterveyspalveluissa sairauksien ennaltaehkäisy on kaikkien etu ja
säästää kustannuksia. Ennaltaehkäisevän toiminnan painottamista
työterveydessä seurataan ammattiryhmäkohtaisesti. Tavoitteemme
työterveyslääkärin ennaltaehkäisevän työn osuudelle oli vuonna 2022
vähintään 60 prosenttia. Ennaltaehkäisevän työn osuus oli 61,1 pro-
senttia vuonna 2022.
Pihlajalinna tähtää erinomaiseen asiakaskokemukseen kaikissa palve-
luissaan. Palautteen systemaattinen kerääminen ja käsittely mahdol-
listavat yhtiön palveluiden, prosessien ja toimintamallien kehittämi-
sen asiakkaita kuunnellen. Pihlajalinna mittaa asiakaskokemusta net-
tosuositteluindeksillä (Net Promoter Score, NPS). Pihlajalinna raportoi
NPS:n kahdessa osassa. Pihlajalinnan vastaanottojen NPS oli 77,1
(76,5) ja koko- ja osaulkoistusten NPS oli 72,6 (70,8). Vuodelle 2025
on asetettu tavoitetasoksi 80. Mittaristoa kehitetään edelleen vuonna
2023 vastaamaan konsernin nykyrakennetta.
Asiakkaiden yhdenvertaisuutta voidaan lisätä parantamalla palvelui-
den saatavuutta etäpalveluilla sielläkin, missä lähipalveluita tai muu-
ten kyseistä asiantuntijaa ei välttämättä ole tarjolla. Vuonna 2022 jo
37 (36) prosenttia Pihlajalinnan vastaanotoista (poislukien kokonaisul-
koistukset ja koronatestaus) toteutettiin etänä.
Vastuu henkilöstöstä
Pihlajalinna edistää henkilöstövastuutaan systemaattisesti, ja yhtiöllä
on kattava tasa-arvo ja yhdenvertaisuuspolitiikka sekä yleinen henki-
löstöpolitiikka. Pihlajalinna haluaa olla toimialallaan ammattilaisen
ykkösvalinta.
Vuonna 2022 Pihlajalinnan henkilöstömäärä kasvoi voimakkaasti mo-
nien yritysjärjestelyjen johdosta. Lisäksi tarjonnan kasvattaminen li-
säsi ammatinharjoittajien määrää. Vuoden lopussa yhtiössä työsken-
teli 7 016 (6 297) työntekijää ja 1 812 (1 070) ammatinharjoittajaa.
Raportoimme henkilöstömme tunnusluvut tarkemmin osana Vuosira-
porttia.
Työntekijät ovat yhtiön voimavara: heidän asiantuntemuksensa ja
osaamisensa ovat perusedellytys erinomaiselle asiakaskokemukselle,
sote-alan tiukkojen laatuvaatimusten täyttymiselle sekä vastuulliselle
liiketoiminnalle. Panostukset henkilöstön kehittämiseen ja hyvinvoin-
tiin varmistavat myös Pihlajalinnan kilpailukykyä nopeasti muuttuvilla
markkinoilla. Työkyvyn kehittäminen on yksi tärkeimmistä teemoista
myös kuluvalla strategiakaudella. Vuonna 2022 käynnistettiin ainut-
laatuisen yhteistyöhankkeen yhdessä työeläkeyhtiöiden kanssa. Yksi
hankkeen päätavoitteista on vähentää sairauspoissaoloja. Sairaus-
poissaoloaste oli Pihlajalinnassa 9,8 (7,8) prosenttia vuonna 2022.
Kuuntelemalla henkilöstöä aktiivisesti saadaan tietoa työyhteisön ti-
lasta. Henkilöstön tyytyväisyyttä mitataan eNPS-mittarilla, joka on
myös vastuullisuuden avainindikaattori. Pihlajalinnan vuoden 2022
eNPS oli -1,5 (+1,0), kun vuodelle 2022 asetettu tavoitetaso oli +5.
Konsernin eNPS ilman kokonais- ja osaulkoistuksia vuonna 2022 oli
+11 (+15) ja konsernin kokonais- ja osaulkoistusten eNPS vuonna
2022 oli -17 (-14).
Kaikki Pihlajalinnan työntekijät ovat vuotuisten kehityskeskusteluiden
piirissä. Henkilöstölle on oma verkko-oppimisympäristö, Pihlajalinna
Akatemia, jossa on saatavilla viikoittain uusia osaamisen kehittymistä
tukevia sisältöjä. Vuonna 2022 henkilöstölle kertyi koulutustunteja
yhteensä 71 085.
Pihlajalinnan työturvallisuuden johtamisen tavoitteena on terveelli-
nen ja turvallinen työympäristö sekä tapaturmien tehokas ennaltaeh-
käisy, kuten toimintatapojen parantaminen ja kouluttaminen. Tapa-
turmia aiheutui eniten kaatumisista, liukastumisista tai asiakkaan
poikkeavan käyttäytymisen seurauksena. Vuonna 2022 vakavien, yli
30 päivän sairauspoissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä pysyi
alhaisella tasolla: koko konsernissa kirjattiin vuoden aikana 5 (5) vaka-
vaa tapaturmaa. Tapaturmataajuus jäi alle alan keskiarvon 35 ollen
34,4 ja parantuen edellisestä vuodesta merkittävästi (49,0). Se kertoo
vähintään yhden päivän sairauspoissaoloihin johtaneiden tapatur-
mien määrän miljoonaa työtuntia kohden.
Vastuullinen liiketoiminta
Pihlajalinna perustettiin reilut 20 vuotta sitten ratkomaan alueellisia
terveydenhuollon työvoiman saatavuuden haasteita. Edelleen yhtiö
toimii kehittämällään yhteisyritysmallilla, jossa Pihlajalinna perustaa
kunnan tai kuntayhtymän ja vuoden 2023 alusta hyvinvointialueen
kanssa yrityksen, josta Pihlajalinna omistaa enemmistöosuuden. Vuo-
den 2023 alusta kaikki sopimukset ovat siirtyneet hyvinvointialueille.
Pihlajalinnan toiminta tuottaa taloudellista lisäarvoa kotimaassa ja
etenkin Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueilla.
Merkittävimmät suorat taloudelliset vaikutukset muodostuvat han-
kinnoista, henkilöstön palkoista ja ammatinharjoittajienpalkkioista
sekä veroista ja veroluontoisista maksuista. Pääsääntöisesti kaikki Pih-
lajalinnan ostamista palveluista ja hyödykkeistä on hankittu kotimai-
silta yrityksiltä.
Pihlajalinnan emoyhtiö ja kaikki sen tytäryhtiöt on rekisteröity Suo-
meen. Pihlajalinna on julkinen osakeyhtiö, ja 98,6 (98,6) prosenttia
yhtiön osakkeista on suomalaisomistuksessa. Pihlajalinna noudattaa
verojen ja veroluontoisten maksujen keräämisessä, tilittämisessä ja
maksamisessa suomalaista lainsäädäntöä. Konserni maksaa kaikki ve-
rot Suomeen. Vuonna 2022 Pihlajalinnan toiminta tuotti yhteiskun-
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 17
nalle yhteensä 155,7 (131,9) miljoonaa euroa. Lisäksi Pihlajalinna ti-
litti ammatinharjoittajille yhteensä 112,5 (73,0) miljoonaa euroa palk-
kioita, joista ammatinharjoittajat tilittävät verot itse.
Verojalanjälki
milj. euroa
2022
2021
Kaudelta maksettavat välittömät verot
Tuloverot
2,0
5,3
Työnantajan eläkemaksut
42,0
35,3
Sosiaaliturvamaksut
3,3
3,2
Työnantajan työttömyysvakuutus -
maksut
4,3
3,5
Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutus-
maksut
1,6
1,6
Työnantajamaksut yhteensä
51,2
43,7
Kiinteistöverot
0,2
0,1
Varainsiirtoverot
0,9
0,4
Kaudelta maksettavat välittömät verot yhteensä
54,2
49,5
Yhtiön kuluksi jäävä hankintojen
arvonlisävero
Arvonlisäverot, arvio
20,1
14,3
Kaudelta tilitettävät verot
Ennakonpidätykset
57,8
48,0
Työntekijän eläkemaksut
18,4
15,8
Työntekijän työttömyysvakuutus -
maksut
3,6
2,9
Palkkaverot yhteensä
79,8
66,7
Arvonlisäverot, netto
1,5
1,4
Tilikaudelta tilitettävät verot yhteensä
81,3
68,1
Verojalanjälki
155,7
131,9
Pihlajalinnan hankintaperiaatteet on kirjattu erilliseen Supplier Code
of Conductiin, jota palveluntarjoajien, tavarantoimittajien ja yhteis-
työkumppaneiden velvoitetaan noudattavan. Dokumentti liitettiin
kaikkiin uusiin yhteistyösopimuksiin ja merkittäviin nykyisiin sopimuk-
siin vuoden 2022 lopulla.
Pihlajalinnalle tietosuojan ja tietoturvan johtaminen on ensiarvoisen
tärkeää ja sen tarkoituksena on varmistaa potilas- ja henkilötietojen
turvallinen käsittely sekä potilaiden, asiakkaiden ja henkilöstön yksi-
tyisyyden suoja. Lisäksi tietoturvajohtamisella pyritään siihen, ettei
toiminnalle kriittisten tietojärjestelmien toiminnassa ilmenisi häiri-
öitä, jotka voisivat vaarantaa palveluiden toiminnan tai saatavuuden.
Pihlajalinna on asettanut tietosuojalle tavoitteeksi sen, että onnistu-
neiden tunkeutumisyritysten määrä on 0. Tavoite saavutettiin vuonna
2022. Lisäksi tietoturvapäivitysten ajantasaisena pitämiseksi siten,
että päivitykset on ajettu ensimmäisen viikon aikana, on asetettu ta-
voite 100 prosenttia. Yhtiö ylti noin 89 prosenttiin vuonna 2022. Tie-
toruvasta voi lukea lisää Vuosiraportista.
Pihlajalinna aloitti vuonna 2022 ympäristön hyvinvointia lisäävien toi-
menpiteiden kehittämisen. Ympäristöpolitiikassa määritellään yhtiön
lähestymistapa ympäristönäkökohtiin. Pihlajalinnan toiminnan ympä-
ristövaikutukset muodostuvat pääosin käytetystä energiasta, hiilidiok-
sidipäästöistä ja jätteestä. Toiminnan luonteesta johtuen yhtiön hiili-
intensiteetti on matala.
Pihlajalinnan hiilijalanjäljen arviointi ja laskenta aloitettiin vuonna
2022. Päästölaskenta toteutettiin Pihlajalinnan toiminnan ja arvoket-
jun kasvihuonekaasupäästöille kansainvälisesti tunnustetun GHG-pro-
tokollan ohjeistuksen mukaisesti (Scope 1, 2 ja 3). Päästökirjanpito-
mallin avulla voidaan raportoida arvoketjun oleelliset suorat ja epä-
suorat kasvihuonekaasupäästöt. Päästölaskenta raportoidaan tar-
kemmin osana Vuosiraporttia. Vuonna 2023 laskennan täsmentä-
mistä jatketaan ja luodaan ilmastotiekartta ilmastotavoitteiden aset-
tamiseksi koko konserniin. Pihlajalinna valmistautuu myös ISO14001
ympäristöjohtamisjärjestelmän osittaiseen käyttöönottoon konser-
nissa vuonna 2023.
Ensimmäisenä ilmastotekona Pihlajalinna siirtyi päästöttömän sähkö-
energian käyttöön vuoden 2022 lopussa. Päästöttömän sähköener-
gian hankinta on tärkeä osa Pihlajalinnan ilmastovaikutusten hallin-
taa.
EU-taksonomian mukainen raportointi
EU-taksonomia on luokitusjärjestelmä ympäristön kannalta kestäville
taloudellisille toiminnoille.
Pihlajalinna on lukenut tässä vaiheessa ilmastosäädöksen piiriin vain
ne taloudelliset toiminnot, joilla on suurin tarve ja potentiaali vaikut-
taa merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumi-
seen. Yhtiön tulkinta on, että sen liiketoiminnasta ei ole luokitusjär-
jestelmän piirissä, koska sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen
ei kuulu suuripäästöisimpien toimialojen piiriin.
Pihlajalinna on arvioinut liiketoimintonsa taksonomiakelpoisuuden
(eligibility) ja sen tuloksena taksonomiakelpoisten toimintojen osuus
liikevaihdosta 690,5 miljoonaa euroa, investoinneista (pääomame-
not) 234,5 miljoonaa euroa ja operatiivisista kustannuksista (toimin-
tamenot) 22,15 miljoonaa euroa on kaikista 0 %. Vastaavasti ei-takso-
nomiakelpoisia toimintoja näillä tunnusluvuilla mitattuna on 100 %
kustakin (non-eligible). Tiedot taksonomian mukaisista toiminnoista
on esitetty alla olevissa taulukoissa.
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 18
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus liikevaihdosta – vuoden 2022 tiedot
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
(DNSH: Does Not SignJOSicantly Harm)
Taloudelliset toiminnat
Koodi(t)
Absoluuttinen liikevaihto
Osuus liikevaihdosta
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen sopeu-
tuminen
Vesivarat ja merten luonnon-
varat
Kiertotalous
Ympäristön pilaantuminen
Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen sopeu-
tuminen
Vesivarat ja merten luonnon-
varat
Kiertotalous
Ympäristön pilaantuminen
Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Vähimmäis
-
tason suojatoimet
Luokitusjär-
jestelmän
mukainen
osuus liike-
vaihdos-ta
2022
Luokitusjär-
jestelmän
mukainen
osuus liike-
vaihdos-ta
2021
Luokka
(mahdollis-
tava toi-
minta)
Luokka
(siirtymä-
toiminta)
(2)
(3)
(4)
(5)
(6)
(7)
(8)
(9)
(10)
(11)
(12)
(13)
(14)
(15)
(16)
(17)
(18)
(19)
(20)
(21)
MEUR
%
%
%
%
%
%
%
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
%
M
S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
%
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset)
toiminnat
Toiminta 1 [1]
N/A
N/A
N/A
N/A
N/A
N/A
Toiminta 2
N/A
N/A
N/A
N/A
N/A
N/A
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta
kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Toiminta 1
Toiminta 3
Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei ympäristön kannalta kestä-
vistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista
saatu liikevaihto (A.2)
Yhteensä (A.1+A.2)
0
0%
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (B)
690,5
100%
Yhteensä (A+B)
690,5
100%
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 19
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus pääomamenoista – vuoden 2022 tiedot
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
(DNSH: Does Not SignJOSicantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)
Koodi(t)
Pääomamenot yhteensä
Osuus pääomamenoista
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen sopeu-
tuminen
Vesivarat ja merten luonnon-
var
at
Kiertotalous
Ympäristön pilaantuminen
Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen sopeu-
tuminen
Vesivarat ja merten luonnon-
varat
Kier
totalous
Ympäristön pilaantuminen
Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Vähimmäis
-
tason suojatoimet
Luokitusjär-
jestelmän
mukainen
osuus pää-
omame-
noista 2022
Luokitusjär-
jestelmän
mukainen
osuus pää-
omame-
noista 2021
Luokka
(mahdollis-
tava toi-
minta)
Luokka
(siirtymä-
toiminta)
(2)
(3)
(4)
(5)
(6)
(7)
(8)
(9)
(10)
(11)
(12)
(13)
(14)
(15)
(16)
(17)
(18)
(19)
(20)
(21)
MEUR
%
%
%
%
%
%
%
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
%
M
S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset)
toiminnat
Toiminta 1 [1]
N/A
N/A
N/A
N/A
N/A
N/A
N/A
Toiminta 2
N/A
N/A
N/A
N/A
N/A
N/A
N/A
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen pääomamenot (A.1)
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta
kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Toiminta 1
Toiminta 3
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestä-
vien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen
pääomamenot (A.2)
Yhteensä (A.1+A.2)
0
0%
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (B)
234,5
100%
Yhteensä (A+B)
234,5
100%
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 20
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista – vuoden 2022 tiedot
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
(DNSH: Does Not SignJOSicantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)
Koodi(t)
Toimintamenot yhteensä
Osuus toimintamenoista
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen sopeu-
tuminen
Vesivarat ja merten luonnon-
varat
Ki
ertotalous
Ympäristön pilaantuminen
Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen sopeu-
tuminen
Vesivarat ja merten luonnon-
varat
Kiertotalous
Ympäristön pilaantuminen
Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Vähimmäis
-
tason suojatoimet
Luokitusjär-
jestelmän
mukainen
osuus toi-
mintame-
noista 2022
Luokitusjär-
jestelmän
mukainen
osuus toi-
mintame-
noista 2021
Luokka
(mahdollis-
tava toi-
minta)
Luokka
(siirtymä-
toiminta)
(2)
(3)
(4)
(5)
(6)
(7)
(8)
(9)
(10)
(11)
(12)
(13)
(14)
(15)
(16)
(17)
(18)
(19)
(20)
(21)
MEUR
%
%
%
%
%
%
%
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
%
M
S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset)
toiminnat
Toiminta 1 [1]
N/A
N/A
N/A
N/A
N/A
N/A
N/A
Toiminta 2
N/A
N/A
N/A
N/A
N/A
N/A
N/A
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen toimintamenot (A.1)
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta
kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Toiminta 1
Toiminta 3
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestä-
vien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen
toimintamenot (A.2)
Yhteensä (A.1+A.2)
0
0%
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (B)
22,15
100%
Yhteensä (A+B)
22,15
100%
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 21
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Konserni ilmoitti 10.1.2023 käynnistävänsä muutosneuvottelut. Muu-
tosneuvottelut ovat edelleen käynnissä ja neuvottelut on tarkoitus
saada päätökseen 6 viikon neuvotteluajassa. Muutosneuvottelut kos-
kevat lääkärikeskusverkostoa, aluehallintoa sekä konsernin yleishal-
lintoa. Toimintojen piirissä on yhteensä noin 650 henkilöä. Yhtiön
alustavan arvion mukaan Pihlajalinnasta voi neuvotteluiden tuloksena
vähentyä arviolta 40–60 työtehtävää ja lisäksi arviolta 30–40 henkilön
hallinnollisen työn osuus voi lakata tai vähentyä. Suunniteltujen toi-
menpiteiden kohdentumisesta ja henkilöstövaikutuksista keskustel-
laan tarkemmin neuvottelujen kuluessa.
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 22
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
Toiminnan laajuus
2022
2021
2020
2019
2018
Liikevaihto, milj. euroa
690,5
577,8
508,7
518,6
487,8
Muutos, %
19,5
13,6
-1,9
6,3
15,0
Liikevaihdon orgaaninen kasvu, milj. euroa*
11,3
58,1
-11,3
13,4
-2,0
Muutos, %
2,0
11,4
-2,2
2,8
-0,5
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa*
234,5
44,8
25,4
44,1
160,0
% liikevaihdosta
34,0
7,8
5,0
8,5
32,8
Aktivoidut kehittämismenot, milj. euroa*
0,0
0,0
0,4
0,5
1,3
% liikevaihdosta
0,0
0,0
0,1
0,1
0,3
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut,
milj. euroa
296,6
255,2
214,2
222,0
208,4
Henkilöstö kauden lopussa
7 016
6 297
5 550
5 815
5 850
Henkilöstö keskimäärin (FTE)
5 167
4 746
4 308
4 649
4 868
Kannattavuus
2022
2021
2020
2019
2018
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa*
54,4
62,6
52,2
47,8
44,8
Käyttökate, %
7,9
10,8
10,3
9,2
9,2
Oikaistu käyttökate (EBITDA) milj. euroa*
64,2
65,3
54,8
55,7
45,9
Oikaistu käyttökate, %
9,3
11,3
10,8
10,7
9,4
Liikevoitto (EBIT), milj. euroa
8,9
27,9
18,1
10,2
13,2
Liikevoitto, %
1,3
4,8
3,6
2,0
2,7
Oikaistu liikevoitto (EBIT) milj. euroa*
18,6
30,3
21,1
21,4
14,4
Oikaistu liikevoitto, %
2,7
5,3
4,2
4,1
3,0
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden pois-
toja ja arvonalentumisia (EBITA), milj. euroa*
26,7
37,3
27,4
28,9
21,6
Oikaistu EBITA, %
3,9
6,5
5,4
5,6
4,4
Nettorahoituskulut, milj. euroa
-7,4
-3,7
-4,4
-3,9
-2,8
% liikevaihdosta
-1,1
-0,6
-0,9
-0,8
-0,6
Tulos ennen veroja, milj. euroa
1,5
24,2
13,8
6,3
10,0
% liikevaihdosta
0,2
4,2
2,7
1,2
2,0
Tuloverot, milj. euroa
6,1
-5,1
-4,8
-1,8
-2,7
Tilikauden voitto
7,7
19,1
9,0
4,5
7,2
Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa
-18,6
24,9
42,8
17,4
-18,8
Oman pääoman tuotto ROE, %*
6,2
16,1
8,1
3,8
5,7
Sijoitetun pääoman tuotto ROCE, % *
2,3
8,8
5,7
3,1
5,9
Rahoitus ja taloudellinen asema
Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa
385,7
194,7
194,8
192,7
178,0
% liikevaihdosta
55,9
33,7
38,3
37,2
36,5
Omavaraisuusaste, %*
18,6
26,9
26,1
24,3
29,9
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %*
313,8
158,8
170,6
181,7
136,6
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen*
6,0
3,0
3,6
3,5
3,9
Osakekohtaiset tunnusluvut
2022
2021
2020
2019
2018
Osakekohtainen tulos (EPS)
0,42
0,89
0,38
0,16
0,16
Osakekohtainen oma pääoma, euroa*
5,50
5,27
4,82
4,44
5,36
Osinko/osake, euroa (hallituksen esitys)
0,30
0,20
0,10
Osinko/tulos, %*
33,72
52,00
63,96
Efektiivinen osinkotuotto, %*
0,00
2,37
2,13
1,20
1,16
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
22 549 644
22 594 235
22 617 841
22 620 135
22 620 135
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin
22 560 271
22 589 383
22 586 212
22 620 135
22 224 236
Markkina-arvo, milj. euroa
192,1
285,6
212,2
345,6
195,0
Osingonjako, milj. euroa
6,8
4,5
2,3
Hinta/voittosuhde (P/E-luku)*
0,05
0,07
0,04
0,01
0,02
Osakkeen ylin kurssi, euroa
13,18
12,98
15,66
15,88
15,28
Osakkeen alin kurssi, euroa
8,48
9,26
8,72
8,70
8,56
Osakkeen tilikauden keskikurssi, euroa
11,06
11,18
12,09
12,77
12,18
Osakkeen kurssi kauden lopussa, euroa
8,52
12,64
9,38
15,28
8,62
Osakkeiden vaihto, 1 000 kpl*
3 770
6 929
6 620
4 062
6 182
Osakkeiden vaihto, %*
16,7
30,7
29,3
18,0
27,8
* Vaihtoehtoinen tunnusluku
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 23
Kvartaalitiedot
milj. eur
Q4/22
Q3/22
Q2/22
Q1/22
Q4/21
Q3/21
Q2/21
Q1/21
TULOSLASKELMA
Liikevaihto
188,4
165,2
173,7
163,1
154,7
140,6
142,5
139,9
Liiketoiminnan muut tuotot
0,9
0,4
1,8
1,7
1,6
0,7
0,2
1,1
Materiaalit ja palvelut
-74,8
-61,8
-66,5
-64,2
-56,3
-49,3
-50,7
-53,2
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
-80,4
-68,4
-74,6
-73,2
-69,3
-60,5
-64,1
-61,2
Liiketoiminnan muut kulut
-22,7
-17,4
-18,9
-18,2
-16,2
-13,3
-12,9
-11,7
Käyttökate (EBITDA)
11,5
18,1
15,6
9,3
14,5
18,2
15,0
14,9
Käyttökate %
6,1
10,9
9,0
5,7
9,4
12,9
10,5
10,6
Oikaistu käyttökate (EBITDA)
12,0
18,9
16,9
16,5
14,9
19,3
15,9
15,2
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %
6,4
11,4
9,7
10,1
9,6
13,8
11,1
10,9
IFRS3-kulut
-0,2
-0,1
-0,2
-0,8
-0,2
-0,5
-0,7
0,0
Poistot
-12,0
-11,5
-11,5
-10,5
-9,0
-8,8
-8,5
-8,5
Liikevoitto (EBIT)
-0,6
6,6
4,1
-1,2
5,6
9,4
6,5
6,4
Liikevoitto %
-0,3
4,0
2,4
-0,7
3,6
6,7
4,6
4,6
Oikaistu liikevoitto (EBIT)
-0,2
7,3
5,0
5,2
5,8
10,0
6,3
6,6
Oikaistu liikevoitto (EBIT), %
-0,1
4,4
2,9
3,2
3,7
7,1
4,4
4,7
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA)
2,2
9,4
7,3
7,8
7,8
12,3
8,9
8,3
Oikaistu EBITA, %
1,2
5,7
4,2
4,8
5,1
8,7
6,3
5,9
Rahoitustuotot
0,4
0,1
0,1
0,1
0,1
0,1
0,1
0,1
Rahoituskulut
-2,7
-2,1
-1,7
-1,6
-1,1
-0,9
-1,0
-1,0
Voitto ennen veroja (EBT)
-2,8
4,5
2,5
-2,7
4,6
8,5
5,6
5,5
Tuloverot
1,7
-0,5
-0,3
5,2
-1,2
-1,7
-1,1
-1,1
Tilikauden tulos
-1,1
4,0
2,1
2,6
3,3
6,8
4,5
4,4
Emoyhtiön omistajien osuus tilikauden tuloksesta
-0,7
3,3
1,7
5,3
4,3
7,0
4,3
4,5
Määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta
-0,4
0,8
0,4
-2,7
-0,9
-0,1
0,2
-0,1
EPS
0,0
0,5
0,1
-0,7
0,2
0,7
0,2
-0,2
Henkilöstö keskimäärin (FTE)
5 167
5 092
5 061
4 819
4 746
4 731
4 665
4 444
Henkilöstön muutos kvartaalilla
75
31
243
73
15
66
221
136
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 24
Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat
Tunnusluvut
Osakekohtainen tulos (EPS)
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikaudentulos
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikaudella
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Osakekohtainen oma pääoma
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osakekohtainen osinko
Tilikauden osingonjako (tai ehdotus)
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko tuloksesta, %
Osakekohtainen osinko
x 100
Osakekohtainen tulos (EPS)
Efektiivinen osinkotuotto, %
Osakekohtainen osinko
x 100
Tilikauden päätöskurssi
Hinta/voittosuhde (P/E-luku)
Tilikauden päätöskurssi
Osakekohtainen tulos (EPS)
Osakevaihto, %
Osakkeiden vaihtomäärä kauden aikana
x 100
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Oman pääoman tuotto, % (ROE)
Tilikauden tulos (rullaava 12 kk)
x 100
Oma pääoma (keskiarvo)
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE)
Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) +
rahoituskulut (rullaava 12 kk)
x 100
Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo)
Omavaraisuusaste, %
Oma pääoma
x 100
Taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %
Korolliset rahoitusvelat - rahavarat
x 100
Oma pääoma
Käyttökate (EBITDA)
Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Käyttökate (EBITDA), %
Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
x 100
Liikevaihto
Oikaistu käyttökate (EBITDA) ¹⁾
Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset +
oikaisuerät
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %¹⁾
Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset +
oikaisuerät
x 100
Liikevaihto
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyö-
dykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)
¹⁾
Liikevoitto + oikaisuerät + aineettomien hyödykkeiden poistot ja
arvonalentumiset
Oikaistu EBITA, %¹⁾
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA)
x 100
Liikevaihto
Nettovelan suhde oikaistuun
Korolliset rahoitusvelat - rahavarat
käyttökatteeseen¹⁾, rullaava 12 kk
Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk)
Rahavirta investointien jälkeen
Liiketoiminnan nettorahavirta + investointien nettorahavirta
Oikaistu liikevoitto (EBIT) ¹⁾
Liikevoitto + oikaisuerät
Oikaistu liikevoitto, %¹⁾
Oikaistu liikevoitto (EBIT)
x 100
Liikevaihto
Tulos ennen veroja
Tilikauden voitto + tuloverot
Bruttoinvestoinnit
Lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä käyttöoi-
keusomaisuuseriin
Liikevaihdon orgaaninen kasvu, %
Kauden liikevaihto - yritysjärjestelyjen liikevaihto
kaudella - edellisen kauden liikevaihto
x 100
Edellisen kauden liikevaihto
* Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, liittyvät liiketoiminnan hankintojen kuluihin (IFRS 3), ovat harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina
oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoi-
tot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna esittää oikaisueränä myös IFRS -tulkintakomitean antaman pilvipalveluja koskevan
agendapäätöksen kulukirjaukset ja poistojen peruutukset.
