XHEL:TTALO ESEF Annual Report
Terveystalo Oyj (XHEL:TTALO)
ESEF Annual Report
2025-03-18
For: 2024-12-31
View Original
Added on
September 22, 2026
TERVEYSTALO OYJ
TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 31.12.2024
2
Terveystalo-konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
Hallituksen toimintakertomus
Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat ........................ 23
Täsmäytyslaskelma vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin .................................................................................................. 26
Kestävyysraportti
30
Konsernitilinpäätös, IFRS
Konsernin laaja tuloslaskelma ................................................................................................................................ 112
Konsernitase ........................................................................................................................................................... 113
Konsernin rahavirtalaskelma .................................................................................................................................. 114
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista ................................................................................................. 115
1. Konsernin perustiedot ......................................................................................................................................... 116
2. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ......................................................................................................... 116
3. Liiketoimintojen yhdistäminen ............................................................................................................................. 129
4. Segmentti-informaatio......................................................................................................................................... 132
5. Liikevaihto ........................................................................................................................................................... 133
6. Liiketoiminnan muut tuotot .................................................................................................................................. 135
7. Materiaalit ja palvelut .......................................................................................................................................... 135
8. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ................................................................................................................ 135
9. Poistot ja arvonalentumiset ................................................................................................................................ 135
10. Liiketoiminnan muut kulut ................................................................................................................................. 136
11. Rahoitustuotot ja -kulut ..................................................................................................................................... 137
12. Verot ................................................................................................................................................................. 137
13. Osakekohtainen tulos ....................................................................................................................................... 140
14. Aineelliset hyödykkeet ..................................................................................................................................... 141
15. Aineettomat hyödykkeet ................................................................................................................................... 143
16. Liikearvoa sisältävien rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvonalentumistestaus .............................................. 144
17. Sijoituskiinteistöt ............................................................................................................................................... 148
18. Osuudet osakkuusyhtiöissä .............................................................................................................................. 148
19. Osakeperusteiset maksut ................................................................................................................................. 148
3
20. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot arvostusryhmittäin sekä käyvän arvon hierarkia 149
21. Rahoitusriskit .................................................................................................................................................... 150
22. Myyntisaamiset ja muut saamiset sekä asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ................................... 153
23. Rahavarat ja muut rahoitusvarat ...................................................................................................................... 154
24. Osakepääoma ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto ........................................................................... 154
25. Rahoitusvelat .................................................................................................................................................... 156
26. Ostovelat ja muut velat ..................................................................................................................................... 156
27. Varaukset .......................................................................................................................................................... 157
28. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ......................................................................................................................... 157
29. Vakuudet, ehdolliset velat ja vastuusitoumukset .............................................................................................. 158
30. Lähipiiritapahtumat ........................................................................................