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 25
Täsmäytyslaskelmat vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin
Pihlajalinna julkaisee laajasti vaihtoehtoisia eli tilinpäätösstandardeihin perustumattomia tunnuslukuja, sillä
niiden arvioidaan olevan merkityksellisiä sijoittajille, johdolle ja yhtiön hallitukselle konsernin taloudellista
tilaa ja tuloksellisuutta arvioitaessa. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tulisi pitää korvaavina mittareina verrat-
tuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty vaihto-
ehtoisten tunnuslukujen täsmäyslaskelmat ja perustelut niiden esittämiselle.
Lukuohjeet:
/ jaetaan seuraavalla luvulla/luvuilla
- vähennetään seuraava luku/luvut
+ lisätään seuraava luku/luvut
milj. eur
2022
2021
Oman pääoman tuotto, % (ROE)
Tilikauden tulos (rullaava 12 kk) /
7,7
19,1
Oma pääoma alussa
122,6
114,2
Oma pääoma lopussa
122,9
122,6
Oma pääoma (keskiarvo) x 100
122,7
118,4
Oman pääoman tuotto, % (ROE)
6,2
16,1
Oman pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä omistajien ja sijoittajien käyttämistä yrityksen kan-
nattavuutta kuvaavista mittareista. Tunnusluku kertoo yrityksen kyvystä huolehtia omistajien yritykseen
sijoittamista pääomista. Luku kertoo, kuinka paljon omalle pääomalle on kertynyt tuottoa tilikauden ai-
kana.
milj. eur
2022
2021
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE)
Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) +
1,5
24,2
Rahoituskulut (rullaava 12 kk)
8,1
4,0
/
9,6
28,2
Taseen loppusumma alussa -
457,1
441,3
Korottomat velat alussa
135,5
119,0
321,6
322,3
Taseen loppusumma lopussa -
661,6
457,1
Korottomat velat lopussa
138,9
135,5
522,8
321,6
Keskiarvo x 100
422,2
321,9
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE)
2,3
8,8
Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä tilinpäätösanalyysin tuottamista tunnusluvuista.
Se mittaa yrityksen suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle korkoa
tai muuta tuottoa vaativalle pääomalle.
milj. eur
2022
2021
Omavaraisuusaste, %
Oma pääoma /
122,9
122,6
Taseen loppusumma -
661,6
457,1
Saadut ennakot x 100
0,0
0,9
Omavaraisuusaste, %
18,6
26,9
Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista
pitkällä tähtäimellä. Tunnusluvun arvo kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön varallisuudesta on rahoitettu
omalla pääomalla.
milj. eur
2022
2021
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %
Korolliset rahoitusvelat -
398,8
199,0
Rahavarat /
13,1
4,3
Oma pääoma x 100
122,9
122,6
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %
313,8
158,8
Nettovelkaantumisaste kuvaa yrityksen velkaantuneisuutta. Luku kertoo, mikä on omistajien yritykseen
sijoittamien omien pääomien ja rahoittajilta lainattujen korollisten velkojen suhde.
milj. eur
2022
2021
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA), rullaava 12 kk
Korolliset rahoitusvelat -
398,8
199,0
Rahavarat
13,1
4,3
Nettovelka /
385,7
194,7
Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk)
64,2
65,3
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA), rullaava 12 kk
6,0
3,0
Tunnusluku kuvaa sitä, kuinka nopeasti yritys saisi nykyisellä tulostahdilla maksettua velkansa, jos käyttö-
kate käytettäisiin kokonaisuudessaan velkojen maksuun olettaen, että yritys ei esimerkiksi investoi tai jaa
osinkoa.
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 26
milj. eur
2022
2021
Käyttökate (EBITDA) ja Oikaistu käyttökate (EBITDA)
Kauden tulos
7,7
19,1
Tuloverot
6,1
-5,1
Rahoituskulut
-8,1
-4,0
Rahoitustuotot
0,7
0,2
Poistot ja arvonalentumiset
-45,5
-34,7
Käyttökate (EBITDA)
54,4
62,6
IFRS 3-kulut
1,3
1,4
Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset
0,3
0,6
Muut käyttökatteen oikaisut
8,2
0,7
Käyttökatteen oikaisut yhteensä
9,8
2,7
Oikaistu käyttökate (EBITDA)
64,2
65,3
Käyttökate kertoo, kuinka paljon yrityksen liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään yrityksen toi-
mintakulut. Käyttökatteen riittävyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomioon yrityksen rahoituskulujen, poisto-
vaatimusten ja voitonjakotavoitteen suuruus. Oikaistu käyttökate antaa merkittävää lisätietoa kannatta-
vuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan
tuloksentekokyvystä. Oikaistu käyttökate parantaa vertailukelpoisuutta eri kausien välillä ja on usein ana-
lyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä. Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat
ja ennustavat kuukausittain oikaistua käyttökatetta.
milj. eur
2022
2021
Käyttökate (EBITDA), %
Käyttökate /
54,4
62,6
Liikevaihto x 100
690,5
577,8
Käyttökate (EBITDA), %
7,9
10,8
milj. eur
2022
2021
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %
Oikaistu käyttökate /
64,2
65,3
Liikevaihto x 100
690,5
577,8
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %
9,3
11,3
milj. eur
2022
2021
Liiketulos (EBIT) ja oikaistu liiketulos (EBIT)
Kauden tulos
7,7
19,1
Tuloverot
6,1
-5,1
Rahoituskulut
-8,1
-4,0
Rahoitustuotot
0,7
0,2
Liiketulos (EBIT)
8,9
27,9
Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset
-0,4
-0,3
Muut poistojen ja arvonalentumisten oikaisut
0,3
0,0
Poistojen ja arvonalentumisten oikaisut yhteensä
0,4
0,3
Käyttökatteen oikaisut yhteensä
9,8
2,7
Liiketuloksen oikaisut yhteensä
9,7
2,4
Oikaistu liiketulos (EBIT)
18,6
30,3
PPA-poistot
2,7
3,0
Muut aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset
5,4
4,0
Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset
0,4
0,3
Oikaistu liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA)
26,7
37,3
Liiketulos kertoo, kuinka paljon varsinaisen liiketoiminnan tuotoista on jäänyt jäljelle ennen rahoituseriä ja
veroja. Liikevoitollaan yrityksen tulee kattaa mm. rahoituskulut, verot ja voitonjako. Oikaistu liiketulos an-
taa merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro
yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu liiketulos parantaa vertailukelpoisuutta
eri kausien välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä.
Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oikaistua liiketulosta
(EBIT) sekä oikaistua iiketulosta ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA).
milj. eur
2022
2021
Liiketulos (EBIT), %
Liiketulos /
8,9
27,9
Liikevaihto x 100
690,5
577,8
Liiketulos (EBIT), %
1,3
4,8
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 27
milj. eur
2022
2021
Oikaistu liiketulos (EBIT), %
Oikaistu liiketulos /
30,3
30,3
Liikevaihto x 100
690,5
577,8
Oikaistu liiketulos (EBIT), %
2,7
5,3
milj. eur
2022
2021
Oikaistu liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA), %
Oikaistu liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA) /
26,7
37,3
Liikevaihto x 100
690,5
577,8
Oikaistu EBITA, %
3,9
6,5
milj. eur
2022
2021
Rahavirta investointien jälkeen
Liiketoiminnan nettorahavirta
64,9
56,9
Investointien nettorahavirta
-83,4
-32,1
Rahavirta investointien jälkeen
-18,6
24,9
Rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) kertoo, kuinka paljon yrityksellä jää varoja jäljelle, kun
juoksevaan liiketoimintaan ja investointeihin sitoutunut raha on vähennetty. Se kertoo, paljonko yritykselle
jää jaettavaa omistajille ja velkojille. Vapaa kassavirta kertoo, kuinka kestävällä pohjalla yhtiön kannatta-
vuus on ja tunnusluku on pohja yrityksen arvonmääritykselle.
milj. eur
2022
2021
Tulos ennen veroja
Kauden tulos
7,7
19,1
Tuloverot
6,1
-5,1
Tulos ennen veroja
1,5
24,2
milj. eur
2022
2021
Bruttoinvestoinnit
Aineelliset hyödykkeet kauden lopussa
58,7
45,0
Käyttöoikeusomaisuuserät kauden lopussa
197,7
95,6
Muut aineettomat hyödykkeet kauden lopussa
22,8
14,9
Liikearvo kauden lopussa
251,0
188,9
Kauden poistot ja arvonalentumiset
45,5
34,7
-
Aineelliset hyödykkeet kauden alussa
45,0
44,0
Käyttöoikeusomaisuuserät kauden alussa
95,6
102,8
Muut aineettomat hyödykkeet kauden alussa
14,9
15,3
Liikearvo kauden alussa
188,9
173,6
Aineellisten hyödykkeiden myynnit ja vähennykset kaudella
-3,0
-1,5
Bruttoinvestoinnit
234,5
44,8
Bruttoinvestoinneilla tarkoitetaan pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden hankintoja mukaan lukien yritys-
järjestelyt. Investoinneista ei vähennetä aineellisten hyödykkeiden myyntejä tai liiketoiminnoista luopumi-
sia. Investoinnit on esitetty kassavirtaperusteisesti myös rahoituslaskelmassa.
milj. eur
2022
2021
Liikevaihdon orgaaninen kasvu, %
Kauden liikevaihto -
690,5
577,8
Yritysjärjestelyjen liikevaihto kaudella
77,8
11,0
Edellisen kauden liikevaihto
577,8
508,7
Liikevaihdon orgaaninen kasvu /
34,9
58,1
Edellisen kauden liikevaihto x 100
577,8
508,7
Liikevaihdon orgaaninen kasvu, %
6,0
11,4
Liikevaihdon kasvu yritysjärjestelyjen johdosta, %
13,5
2,2
Liikevaihdon kasvu
112,7
69,1
Liikevaihdon kasvu, %
19,5
13,6
Liikevaihdon orgaaninen kasvu on olemassa olevan liiketoiminnan kasvua, jota ei ole hankittu yritysjärjes-
telyjen kautta. Orgaanista kasvua on mahdollista saada aikaiseksi palvelutarjontaa lisäämällä, uusasiakas-
hankinnalla, olemassa olevien asiakkaiden käyntimäärien kasvulla, hinnankorotuksilla ja digitalisaatiolla.
Julkisten tarjouskilpailujen kautta voitetut sote-ulkoistukset ja itse perustetut toimipisteet lasketaan orgaa-
niseksi kasvuksi.
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 28
Osakkeenomistuksen jakautuminen
31.12.2022
1 ̶100 osaketta/osakas
101 ̶̶1 000
1 001 ̶̶10 000
10 001 ̶̶100 000
100 001 ̶̶500 000
500 001 ̶̶
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2022
Osakkeita/osakas
Omistajien lkm
Osuus omistajista, %
Osakkeita, kpl
Osuus osakkeista, %
1 - 100
8 892
56,2 %
384 440
1,7 %
101 - 1 000
6 009
38,0 %
2 052 496
9,1 %
1 001 - 10 000
794
5,0 %
2 150 386
9,5 %
10 001 - 100 000
93
0,6 %
2 395 639
10,6 %
100 001 - 500 000
16
0,1 %
3 350 700
14,8 %
500 001 -
7
0,0 %
12 286 474
54,3 %
Yhteensä
15 811
100,0 %
22 620 135
100,0 %
joista hallintarekisteröityjä
9
581 326
2,6 %
Liikkeeseen laskettu määrä
22 620 135
100,0 %
Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2022
Osakkeita kpl
Osuus osakkeista ja äänistä, %
1
LÄHITAPIOLA KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ
3 481 641
15,4 %
2
MWW YHTIÖ OY
2 309 010
10,2 %
3
KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ FENNIA
1 998 965
8,8 %
4
LÄHITAPIOLA KESKINÄINEN, HENKIVAKUUTUSYHTIÖ
1 895 156
8,4 %
5
KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ELO
1 267 161
5,6 %
6
NIEMISTÖ LEENA KATRIINA
706 110
3,1 %
7
KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN
628 431
2,8 %
8
FONDITA NORDIC MICRO CAP SIJOITUSRAHASTO
430 000
1,9 %
9
VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ HENKI-FENNIA
325 143
1,4 %
10
SKANDINAVISKA ENSKILDA BANKEN AB (PUBL) HELSINGIN SIVUKONTTORI
316 480
1,4 %
10 suurinta yhteensä
13 358 097
59,1 %
Muut osakkeenomistajat
9 262 038
40,9 %
Yhteensä
22 620 135
100,0 %
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS 29
Osakkeenomistuksen jakautuminen
31.12.2022
Yritykset
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
Julkisyhteisöt
Kotitaloudet
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
Hallintarekisteröidyt
Johdon osakkeenomistus 31.12.2022
Omistajaryhmät 31.12.2022
Omistajien lkm
Osuus omistajista, %
Osakkeita, kpl
Osuus osakkeista, %
Yritykset
561
3,5 %
4 728 794
20,9 %
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
40
0,3 %
9 306 538
41,1 %
Julkisyhteisöt
6
0,0 %
2 052 718
9,1 %
Kotitaloudet
15 125
95,7 %
5 776 389
25,5 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
41
0,3 %
135 572
0,6 %
Ulkomaat
38
0,2 %
38 798
0,2 %
Yhteensä
15 811
100,0 %
22 038 809
97,4 %
Hallintarekisteröityjä
581 326
2,6 %
Liikkeeseen laskettu määrä
22 620 135
100,0 %
Suora omistusosuus
Epäsuorat omistukset
Osakkeita kpl
Osuus osakkeista ja äänistä, %
Osakkeita kpl
Osuus osakkeista ja äänistä, %
Hallitus
Mikko Wirén (MWW Yhtiö Oy)
2 309 010
10,2 %
Mikko Wirén
5 000
0,0 %
Leena Niemistö
706 110
3,1 %
Hannu Juvonen
1 757
0,0 %
Mika Manninen
1 757
0,0 %
Heli Iisakka
949
0,0 %
Seija Turunen
2 635
0,0 %
Johtoryhmä
Joni Aaltonen (Vendero Oy)
37 633
0,2 %
Joni Aaltonen
5 831
0,0 %
Eetu Salunen
5 088
0,0 %
Tarja Rantala
17 142
0,1 %
Kati Raassina
4 002
0,0 %
Marko Savolainen
10 694
0,1 %
Timo Harju
4 500
0,0 %
Sari Nevanlinna
4 001
0,0 %
Antti-Jussi Aro
4 001
0,0 %
Riihijärvi Sari
4 004
0,0 %
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
30
Tilinpäätös 1.1.–31.12.2022
SISÄLLYSLUETTELO
Konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, IFRS
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS
Kategoria Nro Selite
Tuloslaskelma 1
Tuloslaskelma 2
Tuloslaskelma 3
Tuloslaskelma 4
Tuloslaskelma 5
Tuloslaskelma 6
Tuloslaskelma 7
Tuloslaskelma 8
Tuloslaskelma 9
Tuloslaskelma, 10
verot
EPS 11
Tase 12
Tase 14
Tase 15
Tase 16
Tase 17
Tase 18
Ostovelat ja muut velat
Tase, verot 19
Pääoma 20
Pääoma 21
Pääoma 22
Pääoma 23
Pääoma 24
Riskienhallinta 25
Konsernirakenne 26
Konsernirakenne 27
Konsernirakenne 28
Konsernirakenne 29
Muut 30
Muut 31
Muut 32
Emoyhtiön tilinpäätös päälaskelmat, FAS
Emoyhtiön tilinpäätös liitetiedot, FAS
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
31
Konsernin tuloslaskelma
Liite
1–12/2022
1–12/2021
1 000 euroa
Liikevaihto
1
Liiketoiminnan muut tuotot
2
Materiaalit ja palvelut
3
-267 224
-209 516
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
4
-296 572
-255 164
Liiketoiminnan muut kulut
6
-77 164
-54 151
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
29
-15
-9
Käyttökate (EBITDA)
Poistot ja arvonalentumiset
7
-45 498
-34 701
Liikevoitto (EBIT)
Rahoitustuotot
8
Rahoituskulut
9
-8 074
-3 956
Rahoitustuotot ja -kulut
-7 353
-3 715
Tulos ennen veroja
Tuloverot
10
-5 130
Tilikauden tulos
Tilikauden tuloksen jakautuminen:
-1 859
-1 004
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekoh-
tainen tulos (euroa)
Laimentamaton
11
Laimennettu
Konsernin laaja tuloslaskelma
Liite
1–12/2022
1–12/2021
1 000 euroa
Tilikauden tulos
Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan myöhemmin si-
irtää tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaus
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot
-1 023
Laajan tuloksen erät yhteensä
Tilikauden laaja tulos yhteensä
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
-1 859
-1 004
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
32
Konsernin tase
1 000 euroa
Liite
31.12.2022
31.12.2021
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet
12
Liikearvo
13
Aineettomat hyödykkeet
13
Käyttöoikeusomaisuuserät
14
Osuudet osakkuusyrityksissä
29
Muut sijoitukset
Muut saamiset
15
Laskennalliset verosaamiset
19
Pitkäaikaiset varat yhteensä
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
3
Myyntisaamiset ja muut saamiset
16
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset
Rahavarat
Myytävänä olevat omaisuuserät
27
Lyhytaikaiset varat yhteensä
Varat yhteensä
1 000 euroa
Liite
31.12.2022
31.12.2021
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma
Käyvän arvon rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Kertyneet voittovarat
Määräysvallattomien omistajien osuus
-1 092
Oma pääoma yhteensä
21
Laskennalliset verovelat
19
Varaukset
17
Vuokrasopimusvelat
22
Rahoitusvelat
20
Muut pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset velat yhteensä
Ostovelat ja muut velat
18
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat
Varaukset
17
Vuokrasopimusvelat
22
Rahoitusvelat
20
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat
27
Lyhytaikaiset velat yhteensä
Velat yhteensä
Oma pääoma ja velat yhteensä
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
33
Konsernin rahavirtalaskelma
1 000 euroa
Liite
1–12/2022
1–12/2021
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto
Verot
-6 110
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut
-121
-45
Tulorahoitus ennen käyttöpääoman muutosta
Käyttöpääoman muutos
-3 336
Saadut korot
Maksetut verot
-6 892
-2 564
Liiketoiminnan nettorahavirta
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
-29 033
-14 833
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot ja ennakkomaksut
Muiden saamisten ja sijoitusten muutos
-1 775
-1 350
Myönnetyt lainat
-738
Saadut osingot
Hankitut liiketoiminnot vähennettynä hankintahetken rahavaroilla
26
-52 308
-16 414
Investointien nettorahavirta
-83 439
-32 064
Rahoituksen rahavirta
Määräysvallattomien omistajien osuuden muutokset ja sijoitukset
-408
-3 017
Omien osakkeiden hankinta
-1 475
-582
Lyhytaikaisten lainojen muutos
23
Pitkäaikaisten lainojen nostot
23
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
23
-128 779
-21 584
Vuokrasopimusvelkojen maksut
23
-29 014
-19 822
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista
-8 307
-3 986
Maksetut osingot ja muu voitonjako
-8 589
-4 932
Rahoituksen nettorahavirta
-33 923
Rahavarojen muutos
-9 050
Rahavarat kauden alussa
Rahavarat kauden lopussa
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
34
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksist a
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
1 000 euroa
Liite
Osakepääoma
Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahasto
Käyvän arvon
rahasto
Kertyneet
voittovarat
Määräysvallattomien
omistajien osuus
Oma pääoma
Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2021
-7 633
Tilikauden tulos
-1 004
Osingonjako
-4 517
-315
-4 832
Omien osakkeiden hankinta
-582
-582
Osakeperusteiset etuudet
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
-5 085
-315
-5 400
Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset, jotka eivät johtaneet
muutokseen määräysvallassa
26
-4 875
-395
-5 270
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset
yhteensä
-4 875
-395
-5 270
Oma pääoma 31.12.2021
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
1 000 euroa
Liite
Osakepääoma
Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahasto
Käyvän arvon
rahasto
Kertyneet
voittovarat
Määräysvallattomien
omistajien osuus
Oma pääoma
Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2022
Tilikauden tulos
-1 859
Tilikauden laajan tuloksen erät yhteensä
25
Osingonjako
-6 767
-2 987
-9 754
Omien osakkeiden hankinta
-1 475
-1 475
Osakeperusteiset etuudet
-49
-49
Sijoitukset tytäryrityksiin
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
-8 290
-2 945
-11 236
Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset, jotka eivät johtaneet
muutokseen määräysvallassa
26
-610
-408
Muut muutokset
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset yhteensä
-439
-236
Oma pääoma 31.12.2022
-1 092
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
35
Laatimisperiaatteet
Konsernin perustiedot
vakuutusyhtiöitä ja julkisyhteisöjä. Pihlajalinna tuottaa laaja-alaisesti
sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä hyvinvointipalveluja. Pal-
veluvalikoimaan kuuluvat yleis- ja erikoislääkäripalvelut, työterveys-
huolto, sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistukset, liikuntakeskuspal-
velut, vastuulääkäri- ja etävastaanottopalvelut sekä asumis- ja työvoi-
mapalvelut.
Tilikauden lopussa Pihlajalinnalla oli yksityisiä lääkärikeskuksia, sai-
raaloita, hammasklinikoita, liikuntakeskuksia ja tehostetun palvelu-
asumisen yksiköitä noin 140. Lisäksi Pihlajalinnalla on neljä isoa sosi-
aali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistussopimusta, joilla on yh-
teensä noin 60 toimipistettä (mm. terveyskeskuksia, neuvoloita, te-
hostetun palveluasumisen yksiköitä ja päivätoimintakeskuksia).
Konsernin emoyhtiö
kien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka y-tunnus on
2617455-1. Yhtiön kotipaikka on
,
.
:n osakkeet on
listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla. Jäljennös konserniti-
linpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta investors.pihlaja-
linna.fi tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Kehrä-
saari B, 33200 Tampere,
.
Pihlajalinna Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 16.2.2023
tämän konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain
mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilin-
päätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yh-
tiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen
muuttamisesta.
Tilinpäätöksen laatimisperusta
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien
(International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä
laadittaessa on noudatettu 31.12.2022 voimassa olevia IAS- ja IFRS-
standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätöss-
tandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla anne-
tuissa säännöksissä EU:n asetuksissa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn
menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja
ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat
myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhtei-
sölainsäädännön mukaiset.
Liitetietoon vaikuttavat laatimisperiaatteet on esitetty kyseisen lii-
tetiedon kohdalla otsikolla
Laatimisperiaatteet
.
Konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta on euro ja kaikki luvut on
pyöristetty lähimpään tuhatlukuun, ellei muuta ole esitetty.
Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja
muutetut standardit
Konserni on noudattanut seuraavia jo voimassa olleita standardeja
IFRS-raportoinnissa ensimmäistä kertaa:
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit - suojauslaskenta
kentaa tilikauden 2022 solmitun koronvaihtosopimuksen osalta. Kon-
serni solmi tilikauden 2022 aikana 65 miljoonan euron nimellisarvoi-
sen koronvaihtosopimuksen suojaamaan vaihtuvakorkoista rahoitus-
järjestelyään. Koronvaihtosopimukseen sovelletaan rahavirran suo-
jauslaskentaa. Laadintaperiaatteet suojauslaskennan osalta on ku-
vattu tarkemmin liitetiedon 25
Rahoitusriskien hallinta
IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetut toiminnot
Pihlajalinna on luokitellut suun terveyden palvelut myytävänä ole-
viksi omaisuuseriksi 31.12.2022 alkaen. Laadintaperiaatteet on ku-
vattu tarkemmin liitetiedon 27
Myyvänä olevat omaisuuserät
dessä.
Konserni on noudattanut vuoden 2022 alusta alkaen seuraavia voi-
maan tulleita uusia ja muutettuja standardeja (sovellettava 1.1.2022
tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla):
Tappiolliset sopimukset – sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat me-
not
varat
Muutoksilla selvennetään, että kun tappiollista sopimusta koskeva va-
raus kirjataan väistämättä aiheutuvien menojen perusteella, näihin
menoihin sisällytetään välittömien lisämenojen lisäksi myös kohdis-
tettu osuus muista välittömistä menoista. Standardimuutoksella ei
ole ollut olennaista vaikutusta Pihlajalinnan konsernitilinpäätökseen.
Muilla 1.1.2022 voimaan astuneilla tai muutetuilla standardeilla ei ol-
lut olennaista vaikutusta Pihlajalinnan konsernitilinpäätökseen.
Yhdistelyperiaatteet
Tytäryhtiöt
Tytäryhtiöt ovat yhteisöjä, joissa konsernilla on määräysvalta. Mää-
räysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu
yhteisön muuttuville tuotoille tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuot-
toon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä
koskevaa valtaansa.
Konsernin keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamene-
telmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat
varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon han-
kintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot on kirjattu kuluksi. Mahdol-
linen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon han-
kintahetkellä ja se on luokiteltu velaksi. Jos hankinnan kirjanpitokäsit-
telyä ei saada valmiiksi sen raportointikauden loppuun mennessä,
jonka aikana yhdistäminen tapahtuu, tilinpäätöksessä esitetään alus-
tavat määrät niistä eristä, joiden kirjanpitokäsittely on kesken. Tarkas-
telujakson aikana oikaistaan takautuvasti hankinta-ajankohtana kirjat-
tuja alustavia määriä, mikäli uutta tietoa hankintahetken tilanteesta
ilmenee. Tarkastelujakso ei saa olla pidempi kuin yksi vuosi hankinta-
ajankohdasta lukien. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan
käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä
syntyvä voitto tai tappio kirjataan tarkastelujakson päätyttyä tulosvai-
kutteisesti.
Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirja-
taan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vas-
taa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan
kohteen nettovarallisuudesta. Määrä, jolla luovutettu vastike, mää-
räysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin
omistetun osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät hankitun
nettovarallisuuden käyvän arvon, merkitään taseeseen liikearvoksi.
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
36
Mikäli vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden ja aiem-
min omistetun osuuden yhteismäärä on pienempi kuin tytäryhtiön
hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, erotus kirjataan laajaan tu-
loslaskelmaan.
Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä
hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut
tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki kon-
sernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat
voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä
laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauk-
sessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tilikauden voiton tai
tappion jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallatto-
mille omistajille esitetään konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Laaja
tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille
omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien
omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omista-
jille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään ta-
seessa osana omaa pääomaa. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan
omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menet-
tämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.
Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus
arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirja-
taan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytär-
yrityksessä, arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettä-
mispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvai-
kutteisesti.
Osakkuus- ja yhteisjärjestelyt
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava
vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti sil-
loin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun kon-
sernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysval-
taa.
Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osa-
puolella on yhteinen määräysvalta. Yhteinen määräysvalta on järjes-
telyä koskevan määräysvallan pitämistä yhteisenä sopimukseen pe-
rustuen, ja se vallitsee vain silloin, kun merkityksellisiä toimintoja kos-
kevat päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksi-
mielistä hyväksymistä. Yhteisjärjestely on joko yhteinen toiminto tai
yhteisyritys. Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia
järjestelyn nettovarallisuuteen, kun taas yhteisissä toiminnoissa kon-
sernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja
koskevia velvoitteita.
Osakkuus- ja yhteisyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen
pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuus-
tai yhteisyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoi-
tus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä
tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten
velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuus- tai yhteisyrityssijoitus sisältää
sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Realisoitumattomat voitot kon-
sernin ja osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä on eliminoitu konsernin
omistusosuuden mukaisesti. Konsernin omistusosuuden mukainen
osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tilikauden tuloksesta esitetään
erikseen konsernin liikevoitossa.
Konserni omistaa 31 % Kiinteistö Oy Levin Pihlajasta, joka yhdistel-
lään konserniin yhteisenä toimintona suhteellisella yhdistelymenetel-
mällä rivi riviltä omistusosuuden mukaisesti.
Ulkomaanrahan määräisten erien muuttaminen
Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on konsernin emoyrityk-
sen sekä liiketoimintaa harjoittavien tytäryritysten toiminta- ja esittä-
misvaluutta. Konserniyhtiöt muuntavat omissa kirjanpidoissaan päi-
vittäiset valuuttamääräiset liiketapahtumat tapahtumapäivän kurs-
seja käyttäen toimintavaluutakseen. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -
tappiot sisältyvät vastaaviin kulueriin.
Segmenttiraportointi
Pihlajalinnan toimitusjohtaja on konsernin ylin operatiivinen päätök-
sentekijä. Toimitusjohtaja seuraa konsernin tulosta ja tekee merkittä-
vät operatiiviset päätökset konsernin tasolla. Konserni toimii ainoas-
taan kotimaassa ja sen johtamisjärjestelmä perustuu aluepohjaiseen
organisaatioon. Pihlajalinnan toimintarakenteen mukaan konsernin
toimitusjohtaja vastaa liiketoimintajohtajien ja muun johtoryhmän
avustuksella konsernin liiketoiminnoista ja palvelutarjonnasta niin yk-
sityiselle kuin julkiselle sektorille. Liiketoimintajohtajat laativat kon-
sernin liiketoimintojen budjetin aluejohtajien ja kuntayhtiöiden toimi-
tusjohtajien avustuksella. Konsernin toimitusjohtaja vastaa liiketoi-
mintojen resursseista, investoinneista ja kannattavuudesta. Rahavir-
taa tuottavien yksiköiden ryhmä vastaa Pihlajalinnassa raportoitavaa
segmenttiä eli konsernitasoa. Segmenttitietoina raportoidaan konser-
nitason luvut.
Konsernin toimitusjohtaja käyttää IFRS-tilinpäätöksen tunnuslukuja
konsernin tulosraportoinnissa. Konsernin toimitusjohtaja arvioi tu-
losta ja kannattavuutta oikaistun liiketuloksen ja oikaistun käyttökat-
teen perusteella ja tulosraportointi vastaa konsernitilinpäätöksen las-
kentaperiaatteita. Oikaistun liiketuloksen ja käyttökatteen oikaisuerät
ovat avattu tarkemmin liitetiedon 24
Pääoman hallinta
Käyttökatteen oikaisut olivat tilikaudella yhteensä 9,8 (2,7) miljoonaa
euroa ja liikevoiton oikaisut olivat yhteensä
9,7 (2,4)
miljoonaa euroa.
Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet
ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia
arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä ar-
vioista ja oletuksista. Konsernissa seurataan arvioiden ja oletusten to-
teutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia sään-
nöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa käyttämällä useita,
sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja ole-
tusten muutokset merkitään kirjanpitoon, sillä tilikaudella, jonka ai-
kana arviota tai oletusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikau-
silla. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimis-
periaatteiden soveltamisessa.
Ne oletuksiin ja arvioihin perustuvat keskeiset epävarmuustekijät,
jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoar-
vojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, sekä
niistä johdon harkintaan perustuvista ratkaisuista, jotka Pihlajalinnan
johto on tehnyt tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja
joilla on eniten vaikutusta konsernitilinpäätöksessä esitettäviin lukui-
hin, annetaan tietoja seuraavissa osioissa:
Liite
Konsernin määräaikaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden
kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuksissa käytetyt
oletukset
1
Arvonalentumistestauksessa käytetyt oletukset
13
Myyntisaamisten arvostukseen liittyvät oletukset
16
Laskennallisten verosaamisten kirjaamisessa käytetyt ole-
tukset
19
Liiketoiminnan yhdistämisessä hankittujen varojen ja vas-
tattavaksi otettujen velkojen sekä ehdollisen vastikkeen
käyvän arvon määrittäminen
26
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
37
Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja muute-
tut standardit
International Accounting Standards Board on julkistanut seuraavat
uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä
soveltanut, mutta joiden arvioidaan vaikuttavan konsernin tilinpää-
tökseen. Konserni ottaa ne käyttöön standardin ja tulkinnan voimaan-
tulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikau-
den ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden
alusta lukien.
* = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa
31.12.2022 mennessä.
Muutokset IAS 1:een
Tilinpäätöksen esittäminen ja
IFRS Practice
Statement 2
Making Materiality Judgements
(Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi
soveltaminen on sallittua)
Muutokset selventävät olennaisuuden periaatteen soveltamista laati-
misperiaatteista annettaviin liitetietoihin.
Muutokset IAS 8:aan
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpi-
dollisten arvioiden muutokset ja virheet*
(Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi
soveltaminen on sallittua)
Muutokset selventävät, kuinka yhtiöiden tulisi erottaa laatimisperi-
aatteiden muutokset kirjanpidollisten arvioiden muutoksista, ja kes-
kittyvät kirjanpidollisen arvion määritelmään ja sen selventämiseen.
Muutokset IAS 12:een
Tuloverot koskien laskennallisten verosaa-
misten ja -velkojen kirjaamista
(Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
Muutokset kaventavat alkuperäistä kirjaamista koskevaa poikkeus-
sääntöä ja selventävät, ettei poikkeussääntö sovellu yksittäisiin ta-
pahtumiin, kuten vuokrasopimukset ja purkuvelvoitteet, joista syntyy
yhtä suuret ja vastakkaiset väliaikaiset erot.
Muutokset IFRS 16:een
Vuokrasopimukset*
(Sovellettava 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi
soveltaminen on sallittua)
Muutokset lisäävät uuden, muuttuvia maksuja koskevan kirjanpito-
mallin ja edellyttävät myyjä-vuokralle ottajan arvioimaan uudelleen ja
mahdollisesti oikaisemaan myynti- ja takaisinvuokraustapahtumat
vuodesta 2019 alkaen.
Muutokset IAS 1:een
Tilinpäätöksen esittäminen
*
(Sovellettava 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi
soveltaminen on sallittua)
Muutosten tavoitteena on yhdenmukaistaa soveltamiskäytäntöä sekä
selventää vaatimuksia velkojen luokittelemiseksi lyhyt- tai pitkäaikai-
siksi. Muutokset täsmentävät, että sellaiset kovenantit, joiden on täy-
tyttävä raportointipäivän jälkeen, eivät vaikuta velan luokitteluun ly-
hyt- tai pitkäaikaiseksi raportointipäivänä. Muutokset edellyttävät,
että tällaisista kovenanteista kerrotaan tilinpäätöksen liitetiedoissa.
Muutokset IFRS 10:een
Konsernitilinpäätös
Sijoitukset
osakkuus- ja yhteisyrityksiin*
(vapaaehtoinen soveltaminen on sallittua, voimaantulo lykätty tois-
taiseksi)
Muutokset poistavat ristiriidan nykyisen konsolidointiin ja pääoma-
osuusmenetelmään liittyvien ohjeistusten välillä ja edellyttävät täysi-
määräisen voiton kirjaamista, kun siirretyt varat täyttävät IFRS 3
Liike-
toimintojen yhdistäminen
telmän.
Yllä listatuilla tai muilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla ei
arvioida olevan olennaista vaikutusta Pihlajalinnan
konsernitilinpäätökseen.
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
38
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot, IFRS
xxxx
1. Myyntituotot asiakassopimuksista
Laatimisperiaatteet
Konsernin liikevaihtona esitetään terveydenhuollon- ja sosiaalipalveluiden sekä hyvinvointipalveluiden
myyntiin liittyvät maksut käypään arvoon arvostettuina ja oikaistuina mahdollisilla muuttuvilla vastikkeilla.
Konsernin tarjoamia terveydenhuollon palveluita ovat työterveyspalvelut, palvelut lääkäriasema- ja sairaala-
toiminnoissa, vastuulääkäripalvelut, diagnostiikkapalvelut, kuntoutuspalvelut ja suunterveydenhoidon pal-
velut. Konsernin tarjoamia sosiaalipalveluita ovat ikäihmisten, vammais-, mielenterveys- ja päihderyhmien
palvelut. Merkittävä osa konsernin liikevaihdosta muodostuu sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkois-
tuksista, jotka sisältävät myös julkisen erikoissairaanhoidon kustannusvastuun. Konserni tuottaa terveyden-
huollon ammattilaisten rekrytointipalveluita. Konsernin Forever-liikuntakeskukset tarjoavat monipuolisia
hyvinvointipalveluita kuntoileville aikuisille. Liikuntakeskustoiminta täydentää Pihlajalinnan ennaltaehkäise-
vää toimintaa työterveyshuollossa ja asiakkaiden kuntoutumista erikoissairaanhoidon toimenpiteiden jäl-
keen. Pihlajalinna palvelut ovat saatavilla laajasti myös digitaalisina.
Konserni kirjaa työsuhteessa olevien sekä itsenäisten sopimusperusteisten ammatinharjoittajien tuotta-
mat palvelut liikevaihtoon bruttoperusteisesti eli kokonaisasiakaslaskutuksen perusteella ja kirjaa sopimus-
perusteisten ammatinharjoittajien veloittamat palkkiot tuloslaskelman erään Ulkopuoliset palvelut, amma-
tinharjoittajapalkkiot. Pihlajalinnalla on ensisijainen vastuu palveluiden tuottamisesta asiakkaalle ja yhtiö
altistuu palveluiden myyntiin liittyville merkittäville riskeille ja eduille, joten yhtiö toimii sopimussuhteessa
olevien ammatinharjoittajien osalta päämiehenä.
IFRS 15 Myyntituotot -standardi sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen myyntituottojen kirjaamisesta, jonka
perusteella määritetään milloin ja mihin määrään myyntituotot kirjataan. Myynnin kirjaaminen voi tapahtua
ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen.
Pihlajalinnan eri tuottovirtojen pääasialliset suoritevelvoitteet ovat seuraavat:
Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistukset
●
asiakassopimuksissa erikseen kuvatut kunnan asukkaiden lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut sisäl-
täen mahdollisen julkisen erikoissairaanhoidon
●
ulkokuntalaisten yksittäiset sosiaali- ja terveyspalvelukäynnit
Lääkärikeskukset ja suunterveydenhoito
●
terveydenhoitopalvelujen yksittäiset asiakaskäynnit toimipisteissä tai digitaalisesti tukipalveluineen
Leikkaustoiminta
●
yksittäiset käynnit tukipalveluineen (esim. yksityishenkilöt joko itse maksaen tai vakuutusyhtiön tai kun-
nan maksusitoumuksella)
Työterveyshuolto
●
työterveyshuollon yksittäiset asiakaskäynnit (esim. työterveyshoitajan ja -lääkärin vastaanotot, laborato-
riokokeet) toimipisteissä tai digitaalisesti
●
ennakoivat ja terveyttä edistävät erikseen sovitut palvelut (esim. työterveystarkastukset, työpaikkakoh-
taiset työterveysselvitykset)
●
muut asiakkaan kanssa sovitut lisäpalvelut (esim. ensiapukurssit)
Liikuntakeskuspalvelut
●
liikuntakeskuspalvelujen kuukausi- ja vuosimaksusitoumukset
●
yksittäiset erikseen veloitettavat lisäpalvelut
Rekrytointipalvelut
●
rekrytointipalvelujen asiakaskohtaiset kuukausimaksut
●
yksittäiset erikseen veloitettavat rekrytointipalvelut
Vastuulääkäripalvelut
●
asiakassopimuksessa kuvatut paikkakohtaiset vuorokausiveloitukset
Työvoimavuokraus
●
terveydenhuollon ammattilaisten työpanoksen myynti tapahtumaperusteisesti tai aikapohjaisesti
●
päivystyspalveluiden asiakaskohtaiset kuukausimaksut
Asumispalvelut
●
tehostetun palveluasumisen palvelut kunakin sopimuksen kattamana vuorokautena
●
yksittäiset erikseen veloitettavat lisäpalvelut tai terveyskeskuskäynnit
Digitaaliset palvelut
●
Etälääkäripalvelut
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
39
●
Etähoitajapalvelut
●
Ajanvaraus-, hoidontarpeenarvio- tai muut asiakkaan tilaamat digitaaliset palvelut
Sopimuksessa luvattuja palveluita käsitellään yhtenä sarjana erotettavissa olevien palvelujen muodostamaa
suoritevelvoitetta, kun luovutettavat palvelut toistuvat olennaisilta osin samoina ja joiden luovuttaminen
asiakkaalle tapahtuu ajan kuluessa. Konsernin sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistusten suoritevelvoite on
asiakassopimuksessa kuvattu lakisääteinen kunnan asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoi-
minta. Konsernin sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistusten asiakasopimuksissa katsotaan olevan yksi suori-
tevelvoite, jossa konsernin tarjoamat palvelut yhdistetään palvelukokonaisuudeksi.
Transaktiohinnat muodostuvat pääasiassa hinnaston mukaisista yksittäisistä palveluista tai asiakassopi-
muksiin perustuvista vuosi-, kuukausi-, vuorokausi- tai tuntihinnoista. Ulkoistukset perustuvat pääsääntöi-
sesti kiinteään vuosihintaan. Useimmiten hinta kohdistuu yksittäiseen suoritevelvoitteeseen. Joissakin ta-
pauksissa hinta sisältää muuttuvan vastikkeen (esim. alennus, sakko, bonus, lisähinta tai -palvelu) elemen-
tin, joka kohdistetaan joko yhdelle tai useammalle suoritevelvoitteelle niiden erillismyyntihintojen suh-
teessa. Konserni arvioi muuttuvien vastikkeiden vaikutusta tuloutuvien tuottojen määrään esimerkiksi histo-
riatiedon avulla, ja määrittää ne siten todennäköisimpään määrään. Konsernin sosiaali- ja terveydenhuollon
palveluiden kokonaisulkoistussopimusten vuosittainen tuloutus voi tarkentua viiveellä ja saattaa sisältää
myös muuttuvia vastikkeita. Sopimusten todelliset kustannusten toteumat, jotka saattavat vaikuttaa myös
tuloutukseen, eivät aina ole konsernin tiedossa raportointihetkellä.
Suoritevelvoitteet täytetään joko ajan kuluessa (esim. ulkoistukset, asumispalvelut, liikuntakeskuspalve-
lut, rekrytointipalvelut, vastuulääkäripalvelut, kiinteähintaiset työterveyspalvelut) tai tiettynä ajan hetkenä
(esim. suoriteperusteiset työterveyspalvelut, yksittäiset asiakaskäynnit, lisäpalvelut). Palveluissa asiakas saa
ja kuluttaa samanaikaisesti Pihlajalinnan suoritteesta saamansa hyödyn.
tettuja palveluja vastaan. Myyntituotot yksittäisistä palveluista kirjataan hoitokäynnin tai palvelun käytön
mukaan yhtenä ajankohtana. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kiinteisiin vuosihintoihin perustu-
vista ulkoistusopimuksista myyntituotot kirjataan perustuen kuluneeseen aikaan. Ulkoistusten osalta asiakas
samanaikaisesti saa ja kuluttaa palvelusta saamansa hyödyn, jolloin ajan kuluessa tulouttamisen ehdot täyt-
tyvät. Raportointihetkellä kirjatut muuttuvat vastikkeet ja kustannukset perustuvat osin arvioon näiden
määrästä.
Sopimuksiin sisältyvät maksuehdot ja -ajat vaihtelevat, mutta maksuajat ovat tyypillisesti alle vuoden. So-
pimukset eivät sisällä merkittävää rahoituskomponenttia tai sopimuksen saamisista aiheutuvia lisämenoja.
Ulkoistussopimuksiin liittyen tilaaja voi antaa Pihlajalinnan käyttöön vastikkeetta julkisen tahon infra-
struktuurin tai sen osan, jota Pihlajalinna operoi ulkoistussopimuksen palvelutuotannossa. Ulkoistussopi-
musten kirjaamiseen sovelletaan IFRIC 12 Palvelutoimilupajärjestelyt -tulkintaa, jos ulkoistava osapuoli päät-
tää Pihlajalinnan tuottamien palveluiden laajuudesta sekä hinnoittelusta ja Pihlajalinna luovuttaa infrastruk-
truurin vastikkeetta takaisin ulkoissopimuksen päättyessä. Pihlajalinnalla ei tällöin katsota olevan määräys-
valtaa julkiselta taholta vastikkeetta saatuihin hyödykkeisiin.
Suoritevelvotteiden täyttymisen ajoittuminen
1000 €
2022
2021
Yhtenä ajankohtana
318 950
223 856
Ajan kuluessa
371 531
353 918
Yhteensä
690 481
577 774
Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut
Johto on tilikaudella käyttänyt erityistä harkintaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimuk-
siin liittyvien muuttuvien vastikkeiden ja oikeudellisten vaateiden arvostamisessa ja kirjaamisessa. Konsernin
määräaikaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimusten tarkat kustannusten toteumat
eivät aina ole konsernin tiedossa raportointihetkellä ja sopimuksiin voi sisältyä myös muuttuvia vastikkeita.
Täten kyseisten sopimusten raportoitu kannattavuus voi tarkentua viiveellä ja toteumat voivat poiketa joh-
don raportointihetkellä tekemistä arvioista. Myös julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen
liittyy satunnaisvaihtelua. Lisäksi yksittäiset, sairaanhoitopiirien kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuu-
luvat tapaukset saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon
kustannusvastuuseen Pihlajalinnan kuntayhtiöissä.
Kaikki konsernin kokonaisulkoistusten määräaikaiset palvelusopimukset ovat periaatteiltaan ja perusteil-
taan hyvin samanlaiset. Pihlajalinna on laskenut ja tulouttanut sopimusten mukaisia muuttuvia vastikkeita ja
kustannuskorvauksia samoin perustein ja samalla tavalla kaikkien tilaajien osalta. Vaatimukset palvelumuu-
toksista johtuvien kustannusnousujen korvaamisesta toteutuneita kustannuksia vastaaviksi ja palvelusopi-
muskauden jälkeistä toimintaa palvelevien investointikustannusten kuuluminen tilaajien vastuulle muodos-
tavat suurimman osan viiveellä tarkentuvista kustannuksista ja muuttuvista vastikkeista. Vuoden 2022 osalta
sairaanhoitopiirien laskutukseensa sisällyttämien investointi- ja koronakustannusten tarkka määrittäminen
kyetään suorittamaan vasta sairaanhoitopiirien tilinpäätösten julkaisemisen jälkeen.
Pihlajalinna on kirjannut tuloslaskelmaan vain osan näistä oikeudellisesti perustelluista vaateistaan. Sopi-
musosapuolia sitoo neuvotteluvelvoite, ja sopiminen on ensisijainen menettely. Mikäli sopimisvelvoite ei
johda maksusuorituksiin, saatavia peritään oikeusteitse, mikä saattaa viivästyttää edelleen tilinpäätöksessä
lyhytaikaisissa saamisissa esitettyjen erien kotiuttamista.
Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten
kannattavuuteen viiveellä
Keski-Suomen käräjäoikeus antoi 4.4.2022 ratkaisunsa Jämsän Terveys Oy:n ja Jämsän kaupungin palvelu-
sopimusta koskevaan riitaan. Ratkaisu ei ole lainvoimainen. Oikeuden ratkaisun mukaisten oikaisukirjausten
johdosta Pihlajalinna-konsernin emoyhtiön omistajille kuuluva tulos laski tilikaudella 2,8 miljoonaa euroa.
Liikevaihtoa ratkaisu laski 2,4 miljoonaa euroa, käyttökatetta ratkaisu rasitti 4,6 miljoonaa euroa. Jämsän
kaupunki omistaa yhtiöstä 49 prosenttia ja Pihlajalinna 51 prosenttia. Osakekohtaista tulosta ratkaisu hei-
kensi 0,12 euroa per osake. Ratkaisulla ei ollut olennaista välitöntä kassavirtavaikutusta. Käräjäoikeuden rat-
kaisun vaikutukset on käsitelty vertailukelpoisuuden vuoksi oikaisuerinä. Jämsän Terveys on valittanut hovi-
oikeuteen käräjäoikeuden ratkaisusta. Jämsän Terveyden palvelutuotannon toimintaedellytykset on tur-
vattu tehostamisohjelmalla ja väliaikaisella emoyhtiörahoituksella.
Jämsän Terveys Oy on tilikaudella tulouttanut ja sillä on saamisissaan 1,2 miljoonaa euroa lähinnä kuluvan
vuoden koronakustannuskorvauksia, jotka tilaaja on palvelusopimuksen vastaisesti jättänyt maksamatta.
Lisäksi yhtiön ja kaupungin välille on tilikaudella syntynyt näkemysero henkilöstön siirron vaikutuksesta pal-
velusopimuksen vuosihintaan. Osapuolet käyvät aktiivisesti neuvotteluita avoimien asioiden ratkaise-
miseksi. Uuden tilaajan eli Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa yllä olevat asiat on sovittu Jämsän kau-
pungille esitetyn mukaisesti 1.1.2023 alkaen.
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
40
Mäntänvuoren Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on saamisissaan sopimukseen perustuvia ja oikeudelli-
sesti perusteltuja muuttuvia vastikkeita Mänttä-Vilppulan kaupungilta yhteensä 4,3 (4,1) miljoonaa euroa.
Sopimuksen mukaan tuloutettuihin muuttuviin vastikkeisiin sisältyy arvio erikoissairaanhoidon kustannusten
korvauksesta palveluntuottajalle tilaajalle kuuluvista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointikustannuk-
sista. Saamiset muuttuvista vastikkeista liittyvät lisäksi palvelumuutoksista johtuviin kustannusnousuihin ja
niiden korvaamiseen todellisia kustannuksia vastaavasti. Uuden tilaajan eli Pirkanmaan hyvinvointialueen
edustajien kanssa on alustavasti sovittu vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun siirtämisestä pois
yhtiön vastuulta.
Kolmostien Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on saamisissaan sopimukseen perustuvia ja oikeudellisesti
perusteltuja muuttuvia vastikkeita Parkanon kaupungilta yhteensä 1,3 (1,7) miljoonaa euroa. Määrään on
vaikuttanut Parkanon kaupunginvaltuuston päätös 26.9.2022 lisämäärärahasta perusturvalautakunnan vuo-
den 2022 talousarvioon. Sopimuksen mukaan tuloutettuihin muuttuviin vastikkeisiin sisältyy arvio erikoissai-
raanhoidon kustannusten korvauksesta palveluntuottajalle tilaajalle kuuluvista Pirkanmaan sairaanhoitopii-
rin investointikustannuksista. Muut saamiset muuttuvista vastikkeista liittyvät lähinnä vuoden 2022 ko-
ronakustannuskorvauksiin. Ikäihmisten palvelumuutoksista johtuvia kustannusnousuja tilaaja on jo aiemmin
hyväksynyt osaksi palvelusopimuksen vuosihintaa. Uuden tilaajan eli Pirkanmaan hyvinvointialueen edusta-
jien kanssa on alustavasti sovittu vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun siirtämisestä pois yhtiön
vastuulta.
Kokonaisulkoistusten päävastuullinen sopimuskumppani Pihlajalinna Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on
saamisissaan kyseisiin sopimuksiin perustuvia ja oikeudellisesti perusteltuja muuttuvia vastikkeita 0,6 (0,2)
miljoonaa euroa.
Yhteensä konsernin saamisiin sisältyy edellä mainittuja eriä 7,4 (9,8) miljoonaa euroa.
Sopimukseen perustuvat omaisuuserät ja velat
Myynnin tulouttamis- ja laskutushetki voivat poiketa toisistaan. Konserni kirjaa sopimukseen perustuvan
varan silloin kun liikevaihto tuloutetaan ennen laskutusta, ja vastaavasti sopimukseen perustuvan velan sil-
loin kun liikevaihto tuloutetaan laskutuksen jälkeen. Myyntisaamisten ja ostovelkojen liitetiedoissa aiemmin
siirtosaamisten ja siirtovelkojen oleellisimmissa erissä esitetyt myynnin jaksotukset esitetään nykyisellään
joko sopimusperusteisina varoina tai velkoina.
Yhteenveto sopimukseen perustuvista omaisuus- ja velkaeristä:
1000 €
2022
2021
Myyntisaamiset
54 568
79 701
Sopimusperusteiset varat
Lyhytaikaiset
6 052
6 661
Sopimusperusteiset velat, saadut ennakot
Lyhytaikaiset
3 237
920
Tilikaudella kirjatut myyntituotot, jotka kauden alussa sisältyivät sopimusperusteisiin velkoihin:
1000 €
2022
2021
Sopimusperusteisiin velkoihin sisältyvistä eristä kirjattu liikevaihto
920
909
Myyntituotot alueittain
Pihlajalinna raportoi myyntituottonsa jaoteltuna seuraaviin maantieteellisiin alueisiin:
●
Etelä-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen, Kymen-
laakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa.
●
Väli-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Pirkanmaan, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen,
Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa.
●
Pohjanmaahan kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan
maakunnissa.
●
Pohjois-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa.
1000 €
2022
%
2021
%
Etelä-Suomi
164 073
21%
148 291
23%
Väli-Suomi
374 741
49%
330 820
51%
Pohjanmaa
132 465
17%
128 335
20%
Pohjois-Suomi
43 440
6%
29 934
5%
Muut toiminnot
49 267
6%
13 374
2%
Konsernin sisäinen myynti
-73 505
-72 980
Konsernin liikevaihto
690 481
100%
577 774
100%
Myyntituotot asiakasryhmittäin
Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritysasiakkaat, yksityisasiakkaat ja julkisen sektorin asiakkaat.
●
Konsernin yritysasiakkaiden ryhmä koostuu Pihlajalinnan työterveysasiakkaista, vakuutusyhtiöasiakkaista
ja muista yrityssopimusasiakkaista.
●
Konsernin yksityisasiakkaat ovat itse maksavia yksityishenkilöitä, jotka saattavat hakea myöhemmin kor-
vausta vakuutusyhtiöltä.
●
Konsernin julkisen sektorin asiakasryhmään kuuluvat julkisen sektorin organisaatiot Suomessa, kuten kun-
nat, kuntayhtymät, seurakunnat, sairaanhoitopiirit ja julkishallinto hankkiessaan sosiaali- ja terveyden-
huollon osto- ja ulkoistuspalveluita, asumispalveluita, työterveyden palveluita ja työvoimapalveluita.
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
41
1000 €
2022
%
2021
%
Yritysasiakkaat
225 270
33
137 773
21
joista vakuutusyhtiöasiakkaat
98 447
14
34 798
5
Yksityisasiakkaat
103 243
15
85 320
13
Julkinen sektori
435 476
63
427 661
66
josta kokonaisulkoistukset
303 902
44
300 813
46
josta työvoimapalvelut
24 797
4
26 073
4
josta työterveys- ja muut palvelut
106 777
15
100 775
15
Konsernin sisäinen myynti
-73 508
-72 980
Konsernin liikevaihto
690 481
100
577 774
100
Tiedot tärkeimmistä asiakkaista
Konsernin myyntituotot neljältä suurimmalta asiakkaalta olivat yhteensä 281,4 (277,9) miljoonaa euroa,
mikä vastaa noin 41 (48) % konsernin liikevaihdosta.
Arvio konsernin jäljellä olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamista koskevien
määräaikaisten palvelusopimusten suoritevelvoitteiden täyttämisestä, miljoonaa euroa:
1000 €
31.12.2022
31.12.2021
1000 €
31.12.2022
31.12.2021
2022
263
2031
30
37
2023
245
266
2032
7
6
2024
249
269
2033
7
6
2025
226
247
2034
7
6
2026
177
199
2035
7
6
2027
179
201
2028
182
204
2029
184
206
2030
156
167
1 656
2 083
Palveluntuottaja - tilaaja
Nykyisen sopimuksen
palvelutuotannon
alkamisvuosi
Sopimuksen kesto,
vuotta
Jämsän Terveys Oy - Jämsän kaupunki
2015
10
Kuusiolinna Terveys Oy - KuusSote
2016
15
Mäntänvuoren Terveys Oy -
Mänttä-Vilppulan kaupunki
2016
15
Kolmostien Terveys Oy - Parkanon kaupunki
2015
15
Bottenhavets Hälsa Ab - Selkämeren Terveys Oy -
Kristiinankaupunki
2021
15 - 20 vuotta
Uuden sosiaali- ja terveydenhuoltoalan lainsäädännön myötä sote-järjestämisvastuu siirtyi uusille hyvin-
vointialueille 1.1.2023. Samalla myös kuntien tekemät sopimukset siirtyvät järjestämisvastuun mukaisesti.
Sote-uudistusta koskevan lainsäädännön mukaan hyvinvointialueiden on ilmoitettava alihankintasopimus-
tensa jatkosta lokakuun 2023 loppuun mennessä. Yhtiön johto arvioi, että sen määräaikaiset palve-
lusopimukset jatkuvat sovitusti hyvinvointialueiden kanssa aina sopimusten päättymiseen saakka.
2. Liiketoiminnan muut tuotot
Laatimisperiaatteet
Julkiset avustukset, jotka on saatu korvauksena jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä
kaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan
muissa tuotoissa. Julkiset avustukset, jotka ovat liittyneet aktivoitaviin kehityshankkeisiin, on kirjattu aineet-
tomien hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan
saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen
muodossa omaisuuserän taloudellisena vaikutusaikana.
Konserni on vuokrannut edelleen yksittäisiä toimitiloja, jotka eivät ole liiketoiminnan käytössä. Kyseiset
vuokratuotot esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Myynti- ja takaisinvuokraus
Ennen IFRS 16 käyttöönottoa toteutuneiden myynti- ja takaisinvuokraussopimusten osalta konserni jatkaa
IFRS 16:n siirtymäsäännön mukaisesti myyntivoiton jaksottamista kuten aiemmin.
Jos myynti- ja takaisinvuokraussopimuksen tuloksena syntyy rahoitusleasingsopimus, kirjanpitoarvon ja
myyntihinnan välinen erotus kirjataan taseeseen ja tuloutetaan vuokra-ajan kuluessa liiketoiminnan muissa
tuotoissa. Tulouttamaton osuus kirjanpitoarvon ja myyntihinnan välisestä erotuksesta esitetään tase-eränä
Muut velat.
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
42
1000 €
2022
2021
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot
275
209
Vuokratuotot
503
528
Julkiset avustukset
1 339
1 160
Muut tuottoerät
2 779
1 807
Yhteensä
4 896
3 704
Covid-19 vaikutukset
Valtioneuvosto teki kesäkuussa 2020 linjauksen kustannustuesta yrityksille, joiden liikevaihto oli pudonnut
merkittävästi koronaepidemian vuoksi ja joilla on ollut vaikeasti sopeutettavia kustannuksia. Vuonna 2022
Valtioneuvosto toteutti jo viidennen yritysten kustannustukikierroksen. Pihlajalinna kirjasi tilikaudella 2022
liiketoiminnan muihin tuottoihin julkisiin avustuksiin liikuntakeskustensa kiinteiden kustannusten katta-
miseksi tarkoitetun tuen yhteensä 488 tuhatta euroa. Pihlajalinna sai kustannustukea liikuntakeskusten kiin-
teiden kustannusten kattamiseksi vuonna 2021 628 tuhatta euroa.
Konsernin kokonaisulkoistussopimuksien epidemiatyön kustannuskorvaukset on esitetty liiketoiminnan
muissa tuotoissa erässä muut tuottoerät. Korvausperiaatteista saatiin sovittua tilaajakuntien kanssa vasta
vuonna 2021. Välittömästi koronavirustilanteeseen liittyvät kustannukset korvataan kunnille ja kuntayhty-
mille valtionavustuksilla.
3. Materiaalit ja palvelut
Laatimisperiaatteet
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon.
1000 €
2022
2021
Materiaalit ja tarveaineet
-30 975
-20 452
Varaston muutos
648
153
Ulkopuoliset palvelut, ammatinharjoittajapalkkiot
-112 527
-73 042
Ulkopuoliset palvelut, muut
-124 370
-116 176
Yhteensä
-267 224
-209 516
4. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
Laatimisperiaatteet
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Konsernissa on käytössä aino-
astaan maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja
erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellistaeikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen,
mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Maksupohjaisiin
eläkejärjestelyihintehdyt suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.
Pitkän aikavälin osakepohjainen kannustinjärjestelmä jaksotetaan kuluksi oikeuden syntymisajanjaksolla.
Kannustinjärjestelmän bruttomäärä sisältää sekä osakkeina että rahana maksettavan osuuden. Noin puolet
bruttopalkkiosta, ennakonpidätyksen osuus, maksetaan rahana.
Tiedot lähipiiriin luettavan johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedossa 31
Lähipiiritapahtumat.
1000 €
2022
2021
Palkat ja palkkiot
-245 289
-211 095
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät
- osakkeina toteutettavat
-97
-357
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt
-42 010
-35 344
Muut henkilöstösivukulut
-9 176
-8 368
Yhteensä
-296 572
-255 164
Henkilölukumäärä
2022
2021
Henkilöstö keskimäärin kokoaikaisiksi muunnettuna
5 167
4 746
Henkilöstö kauden lopussa
7 016
6 297
5. Osakepohjainen avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä
Pihlajalinnan hallitus hyväksyi 23.3.2022 uuden osakepohjaisen kannustinohjelman (LTIP 2022) käynnistämi-
sen yhtiön valituille avainhenkilöille. Ohjelma on kokonaisuudessaan kuusivuotinen eikä sen nojalla saatuja
osakepalkkioita saa miltään osin luovuttaa ennen vuotta 2025. Avainhenkilön on lisäksi sijoitettava Pihlaja-
linnan osakkeisiin osallistuakseen ohjelmaan.
Suoritus- ja laatuperusteinen osakeohjelma sisältää neljä erillistä yhden vuoden pituista oikeuden synty-
misajanjaksoa (kalenterivuodet 2022, 2023, 2024 ja 2025). Mahdolliset osakepalkkiot maksetaan syntymis-
ajanjaksojen jälkeen vuosina 2023, 2024, 2025 ja 2026, mikäli hallituksen asettamat suoritus- ja laatutavoit-
teet saavutetaan. Kultakin yhden vuoden oikeuden syntymisajanjaksolta palkkiona maksettavien osakkeiden
enimmäismäärä (bruttomäärä ennen soveltuvan ennakonpidätyksen vähentämistä) on määritelty osallistu-
jakohtaisessa allokaatiossa. Osakepalkkiona maksettaviin osakkeisiin sovelletaan kahden vuoden pituista
luovutusrajoitusta. Suoritus- ja laatuperusteiseen osakeohjelmaan sovellettavat kriteerit ovat Pihlajalinna-
konsernin oikaistu EBITA sekä keskeiset operatiiviset ja laadulliset mittarit.
Osakepohjaiseen kannustinohjelmaan on oikeutettu osallistumaan 42 avainhenkilöä. Mikäli kaikki osallis-
tumaan oikeutetut henkilöt osallistuvat ohjelmaan täyttämällä sijoitusedellytyksen täysimääräisesti ja mikäli
ohjelmalle asetetut suoritustavoitteet saavutetaan kokonaisuudessaan, ohjelman nojalla maksettavien osa-
kepalkkioiden kokonaismäärä on enintään noin 1 100 000 osaketta (bruttomäärä ennen soveltuvan enna-
konpidätyksen vähentämistä) ja maksettavien osakepalkkioiden kokonaisarvo on noin 12,8 miljoonaa euroa.
Mikäli ohjelma toteutuu kokonaisuudessaan, vastaa edellä mainittu osakemäärä noin 4,8 prosenttia yhtiön
koko osakemäärästä.
Ensimmäiseltä oikeuden syntymisajanjaksolta 2022 ei realisoitunut kannustinohjelman mukaista suoritus-
ja laatuperusteista osakepalkkiota, sillä ohjelmalle asetetut vähimmäistavoitteet eivät täyttyneet
.
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
43
6. Liiketoiminnan muut kulut
1000 €
2022
2021
Vapaaehtoiset henkilöstösivukulut
-7 896
-4 997
Toimitilakulut
-14 309
-9 908
Ajoneuvokulut
-913
-664
ICT-kulut
-26 170
-17 531
Kone- ja kalustokulut
-7 061
-5 040
Matkakulut
-2 867
-2 383
Myynti- ja markkinointikulut
-6 441
-5 449
Muut kuluerät
-11 508
-8 180
Yhteensä
-77 164
-54 151
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastus, KPMG Oy Ab
-343
-288
Lausunnot, KPMG Oy Ab
-20
-10
Muut palvelut, KPMG Oy Ab
-51
Yhteensä
-414
-298
7. Poistot ja arvonalentumiset
Laatimisperiaatteet
Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vai-
kutusajat ovat seuraavat:
Rakennukset 10 - 25 vuotta
Huoneistojen perusparannusmenot 5 - 10 vuotta
Koneet ja kalusto 3 - 10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 3 - 5 vuotta
Uusien lääkärikeskusten magneettikuvantamislaitteiden osalta konserni otti käyttöön 1.1.2018 suoriteyksi-
köihin perustuvan poistomenetelmän (units-of-production method), jossa poistojen määrä perustuu kysei-
sillä laitteilla aikaansaatuun tuotokseen. Muiden konsernin koneiden ja kaluston osalta konserni soveltaa
edelleen tasapoistoja. Kuvantamiskapasiteetin käyttöaste on uuden toimipisteen ensimmäisinä vuosina ma-
tala, jolloin suoriteyksiköihin perustuva menetelmä kuvaa tarkemmin kyseisten magneettikuvauslaitteiden-
tosiasiallista taloudellista kulumista.
Aineettomien hyödykkeiden, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, poistoajat
ovat seuraavat:
Tavaramerkit 10 vuotta
Kehittämismenot 3-10 vuotta
Asiakassopimukset 4 vuotta
Potilastietokanta 4 vuotta
Kilpailukieltosopimukset 2 – 5 vuotta
Muut aineettomat oikeudet 3 – 7 vuotta
Käyttöoikeusomaisuuseristä tehdään poistot tasaerinä omaisuuserän taloudellisena vaikutusaikana tai sitä
lyhyempänä vuokra-aikana. Käyttöoikeusomaisuuserien poistoajat ovat seuraavat:
Käyttöoikeustontit 25 vuotta
Käyttöoikeusrakennukset ja -toimitilat 1-15 vuotta
Käyttöoikeuskalusto 3-10 vuotta
Rakennuksia ja toimitiloja koskevista käyttöoikeusomaisuuseristä kirjataan arvonalentumistappioita sovel-
taen IAS 36-vaatimuksia.
Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin
2022
2021
Aineettomat hyödykkeet
Tavaramerkit
-1 040
-776
Aktivoidut kehittämismenot
-930
-961
Asiakassopimukset
-1 233
-1 622
Kilpailukieltosopimukset
-60
-355
Potilastietokanta
-378
-232
Muut aineettomat oikeudet
-4 036
-2 752
-7 677
-6 699
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset
-104
-96
Huoneistojen perusparannusmenot
-2 217
-2 463
Koneet ja kalusto
-8 327
-6 604
Muut aineelliset hyödykkeet
-1
-1
-10 649
-9 163
Käyttöoikeusomaisuuserät
Käyttöoikeustontit
-97
-91
Käyttöoikeusrakennukset ja -toimitilat
-26 178
-17 885
Käyttöoikeuskalusto
-898
-863
-27 173
-18 840
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä
-45 498
-34 701
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
44
8. Rahoitustuotot
1000 €
2022
2021
Osinkotuotot käypään arvoon tuloslaskelman kautta
arvostetuista rahoitusvaroista
7
7
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista
533
118
Korkotuotot rahoitusleasingsaamisista
135
83
Muut rahoitustuotot
46
35
Yhteensä
721
242
9. Rahoituskulut
1000 €
2022
2021
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoi-
tusveloista
-3 392
-1 726
Korkokulut vuokrasopimusveloista
-3 439
-1 706
Muut rahoituskulut
-1 243
-524
Yhteensä
-8 074
-3 956
Pihlajalinna järjesteli maaliskuussa 2022 uudelleen pitkäaikaisen velkarahoituksensa vastuullisuussidonnai-
sella rahoitusjärjestelyllä, jota on avattu liitetietojen 22
Rahoitusvelat
Rahoitusriskien hallinta
dessä tarkemmin. Yritysjärjestelyt sekä investoinnit toimipisteverkoston laajentamiseen ja uudistamiseen
ovat nostaneet Pihlajalinnan velkaantuneisuutta ja näin ollen korkokustannuksia.
Pohjola Sairaalan hankinta nosti Pihlajalinnan vuokrasopimusvelkojen korkokuluja 1,8 miljoonaa euroa.
Rahoituksen uudelleenjärjestely ja loppuvuodesta maksetut waiver-kustannukset tilapäisten kovenantti-
tasojen noston johdosta aiheuttivat yhteensä 0,7 miljoonan euron kertaluonteiset rahoituskulut.
10. Tuloverot
Laatimisperiaatteet
Konsernin tuloslaskelman tuloverot muodostuvat kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikai-
sempien kausien verojen oikaisuista ja laskennallisista veroista. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi mil-
loin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös
vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta
voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.
Näihin veroihin liittyvät viivästyskorot kirjataan rahoituskuluihin. Osuus osakkuusyritysten tuloksista esite-
tään tuloslaskelmassa laskettuna nettotuloksesta, ja se sisältää siten verovaikutuksen.
1000 €
2022
2021
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero
-1 931
-5 291
Edellisten tilikausien verot
-37
2
Laskennalliset verot
8 078
159
Yhteensä
6 110
-5 130
Laskennallisten verojen muutos vuoden 2022 osalta liittyy vah-
vistetuista tappioista kirjattuihin laskennallisiin verosaamisiin,
joista on kerrottu tarkemmin liitetiedossa 19 Laskennalliset
verosaamiset- ja velat.
.
Efektiivisen veroasteen täsmäytyslaskelma
1000 €
2022
2021
Tulos ennen veroja
1 550
24 222
Verot laskettuna Suomen verokannalla (20 %)
-310
-4 844
Verovapaat tuotot
2
2
Vähennyskelvottomat menot
-309
-284
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotappioista
-70
-635
Kirjatut laskennalliset verosaamiset verotappioista
6 381
Aiemmin kirjaamattomien verotappioiden käyttö
333
495
Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta
-3
-2
Osakeperusteiset palkkiot
-13
24
Muut erät
137
112
Verot aikaisemmilta tilikausilta
-37
2
Verot tuloslaskelmassa
6 110
-5 131
Efektiivinen veroaste
-21,2 %
11. Osakekohtainen tulos
Laatimisperiaatteet
Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden ai-
kana ulkona olleiden osakkeiden keskimääräisellä painotetulla lukumäärällä.
Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva osakekohtainen tilikauden tulos lasketaan jakamalla emoyri-
tyksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumää-
rän painotetulla keskiarvolla.
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden keskimääräistä luku-
määrää oikaistaan osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutuksella.
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
45
1000 €
2022
2021
Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos, eu-
roa
9 518 830,97
20 094 607,63
Ulkona olevat osakkeet, painotettu keskiarvo
22 560 271
22 589 383
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EPS), euroa per osake
0,42
0,89
Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa per osake
0,42
0,89
12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Laatimisperiaatteet
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja
arvonalentumistappioilla. Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka välittömästi aiheutuvat aineellisen
käyttöomaisuuserän hankinnasta. Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuus-
hyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudel-
linen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut
korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.
kaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvaamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtu-
neita muutoksia. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeidenkäytöstä poistamisesta ja luovutuksesta synty-
neet myyntivoitot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja myyntitappiot liiketoiminnan muihin kului-
hin.
jaintipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla.
Konserni avasi lääkärikeskukset Turkuun, Ouluun ja Seinäjoelle vuonna 2018. Oulun ja Turun toimipistei-
siin hankittiin 3:n Teslan ja Seinäjoen toimipisteeseen 1,5:a Teslan korkeakenttämagneettikuvauslaitteet.
Kyseisten green field -lääkärikeskusten magneettikuvantamislaitteiden osalta konserni otti käyttöön
1.1.2018 suoriteyksiköihin perustuvan poistomenetelmän (units-of-production method), jossa poistojen
määrä perustuu magneettikuvauslaitteilla aikaansaatuun tuotokseen. Myös Pohjola Sairaalan 3 Teslan ku-
vauslaitteisiin Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa ja Kuopiossa sovelletaan suoriteyksilöihin perustu-
vaa poistomenetelmää. Muiden konsernin koneiden ja kalustonosalta konserni soveltaa edelleen
tasapoistoja.
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
46
Aineelliset hyödykkeet
1000 €
Maa-alueet
Rakennukset
Huoneistojen perus-
parannusmenot
Huoneisto-
osakkeet
Koneet ja
kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022
36
3 026
30 549
5 572
63 496
172
1 344
104 195
Lisäykset
0
3
482
0
15 972
2
8 316
24 774
Liiketoimintojen yhdistäminen
0
0
131
1 272
0
0
1 403
Siirrot erien välillä
0
0
4 384
0
157
0
-4 414
127
Uudelleenluokittelu myytävänä oleviin omaisuuseriin
0
0
-1 282
-100
-5 072
-7
0
-6 461
Vähennykset
0
0
0
0
-484
0
0
-484
Hankintameno 31.12.2022
36
3 029
34 263
5 472
75 341
167
5 246
123 554
Kertyneet poistot 1.1.2022
-505
-19 131
0
-39 560
-10
0
-59 206
Poistot
-104
-2 217
0
-8 327
-1
0
-10 649
Siirrot erien välillä
98
-10
0
-124
0
0
-37
Uudelleenryhmittelyt
0
807
0
4 070
0
0
4 877
Vähennykset
0
0
0
197
0
0
197
Kertyneet poistot 31.12.2022
-511
-20 552
0
-43 743
-11
0
-64 817
Kirjanpitoarvo 1.1.2022
36
2 521
11 417
5 572
23 936
162
1 344
44 987
Kirjanpitoarvo 31.12.2022
36
2 518
13 711
5 472
31 598
155
5 246
58 737
1000 €
Maa-alueet
Rakennukset
Huoneistojen perus-
parannusmenot
Huoneisto-
osakkeet
Koneet ja
kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021
36
2 937
29 370
5 572
55 584
172
539
94 209
Lisäykset
0
0
792
0
8 337
0
1 793
10 921
Liiketoimintojen yhdistäminen
0
0
4
39
0
0
43
Siirrot erien välillä
0
89
384
0
101
0
-785
-212
Vähennykset
0
0
0
0
-564
0
-202
-766
Hankintameno 31.12.2021
36
3 026
30 549
5 572
63 496
172
1 344
104 195
Kertyneet poistot 1.1.2021
-410
-16 665
0
-33 130
-7
0
-50 212
Poistot
-96
-2 463
0
-6 604
-1
0
-9 163
Siirrot erien välillä
0
-3
0
-112
-3
0
-118
Vähennykset
0
0
0
286
0
0
286
Kertyneet poistot 31.12.2021
-505
-19 131
0
-39 560
-10
0
-59 206
Kirjanpitoarvo 1.1.2021
36
2 527
12 703
5 572
22 454
165
539
43 996
Kirjanpitoarvo 31.12.2021
36
2 521
11 417
5 572
23 936
162
1 344
44 987
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
47
13. Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo
Laatimisperiaatteet
Liikearvo
Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallat-
tomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät han-
kitun yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvo kuvastaa tyypillisesti hankitun markki-
naosuuden, liiketoimintaosaamisen sekä synergioiden arvoa.
kun esiintyy jokin viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yk-
siköille (CGU). Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Pilvipalvelujärjestelyt
Pilvipalvelujärjestelyjen kirjanpitokäsittely riippuu siitä, luokitellaanko pilvipohjainen ohjelmisto aineetto-
maksi hyödykkeeksi vai palvelusopimukseksi. Ne järjestelyt, joissa Yhtiöllä ei ole määräysvaltaa kyseiseen
ohjelmistoon, käsitellään kirjanpidossa palvelusopimuksina, jotka antavat Yhtiölle oikeuden käyttää pilvipal-
veluntarjoajan sovellusohjelmistoa sopimuskauden aikana. Sovellusohjelmiston jatkuvat käyttöoikeusmak-
sut sekä ohjelmistoon liittyvät konfigurointi- tai räätälöintimenot kirjataan (esimerkiksi liiketoiminnan mui-
hin kuluihin) silloin, kun palvelut vastaanotetaan. Pilvipalveluntarjoajalle maksettavat ennakkomaksut ohjel-
miston räätälöinnistä, jotka eivät ole erotettavissa olevia, kirjataan kuluksi sopimuskauden aikana.
Aktivoidut kehittämismenot
Hyödykkeistä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis
käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alku-
peräisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Ak-
tivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 3 – 10 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut kehittä-
mismenot kirjataan tasapoistoina kuluksi.
Konsernin poistamatta olevat aktivoidut kehittämismenot liittyvät seuraaviin hankkeisiin:
●
Työterveyshuollon kiinteähintaisten sopimusten toimintamalli ja siihen liittyvä työterveysportaali
●
Perusterveydenhuollon palvelumallien uudistus, joihin liittyvät olennaisesti kuntalaisten etäpalvelumallit
ja mobiiliratkaisut (sote-keskuskonsepti)
●
Pihlajalinna -mobiilisovellus ja omien verkkosivujen kehitys tavoitteena tekoälyavusteisten digipalvelui-
den tarjoaminen kaikkien asiakkaiden saataville.
●
Parkanon sote-yhteistoiminta-alueelle kehitetty erikoissairaanhoidon läheteohjauksen ja –koordinaation
toimintamalli
●
Mänttä-Vilppulan sote-toiminnan haltuunotto ja toimintamallien kehittäminen
●
Tekesin tuella rahoitettu kolmivuotinen SYKKI-projekti, jonka tarkoituksena oli luoda vaikuttava ja kustan-
nustehokas julkisten sote-palveluiden malli
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
48
Aineettomat hyödykkeet
1000 €
Liikearvo
Tavaramerkit
Kehittämis-
menot
Asiakas-
suhdearvo
Kilpailukielto-
sopimus
Potilas-
tietokanta
Aineettomat
oikeudet
Muut pitkävaikut-
teiset menot
Ennakko-
maksut
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022
188 909
7 762
6 368
10 572
7 507
5 677
6 894
13 543
715
247 948
Lisäykset
0
0
18
0
0
0
547
6 224
663
7 451
Liiketoimintojen yhdistäminen
65 127
3 148
0
2 040
281
2 159
59
496
0
73 310
Uudelleenluokittelu myytävänä oleviin omaisuuseriin
-3 004
0
0
0
0
-13
-6
0
-3 023
Siirrot erien välillä
0
0
0
0
0
0
7
897
-896
8
Hankintameno 31.12.2022
251 032
10 910
6 386
12 612
7 788
7 836
7 494
21 153
482
325 695
Kertyneet poistot 1.1.2022
-6 255
-4 019
-8 515
-7 497
-5 642
-6 096
-6 149
0
-44 174
Poistot
-1 040
-930
-1 233
-60
-378
-533
-3 503
0
-7 677
Siirrot erien välillä
0
0
0
0
0
-8
-1
0
-9
Kertyneet poistot 31.12.2022
-7 295
-4 949
-9 748
-7 557
-6 020
-6 637
-9 654
0
-51 860
Kirjanpitoarvo 1.1.2022
188 909
1 508
2 349
2 057
10
35
798
7 394
715
203 775
Kirjanpitoarvo 31.12.2022
251 032
3 615
1 436
2 864
231
1 816
857
11 500
482
273 834
1000 €
Liikearvo
Tavaramerkit
Kehittämis-
menot
Asiakas-
suhdearvo
Kilpailukielto-
sopimus
Potilas-
tietokanta
Aineettomat
oikeudet
Muut pitkävaikut-
teiset menot
Ennakko-
maksut
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021
173 607
7 762
6 348
8 397
7 507
5 677
6 605
10 404
47
226 355
Lisäykset
0
0
21
0
0
0
232
2 773
985
4 011
Liiketoimintojen yhdistäminen
15 301
0
0
2 175
0
0
9
8
17 493
Siirrot erien välillä
0
0
0
0
0
0
48
358
-316
89
Hankintameno 31.12.2021
188 909
7 762
6 368
10 572
7 507
5 677
6 894
13 543
715
247 948
Kertyneet poistot 1.1.2021
-5 479
-3 057
-6 893
-7 142
-5 411
-5 511
-3 919
-37 411
Poistot
-776
-961
-1 622
-355
-232
-538
-2 215
-6 699
Siirrot erien välillä
0
0
0
0
0
-48
-16
-64
Kertyneet poistot 31.12.2021
-6 255
-4 019
-8 515
-7 497
-5 642
-6 096
-6 149
-44 174
Kirjanpitoarvo 1.1.2021
173 607
2 284
3 290
1 505
365
267
1 095
6 483
47
188 944
Kirjanpitoarvo 31.12.2021
188 909
1 508
2 349
2 057
10
35
798
7 394
715
203 775
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
49
Liikearvon arvonalentumistestaus
Laatimisperiaatteet
Yritysjärjestelyissä syntynyt liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottavalle yksikölle (CGU). Pihlajalinnan toi-
mintarakenteen mukaan konsernin toimitusjohtaja vastaa liiketoimintajohtajien ja muun johtoryhmän avus-
tuksella konsernin liiketoiminnoista ja palvelutarjonnasta niin yksityiselle kuin julkiselle sektorille. Liiketoi-
mintajohtajat laativat konsernin liiketoimintojen budjetin aluejohtajien ja kuntayhtiöiden toimitusjohtajien
avustuksella. Konsernin toimitusjohtaja vastaa liiketoimintojen resursseista, investoinneista ja kannattavuu-
desta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmä vastaa Pihlajalinnassa raportoitavaa segmenttiä eli konserni-
tasoa.
arvo määritellään laskemalla ennustettujen rahavirtojen diskontattu nykyarvo. Laskelmissa käytetty diskont-
tauskorko on määritetty painotetun pääomankustannuksen (WACC) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pää-
oman kokonaiskustannusta ottaen huomioon rahan aika-arvon ja Pihlajalinnan liiketoimintaan liittyvät eri-
tyiset riskit. Diskonttauskorko on määritetty ennen veroja. Diskonttauskoron määrittämisessä käytetyt ris-
kittömän koron, riskikertoimen (beta), sekä lisäriskipreemion ja markkinariskipreemion parametrit perustu-
vat markkinoilta saataviin tietoihin ja verrokkianalyysiin. Rahavirta-arvioita on validoitu vertaamalla niitä
Pihlajalinnan markkina-arvoon.
liikearvon arvonalentumistappiota ei palauteta.
käyttäen sen hetkisiä kirjanpitoarvoja ja laskelmia tulevaisuutta kuvaavista rahamääristä. Testauksen tulok-
sena arvonalentumistappiota ei tunnistettu konsernin rahavirtaa tuottavalle yksikölle eli konsernitasolla
31.12.2022 päättyneellä tilikaudella. Konsernin kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti sen kirjanpitoarvon
noin 223 (218) miljoonalla eurolla.
vät omaisuuserät on tilinpäätöksessä käsitelty IFRS 5 -standardin mukaisesti myytävänä olevina omaisuus-
erinä. Laskelmissa käytetyt ennusteet sisältävät myytävänä olevien omaisuuserien tulevaisuuden kassavir-
rat, jotka on arvioitu lähelle nollaa. Omaisuuseriin liittyvä liikearvo sisältyy testaukseen. Liikearvo kyseisten
omaisuuserien osalta on esitetty IFRS 5 -standardin mukaisesti 31.12.2022 erillään konsernin muusta liikear-
vosta.
Konsernin liikearvo:
1000 €
2022
2021
Testattu liikearvo yhteensä, koko konserni
254 264
188 909
Myytäviin omaisuuseriin kohdistuva liikearvo
-3 004
Testauksen jälkeen tapahtuneet muutokset alustavissa hankinta-
laskelmissa hankittujen liiketoimintojen osalta
-228
Taseen mukainen liikearvo tilikauden lopussa
251 032
188 909
Tilikauden aikana liikearvo on kasvanut tehtyjen yritysjärjestelyjen myötä. Hankitut liiketoiminnot on
eritelty tarkemmin liitetiedossa 26 Hankitut liiketoiminnot.
Käyttöarvonlaskennassa käytetyt oletukset testausajankohdittain:
Arvonalentumistestaus
2022
2021
Liikevaihdon kasvu, kolme ensimmäistä vuotta keskimäärin
5,30%
2,80%
Liikevoitto-%, kolme ensimmäistä vuotta keskimäärin
6,90%
5,60%
Diskonttauskorko (pre tax WACC)
8,70%
7,68%
Diskonttauskorko (after tax WACC)
7,25%
6,36%
Ennustejakson pituus (vuotta)
10
5
Ennustejakson jälkeinen terminaalikasvu
2,00%
1,30%
Terminaalikauden osuus ennakoitujen rahavirtojen määrästä
46%
73%
Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut
Arvonalentumistestauksessa kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuen.
Arvonalentumistestauksen käyttöarvolaskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon laatimiin
ja hallituksen hyväksymiin rahavirtojen ennusteisiin.
Rahavirtaennusteet kattavat vuoden 2022 testauksen osalta 10 vuoden ajanjakson sekä terminaalikau-
den. Johdon arvion mukaan 10 vuoden ennustejakson käyttö on perusteltua, sillä konsernilla on merkittäviä
pitkäkestoisia määräaikaisia sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistussopimuksia. Johdon arvion mu-
kaan sopimusten odotetaan jatkuvan sopimuskauden loppuun saakka huolimatta sopimusten siirtymisestä
hyvinvointialueille. Nämä sopimukset päättyvät 10 vuoden ennustejakson aikana, jonka vuoksi johto katsoo,
että ennustejakson pidentäminen antaa luotettavamman kuvan yhtiön tulevaisuuden kassavirroista. Ennus-
tejakson jälkeinen terminaalikasvu on 2 prosenttia, joka vastaa Suomen pitkän aikavälin inflaatioennustetta.
Johto ennustaa vuosien 2023–2025 osalta liikevaihdon, liikevoiton sekä kassavirtojen kasvavan konsernin
pitkän aikavälin strategian mukaisesti. Tämän jälkeen yhtiö on vuosien 2026–2032 ennusteissa ottanut huo-
mioon määräaikaisten kokonaisulkoistussopimusten päättymisten vaikutukset kunkin sopimuksen sopimus-
kauden mukaan. Tarkempia tietoja sopimusten täyttämättömistä velvoitteista liitetiedossa
1 Myyntituotot
asiakassopimuksista.
Rahavirta-arvioissa käytetyt oletukset hinta- ja kustannuskehityksestä perustuvat johdon arvioihin kysyn-
nän ja markkinoiden kehityksestä, joita verrataan ulkoisiin tietolähteisiin. Laskelmissa käytetyt tuottavuus-
ja tehokkuusoletukset perustuvat sisäisiin tavoitteisiin, joiden arvioinnissa on huomioitu aiempi toteutunut
kehitys.
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
50
Johdon määrittelemät laskennassa käytetyt keskeiset oletukset vuonna 2022:
Oletus
Kuvaus
Ennustettu liikevaihto
Määritetty perustuen johdon laatimaan ja hallituksen hyväksymään ennustee-
seen ja kokonaisulkoistussopimusten sopimuskausiin.
Ennustettu liikevoitto
Määritetty perustuen johdon laatimaan ja hallituksen hyväksymään ennustee-
seen ja kokonaisulkoistussopimusten sopimuskausiin.
Ennustejakson pituus
Ennustejakson pituutena on käytetty vuoden 2022 testauksen osalta 10 vuotta
lisättynä terminaalikaudella.
Terminaalikasvuoletus
Terminaalikasvuoletukseksi on määritelty 2 %.
Diskonttokorko
Määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC) avulla,
joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon
rahan aika-arvon ja Pihlajalinnan liiketoimintaan liittyvät erityiset riskit. En-
nuste-epävarmuutta on otettu huomioon lisäriskipreemion määrittämisessä.
Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit
Laadittujen testauslaskelmien perusteella ei ole tarvetta arvonalentumiskirjauksiin. Rahavirtaa tuottavan
yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti sen kirjanpitoarvon noin 223 (218) miljoonalla eurolla. Johto
on laatinut keskeisistä tekijöistä herkkyysanalyysit. Alla olevassa taulukossa on esitetty vaadittava muutos
oletuksessa, jolla kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo, jos oletukset muuttu-
vat yksi kerrallaan.
Herkkyysanalyysi
2022
2021
Liikevoittomarginaalin heikentyminen
yli 2 prosenttiyksikköä
yli 2 prosenttiyksikköä
Liikevaihdon vuosittainen lasku
yli 15 prosenttiyksikköä
yli 21 prosenttiyksikköä
Diskonttokoron nouseminen
yli 3 prosenttiyksikköä
yli 4 prosenttiyksikköä
Terminaalikasvuprosentin lasku
yli 2 prosenttiyksikköä
yli 2 prosenttiyksikköä
Johto on laatinut herkkyysanalyysin vuoden 2022 osalta myös siten, että ennustejakson pituutena on
käytetty 5 vuotta lisättynä terminaalikaudella. Tämänkin testauksen perusteella rahavirtaa tuottavan
yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti sen kirjanpitoarvon.
14. Käyttöoikeusomaisuuserät
Laatimisperiaatteet
Pihlajalinnan IFRS 16:n mukaisista vuokrajärjestelyistä suurin osa on toimitilavuokrasopimuksia. Muut stan-
dardin mukaiset vuokrajärjestelyt liittyvät maa-alueisiin sekä koneisiin ja kalustoon (liikuntalaitteet, kliiniset
laitteet, autot ja muut laitteet). Pihlajalinna soveltaa standardin tarjoamaa helpotusta olla kirjaamatta käyt-
töoikeusomaisuuserää ja vastaavaa vuokrasopimusvelkaa sellaisista omaisuuseristä, joiden vuokra-aika on
12 kuukautta tai vähemmän, tai jotka ovat vähäarvoisia. Vähäarvoisia omaisuuseriä ovat mm. IT-laitteet ja
toimistokalusteet. Lisäksi vuokrasopimusjärjestelyjen käsittelyn helpottamiseksi Pihlajalinna ei erota palve-
lukomponentteja vuokrasopimuksista, vaan käsittelee koko sopimuksen konsernitilinpäätöksessään vuokra-
sopimuksena. Toistaiseksi voimassaolevista vuokrajärjestelyistä, joissa on lyhyt irtisanomisaika, Pihlajalinna
arvioi todennäköisen vuokra-ajan.
Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää seuraavat erät:
●
vuokrasopimusvelan alkuperäinen määrä
●
alkuvaiheen välittömät menot ja
●
menot alkuperäiseen tilaan palauttamisesta
Käyttöoikeusomaisuuserät esitetään aineellisissa hyödykkeissä ja vuokrasopimusvelka esitetään rahoitusvel-
kana. Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan alun perin hankintamenoon ja poistetaan omaisuuserän talou-
dellisen vaikutusajan kuluessa. Lisäksi käyttöoikeusomaisuuserään sovelletaan IAS 36 – Omaisuuserien ar-
vonalentuminen-standardia. Vuokrasopimusvelka arvostetaan alun perin tulevaisuudessa maksettavia vuok-
ria vastaavaan nykyarvoon. Myöhemmillä kausilla vuokrasopimusvelan arvostamiseen sovelletaan efektiivi-
sen koron menetelmää, jonka mukaisesti vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja
korkokulu jaksotetaan vuokra-ajalle. Standardi sallii vuokralle ottajan sisällyttävän myös muut kuin vuokra-
sopimukseksi luokiteltavat sopimuksen osat (tyypillisesti palveluita) osaksi vuokrasopimusvelkaa.
Käyttöoikeusomaisuuserät
1000 €
Käyttöoikeus-
tontit
Käyttöoikeus-
rakennukset ja
-toimitilat
Käyttöoikeus-
kalusto
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022
840
185 897
5 587
192 325
Lisäykset
375
25 090
1 025
26 490
Liiketoimintojen yhdistäminen
0
105 458
4
105 463
Siirrot erien välillä
0
138
-41
97
Vähennykset
0
-4 059
-368
-4 427
Hankintameno 31.12.2022
1 215
312 525
6 206
319 947
Kertyneet poistot 1.1.2022
-484
-91 941
-4 314
-96 738
Poistot
-97
-26 178
-898
-27 173
Siirrot erien välillä
0
16
16
Vähennykset
1 435
255
1 690
Kertyneet poistot 31.12.2022
-580
-116 684
-4 937
-122 201
Kirjanpitoarvo 1.1.2022
357
93 956
1 273
95 586
Kirjanpitoarvo 31.12.2022
635
195 841
1 270
197 746
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
51
1000 €
Käyttöoikeus-
tontit
Käyttöoikeus-
rakennukset ja
-toimitilat
Käyttöoikeus-
kalusto
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021
756
176 820
5 350
182 926
Lisäykset
84
8 917
805
9 807
Liiketoimintojen yhdistäminen
0
2 802
0
2 802
Siirrot erien välillä
0
-670
-77
-747
Vähennykset
0
-1 972
-491
-2 463
Hankintameno 31.12.2021
840
185 897
5 587
192 325
Kertyneet poistot 1.1.2021
-393
-75 838
-3 863
-80 094
Poistot
-91
-17 885
-863
-18 840
Siirrot erien välillä
0
670
77
747
Vähennykset
1 112
336
1 448
Kertyneet poistot 31.12.2021
-484
-91 941
-4 314
-96 738
Kirjanpitoarvo 1.1.2020
363
100 981
1 487
102 832
Kirjanpitoarvo 31.12.2021
357
93 956
1 273
95 586
Tuloslaskelmaan kirjatut lyhytaikaiset vuokrat, yhteensä 140 (115) tuhatta euroa sekä vähäiset vuokrat, yh-
teensä 1 172 (734) tuhatta euroa ovat konsernin soveltamia IFRS 16 -standardin sallimia käytännön helpo-
tuksia.
Käyttöoikeusomaisuuseriin liittyvät vuokrasopimusvelat on eritelty liitetiedossa 22
Rahoitusvelat.
15. Muut pitkäaikaiset saamiset
Laatimisperiaatteet
Käyttöoikeusomaisuuserät, jotka on siirretty vuokralleottajalle edelleenvuokraussopimuksella, ja jotka on
luokiteltu rahoitusleasingsopimuksiksi, on kirjattu pois käyttöomaisuudesta ja esitetään taseessa nettosijoi-
tuksena edelleenvuokraussopimukseen.
1000 €
2022
2021
Maksetut vuokravakuudet
561
535
Pitkäaikaiset edelleenvuokraussopimukset
7 750
4 586
Muut saamiset
90
90
Yhteensä
8 402
5 211
Pihlajalinna edelleen vuokrasi kaksi toukokuussa 2020 myymäänsä ja takaisinvuokraamaansa hoivakotia.
Seuraava taulukko kuvaa edelleenvuokraussopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä.
Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä koronmaksut että nettosijoituksen takaisinmaksut.
Edelleenvuokraussopimussaamisten maturiteettijakauma
alle
1 vuosi
1-2 vuotta
2-3 vuotta
3-4 vuotta
yli
4 vuotta
Tasearvo 31.12.2022
8 697
947
851
649
623
5 628
16. Myyntisaamiset ja muut saamiset
Laatimisperiaatteet
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäi-
sen rahoitusvaroihin kuuluvat erän arvon alentumisesta. Lainojen ja muiden saamisten arvonalentumisesta
olevaa objektiivista näyttöä ovat velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet ja maksujen laiminlyönti tai
olennainen viivästyminen. Lainojen arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelman rahoituskuluihin ja muiden
saamisten arvonalentumiset muihin liiketoiminnan kuluihin kaudella, jonka aikana arvonalentuminen on
todettu.
voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan kertomalla maksamattomien myyntisaamis-
ten bruttomääräinen kirjanpitoarvo odotetulla tappiolla.
Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut
Konsernin määräaikaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimusten raportoitu kannatta-
vuus voi tarkentua viiveellä. Sopimusten todelliset kustannusten toteumat eivät aina ole konsernin tiedossa
tilikauden aikana ja sopimuksiin voi sisältyä myös muuttuvia vastikkeita. Julkisen erikoissairaanhoidon kus-
tannusten kertymiseen liittyy satunnaisvaihtelua. Lisäksi yksittäiset, sairaanhoitopiirien kalliin hoidon ta-
sausjärjestelmän piiriin kuuluvat tapaukset saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa merkit-
tävästi erikoissairaanhoidon kustannusvastuuseen Pihlajalinnan kuntayhtiöissä.
teiltaan hyvin samanlaiset. Pihlajalinna on laskenut ja tulouttanut sopimusten mukaisia muuttuvia vastik-
keita ja kustannuskorvauksia samoin perustein ja samalla tavalla kaikkien tilaajien osalta. Vaatimukset pal-
velumuutoksista johtuvien kustannusnousujen korvaamisesta kustannuksia vastaavasti ja palvelusopimus-
kauden jälkeistä toimintaa palvelevien investointikustannusten kuuluminen tilaajien vastuulle muodostavat
suurimman osan viiveellä tarkentuvista kustannuksista ja muuttuvista vastikkeista. Vuoden 2022 osalta sai-
raanhoitopiirien laskutukseensa sisällyttämien investointi- ja koronakustannusten arviointi kyetään suoritta-
maan vasta sairaanhoitopiirien tilinpäätöstenjulkaisemisen jälkeen.
pimusosapuolia sitoo neuvotteluvelvoite, ja sopiminen on ensisijainen menettely. Mikäli sopimisvelvoite ei
johda maksusuorituksiin, saatavia peritään oikeusteitse, mikä saattaa viivästyttää edelleen tilinpäätöksessä
lyhytaikaisissa saamisissa esitettyjen erien kotiuttamista. Liitetiedon 1
Myyntituotot asiakassopimuksista
kohdassa
Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuu-
teen viiveellä
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
52
1000 €
2022
2021
Myyntisaamiset
54 568
78 455
Siirtosaamiset
20 102
12 608
Lyhytaikaiset edelleenvuokraussopimukset
947
601
Muut saamiset
1 189
479
Yhteensä
76 806
92 143
Sopimusperusteiset varat on eritelty tarkemmin liitetiedon 1
Myyntituotot asiakassopimuksista
ja ne sisältyvät yllä olevaan taulukkoon riville
Siirtosaamiset
.
Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin
enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä.
miseksi. Asiakkaiden maksukäyttäytymisessä ei ole havaittu merkittäviä muutoksia tilikaudella.
Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut
mikäli sopimisvelvoite ei johda maksusuorituksiin, saatavia peritään oikeusteitse. Tämä saattaa viivästyttää
edelleen tilinpäätöksessä lyhytaikaisissa saamisissa esitettyjen erien kotiuttamista.
Sopimukseen perustuvista varoista ennakoitu luottotappio on arviolta 0,0 (0,0) miljoonaa euroa.
Myyntisaamisten ikäjakauma
1000 €
2022
Arvonalentumis-
tappiot
Osuus odotettavissa olevista
arvonalentumistappioista
Netto 2022
Erääntymättömät
33 342
-25
0,1 %
33 317
Alle 30 päivää
8 469
-10
0,1 %
8 459
30-60 päivää
1 515
-72
4,7 %
1 443
61-90 päivää
918
-152
16,6 %
766
Yli 90 päivää
11 106
-522
4,7 %
10 584
Yhteensä
55 349
-781
54 568
1000 €
2021
Arvonalentumis-
tappiot
Osuus odotettavissa olevista
arvonalentumistappioista
Netto 2021
Erääntymättömät
24 651
-8
0,0 %
24 643
Alle 30 päivää
4 152
-12
0,3 %
4 140
30-60 päivää
2 333
-67
2,9 %
2 266
61-90 päivää
1 965
-133
6,8 %
1 832
Yli 90 päivää
46 053
-479
1,0 %
45 574
Yhteensä
79 153
-698
78 455
Liitetiedossa 1
Myyntituotot asiakassopimuksista
don keskeisistä hankintaan perustuvista ratkaisuista. Myyntisaamisiin liittyvistä luottoriskien hallinnasta ker-
rotaan tarkemmin liitetiedossa 25
Rahoitusriskien hallinta
.
1000 €
2022
2021
Luottotappiovaraus 1.1.
698
689
Kirjatut luottotappiot
-781
-547
Luottotappiovarauksen muutos
864
556
Luottotappiovaraus 31.12.
781
698
Siirtosaamisiin sisältyvät oleelliset erät
1000 €
2022
2021
Henkilöstökulut
1 843
1 876
Kuluennakot
6 528
3 061
Suojauslaskenta, koronvaihtosopimus
5 113
0
Sopimukseen perustuvat varat
6 052
6 661
Muut
566
1 009
20 102
12 608
Saamisten tasearvot vastaavat olennaisilta osin niiden käypää arvoa.
17. Varaukset
Laatimisperiaatteet
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen
velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotetta-
vasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa johdon parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoit-
teen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä.
telma ja sen toimeenpano on aloitettu tai suunnitelman keskeisistä kohdista on tiedotettu niille, joita järjes-
tely koskee.
menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.
1000 €
2022
2021
Lyhytaikaiset varaukset
0
71
Pikäaikaiset varaukset
89
134
Yhteensä
89
205
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
53
-
Tappiolliset
sopimukset
Uudelleen-
järjestelyvaraus
Yhteensä
1000 €
1.1.2021
762
762
Varausten lisäykset
20
300
320
Varausten käyttö
-645
-232
-877
Käyttämättömien varausten peruutukset
31.12.2021
137
68
205
Varausten lisäykset
Varausten käyttö
-48
-68
-116
Käyttämättömien varausten peruutukset
0
31.12.2022
89
0
89
18. Ostovelat ja muut velat
1000 €
2022
2021
Ostovelat
41 673
52 571
Siirtovelat
78 267
65 915
Ennakkomaksut
33
938
Muut velat
7 556
5 683
Yhteensä
127 529
125 107
Siirtovelkoihin sisältyvät oleelliset erät:
Palkat ja sosiaalimaksut
43 846
42 425
Lääkäripalkkiovelka
15 376
8 261
Myynnin jaksotus
0
18
Ostolaskujen jaksotus
10 261
11 057
Sopimukseen perustuvat velat
3 237
0
Rahoituserät
212
65
Muut siirtovelat
5 334
4 087
Yhteensä
78 267
65 915
19. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Laatimisperiaatteet
Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Lasken-
nallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta tai, jos se johtuu omaisuus-
erän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä on liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapah-
tuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon.
Konsernissa merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja ai-
neettomien hyödykkeiden poistoista, liiketoimintojen hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin pe-
rustuvista oikaisuista sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista.
Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä ve-
rokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa
syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallista verosaamista ei
kuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole
liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisajankohtanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen
eikä verotettavaan tuloon. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jo-
kaisen raportointikauden päättymispäivänä.
Konserni vähentää laskennalliset verosaamiset ja-velat toisistaan siinä tapauksessa, että ne liittyvät sa-
maan veronsaajaan ja samaan verovelvolliseen.
Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut
Johto käyttää harkintaa määrittäessään konsernissa vahvistetuista tappioista kirjattavaa laskennallista vero-
saamista. Konsernissa on kirjattu 31.12.2022 lisää käyttämättömistä vahvistetuista verotappioista syntyneitä
laskennallisia verosaamisia. Merkittävimmät laskennalliset verosaamiset vahvistetuista käyttämättömistä
tappioista on kirjattu Pihlajalinna Omasairaala Oy:n (noin 5 miljoonaa euroa), Pihlajalinna Oyj:n (noin 1,1
miljoonaa euroa) sekä Pihlajalinna Oulu Oy:n (noin 1 miljoonaa euroa) osalta.
Laskennallisia verosaamisia on kirjattu siihen määrän asti kuin johdon arvion mukaan on todennäköistä,
että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot voidaan
hyödyntää. Arviot perustuvat johdon laatimiin ennusteisiin ja siihen, miten kannattavuus eri yrityksissä ke-
hittyy. Toteumat voivat vaihdella huomattavasti tilinpäätöksen laadintahetkellä tehdyistä arvioista.
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
54
Laskennallisten verojen muutos vuoden 2022 aikana:
Kirjattu
tuloslaskelmaan
Kirjattu laajaan
tuloslaskelmaan
Laskennalliset verosaamiset (1 000 €)
1.1.2022
Ostetut tytäryritykset
Uudelleenluokittelu
31.12.2022
Vahvistetut tappiot
2 547
9 314
11 860
Myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyiden myyntivoiton tuloutus
223
-30
193
Varaukset
293
-65
227
Osakepohjainen kannustinjärjestelmä
60
-55
5
Uudelleenluokittelu myytävänä oleviin omaisuuseriin
-63
-63
IAS 37 ehdollinen vara
749
-749
0
IFRS 16 vaikutus
774
518
1 291
Pilvipalvelut
255
-27
228
Muut erät
584
-767
3 766
3 583
Laskennalliset verosaamiset taseessa
5 484
8 138
3 766
-63
17 324
Laskennalliset verovelat
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet
4 803
520
22
5 344
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen
yhdistymisessä
722
-542
1 526
1 705
Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon
1 023
1 023
IFRS 16 vaikutus
337
4
0
341
Muut erät
22
77
0
99
Laskennalliset verovelat taseessa
5 884
58
1 023
1 547
8 512
Laskennallisten verojen muutos vuoden 2021 aikana:
Kirjattu
tuloslaskelmaan
Kirjattu laajaan
tuloslaskelmaan
Laskennalliset verosaamiset (1 000 €)
1.1.2021
Ostetut tytäryritykset
Uudelleenluokittelu
31.12.2021
Vahvistetut tappiot
2 438
108
0
2 547
Myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyiden myyntivoiton tuloutus
253
-30
0
223
Varaukset
590
-297
0
293
Osakepohjainen kannustinjärjestelmä
122
-62
0
60
IAS 37 ehdollinen vara
527
223
0
749
IFRS 16 vaikutus
715
58
0
774
Pilvipalvelut
200
55
255
Muut erät
710
-209
83
584
Laskennalliset verosaamiset taseessa
5 555
-154
83
5 484
Laskennalliset verovelat
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet
4 498
304
0
4 803
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen
yhdistymisessä
884
-597
435
722
IFRS 16 vaikutus
337
0
0
337
Muut erät
42
-19
0
22
Laskennalliset verovelat taseessa
5 761
-312
435
5 884
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
55
-
Käytettävissä olevat
verotappiot
Kirjatut laskennalliset
verosaamiset
Kirjaamattomat
laskennalliset
verosaamiset
Verotappiot
2022
2021
2022
2021
2022
2021
Viiden vuoden kuluessa erääntyvät
9 178
1 944
1 843
2 547
16
2 225
Myöhemmin kuin viiden vuoden
kuluessa erääntyvät
53 139
21 916
10 017
587
Yhteensä
62 317
23 860
11 860
2 547
603
2 225
Verot laskettuna Suomen
verokannalla (20 %)
12 463
4 772
20. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin
Laatimisperiaatteet
Kun rahoitusvara tai -velka merkitään kirjanpitoon kaupankäyntipäivänään, konserni arvostaa sen hankinta-
menoon, joka on yhtä suuri kuin siitä annetun tai saadun vastikkeen käypä arvo. Johdannaissopimukset mer-
kitään taseeseen käypään arvoon kaupankäyntipäivänä, ja arvostetaan uudelleen käypään arvoon tilinpää-
töspäivänä.
Rahoitusvarat
Konsernin rahoitusvarat on alkuperäisen kirjaamisen jälkeistä arvostusta varten luokiteltu jaksotettuun han-
kintamenoon arvostettaviksi rahoitusvaroiksi ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviksi rahoitus-
varoiksi. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimus-
perusteisen oikeuden rahoitusvaroihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ul-
kopuolelle.
Konsernin myyntisaamiset, lainasaamiset, vuokravakuustalletukset ja rahavarat on luokiteltu jaksotettuun
hankintamenoon arvostettaviksi rahoitusvaroiksi käyttäen efektiivisen korkokannan menetelmää ottaen
huomioon mahdolliset arvonalentumiset.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviin rahoitusvaroihin luokitellaan noteeratut ja noteeraa-
mattomat osakkeet. Konsernilla ei ole julkisilla markkinoilla noteerattuja osakesijoituksia.
delleen käypään arvoon tilinpäätöspäivänä.
Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja kirja-
taan tuloslaskelmaan. Käyvän arvon muutos kirjataan omaan pääomaan, jos johdannaissopimus täyttää ra-
havirran suojauksen ehdot. Johdannaiset arvostetaan uudelleen käypään arvoon tilinpäätöspäivänä ja arvos-
tuserosta syntyvä voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli suojauslaskentaa ei sovelleta.
Rahavarat
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista.
Käytössä oleva luotollinen tili sisältyy lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.
Rahoitusvelat
Konserni luokittelee lainat rahoituslaitoksilta, käytössä olevat luotolliset tilit, vuokrasopimusvelat,
ostovelat ja muut velat jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi veloiksi efektiivisen koron menetel-
mää käyttäen. Transaktiomenot sisällytetään alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Lainasitoumukseen liittyvät
järjestelypalkkiot käsitellään transaktiomenoina. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusve-
loiksi konserni luokittelee ehdolliset vastikkeet eli yritysjärjestelyissä syntyneet mahdolliset lisäkauppahin-
nat. Ehdollisista vastikkeista aiheutuville veloille ei makseta korkoa. Mahdollinen ehdollinen vastike eli lisä-
kauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu velaksi. Velaksi luokiteltu
lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä
voitto tai tappio kirjataan tarkastelujakson päätyttyä tulosvaikutteisesti. Johdannaisten arvostusperiaatteet
on käsitelty ylempänä kohdassa
Rahoitusvarat
.
Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vä-
hintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.
1000 €
Liite
Käyvän
arvon
hierarkia
Käypä arvo
tulosvai-
kutteisesti
Käypä arvo -
suojausin-
strumentti
Jaksotettu
hankin-
tameno
Kirjanpito-
arvot
yhteensä
Käyvät
arvot
yhteensä
31.12.2022
Rahoitusvarojen kirjanpitoarvot
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut osakkeet ja osuudet
taso 3
1 167
1 167
1 167
Vuokravakuustalletukset
15
taso 2
561
561
561
Muut saamiset
15
taso 2
90
90
90
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset
16
54 568
54 568
54 568
Muut saamiset
16
taso 2
1 189
1 189
1 189
Korkojohdannaiset
taso 2
5 113
5 113
5 113
Rahavarat
13 128
13 128
13 128
Yhteensä
1 167
5 113
69 536
75 816
75 816
Rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta
22
taso 2
167 255
167 255
167 255
Vuokrasopimusvelat
22
taso 2
201 235
201 235
201 235
Muut velat
22
taso 2
573
573
573
Ehdollinen vastike
taso 3
203
203
203
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta
22
taso 2
1 386
1 386
1 386
Luotollinen shekkitili
22
Ehdollinen vastike
taso 3
1 704
1 704
1 704
Vuokrasopimusvelat
22
taso 2
28 338
28 338
28 338
Ostovelat ja muut velat
18
41 673
41 673
41 673
Yhteensä
1 907
440 459
442 367
442 367
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
56
1000 €
Liite
Käyvän
arvon
hierarkia
Käypä arvo
tulosvai-
kutteisesti
Käypä arvo -
suojausin-
strumentti
Jaksotettu
hankin-
tameno
Kirjanpito-
arvot
yhteensä
Käyvät
arvot
yhteensä
31.12.2021
Rahoitusvarojen kirjanpitoarvot
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut osakkeet ja osuudet
taso 3
1 476
1 476
1 476
Vuokravakuustalletukset
15
taso 2
535
535
535
Muut saamiset
15
taso 2
90
90
90
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset
16
78 455
78 455
78 455
Muut saamiset
16
taso 2
479
479
479
Rahavarat
4 257
4 257
4 257
Yhteensä
1 476
83 816
85 291
85 291
Rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta
22
taso 2
90 838
90 838
90 838
Vuokrasopimusvelat
22
taso 2
87 857
87 857
87 857
Muut velat
22
taso 2
607
607
607
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta
22
taso 2
1 283
1 283
1 283
Luotollinen shekkitili
22
Vuokrasopimusvelat
22
taso 2
18 392
18 392
18 392
Ostovelat ja muut velat
18
52 571
52 571
52 571
Yhteensä
251 548
251 548
251 548
Käyvän arvon arvioiminen
Käypään arvoon konsernin taseeseen merkityt rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu arvostukseen
perustuvien hierarkiatasojen ja arvostusmenetelmien mukaan seuraavasti:
Käyvän arvon hierarkiatasot
Taso 1:
markkinoilla. Konsernilla ei ole hierarkiatason 1 mukaan arvostettuja rahoitusvaroja tai -velkoja.
Taso 2:
aktiivisilla ja likvideillä markkinoilla. Käyvät arvot ovat määritettävissä noteerattuihin markkinakursseihin ja -
hintoihin perustuen sekä johdetun arvonmäärityksen avulla. Myyntisaamisten ja rahavarojen tasearvo vas-
taa olennaisilta osin käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä saamisten maturiteetti
huomioon ottaen. Vuokrasopimusvelkojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Lainojen
käyvät arvot vastaavat olennaisilta osin niiden kirjanpitoarvoa, koska lainat ovat vaihtuvakorkoisia ja konser-
nin riskipreemio ei ole olennaisesti muuttunut. Muiden rahoitusvelkojen tasearvo vastaa olennaisilta osin
niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä velkojen maturiteetti huomioon ot-
taen. Johdannaissopimukset on alun perin merkitty taseeseen ja uudelleenarvostettu tilinpäätöspäivänä
käypiin arvoihin, eli hintaan, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä
markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa.
Taso 3:
-velan käypään arvoon vaikuttavat tekijät ole saatavilla tai todennettavissa. Muut osakkeet ja osuudet kon-
sernissa sisältävät ainoastaan noteeraamattomien yhtiöiden osuuksia.
21. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot
Laatimisperiaatteet
Konserni luokittelee liikkeelle laskemansa instrumentit niiden luonteen perustella joko omaksi pääomaksi tai
rahoitusvelaksi. Oman pääoman ehtoinen instrumentti on mikä tahansa sopimus, joka osoittaa oikeutta
osuuteen yhtiön varoista sen kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen. Menot, jotka liittyvät omien oman
pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeellelaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman
vähennyseränä.
Osakkeiden lukumäärän täsmäytyslaskelma
1000 €
Osakkeiden
lukumäärä kpl
Osake-
pääoma
Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahasto
Yhteensä
1.1.2021 Osakkeet yhteensä
22 620 135
80
116 520
116 600
Emoyhtiön hallussa olevat omat osakkeet
31.12.2021
25 900
31.12.2021 ulkona olevat osakkeet
22 594 235
80
116 520
116 600
1.1.2022 Osakkeet yhteensä
22 620 135
80
116 520
116 600
Emoyhtiön hallussa olevat omat osakkeet
31.12.2022
70 491
31.12.2022 ulkona olevat osakkeet
22 549 644
80
116 520
116 600
Pihlajalinnalla on yksi osakesarja ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Yhtiön osak-
keella ei ole nimellisarvoa. Kaikki osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon ja muuhun yhtiön varo-
jenjakoon. Osakkeet ovat arvo-osuusjärjestelmässä.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden
merkintähinnan siltä osin kuin sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
57
Käyvän arvon rahasto
Käyvän arvon rahasto sisältää rahavirran suojaukseksi solmitun ja suojauslaskennan ehdot täyttävän johdan-
naissopimuksen käyvän arvon muutoksen tehokkaan osan.
Jakokelpoiset varat
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 210 975 765
,50
euroa, josta tilikauden tappio on 4 503 903,60
euroa.
Osingot
Hallitus esittää, että 31.12.2022 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa.
22. Rahoitusvelat
1000 €
2022
2021
Pitkäaikaiset korolliset velat
167 255
90 838
573
607
201 235
87 857
369 063
179 302
Lyhytaikaiset korolliset velat
1 386
1 283
28 338
18 392
Yhteensä
29 723
19 675
Korolliset rahoitusvelat yhteensä
398 786
198 977
Pihlajalinna järjesteli 22.3.2022 uudelleen pitkäaikaisen velkarahoituksensa vastuullisuussidonnaisella
rahoitusjärjestelyllä. Vakuudeton kolmen vuoden ja kahden optiovuoden 200 miljoonan euron rahoi-
tusjärjestely toteutettiin Danske Bankin, OP Yrityspankin ja Swedbankin kanssa (lainapankit). Rahoitus
koostuu 130 miljoonan euron pitkäaikaisesta lainasta ja konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin ja yritysos-
toihin tarkoitetusta 70 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä. Rahoitusjärjestelyyn sisältyy lisäksi mah-
dollisuus kasvattaa kokonaisrahoituksen määrää erillisillä rahoittajien lisäluottopäätöksillä myöhemmin
100 miljoonalla 300 miljoonaan euroon. Uuteen rahoitusjärjestelyyn liittyviä kovenantteja on käsitelty
tarkemmin liitetiedon 25 Rahoitusriskien hallinta yhteydessä.
nostettujen lainaerien maturiteetti on 1, 3 tai 6 kuukautta.
Vuokrasopimusvelat
1000 €
2022
2021
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat
Käyttöomaisuustontit
546
305
Käyttöoikeusrakennukset ja -toimitilat
200 092
86 963
Käyttöoikeuskalusto
597
588
201 235
87 857
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat
Käyttöomaisuustontit
99
63
Käyttöoikeusrakennukset ja -toimitilat
27 569
17 715
Käyttöoikeuskalusto
670
614
28 338
18 392
23. Korollisten velkojen ei-rahavirtavaikutteiset muutokset
1000 €
2021
Rahavirrat
Hankitut
liiketoiminnot
Uudet osamak-
sut ja vuokra-
sopimusvelat
Efektiivinen
korko
2022
Pitkäaikaiset korolliset velat
91 445
75 221
438
606
-383
167 327
Lyhytaikaiset korolliset velat
1 283
0
27
576
0
1 887
Vuokrasopimusvelat
106 248
-29 014
129 549
22 789
0
229 573
Kokonaisvelat
rahoitustoiminnasta
198 977
46 208
130 015
23 970
-383
398 786
24. Pääoman hallinta
Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa liiketoiminnan normaalit toimintaedellytykset,
mahdollistaa konsernin strategian mukaiset investoinnit ja kasvattaa omistaja -arvoa pitkällä aikavälillä. Pää-
omarakenteeseen vaikutetaan pääasiassa osingonjaon ja osakeantien kautta.
Keskeisimmät pääoman hallintaa koskevat tunnusluvut ovat omavaraisuusaste, nettovelan
suhde oikaistuun käyttökatteeseen ja nettovelkaantumisaste. Rahoitusjärjestelyyn liittyviä lainakovenant-
teja on kuvattu tarkemmin liitetiedon 25
Rahoitusriskien hallinta
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
58
1000 €
Liite
2022
2021
Oma pääoma
122 888
122 611
Taseen loppusumma- saadut ennakot
661 606
456 127
Omavaraisuusaste¹⁾
18,6 %
26,8 %
Korolliset rahoitusvelat
22
398 786
198 977
Rahavarat
-13 128
-4 257
Korollinen nettovelka
385 659
194 720
Nettovelkaantumisaste²⁾
313,8 %
158,8 %
Käyttökate
54 401
62 638
Oikaisuerät *
9 828
2 698
Oikaistu käyttökate
64 229
65 336
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen
6,0
3,0
* Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, liittyvät liiketoimin-
nan hankintojen kuluihin (IFRS 3), ovat harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään rapor-
tointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä
ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen
arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -
tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden
päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna esittää oikaisueränä myös IFRS -tulk-
intakomitean antaman pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen mukaiset kulukirjaukset ja poistojen peruutukset. Käyt-
tökatteen oikaisut tilikaudella olivat yhteensä 9,8 (2,7) miljoonaa euroa.
¹⁾ Omavaraisuusaste-tunnusluvun laskentakaava on 100 x Oma pääoma / (Taseen loppusumma- saadut en-
nakot)
²⁾ Nettovelkaantumisaste-tunnusluvun laskentakaava on 100 x Korollinen nettovelka / Oma pääoma.
Konserni on tilikaudelle ostanut 120 000 kpl omaa osakettaan keskihintaan 12,2896 euroa osakkeelta. Pihla-
jalinna luovutti maaliskuussa edellisen kannustinohjelman LTIP 2019 mukaisesti 8 867 hallussaan olevaa
osaketta avainhenkilöille. Pihlajalinna luovutti huhtikuussa hallussaan olevia osakkeita 59 900 lunastaessaan
tytäryhtiönsä vähemmistöosakkaat. Pihlajalinna luovutti toukokuussa 6 642 yhtiön hallussa olevaa osaketta
osana hallituksen palkkiota. Tilinpäätöshetkellä yhtiöllä on hallussaan 70 491 kpl omia osakkeitaan.
25. Rahoitusriskien hallinta
Konsernin pääasialliset rahoitusriskit ovat luotto- ja vastapuoliriski sekä korko- ja maksuvalmiusriskit.
Konserni toimii Suomessa eikä näin ollen altistu toiminnoissaan merkittäville valuuttakurssiriskeille. Konser-
nin riskienhallinnan yleiset periaatteet ovat hallituksen hyväksymät ja rahoitusriskien tunnistamisesta ja
käytännön riskienhallinnasta vastaa konsernin talous- ja rahoitusjohtaja yhdessä liiketoimintajohdon kanssa.
Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa riittävä maksuvalmius ja minimoida rahoituskustannuk-
set sekä tuottaa johdolle säännöllisesti informaatiota konsernin rahoituksellisesta tilanteesta ja riskeistä.
Konsernin talous- ja rahoitustoiminto seuraa aktiivisesti konsernin taloudellisten kovenanttien toteuma-
arvoja sekä ennakoi rahoituksellista liikkumavaraa suhteessa kovenanttien maksimiarvoihin osana konsernin
liiketoiminnan suunnittelua.
Maksuvalmiusriski
Konsernissa seurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää analysoimalla rahavirtaennusteita,
jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisin-
maksuun. Konsernin rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittävien luottolimiittien, lai-
nojen tasapainoisen maturiteettijakauman ja riittävän pitkien laina-aikojen avulla sekä käyttämällä rahoituk-
sen hankinnassa useita rahoitusmuotoja. Konsernin rahoitusjärjestelyn kovenanttitasojen ennustaminen on
jatkuvaa.
Pihlajalinna järjesteli 22.3.2022 uudelleen pitkäaikaisen velkarahoituksensa vastuullisuussidonnaisella ra-
hoitusjärjestelyllä. Vakuudeton kolmen vuoden ja kahden optiovuoden 200 miljoonan euron rahoitusjärjes-
tely toteutettiin Danske Bankin, OP Yrityspankin ja Swedbankin kanssa (lainapankit). Rahoitus koostuu 130
miljoonan euron pitkäaikaisesta lainasta ja konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin ja yritysostoihin tarkoitetusta
70 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä. Rahoitusjärjestelyyn sisältyy lisäksi mahdollisuus kasvattaa koko-
naisrahoituksen määrää erillisillä rahoittajien lisäluottopäätöksillä myöhemmin 100 miljoonalla 300 miljoo-
naan euroon.
Konserni solmi tilikauden 2022 aikana 65 miljoonan euron nimellisarvoisen koronvaihtosopimuksen suo-
jaamaan vaihtuvakorkoista rahoitusjärjestelyään. Koronvaihtosopimukseen sovelletaan rahavirran suojaus-
laskentaa, jolloin käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Koronvaih-
tosopimus on voimassa 25.3.2027 asti ja sen käypä arvo oli 5,1 miljoonaa euroa tilikauden lopussa. Koron-
vaihtosopimuksen alkamispäivä on maaliskuussa 2023. Sopimuksen perusteella konserni maksaa kiinteää
1,12 prosentin korkoa sekä saa vaihtuvaa 6 kk Euribor -korkoa alkamispäivästä alkaen.
Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä rahoitusvaroja 13,1 (4,3) miljoonaa euroa, jonka lisäksi konsernilla oli
tilinpäätöstilanteessa käytettävissään 43,0 (45,0) miljoonaa euroa sitovia käyttämättömiä rahoituslimiittejä.
Lisäksi erillisen lisäluottopäätöksen vaativaa lisäluottolimiittiä oli tilinpäätöstilanteessa käyttämättä 100,0
(45,0) miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden päättyessä 18,6 (26,9) prosenttia.
Korkoriski
Konserni altistuu korkoriskille ulkoisen rahoitusjärjestelynsä kautta. Riskienhallinnan periaatteiden mukai-
sesti hallitus päättää konsernin lainakannan korkosuojauksen tarpeellisuudesta ja kattavuudesta. Konserni
solmi tilikauden 2022 aikana 65 miljoonan euron nimellisarvoisen koronvaihtosopimuksen suojaamaan vaih-
tuvakorkoista rahoitusjärjestelyään. Koronvaihtosopimuksen alkamispäivä on maaliskuussa 2023.
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
59
Tilinpäätöspäivänä 58 (54) prosenttia korollisista veloista on kiinteäkorkoista. Konsernin korollisten velko-
jen ja johdannaisten keskimääräinen vuosikorko tilikaudella oli noin 3,20 (1,68) prosenttia. Rahoitussalkun
duraatio eli korkosidonnaisuusaika oli 3,7 (3,2) vuotta.
1 000 €
2022
2021
Kiinteäkorkoiset rahoitusvelat
230 143
107 567
Suojauslaskennan alaiset rahoitusvelat
65 000
0
Vaihtuvakorkoiset rahoitusvelat
104 136
91 521
Vaihtuvakorkoinen positio yhteensä
104 136
91 521
Alla olevassa taulukossa on esitetty vaikutukset konsernin voittoon ennen veroja, mikäli markkinakorot nou-
sisivat tai laskisivat ja muut tekijät säilyisivät muuttumattomina. Herkkyysanalyysi perustuu raportointikau-
den päättymispäivän korkopositioon sisältäen johdannaiset. Koska konsernilla ei ole merkittäviä korollisia
varoja, konsernin tuotot ja operatiiviset kassavirrat eivät olennaisesti altistu markkinakorkojen vaihtelulle.
1 000 €
2022
2022
2021
2021
Muutos
1 % -yksikköä
korkeampi
1 % -yksikköä
matalampi
1 % -yksikköä
korkeampi
1 % -yksikköä
matalampi
Vaikutus voittoon ennen veroja
-1 700
1 700
-915
0
Rahoitusvelkojen takaisinmaksuaikataulu
Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Luvut ovat diskonttaamattomia ja
sisältävät sekä koronmaksut että pääoman takaisinmaksut.
1000 €
Tasearvo
31.12.2022
alle 1
vuosi
1-2 vuotta
2-3 vuotta
3-4 vuotta
yli 4
vuotta
Lainat rahoituslaitoksilta
168 641
-7 529
-5 810
-167 453
-4
Vuokrasopimusvelat
229 573
-31 699
-29 751
-26 129
-21 944
-132 924
Muut korolliset velat
573
-59
-57
-57
-57
-644
Ehdollinen vastike
1 907
-1 710
-6
-6
-206
Ostovelat
41 673
-41 673
Yhteensä
442 367
-82 671
-35 624
-193 645
-22 210
-133 568
1000 €
Tasearvo
31.12.2021
alle 1
vuosi
1-2 vuotta
2-3 vuotta
3-4 vuotta
yli 4
vuotta
Lainat rahoituslaitoksilta
92 121
-2 958
-90 984
-265
Vuokrasopimusvelat
106 248
-19 934
-16 175
-14 029
-11 942
-51 236
Muut korolliset velat
607
-20
-57
-57
-57
-738
Ostovelat
52 571
-52 571
Yhteensä
251 548
-75 483
-107 216
-14 351
-11 999
-51 974
Lainakovenantit
Konsernin tärkeimmät lainakovenantit raportoidaan rahoittajille vuosineljänneksittäin. Jos konserni rikkoo
lainakovenanttiehtoja, velkoja voi vaatia lainojen nopeutettua takaisinmaksua. Johto tarkkailee ja raportoi
hallitukselle lainakovenanttiehtojen täyttymistä säännöllisesti.
Rahoitusjärjestelyyn liittyvät tavanomaiset leverage- (nettovelan suhde pro forma käyttökatteeseen) ja
gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste). Kovenanttien laskennassa ei oteta huomioon IFRS 16 -
vuokrasopimusvelkoja. Rahoituksen lainamarginaali on lisäksi sidottu vuosittaisiin vastuullisuustavoitteisiin,
jotka liittyvät potilastyytyväisyyteen (NPS), henkilöstön sitoutumiseen (eNPS) ja leikkaushoidon toteutumi-
seen tavoiteajassa. Tilikauden lopussa rahoitusjärjestelyn mukaiset vastuullisuustavoitteet eivät aiheutta-
neet muutosta lainamarginaaleihin.
Pohjola Sairaala Oy:n hankinnan johdosta Pihlajalinna ja lainapankit sopivat rahoitusjärjestelyyn vuoden
2022 ajaksi gearing-kovenanttitason noston 140 prosenttiin ja leverage-kovenanttitason noston tasolle 4,00.
Pihlajalinna ja lainapankit sopivat loppuvuoden aikana tilapäisesti rahoitusjärjestelyn kovenanttitasojen
nostosta kahdesti. Hankittujen waiverien mukaan vuoden 2022 viimeisen neljänneksen leverage-taso nos-
tettiin 5,5:een ja vuoden 2023 ensimmäinen neljännes 4,5:een ja toinen neljännes 4,0:aan. Vuoden 2022
viimeinen neljännes ja vuoden 2023 ensimmäiset kolme neljännestä gearing ei saa ylittää tasoa 140 prosent-
tia. Rahoitusjärjestelyn alkuperäinen gearing-kovenanttitaso 115 prosenttia astuu voimaan vuoden 2023
neljännen neljänneksen tarkastelussa. Vuoden 2023 kolmannen neljänneksen alusta rahoitusjärjestelyn mu-
kainen leverage-taso on 3,75.
Tilikauden lopussa rahoitusjärjestelyn mukainen leverage oli 5,23 ja gearing oli 139,95 prosenttia. Mikäli
konsernin tulos verojen jälkeen olisi ollut noin 40 tuhatta euroa heikompi, gearing-kovenanttitaso olisi rik-
koutunut. Toisaalta yhtiön koronvaihtosopimuksen käypä arvo oli tilinpäätöstilanteessa 5,1 miljoonaa euroa.
Mikäli koronvaihtosopimus olisi myyty tilinpäätöstilanteessa, olisi gearing laskenut tasoon 136,0 prosenttia
ja leverage tasoon 5,08. Kovenanttiehtojen rikkoutuminen voi johtaa rahoitusjärjestelyn eräännyttämiseen.
Waiver-sopimuksessa rahoitusjärjestelyn korkein marginaalitaso nousi yhden prosenttiyksikön vuoden
2023 alusta lukien kyseisen vuoden kolmanteen neljännekseen asti. Korkeimman marginaalitason nostosta
ja muista waiver-ehdoista luovutaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Mikäli yhtiö esittää pysyvänsä alkupe-
räisten kovenanttitasojen alla seuraavan 12 kuukauden ajan, edellä kuvatuista lisäehdoista voidaan luopua
jo aiemmin.
Lainamäärä tilinpäätöksessä 31.12.2022, johon kovenanttiehtoja sovelletaan, on 167,0 (90,0) miljoonaa
euroa.
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
60
Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta
Laatimisperiaate
Yhtiö soveltaa suojauslaskentaa vähentämään tulevien rahavirtojen korkojen vaihtelusta johtuvaa tulos-
vaihtelua. Johdannaissopimukset merkitään taseeseen käypään arvoon kaupankäyntipäivänä ja arvostetaan
uudelleen käypään arvoon tilinpäätöspäivänä. Johdannaissopimukset sisältyvät lyhytaikaisiin rahoitusvaroi-
hin tai -velkoihin, paitsi yli 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä realisoituvat johdannaissopimukset,
jotka kirjataan pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin tai -velkoihin. Jos johdannaissopimus täyttää rahavirran suo-
jauksen ehdot, ja sen suojausvaikutus voidaan osoittaa tehokkaaksi, käyvän arvon muutos kirjataan omaan
pääomaan.
Rahavirran suojauksissa suojauskohteiden ja instrumenttien kriittiset ehdot ovat samat ja suojauskoh-
teille sovelletaan suojausastetta 1:1. Suojauslaskentaa aloitettaessa dokumentoidaan suojattavan kohteen
ja suojausinstrumentin välinen suhde sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet. Suojaussuhteen tehok-
kuutta testataan säännöllisesti ja tehokas osuus kirjataan suojauskohteen mukaisesti suojattavan kohteen
arvonmuutosta vastaan oman pääoman käyvän arvon rahastoon. Tehoton osuus kirjataan luonteensa mu-
kaisesti joko rahoituseriin tai muihin liiketoiminnan tuottoihin tai kuluihin. Suojauslaskenta lopetetaan, kun
suojausinstrumentti erääntyy tai myydään, sopimus puretaan tai toteutetaan. Tällöin suojausinstrumen-
teista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu.
Suojaukseen käytettävät johdannaiset
Konserni on tilikauden 2022 aikana alkanut soveltaa suojauslaskentaa maaliskuussa 2022 solmitun koron-
vaihtosopimuksen osalta. Konserni solmi tilikauden 2022 aikana 65 miljoonan euron nimellisarvoisen koron-
vaihtosopimuksen suojaamaan vaihtuvakorkoista rahoitusjärjestelyään. Koronvaihtosopimukseen sovelle-
taan rahavirran suojauslaskentaa, jolloin käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan
tuloksen eriin. Koronvaihtosopimus on voimassa 25.3.2027 asti ja sen käypä arvo oli 5,1 miljoonaa euroa
tilikauden lopussa. Koronvaihtosopimuksen alkamispäivä on maaliskuussa 2023. Sopimuksen perusteella
konserni maksaa kiinteää 1,12 prosentin korkoa sekä saa vaihtuvaa 6 kk Euribor -korkoa alkamispäivästä al-
kaen.
Luottoriski
Konsernin luottoriski koostuu pääasiassa liiketoimintaan liittyvien asiakassaamisten luottoriskistä. Konsernin
suurimmat asiakkaat ovat kuntia, kuntayhtymiä tai suuria vakavaraisia pörssinoteerattuja yrityksiä. Liitetie-
dossa 16
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Yritys- ja henkilöasiakkaiden maksutiedot tarkistetaan joka käynnin yhteydessä. Perintäprosessissaan kon-
serni käyttää ulkopuolista perintätoimistoa. Konserni tarjoaa yksityisasiakkaille rahoitusta Svea Rahoituksen
kautta. Kyseinen järjestely sisältää asiakkaan luottokelpoisuuden tarkistuksen.
Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 16
Myyntisaamiset ja muut saamiset.
tulosvaikutteisten luottotappioiden määrä ei ole ollut merkittävä. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä
vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa (ks. liitetieto 20
Rahoitusvarat ja -velat arvostus-
ryhmittäin
).
Valuuttariski
Konserni toimii pääasiassa Suomen alueella eikä näin altistu toiminnoissaan merkittäville valuuttakurssiris-
kille. Konsernilla on vähäisiä ulkomaanvaluutan määräisiä hankintoja vuosittain.
26. Hankitut liiketoiminnot
Laatimisperiaatteet
Konsernin hankkiessa omaisuutta joko yritysjärjestelyin tai muiden järjestelyiden kautta johto arvioi omai-
suuserän tosiasiallista luonnotta ja liiketoimintaa määritellessään, onko kyseessä liiketoimintojen yhdistämi-
nen.
Kun omaisuuserän tai omaisuuserien ryhmä ei muodosta liiketoimintaa, hankintaa ei käsitellä liiketoimin-
tojen yhdistämisenä ja tällöin konserni kirjaa yksittäisten varojen sekä velkojen hankinnan. Hankintameno
kohdistetaan yksittäisille omaisuuserille ja veloille niiden hankintahetken käypien arvojen suhteessa ja lii-
kearvoa ei synny.
Liiketoiminnoiksi määritellyt hankinnat käsitellään liiketoimintojen yhdistämisinä. Konserni kirjaa liiketoi-
mintojen yhdistämisen käyttäen hankintamenomenetelmää. Luovutettu vastike, mukaan lukien ehdollinen
kauppahinta sekä hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan käypään arvoon hankin-
tahetkellä. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi sille kaudelle, jolloin ne ovat aiheutuneet. Hankitut
liiketoiminnot on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräys-
vallan hankittuun liiketoimintaan. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan
hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteel-
lista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta.
Jos liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpitokäsittelyä ei saada valmiiksi sen raportointikauden loppuun
mennessä, jonka aikana yhdistäminen tapahtuu, konserni esittää tilinpäätöksessään nämä hankinnat alusta-
vina. Alustavia eriä oikaistaan, ja uusia varoja ja velkoja kirjataan takautuvasti, jos saadaan sellaista uutta
informaatiota, joka koskee hankinta-ajankohtana vallinneita tosiseikka ja olosuhteita ja joka, jos se olisi ollut
tiedossa, olisi vaikuttanut tuona ajankohtana kirjattuihin määriin. Tarkastelu ei ole pidempi kuin yksi vuosi
hankinta-ajankohdasta lukien.
Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut
Hankittujen varojen ja velkojen osalta käyvät arvot määritellään mahdollisuuksien mukaan saatavilla olevien
markkina-arvojen mukaisesti. Jos markkina-arvoja ei ole saatavilla, perustuu arvostus arvioihin omaisuus-
erän tulontuottamiskyvystä sekä käyttötarkoituksesta Pihlajalinnan liiketoiminnassa .
Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvi-
oitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuva arvon vähenty-
minen. Erityisesti aineettomien hyödykkeiden arvostaminen perustuu tulevien kassavirtojen nykyarvoihin ja
edellyttää johdon arvioita tulevista kassavirroista sekä omaisuuserien käytöstä.
Ehdollisen vastikkeen hankinta-ajan käypäarvo on kirjattu osaksi luovutettua vastiketta. Kun ehdollinen
vastike luokitellaan rahoitusvelaksi, se arvostetaan käypään arvoon raportointikauden päättyessä ja muu-
tokset kirjataan tulosvaikutteisesti.
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
61
Hankitut liiketoiminnot, Pohjola Sairaala Oy
Pihlajalinna osti Pohjola Sairaala Oy:n koko osakekannan Pohjola Vakuutus Oy:ltä 1.2.2022. Pohjola
Sairaalan hankintamenolaskelma on saatettu päätökseen 31.12.2022. Hankintalaskelmalla Pohjola
Sairaalan 31.1.2022 avaavaan taseeseen on tehty oikaisuja. Käyvän arvon oikaisut liittyvät pääasiallisesti
käyttöoikeusomaisuuseriin, muihin varauksiin ja vuokrasopimusvelkoihin. Yhtiö on päivittänyt alustavina
esitettyjä oikaisuja seuraavasti: käyttöoikeusomaisuuserät -9,8 milj. euroa, muut varaukset -4,3 milj. eu-
roa, vuokrasopimusvelat -6,0 milj. euroa sekä liikearvo 0,5 milj. euroa.
1000 €
2022
Vastike
Käteinen raha
35 193
Kokonaishankintameno
35 193
Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen käyvät arvot hankintahetkellä olivat seuraavat:
1000 €
Liite
2022
Aineelliset hyödykkeet
12
430
Aineettomat hyödykkeet
13
5 989
Käyttöoikeusomaisuuserät
14
103 048
Laskennallinen verosaaminen
19
3 705
Myyntisaamiset ja muut saamiset
13 196
Rahavarat
1 809
Varat yhteensä
128 176
Laskennallinen verovelka
1 100
Muut varaukset
413
Vuokrasopimusvelat
22
125 771
Muut velat
8 458
Velat yhteensä
135 742
Hankittu nettovarallisuus
-7 566
Liikearvon syntyminen hankinnassa:
1000 €
Liite
2 022
Luovutettu vastike
35 193
Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus
7 566
Liikearvo
13
42 759
Rahana maksettu kauppahinta
35 193
Hankittujen kohteiden rahavarat
-1 809
Rahavirtavaikutus
33 384
Käypien arvojen määrityksessä tunnistettiin asiakassuhteisiin, tavaramerkkeihin ja potilastietokantaan
perustuvia aineettomia hyödykkeitä. Näiden käyväksi arvoksi määriteltiin 5,5 miljoonaa euroa. Käypä
arvo on määritelty käyttäen tuottoihin perustuvaa lähestymistapaa, joka edellyttää ennustetta odotetta-
vissa olevista vastaisista rahavirroista. Edellä mainittuihin liittyen tunnistettiin 1,1 miljoonan euron las-
kennallinen verovelka.
oleviin synergiaetuihin ja ammattitaitoiseen työvoimaan. Synergiaedut perustuvat esimerkiksi leik-
kaustoiminnan, vastaanottokäyntien sekä diagnostiikkapalveluiden käyttöasteen kasvamiseen. Syntynyt
liikearvo ei ole vähennyskelpoinen verotuksessa.
olennaisesti niiden kirjanpitoarvoa, eikä saamisiin liity olennaista arvonalentumisriskiä.
miljoonaa euroa, ja vaikutus tilikauden tulokseen on ollut 12,5 miljoonaa euroa.
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
62
Hankitut liiketoiminnot, muut
Pihlajalinna toteutti 1.4.2022 Etelä-Savon Työterveys Oy:n, Lääkärikeskus Ikioma Oy:n sekä Punkkibussin®
liiketoiminnan hankinnat. Mediellen Oy:n hankinnan Pihlajalinna toteutti 1.9.2022. Seppälääkärit Oy:n ja
Seppämagneetti Oy:n koko osakekantoja koskevat kaupat toteutuivat 1.10.2022 Hankintojen hankinta-
laskelmia viimeistellään ja ne tullaan saattamaan päätökseen yhden vuoden kuluessa hankintahetkestä.
Seuraavassa on esitetty alustavat hankintalaskelmat yrityshankinnoista tiedot yhdistettyinä, koska
hankinnat eivät ole yksittäin tarkasteltuina olennaisia:
1 000 €
2022
Vastike
Käteinen raha
20 893
Ehdollinen vastike
1 905
Kokonaishankintameno
22 798
Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen alustavat arvot hankintahetkellä olivat seuraavat:
1 000 €
Liite
2022
Aineelliset hyödykkeet
12
961
Aineettomat hyödykkeet
13
2 194
Käyttöoikeusomaisuuserät
14
3 591
Myytävissä olevat rahoitusvarat
1
Laskennallinen verosaaminen
19
61
Vaihto-omaisuus
223
Myyntisaamiset ja muut saamiset
2 331
Rahavarat
1 969
Varat yhteensä
11 330
Laskennallinen verovelka
19
447
Varaukset
153
Rahoitusvelat
22
466
Vuokrasopimusvelat
3 778
Muut velat
6 014
Velat yhteensä
10 858
Hankittu nettovarallisuus
471
Alustavan liikearvon syntyminen hankinnassa:
1 000 €
Liite
2022
Luovutettu vastike
22 798
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus hankinnasta
41
Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus
-471
Liikearvo
13
22 368
Rahana maksettu kauppahinta
20 893
Hankittujen kohteiden rahavarat
-1 969
Rahavirtavaikutus
18 924
Alustavassa käypien arvojen määrityksessä tunnistettiin asiakassuhteisiin, tavaramerkkiin, potilastieto-
kantaan ja kilpailukieltosopimuksiin perustuvia aineettomia hyödykkeitä. Näiden alustavaksi käyväksi ar-
voksi määriteltiin 2,2 miljoonaa euroa. Käypä arvo on määritelty käyttäen tuottoihin perustuvaa
lähestymistapaa, joka edellyttää ennustetta odotettavissa olevista vastaisista rahavirroista. Edellä mainit-
tuihin liittyen tunnistettiin 0,4 miljoonan euron laskennallinen verovelka.
vissa oleviin synergiaetuihin ja ammattitaitoiseen työvoimaan. Syntyneestä liikearvosta noin 8 miljoonaa
euroa on vähennyskelpoista verotuksessa.
olennaisesti niiden kirjanpitoarvoa, eikä saamisiin liity olennaista arvonalentumisriskiä.
miljoonaa euroa, ja vaikutus tilikauden tulokseen on ollut 1,5 miljoonaa euroa.
Pro forma -tiedot
Mikäli tilikaudella 2022 hankitut liiketoiminnot olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilikauden alusta,
olisi konsernin tilikauden liikevaihto ollut 706,5 miljoonaa euroa ja liiketulos 8,8 miljoonaa euroa.
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
63
Yritysostot ja investoinnit
Hankinnan kohde
Ajankohta
Toimiala
Kotipaikka
Pohjola Sairaala Oy
2/2022
Lääkärikeskustoiminta
Helsinki
Etelä-Savon Työterveys Oy
4/2022
Työterveyspalvelut
Mikkeli
Lääkärikeskus Ikioma Oy
4/2022
Lääkärikeskustoiminta,
suunterveydenhoito
Mikkeli
Punkkibussi®-liiketoiminta
4/2022
Lääkärikeskustoiminta
Useita
Mediellen Oy
9/2022
Lääkärikeskustoiminta
Sotkamo
Seppälääkärit Oy
10/2022
Lääkärikeskustoiminta
Jyväskylä
Seppämagneetti Oy
10/2022
Lääkärikeskustoiminta
Jyväskylä
Määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta tilikaudella 2022
Pihlajalinna lunasti huhtikuussa 2022 Pihlajalinna Turku Oy:n osakekannasta 8 % yhtiön vähemmistöosak-
kailta. Kaupan jälkeen konsernin omistusosuus on 100 %.
Marraskuussa Pihlajalinna lunasti 19 % osuuden Laihian Hyvinvointi Oy:n osakekannasta Laihian kunnalta.
Kaupan jälkeen konsernin omistusosuus on 100 %.
Tilikauden 2021 hankinnat
1000 €
Hankinnan kohde
Ajankohta
Toimiala
Kotipaikka
Työterveys Virta Oy
04/2021
Työterveyspalvelut
Oulu
Finla Työterveys Oy:n Mänttä-Vilppulan
yksikön liiketoiminta
11/2021
Työterveyspalvelut
Mänttä-Vilppula
1000 €
2021
Vastike
Käteinen raha, peruskauppahinta
17 941
Kokonaishankintameno
17 941
Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen käyvät arvot hankintahetkellä olivat seuraavat:
1000 €
Liite
2 021
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
12
30
Aineettomat hyödykkeet
13
2 195
Käyttöoikeusomaisuuserät
14
2 801
Myytävissä olevat rahoitusvarat
1
Laskennallinen verosaaminen
83
Myyntisaamiset ja muut saamiset
1 552
Rahavarat
1 527
Varat yhteensä
8 188
Laskennallinen verovelka
435
Uudelleenjärjestelyvaraus
300
Vuokrasopimusvelat
22
2 801
Muut velat
2 012
Velat yhteensä
5 549
Hankittu nettovarallisuus
2 640
Liikearvon syntyminen hankinnassa:
1000 €
Liite
2 021
Luovutettu vastike
17 941
Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus
-2 640
Liikearvo
13
15 301
Rahana maksettu kauppahinta
17 941
Hankinnan kohteiden rahavarat
-1 527
Rahavirtavaikutus
16 414
Aineettomina hyödykkeinä erilleen liikearvosta hankinnassa kirjattiin asiakassopimuksia, kilpailukiel-
tosopimuksia ja potilastietokantaa. Aineettomien hyödykkeiden käypä arvo on määritetty yrityskaupoissa
vakiintuneen hintatason ja tulevien kassavirtojen diskontattujen arvojen perusteella. Jäljelle jäävä liikearvo
muodostuu tuotto-odotuksista, hankittujen yritysten ammattitaitoisesta työvoimasta sekä synergiaeduista.
Hankintoihin liittyvät kulut 366 tuhatta on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin
(IFRS 3 -kulut).
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
64
Mikäli hankitut liiketoiminnot olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilikauden alusta, olisi konsernin
katsauskauden liikevaihto ollut 616,3 miljoonaa euroa ja liikevoitto 27,4 miljoonaa euroa.
Määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta tilikaudella 2021
Pihlajalinna lisäsi elokuussa 2021 omistustaan Alavuden, Ähtärin, Kuortaneen sekä Soinin kuntien kanssa
omistamastaan Kuusiolinna Terveys Oy:stä. Osakekaupat tehtiin Kuortaneen kunnan kanssa. Konsernin
omistusosuus kaupan jälkeen on 97 %.
27. Myytävänä olevat omaisuuserät
Laatimisperiaatteet
Pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetettuihin toimintoihin liittyvät varat ja velat luokitellaan myytävänä ole-
viksi, jos niiden kirjanpitoarvoja vastaavan määrän odotetaan kertyvän ensisijaisesti myynnistä sen sijaan,
että ne kertyisivät jatkuvan käytön seurauksena. Luokittelu myytävänä olevaksi edellyttää seuraavien ehto-
jen täyttymistä: myynnin on oltava erittäin todennäköinen, omaisuuserän on oltava nykyisessä kunnossaan
välittömästi myytävissä tavanomaisin ehdoin, johdon on oltava sitoutunut omaisuuserän myyntiin ja myyn-
nin voidaan odottaa toteutuvan vuoden sisällä luokittelusta.
Ennen kuin omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmään kuuluvat varat ja velat luokitellaan myytävänä
olevaksi, niiden kirjanpitoarvot määritetään niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti. Luokittelupäi-
västä alkaen myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät on arvostettava kirjanpitoarvoon tai käypään ar-
voon vähennettynä myynnistä aiheutuneilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Samalla poistot
ja hankintamenon jaksotukset on lopetettava. Myytävänä olevat omaisuuserät esitetään omalla rivillään
konsernin taseessa vertailukauden lukuja oikaisematta.
Pihlajalinna on luokitellut suun terveyden palvelut myytävänä oleviksi omaisuuseriksi 31.12.2022 al-
kaen. Yhtiö on tiedottanut myyvänsä suun terveyden palvelut Hammas Hohde Oy:lle. Kauppaan kuuluu
16 klinikkaa ympäri Suomea. Niissä työskentelee noin 200 suun terveyden ammattilaista. Kaupan
odotetaan toteutuvan maaliskuun 2023 loppuun mennessä.
1000
31.12.2022
Liikearvo
3 004
Muut aineettomat hyödykkeet
-19
Aineelliset hyödykkeet
1 585
Sijoitukset
-5
Laskennalliset verosaamiset
63
Vaihto-omaisuus
372
Muut saamiset, lyhytaikaiset
205
Myytävänä olevat omaisuuserät
5 255
Muut velat, lyhytaikaiset
1 081
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat
1 081
Nettovarat
4 175
28. Tytäryhtiöt ja olennaiset määräysvallattomien omistajien osuudet
Konsernin rakenne
Konsernilla on 34 (28) tytäryritystä vuonna 2022. Tytäryrityksistä 20 (14) on 100 % omistettuja ja 14 (14) ty-
täryritystä on osittain omistettuja. Luettelo konsernin kaikista tytäryrityksistä on esitetty liitetiedossa 31 Lä-
hipiiritapahtumat. Vuonna 2022 konsernilla on 3 (2) osakkuusyritystä ja 1 (1) yhteinen toiminto.
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
65
Erittely olennaisista määräysvallattomien omistajien osuuksista konsernissa
Määräysvallattomien
omistajien osuus äänivallasta
Määräysvallattomien omistajien osuus
voitosta tai tappiosta
Määräysvallattomien omistajien osuus
omasta pääomasta
1000 €
Pääasiallinen
toimipaikka
2022
2021
2022
2021
2022
2021
Jämsän Terveys Oy
Jämsä
49%
49%
-2462
-1653
-3885
-1422
Pihlajalinna Eritysasumispalvelut Oy
Hämeenlinna
30%
30%
79
-72
-130
-209
Dextra Lapsettomuusklinikka Oy
Helsinki
49%
49%
227
414
418
851
Pihlajalinna Liikuntakeskukset -konserni
useita
30%
30%
-401
-245
1453
1854
Suomen Yksityiset Hammaslääkärit -konserni
useita
37%
37%
76
-3
469
393
Yhteensä
-2 482
-1 559
-1 675
1 467
Taloudellisen informaation yhteenveto tytäryrityksistä, joissa on olennainen määräysvallattomien omistajien osuus
Jämsän Terveys Oy
Pihlajalinna Erityisa-
sumispalvelut Oy
Dextra
Lapsettomuusklinikka Oy
Pihlajalinna Liikun-
takeskukset -konserni
Suomen Yksityiset Ham-
maslääkärit -konserni
2022
2021
2022
2021
2022
2021
2022
2021
2022
2021
Lyhytaikaiset varat
5 381
42 550
767
544
1 026
1 715
1 742
1 326
248
270
Pitkäaikaiset varat
1 233
1 808
4 306
4 524
3 720
1 369
37 168
37 694
1 962
2 087
Lyhytaikaiset velat
14 144
46 686
1 464
1 672
860
695
17 278
15 392
807
1 193
Pitkäaikaiset velat
324
481
4 016
4 062
2 342
18
17 603
18 239
19
20
Liikevaihto
75 231
75 022
6 370
4 302
5 201
5 980
12 653
12 579
4 401
4 392
Liikevoitto
-4 522
-3 576
407
-214
584
1 149
-922
-458
276
12
Voitto / tappio
-4 984
-3 376
268
-238
519
897
-1 532
-818
85
8
Emoyrityksen omistajien osuus voitosta/tappiosta
-2 521
-1 722
190
-212
292
483
-1 130
-573
10
11
Määräysvallattomien omistajien osuus voitosta/tappiosta
-2 462
-1 653
79
-72
227
414
-401
-245
76
-3
Liiketoiminnan nettorahavirta
-1 783
-3 911
852
18
1 157
1 386
4 122
4 158
531
155
Investointien nettorahavirta
18
-137
423
-2 164
6 064
-600
5 989
-1 512
-114
298
Rahoituksen nettorahavirta,
2 120
-201
-1 274
2 146
-7 217
-793
-9 912
-2 620
-494
-435
josta määräysvallattomille omistajille maksetut osingot
-660
-215
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
66
29. Osuudet osakkuus- ja yhteisjärjestelyissä
Laatimisperiaatteet
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta
syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on
muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa.
Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osapuolella on yhteinen määräysvalta. Yhtei-
nen määräysvalta on järjestelyä koskevan määräysvallan pitämistä yhteisenä sopimukseen perustuen, ja se
vallitsee vain silloin, kun merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien
osapuolten yksimielistä hyväksymistä. Yhteisjärjestely on joko yhteinen toiminto tai yhteisyritys. Yhteisyritys
on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, kun taas yhteisissä toiminnoissa
konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita.
Osakkuus- ja yhteisyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen.
Jos konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merki-
tään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut
osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuus- tai yhteisyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syn-
tyneen liikearvon. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä on eliminoitu
konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuus- ja yhteisyri-
tysten tilikauden tuloksesta esitetään erikseen konsernin liikevoitossa.
1000 €
2022
2021
Osuudet osakkuusyrityksissä
Ullanlinnan Silmälääkärit Oy
31
20
Digital Health Solutions Oy
609
288
Kuura Digilääkärit Oy
1 428
0
Osuudet yhteisissä toiminnoissa
Koy Levin Pihlaja Oy
40
40
Tasearvo yhteensä
2 109
348
Osuudet osakkuusyrityksissä
Pääasiallinen
toimipaikka
Omistusosuus -%
Nimi
2022
2021
Ullanlinnan Silmälääkärit Oy
Helsinki
Terveyspalvelut
37%
37%
Digital Health Solutions Oy
Sotkamo
Kaikki laillinen
liiketoiminta
41%
18%
Kuura Digilääkärit Oy
Helsinki
Lääkäriasemat, yksityis-
ja erikoislääkäripalvelut
45%
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta esitetään Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta -erässä,
mutta vain siihen määrään asti, kuin konsernin osakesijoituksella oli tasearvoa.
Osuudet yhteisissä toiminnoissa
Konserni omistaa 31 % Kiinteistö Oy Levin Pihlajasta, joka yhdistellään konserniin yhteisenä toimintona
omistusosuuden mukaan.
30. Ehdolliset velat ja varat sekä sitoumukset
Omasta puolesta annetut vakuudet
2022
2021
Takaukset
4 158
4 407
Kiinteistöjen alv-palautusvastuu
33
59
Vuokravastuut taseeseen kirjaamattomista vuokrasopimuksista
1 312
849
Vuokravakuustalletukset
561
535
Ehdolliset velat
Pihlajalinnalla on kokonaisulkoistussopimuksia Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvilla alueilla. Pir-
kanmaan sairaanhoitopiirin toiminta on päättynyt 31.12.2022 Pirkanmaan hyvinvointialueen aloittaessa
toimintansa 1.1.2023. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin perussopimuksen mukaisesti Pirkanmaan sairaanhoi-
topiiri on laskuttanut toimintansa päättymisen johdosta jäsenkunniltaan osuuden negatiivisen tuloksen
kattamisesta. Koska sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoiminta on osassa jäsenkuntia kokonai-
sulkoistettu Pihlajalinnalle, on konserni saanut alkuvuoden 2023 aikana negatiivisen tuloksen kattamiseen
liittyviä laskujen liitteitä noin 0,5 miljoonan euron edestä. Johdon arvion mukaan Pirkanmaan sairaanhoi-
topiirin toiminnan lakkauttamisesta aiheutuvan negatiivisen tuloksen kattaminen ei ole konsernin
yhtiöiden vastuulla vaan se kuuluu sairaanhoitopiirin jäsenkunnille. Johto ei siten pidä todennäköisenä
taloudellisten voimavarojen siirtymistä ulos konsernista ja täten kyseessä on konsernin tulkinnan muk-
aisesti IAS 37 -standardin mukainen ehdollinen velka.
Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt
Jämsän kaupunki on haastanut Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimuksen hinnantarkistusehtoa koskevassa
asiassa käräjäoikeuteen. Näkemysero siitä, voiko kiinteä vuosihinta sote-palveluissa myös laskea hinnantar-
kistuksen vuoksi. Jämsän Terveys nosti lisävastakanteen Jämsän kaupunkia vastaan. Lisävastakanne koskee
mm. palvelusopimuksen kohteena olevien palveluiden muutosten vaikutusta hintaan sekä palveluntuottajan
vastuuta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointien rahoituksesta siltä osin kuin investoinnit palvelevat
palvelusopimuksen jälkeistä aikaa ja toimintaa. Palveluntuottajalla on oikeus kustannusnousuja vastaaviin
hinnanmuutoksiin, ja sopimusosapuolilla on neuvottelu- ja sopimisvelvoite.
Keski-Suomen käräjäoikeus antoi 4.4.2022 ratkaisunsa Jämsän Terveys Oy:n ja Jämsän kaupungin palvelu-
sopimusta koskevaan riitaan. Käräjäoikeus ei kiistänyt Jämsän Terveyden palvelusopimuksen muuttuvien
vastikkeiden perusteita, mutta katsoi esitetyn näytön kustannusten toteutumisesta riittämättömäksi. Riidan
tilannetta ja vaikutuksia on kuvattu tarkemmin liitetiedon 1
Myyntituotot asiakassopimuksista
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
67
Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen vii-
veellä
yhteydessä. Jämsän Terveys on valittanut hovioikeuteen käräjäoikeuden ratkaisusta.
Jämsän kaupunki on moittinut Jämsän Terveys Oy:n varsinaisen yhtiökokouksen 2022 päätöstä osakassopi-
muksen mukaisesta käyttöpääoman lisäyksestä. Asia on vireillä Keski-Suomen käräjäoikeudessa.
Pihlajalinnalla on vireillä joitakin työsuhteisiin liittyviä oikeudenkäyntejä, joista ei odoteta merkittäviä ta-
loudellisia vaikutuksia konsernille.
31. Lähipiiritapahtumat
Konsernin lähipiiriin kuuluvat tytäryritykset, osakkuusyritykset ja yhteisyritykset. Johdon avainhenkilöinä lä-
hipiiriin luetaan myös hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja ja heidän perheen-
jäsenensä.
Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet
Konsernin emoyritys on Pihlajalinna Oyj, joka omistaa kaikki Pihlajalinna Terveys Oy:n A-sarjan osakkeet.
Yritys
Kotipaikka
Omistus-
osuus
Osuus
äänivallasta
Emoyritys Pihlajalinna Oyj
Tampere
Pihlajalinna Terveys Oy
Parkano
100%
100%
Ikipihlaja Johanna Oy
Jämsä
100%
100%
Jokilaakson Terveys Oy
Jyväskylä
90%
90%
Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy
Helsinki
100%
100%
Mäntänvuoren Terveys Oy
Tampere
91%
91%
Ikipihlaja Kuusama Oy
Kokemäki
100%
100%
Ikipihlaja Sofianhovi Oy
Mänttä-Vilppula
100%
100%
Wiisuri Oy
Jyväskylä
100%
100%
Ikipihlaja Matinkartano Oy
Lieto
100%
100%
Ikipihlaja Setälänpiha Oy
Lieto
100%
100%
Ikipihlaja Oiva Oy
Raisio
100%
100%
Kolmostien Terveys Oy
Parkano
96%
96%
Jämsän Terveys Oy
Jyväskylä
51%
51%
Kuusiolinna Terveys Oy
Alavus
97%
97%
Lääkäriasema DokTori Oy
Lappeenranta
100%
100%
Kompassi Lääkärikeskus Oy
Seinäjoki
100%
100%
Mediapu Oy
Oulu
100%
100%
Pihlajalinna Turku Oy
Turku
100%
100%
Pihlajalinna Erityisasumispalvelut Oy
Hämeenlinna
70%
70%
Pihlajalinna Oulu Oy
Oulu
100%
100%
Dextra Lapsettomuusklinikka Oy
Helsinki
51%
51%
Bottenhavets Hälsa Ab -
Selkämeren Terveys Oy
Kristiinankaupunki
75%
75%
Linnan Klinikka Oy
Hämeenlinna
100%
100%
Pihlajalinna Liikuntakeskukset Oy
Tampere
70%
70%
Forever Helsinki Oy
Helsinki
70%
70%
Suomen Yksityiset Hammaslääkärit Oy
Tampere
63%
63%
Pihlajalinna Hammasklinikat Oy
Tampere
63%
63%
Laihian Hyvinvointi Oy
Laihia
100%
100%
Pihlajalinna Omasairaala Oy
Helsinki
100%
100%
Pihlajalinna Etelä-Savo Oy
Mikkeli
100%
100%
Pihlajalinna Ikioma Oy
Mikkeli
93%
93%
Pihlajalinna Kainuu Oy
Sotkamo
70%
70%
Seppämagneetti Oy
Jyväskylä
100%
100%
Seppälääkärit Oy
Jyväskylä
100%
100%
Tiedot osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedossa
29 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä.
.
Johdon työsuhde-etuudet
1000 €
2022
2021
Rahapalkat, johtoryhmä
1 030
1 054
Osakepalkkio, johtoryhmä
65
226
Luontoisedut, johtoryhmä
10
16
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etu-
udet
182
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet, johtoryhmä yhteensä
1 288
1 297
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
68
Palkat ja palkkiot
1000 €
2022
2021
Toimitusjohtaja Joni Aaltonen
Rahapalkat
287
283
Osakepalkkio
32
100
Luontoisedut
20
21
Yhteensä
339
405
Toimitusjohtajan palkan ja palkkioiden perusteella on kirjattu tulosvaikutteisesti työntekijän eläkelain (TyEL)
mukaisia suoriteperusteisia eläkekuluja 21 tuhatta euroa vuonna 2022 (2021: 20 tuhatta euroa).
1000 €
2022
2021
Halllitus
Hallituksen varapuheenjohtaja
Leena Niemistö
53
58
Hallituksen puheenjohtaja
Mikko Wirén
261
345
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja
Seija Turunen
50
53
Hallituksen jäsen
Kati Sulin (12.6.2022 asti)
17
42
Hallituksen jäsen
Matti Jaakola (15.4.2021 asti)
0
9
Hallituksen jäsen
Hannu Juvonen
40
41
Hallituksen jäsen
Heli Iisakka (13.4.2022 alkaen)
34
0
Hallituksen jäsen
Mika Manninen
36
41
Yhteensä
491
588
Osakkeina maksettavasta vuosipalkkiosta hallituksen puheenjohtajalle luovutettiin yhtiön hallussa olevia
omia osakkeita yhteensä 0 (5 000) osaketta, varapuheenjohtajalle ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 1
423 (1 212) osaketta kummallekin ja hallituksen jäsenille kullekin 949 (808) osaketta.
Toimitusjohtajasopimuksen mukainen irtisanomisaika on 3 kuukautta. Yhtiö on velvollinen korvaamaan toim-
itusjohtajalle sopimuksen päättämisestä kertakorvauksen, joka vastaa 6 kuukauden kokonaispalkkaa. Toimi-
tusjohtajan eläke-edut ovat lakisääteiset. Toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen.
Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat
2022
2021
Johdon avainhenkilöt
Maksetut vuokrat
919
834
Ostetut palvelut
1 064
958
Ennakkomaksut
-96
0
Ostovelat
105
83
Konserni on tilikaudella vuokrannut useita toimitilojaan yhtiön hallituksen puheenjohtajalta: liiketilat
Nokialta, Karkusta, Kangasalta ja Tampereelta.
ammattilaisten palveluita.
32. Tilikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat
Konserni ilmoitti 10.1.2023 käynnistävänsä muutosneuvottelut. Muutosneuvottelut ovat tilinpäätöksen alle-
kirjoitushetkellä edelleen käynnissä ja ne on tarkoitus saada päätökseen 6 viikon tavoiteajassa. Muutosneu-
vottelut koskevat lääkärikeskusverkostoa, aluehallintoa sekä konsernin yleishallintoa. Toimintojen piirissä
on yhteensä noin 650 henkilöä. Yhtiön alustavan arvion mukaan Pihlajalinnasta voi neuvotteluiden tulok-
sena vähentyä arviolta 40–60 työtehtävää ja lisäksi arviolta 30–40 henkilön hallinnollisen työn osuus voi la-
kata tai vähentyä. Suunniteltujen toimenpiteiden kohdentumisesta ja henkilöstövaikutuksista keskustellaan
tarkemmin neuvottelujen kuluessa.
Konserni on myynyt 2.2.2023 voimassa olleen koronvaihtosopimuksen. Koronvaihtosopimuksen käypä arvo
sopimuksen päätöshetkellä oli noin 3,9 miljoonaa euroa. Konserni on samana päivänä solminut uuden vas-
taavan 65 miljoonan euron nimellisarvoisen koronvaihtosopimuksen suojaamaan vaihtuvakorkoista rahoi-
tusjärjestelyään. Koronvaihtosopimukseen sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa. Koronvaihtosopimuk-
sen alkamispäivä on maaliskuussa 2023. Sopimuksen perusteella konserni maksaa kiinteää 2,80 prosentin
korkoa sekä saa vaihtuvaa 6 kk Euribor -korkoa alkamispäivästä alkaen.
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
69
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS PÄÄLASKELMAT, FAS
Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS
1000 €
Liite
2022
2021
Liikevaihto
1.1.
6 757
5 205
Liiketoiminnan muut tuotot
1.2.
444
459
Henkilöstökulut
1.3.
-1 228
-1 350
Poistot ja arvonalentumiset
1.4.
-2 215
-2 004
Liiketoiminnan muut kulut
1.5
-6 283
-4 795
Liikevoitto (-tappio)
-2 526
-2 486
Rahoitustuotot ja -kulut
1.6
-3 207
-565
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
-5 732
-3 051
Tilinpäätössiirrot
1.7
Poistoeron muutos
104
-32
Konserniavustus
0
20 350
Tuloverot
1.8.
1 124
-3 373
Tilikauden voitto (tappio)
-4 504
13 893
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
70
Emoyhtiön tase, FAS
1000 €
Liite
2022
2021
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
2.1
3 731
4 048
Aineelliset hyödykkeet
2.2
1 742
2 155
Sijoitukset
2.3
384 535
284 835
390 009
291 038
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset
2.4
1 160
37
Lyhytaikaiset saamist
2.5
59 571
82 787
Rahat ja pankkisaamiset
4 223
2 179
64 954
85 002
Vastaavaa yhteensä
454 963
376 040
Vastattavaa
Oma pääoma
2.6
Osakepääoma
80
80
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
183 190
183 190
Edellisten tilikausien voitto/tappio
32 548
26 152
Tilikauden voitto/-tappio
-4 504
13 893
211 314
223 316
Tlinpäätössiirtojen kertymä
2.7
914
1 018
Pakolliset varaukset
2.8
0
21
Vieras pääoma
2.9
Pitkäaikainen vieras pääoma
167 003
90 368
Lyhytaikainen vieras pääoma
75 732
61 316
242 735
151 685
Vastattavaa yhteensä
454 963
376 040
Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS
1000 €
2022
2021
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos
-4 504
13 893
Poistot ja arvonalentumiset
2 215
2 004
Rahoitustuotot ja kulut
3 207
565
Muut oikaisut (tilinpäätössiirrot ja verot)
-1 228
-16 944
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
-310
-482
Nettokäyttöpääoman muutos
667
-2 699
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
357
-3 181
Saadut korot liiketoiminnasta
4 507
1 449
Maksetut välittömät verot
-4 259
-2 416
Liiketoiminnan rahavirta
605
-4 149
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
-1 486
-904
Investoinnit muihin sijoituksiin
300
-350
Investoinnit tytäryrityksiin
-100 000
0
Investointien rahavirta
-101 186
-1 254
Rahoituksen rahavirta
Konsernilainojen muutos
9 543
11 724
Konsernisaamisten muutos
9 650
-17 973
Pitkäaikaisten lainojen nosto
209 000
20 000
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
-132 774
-20 771
Saadut konserniavustukset
20 350
14 000
Maksetut korot
-4 903
-2 139
Maksetut osingot
-6 767
-4 517
Omien osakkeiden hankinta
-1 475
-582
Rahoituksen rahavirta
102 624
-258
Rahavarojen muutos
2 044
-5 661
Rahavarat tilikauden alussa
2 179
7 840
Rahavarat tilikauden lopussa
4 223
2 179
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
71
TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31.12.2022
Laatimisperiaatteet
Pihlajalinna Oyj (2617455-1), kotipaikka Tampere, on Pihlajalinna -konsernin emoyhtiö.
Yhtiö on perustettu 15.4.2014.
Pysyvien vastaavien arvostusperiaatteet
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoonsa. Suunnitelman mukaiset
poistot on laskettu tasapoistoina hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella.
Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat:
Kehittämismenot 5 - 7 vuotta
Muut aineettomat oikeudet 5 - 7 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot 5 - 7 vuotta
Koneet ja kalusto 3 - 10 vuotta
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenot, joiden todennäköinen taloudellinen käyttöaika on alle 3
vuotta, sekä pienhankinnat (alle 850 euroa) on kirjattu kokonaisuudessaan hankintatilikauden kuluksi. Yh-
tiön sijoitukset arvostetaan tilinpäätöksessä hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon, mikäli ar-
vonalentuminen katsotaan pysyväksi.
Laskennallisten verojen kirjaaminen
Laskennallinen verovelka- tai saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille
käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen
verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suurui-
sena.
Tuottojen jaksottaminen
Tuotteiden ja palveluiden myynti on tuloutettu niiden luovutuksen yhteydessä.
Aktivoidut kehittämismenot (KPA 2:4, 3-4)
Yhtiön aktivoimat Pihlajalinna -mobiilisovellusta ja yhtiön verkkosivujen kehitystä koskevat tuotekehitysme-
not poistetaan vaikutusaikanaan. Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvä poistamaton kehittämismeno, joka
rajoittaa voitonjakoa, oli tilikauden lopussa 258 (489) tuhatta euroa.
Eläkkeiden kirjaaminen
Henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä.
Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.
Johdannaissopimukset
Yhtiöllä on olemassa korkojohdannainen, jota käytetään suojaamaan vaihtuvakorkoista rahoitusjärjestelyä.
Yhtiö esittää koronvaihtosopimuksen varovaisuudenperiaatteella tilinpäätöksessään (KILA 2016/1963). Joh-
dannaissopimuksen negatiivinen käyvä arvo kirjataan alimman arvon periaatetta noudattaen kuluksi tulos-
laskelmaan ja velaksi taseeseen. Positiivinen realisoitumaton käypä arvo esitetään taseen ja tuloksen ulko-
puolisina eränä vain liitetiedoissa.
1.1. Liikevaihto
1000 €
2022
2021
Liikevaihto toimialoittain
Palveluiden myynti, konserni
6 757
5 205
6 757
5 205
1.2. Liiketoiminnan muut tuotot
1000 €
2022
2021
Vuokratuotot
116
116
Vuokratuotot laitteista
328
328
Saadut avustukset
0
14
444
459
1.3. Henkilöstökulut
1000 €
2022
2021
Palkat ja palkkiot
-1 096
-1 234
Eläkekulut
-115
-100
Muut henkilösivukulut
-16
-16
-1 228
-1 350
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana
3
3
Pihlajalinna Oyj:n hallituksen palkkiot sisältyvät yhtiön henkilöstökuluihin. Varsinainen yhtiökokous
13.4.2022 päätti, että hallituksen puheenjohtajan palkkio pysyy samana ja että varapuheenjohtajan,
tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkioita korotetaan siten, että hallituksen
jäsenille maksetaan vuoden 2023 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta seuraavat
euromääräiset vuosipalkkiot: kokopäivätoimiselle hallituksen puheenjohtajalle 250 000 euroa vuodessa,
varapuheenjohtajalle ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 39 000 euroa vuodessa ja muille jäsenille 26
000 euroa vuodessa.
Vuosipalkkio päätettiin maksaa yhtiön osakkeina ja rahana siten, että noin 40 prosentilla palkkion määrästä
hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loput maksetaan rahana. Palkkio voitiin
maksaa kokonaan tai osittain rahana, mikäli hallituksen jäsenellä oli yhtiökokouspäivänä 13.4.2022 ollut
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
72
hallussaan yli 1 000 000 euron arvosta yhtiön osakkeita. Yhtiö vastasi osakkeiden hankinnasta aiheutuvista
kuluista ja varainsiirtoverosta. Osakkeina maksettava palkkio suoritettiin luovuttamalla hallituksen
jäsenille yhtiön hallussa olevia omia osakkeita yhteensä 6 642 kappaletta toukokuussa. Loput vuosipalkki-
osta maksettiin samaan aikaan kerralla rahana.
hallituksella on oikeus päättää vuosipalkkioiden mahdollisesta takaisinperinnasta sopivaksi katsomallaan
tavalla.
Lisaksi yhtiökokous päätti, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan rahana jokaisesta hallituksen ja sen
valiokuntien kokouksesta kokouspalkkio, jonka suuruus on 500 euroa. Lisaksi korvataan hallituksen jäsenten
kohtuulliset matkakulut konsernin matkustussaannon mukaisesti.
1.4. Poistot ja arvonalentumiset
1000 €
2022
2021
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat hyödykkeet
-1 802
-1 593
Aineelliset hyödykkeet
-413
-411
-2 215
-2 004
1.5. Liiketoiminnan muut kulut
1000 €
2022
2021
Vapaaehtoiset henkilösivukulut
32
-111
Toimitilakulut
-130
-120
Ajoneuvokulut
-17
-19
ICT kulut
-4 983
-3 560
Kone- ja kalustokulut
-1
Myynti-, markkinointi- ja matkakulut
-48
-77
Hallintokulut
-1 136
-848
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä
-6 283
-4 735
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastuspalkkiot
126
113
Lausunnot
6
126
119
1.6. Rahoitustuotot ja -kulut
1000 €
2022
2021
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Saman konsernin yrityksiltä
1 841
1 449
Muilta
2
0
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista yhteensä
1 842
1 449
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Muille
-5 049
-2 013
Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä
-5 049
-2 013
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
-3 207
-565
1.7. Tilinpäätössiirrot
1000 €
2022
2021
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen
poistojen erotus
104
-32
Saadut konserniavustukset
20 350
104
20 318
1.8. Tuloverot
1000 €
2021
2021
Laskennallisen verosaamisen muutos
1 124
Tuloverot tilikaudelta varsinaisesta toiminnasta
-3 373
Tuloverot yhteensä
1 124
-3 373
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
73
TASEEN LIITETIEDOT
2.1. Aineettomat hyödykkeet
1000 €
2022
2021
Kehittämismenot
Hankintameno tilikauden alussa
1 607
1 607
Hankintameno lopussa
1 607
1607
Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa
-1 118
-854
Sumu-poistot tilikaudella
-230
-264
Kirjanpitoarvo lopussa
258
489
Muut aineettomat oikeudet
Hankintameno tilikauden alussa
1 658
1 615
Lisäykset
0
43
Hankintameno lopussa
1 658
1 658
Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa
-1 249
-1 028
Sumu-poistot tilikaudella
-215
-221
Kirjanpitoarvo lopussa
194
409
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno tilikauden alussa
6 051
5 264
Lisäykset
1 331
787
Siirrot erien välillä
67
0
Hankintameno lopussa
7 449
6 051
Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa
-2 979
-1 871
Sumu-poistot tilikaudella
-1 356
-1 108
Kirjanpitoarvo lopussa
3 114
3 072
Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä
Hankintameno alussa
79
6
Lisäykset
153
73
Siirrot erien välillä
-67
0
Hankintameno lopussa
166
79
Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Hankintameno tilikauden alussa
9 394
8 492
Lisäykset
1 485
903
Hankintameno lopussa
10 879
9 394
Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa
-5 346
-3 753
Sumu-poistot tilikaudella
-1 802
-1 593
Kirjanpitoarvo lopussa
3 731
4 048
2.2. Aineelliset hyödykkeet
1000 €
2022
2021
Koneet ja kalusto
Hankintameno tilikauden alussa
3 584
3 472
Lisäykset
1
112
Hankintameno lopussa
3 585
3 584
Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa
-1 430
-1 018
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-413
-411
Kirjanpitoarvo lopussa
1 742
2 155
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
Hankintameno tilikauden alussa
3 584
3 472
Lisäykset
1
112
Hankintameno lopussa
3 585
3 584
Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa
-1 430
-1 018
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-413
-411
Kirjanpitoarvo lopussa
1 742
2 155
2.3. Sijoitukset
1000 €
2022
2021
Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno tilikauden alussa
350
0
Lisäykset
0
350
Vähennykset
-300
0
Hankintameno lopussa
50
350
Tytäryhtiöosakkeet
Hankintameno tilikauden alussa
284 485
284 485
Lisäykset
100 000
0
Hankintameno lopussa
384 485
284 485
Sijoitukset yhteensä
384 535
284 835
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
74
Luettelo konsernin kaikista tytäryrityksistä on esitetty konsernin liitetiedossa
30 Lähipiiritapahtumat.
2.4. Pitkäaikaiset saamiset
1000 €
2022
2021
Saamiset muilta
Annetut vuokravakuudet
37
37
Laskennalliset verosaamiset
1 124
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä
1 160
37
2.5. Lyhytaikaiset saamiset
1000 €
2022
2021
Saamiset muilta
Myyntisaamiset
12
26
Muut saamiset
865
376
Siirtosaamiset
5 553
2 195
6 431
2 597
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset
771
-43
Lainasaamiset
50 882
59 788
Siirtosaamiset
1 487
20 445
53 140
80 190
Siirtosaamisten olennaiset erät
0
20 350
1 490
672
95
112
85
Ostolaskujen jaksotus
3 952
2 051
815
58
7 040
22 639
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä
59 571
82 787
2.6. Oma pääoma
1000 €
2022
2021
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma alussa
80
80
Osakepääoma lopussa
80
80
Sidottu oma pääoma yhteensä
80
80
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto alussa
183 190
183 190
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto lopussa
183 190
183 190
Edellisten tilikausien voitto/-tappio alussa
40 045
31 251
Osingonjako
-6 767
-4 517
Omien osakkeiden hankinta
-1 475
-582
Edellisten tilikausien voitto/-tappio
32 548
26 152
Tilikauden voitto (tappio)
-4 504
13 893
Vapaa oma pääoma yhteensä
211 234
223 236
Oma pääoma yhteensä
211 314
223 316
Edellisten tilikausien voitto/tappio
32 548
26 152
Tilikauden tulos
-4 504
13 893
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
183 190
183 190
Aktivoidut kehittämismenot
-258
-489
Jakokelpoinen vapaa oma pääoma
210 976
222 747
Osakkeiden lukumäärä
22 620 135
22 620 135
joista yhtiön hallussa olevia omia osakkeita
70 491
25 900
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä
22 549 644
22 594 235
2.7. Tilinpäätössiirtojen kertymä
1000 €
2022
2021
Kertynyt poistoero
914
1 018
2.8. Pakolliset varaukset
1000 €
2022
2021
Tappiolliset sopimukset
0
21
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
75
2.9.Vieras pääoma
1000 €
2022
2021
Velat muille
Lainat rahoituslaitoksilta
167 000
90 000
Muut pitkäaikaiset velat
3
332
Saadut vuokravakuudet
0
36
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä
167 003
90 368
Velat muille
5 430
297
365
811
Siirtovelat
651
3 062
6 447
4 170
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat
4
1
Siirtovelat
2 703
111
Muut velat
66 578
57 035
69 285
57 147
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
Henkilöstökulujaksotukset
171
149
Korkojaksotukset
2 876
65
Verot
0
2 769
Muut erät
307
189
3 354
3 172
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä
73 067
61 316
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
76
MUUT LIITETIEDOT
1000 €
2022
2021
Vakuudet ja vastuusitoumukset
Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut vakuudet
Muut takaukset
121
121
Pihlajalinnan rahoitusjärjestelyt
Pihlajalinna järjesteli 22.3.2022 uudelleen pitkäaikaisen velkarahoituksensa vastuullisuussidonnaisella rahoi-
tusjärjestelyllä. Vakuudeton kolmen vuoden ja kahden optiovuoden 200 miljoonan euron rahoitusjärjestely
toteutettiin Danske Bankin, OP Yrityspankin ja Swedbankin kanssa (lainapankit). Rahoitus koostuu 130 mil-
joonan euron pitkäaikaisesta lainasta ja konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin ja yritysostoihin tarkoitetusta
70 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä. Rahoitusjärjestelyyn sisältyy lisäksi mahdollisuus kasvattaa koko-
naisrahoituksen määrää erillisillä rahoittajien lisäluottopäätöksillä myöhemmin 100 miljoonalla 300 miljoo-
naan euroon.
Rahoitusjärjestelyyn liittyvät tavanomaiset leverage- (nettovelan suhde pro forma käyttökatteeseen) ja
gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste). Kovenanttien laskennassa ei oteta huomioon IFRS 16 -
vuokrasopimusvelkoja. Rahoituksen lainamarginaali on lisäksi sidottu vuosittaisiin vastuullisuustavoitteisiin,
jotka liittyvät potilastyytyväisyyteen (NPS), henkilöstön sitoutumiseen (eNPS) ja leikkaushoidon toteutumi-
seen tavoiteajassa. Tilikauden lopussa rahoitusjärjestelyn mukaiset vastuullisuustavoitteet eivät aiheutta-
neet muutosta lainamarginaaleihin.
Pohjola Sairaala Oy:n hankinnan johdosta Pihlajalinna ja lainapankit sopivat rahoitusjärjestelyyn vuoden
2022 ajaksi gearing-kovenanttitason noston 140 prosenttiin ja leverage-kovenanttitason noston tasolle 4,00.
Pihlajalinna ja lainapankit sopivat loppuvuoden aikana tilapäisesti rahoitusjärjestelyn kovenanttitasojen
nostosta kahdesti. Hankittujen waiverien mukaan vuoden 2022 viimeisen neljänneksen leverage-taso nos-
tettiin 5,5:een ja vuoden 2023 ensimmäinen neljännes 4,5:een ja toinen neljännes 4,0:aan. Vuoden 2022 vii-
meinen neljännes ja vuoden 2023 ensimmäiset kolme neljännestä gearing ei saa ylittää tasoa 140 prosent-
tia. Rahoitusjärjestelyn alkuperäinen gearing-kovenanttitaso 115 prosenttia astuu voimaan vuoden 2023
neljännen neljänneksen tarkastelussa. Vuoden 2023 kolmannen neljänneksen alusta rahoitusjärjestelyn mu-
kainen leverage-taso on 3,75.
Tilikauden lopussa rahoitusjärjestelyn mukainen leverage oli 5,23 ja gearing oli 139,95 prosenttia. Mikäli
konsernin tulos verojen jälkeen olisi ollut noin 40 tuhatta euroa heikompi, gearing-kovenanttitaso olisi rik-
koutunut. Toisaalta yhtiön koronvaihtosopimuksen käypä arvo oli tilinpäätöstilanteessa 5,1 miljoonaa euroa.
Mikäli koronvaihtosopimus olisi myyty tilinpäätöstilanteessa, olisi gearing laskenut tasoon 136,0 prosenttia
ja leverage tasoon 5,08. Kovenanttiehtojen rikkoutuminen voi johtaa rahoitusjärjestelyn eräännyttämiseen.
Waiver-sopimuksessa rahoitusjärjestelyn korkein marginaalitaso nousi 1,0 prosenttiyksikön vuoden 2023
alusta lukien kyseisen vuoden kolmanteen neljännekseen asti. Korkeimman marginaalitason nostosta ja
muista waiver-ehdoista luovutaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Mikäli yhtiö esittää pysyvänsä alkupe-
räisten kovenanttitasojen alla seuraavan 12 kuukauden ajan, edellä kuvatuista lisäehdoista voidaan luopua
jo aiemmin.
Nostettu lainamäärä tilinpäätöksessä 31.12.2022, johon kovenanttiehtoja sovelletaan, on 167,0 (90,0)
miljoonaa euroa.
Pihlajalinna Oyj on solminut tilikaudella 65 miljoonan euron nimellisarvoisen koronvaihtosopimuksen suo-
jaamaan vaihtuvakorkoista rahoitusjärjestelyään. Koronvaihtosopimus on voimassa 25.3.2027 asti ja sen
käypä arvo oli 5,1 miljoonaa euroa tilikauden lopussa. Koronvaihtosopimuksen alkamispäivä on maalis-
kuussa 2023. Johdannaissopimus on esitetty emoyhtiön tilinpäätöksessä varovaisuuden periaatteella ja te-
kohetken arvon ja tilinpäätöspäivän arvon välistä positiivista realisoitumatonta erotusta ei ole kirjattu tilin-
päätökseen tuotoksi.
Konsernilla on toistaiseksi voimassa olevat yhteensä 10 miljoonan euron tililimiittisopimukset. Tililimiitti-
sopimusten irtisanomisaika on yksi kuukausi. Pihlajalinnalla oli tilikauden lopussa käyttämättömiä sitovia
rahoituslimiittejä yhteensä 43,0 (45,0) miljoonaa euroa. Lisäksi erillisen lisäluottopäätöksen vaativaa lisä-
luottolimiittiä oli tilinpäätöstilanteessa käyttämättä 100,0 miljoonaa euroa.
1000 €
2022
2021
Vuokravastuut
Yhden vuoden kuluessa
146
23
Yli yhden, mutta enintään 5 vuoden kuluessa
230
569
Yli viiden vuoden kuluessa
0
71
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
77
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen päiväys ja allekirjoitukset
Tampereella 16. päivänä helmikuuta 2023
Mikko Wirén
Leena Niemistö
Heli Iisakka
Seija Turunen
hallituksen puheenjohtaja
Hannu Juvonen
Mika Manninen
Joni Aaltonen
toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Tampereella 20. helmikuuta 2023
KPMG Oy Ab
Lotta Nurminen
KHT
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
78
Tilintarkastuskertomus
Pihlajalinna Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Pihlajalinna Oyj:n (y-tunnus 2617455-1) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–
31.12.2022. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutok-
sista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimis-
periaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
●
konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan
tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS)
mukaisesti,
●
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisää-
teiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hy-
vän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa
Tilintarkastajan velvolli-
suudet
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten
vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden
vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tie-
tomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten
mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä
palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Olennaisuus
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perus-
tuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden
määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen ko-
konaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin
tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin pää-
töksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat
mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat ol-
leet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huo-
mioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä an-
nettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2
kohdan c alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintar-
kastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän
on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta ai-
heutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
79
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Kuntaulkoistussopimuksiin liittyvät arvionvaraiset erät (konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1 Myyntituotot asiakassopimuksista, 16 Myyntisaamiset ja muut saamiset ja 30 Ehdolliset velat, varat sekä sitoumukset) ja tietyn
seikan painottaminen
Haluamme kiinnittää huomiota liitetiedossa 1 kohdissa
Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut
Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten
kannattavuuteen viiveellä
●
Huomattava osuus konsernin liikevaihdosta perustuu pitkäaikaisiin kuntaulkoistussopimuksiin. Sopimuksiin sisältyy sekä sosiaali- ja terveyspal-
veluiden kokonaisulkoistussopimuksia että muita ulkoistussopimuksia.
●
Konsernin sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimusten raportoitu kannattavuus voi tarkentua viiveellä. Sopimusten todelliset
kustannusten toteumat eivät aina ole konsernin tiedossa tilikauden aikana ja sopimuksiin voi liittyä muuttuvia vastikkeita.
●
Sopimusten laajuuden, sopimusvastuiden määrittelyjen sekä muutostilanteisiin liittyvien neuvottelupykälien vuoksi ulkoistussopimuksiin liittyy
merkittävä määrä arvionvaraisuutta, jolla saattaa olla merkittävä vaikutus konsernin tulokseen ja taseasemaan.
●
Konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1 kohdassa
Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannatta-
vuuteen viiveellä
●
Jämsän Terveys Oy on tilikaudella tulouttanut ja sillä on saamisissaan 1,2 miljoonaa euroa koronakustannuskorvauksia, jotka tilaaja on palve-
lusopimuksen vastaisesti jättänyt maksamatta. Lisäksi yhtiön ja tilaajan välille on tilikaudella syntynyt näkemysero henkilöstön siirron vaiku-
tuksesta palvelusopimuksen vuosihintaan. Osapuolet käyvät aktiivisesti neuvotteluita avoimien asioiden ratkaisemiseksi. Lisäksi Jämsän Ter-
veys Oy on valittanut yhtiön ja Jämsän kaupungin välisen riita-asian käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen. Yhtiö on tehnyt käräjäoikeu-
den ratkaisun mukaiset kirjaukset konsernitilinpäätökseen, mutta ratkaisu ei ole lainvoimainen.
●
Mäntänvuoren Terveys Oy:llä on saamisia tilaajalta yhteensä 4,3 miljoonaa euroa. Saamiset liittyvät arvioon erikoissairaanhoidon investointi-
kustannusvastuusta sekä palvelumuutoksista johtuviin kustannusnousuihin.
●
Kolmostien Terveys Oy:llä on saamisia tilaajalta yhteensä 1,3 miljoonaa euroa liittyen arvioon erikoissairaanhoidon investointikustannusvas-
tuusta sekä koronakustannuskorvauksiin.
●
Kokonaisulkoistusten päävastuullinen sopimuskumppani Pihlajalinna Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on saamisissaan kyseisiin sopimuksiin
perustuvia ja oikeudellisesti perusteltuja muuttuvia vastikkeita 0,6 miljoonaa euroa.
●
Arvionvaraisten erien huomattava määrä suhteessa tilikauden tulokseen ja omaan pääomaan sekä saamisten erääntyneisyys muodostavat kun-
taulkoistussopimusten perusteella kirjatuista arvionvaraisista eristä tilintarkastuksen kannalta keskeisen seikan.
●
Olemme perehtyneet konsernitilinpäätökseen kirjattuihin arvion-
varaisiin eriin keskusteluin johdon kanssa, analyyttisesti sekä ai-
neistotarkastuksena. Olemme saaneet käyttöömme eriin liittyviä
sopimuksia ja laskelmia sekä hallintomateriaalia.
●
Olemme saaneet käyttöömme konsernin käyttämältä asianajotoi-
mistolta oikeudellisia arvioita palvelusopimuksista ja konsernin
vaatimusten juridisista perusteista.
●
Olemme saaneet käyttöömme lakiasiain vahvistuskirjeen koskien
hovioikeudessa vireillä olevaa oikeudenkäyntiä.
●
Olemme arvioineet arvionvaraisten tuotto- ja kuluerien kirjausperi-
aatteita verrattuna IFRS-standardeihin sekä arvioineet arvionvarai-
sia eriä koskevien liitetietojen asianmukaisuutta.
●
Olemme arvioineet aiemmin kirjattujen johdon arvionvaraisten
erien kertymistä konserniin sekä saaneet johdolta kirjallisen vahvis-
tuksen kirjattujen saamisten kerrytettävyydestä.
●
Olemme raportoineet tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle tar-
kemmin näiden arvionvaraisten erien sisällöstä.
Liikearvon arvostaminen (konsernitilinpäätöksen liitetieto 13 Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo)
●
Konserni on laajentanut toimintaansa yrityshankintojen kautta, minkä seurauksena konsernin taseeseen 31.12.2022 sisältyy liikearvoa 251,0
miljoonaa euroa.
●
Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vähintään vuosittain. Arvonalentumistestausten taus-
talla olevien rahavirtaennusteiden määrittäminen edellyttää johdon harkintaa, joka koskee mm. liikevaihdon kasvua, diskonttauskorkoa, pitkän
aikavälin kasvutekijää ja inflaatiota.
●
Testauksissa käytettäviin ennusteisiin liittyvistä johdon arvioista ja tasearvojen merkittävyydestä johtuen liikearvon arvostaminen on tilintarkas-
tuksen kannalta keskeinen seikka.
●
Olemme mm. arvioineet keskeisiä laskelmissa käytettyjä oletuksia
kuten liikevaihdon kasvu, kannattavuus ja diskonttauskorko suh-
teessa emoyhtiön hallituksen hyväksymiin budjetteihin, konsernin
ulkopuolisiin lähteisiin ja omiin näkemyksiimme.
●
Olemme arvioineet johdon aiemmin laatimien ennusteiden toteu-
tumista vertaamalla toteutuneita rahavirtoja aiempiin ennusteisiin.
●
Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n arvonmäärityksen asiantun-
tijoita, jotka ovat arvioineet laskelmien teknisen oikeellisuuden ja
verranneet käytettyjä oletuksia markkina- ja toimialakohtaisiin tie-
toihin.
●
Lisäksi olemme arvioineet konsernitilinpäätöksen liikearvoa ja ar-
vonalentumistestausta koskevien liitetietojen asianmukaisuutta.
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
80
Konsernin rakennemuutokset ja niiden kirjanpidollinen käsittely (konsernitilinpäätöksen liitetiedot 26 Hankitut liiketoiminnot, 27 Myytävänä olevat omaisuuserät, 28 Tytäryhtiöt ja olennaiset määräysvallattomien omis-
tajien osuudet sekä 31 Lähipiiritapahtumat)
●
Konsernirakenteessa on tapahtunut tilikaudella useita muutoksia yrityshankintojen ja määräysvallattomien osakkeiden lunastusten myötä. Li-
säksi konsernitilinpäätöksessä on luokiteltu suun terveyden palvelut myytävänä oleviksi omaisuuseriksi.
●
Yrityshankinnoissa hankitun kohteen varat ja velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Järjestelyyn saattaa liittyä myös ehdollisia
vastikkeita, jotka arvostetaan kunkin raportointipäivän käypään arvoon. Näiden määrittäminen edellyttää johdon arvioita. Myös myytävänä
olevien omaisuuserien luokitteluun ja arvostukseen liittyy johdon harkintaa.
●
Konsernin rakennemuutoksiin liittyvät kirjaukset ovat tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen muun muassa kirjauksiin ja arvostuk-
siin liittyvästä johdon harkinnasta.
●
Yrityshankintojen yhteydessä olemme perehtyneet kauppakirjoi-
hin, käyneet läpi hankitun kohteen varojen ja velkojen arvostuspe-
riaatteet ja niiden taustalla olevat oletukset sekä arvioineet kaup-
pahintojen kohdistuslaskelmien teknistä oikeellisuutta. Olemme
myös arvioineet aineettomien hyödykkeiden olemassaoloa kau-
passa siirtyneen liiketoiminnan perusteella sekä syntyneen liikear-
von perusteita.
●
Tarkastuksessa on arvioitu myös mahdollisten lisäkauppahintojen
ja ehdollisten vastikkeiden käypiä arvoja sekä kuluvalla tilikaudella
että aiempina tilikausina toteutettujen hankintojen osalta.
●
Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n arvonmäärityksen asiantun-
tijoita, jotka ovat soveltuvin osin arvioineet arvostusperiaatteiden
asianmukaisuutta.
●
Myytävänä olevien omaisuuserien ja niihin liittyvien velkojen osalta
olemme arvioineet luokittelun asianmukaisuutta ja arvostusnäkö-
kohtia.
●
Lisäksi olemme arvioineet konsernitilinpäätöksen liitetietojen asi-
anmukaisuutta konsernin rakennemuutosten osalta.
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
81
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpHallitus ja toimitus-
johtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan
EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpää-
tös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännös-
ten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeel-
liseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista vir-
heellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja
konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan
jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan
toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa
tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäy-
töksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää
lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen vir-
heellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheelli-
syyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin
tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpää-
töksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja
säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
●
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheelli-
syyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja han-
kimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin
riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liit-
tyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esit-
tämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
●
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoi-
tuksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuu-
desta.
●
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien
kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
●
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös
perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perus-
teella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävar-
muutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos
johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastusker-
tomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos
epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustu-
vat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset
tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toi-
mintaansa.
●
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa,
rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten,
että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
●
Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yh-
teisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon
konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittami-
sesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja
ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan
merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koske-
via relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista,
joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liitty-
vistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkastelta-
vana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme
kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen
tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastusker-
tomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat
kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
VUOSI 2022
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
82
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana Pihlajalinna Oyj:n perustamisesta
15.4.2014 alkaen yhtäjaksoisesti kahdeksan vuotta ja Pihlajalinna Terveys Oy:ssä 31.12.2010 päättyneestä
tilikaudesta alkaen. Pihlajalinna Oyj:stä on tullut yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö 8.6.2015.
Olemme toimineet yhtiön tilintarkastajana koko sen ajan, kun se on ollut yleisen edun kannalta merkittävä
yhteisö.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen
ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkas-
tuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskerto-
muksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhtey-
dessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilin-
tarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti
virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus
laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että
toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun infor-
maatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on
olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoi-
tavaa.
Tampereella 20.helmikuuta 2023
KPMG OY AB
Lotta Nurminen
KHT
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Pihlajalinna Oyj:n ESEF-tilinpäätök-
sestä
Pihlajalinna Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, joka koskee sitä, onko Pihlajalinna
Oyj:n (y-tunnus 2617455-1) sähköiseen tilinpäätökseen 74370058MTRLEDOCHV67-2022-12-31-fi.zip tilikau-
della 1.1.-31.12.2022 sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty iXBRL-merkinnöin EU-komission delegoidun ase-
tuksen 2018/815 (ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten mukaisesti.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimi-
sesta siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
●
laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3 mukaisesti
●
merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot iXBRL-merkein ESEF RTS artiklan 4 mukaisesti sekä
●
varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi
voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka
koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön
on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eet-
tisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaa-
timusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konser-
nitilinpäätös merkitty olennaisilta osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Olemme suorittaneet
kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksi-antostandardin ISAE
3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
VUOSI 2022
VASTUULLI
SUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI 2022
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
83
●
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin mer-
kitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
●
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot
olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
●
ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisäl-
tyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa ESEF RTS:n
vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen so-
veltuvaa tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että Pihlajalinna Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen 74370058MTRLEDOCHV67-2022-12-
31-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta
1.1.-31.12.2022 on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Pihlajalinna Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2022 on an-
nettu tilintarkastuskertomuksellamme 20.2.2023. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintar-
kastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Tampere 10. maaliskuuta 2023
KPMG OY AB
Lotta Nurminen
KHT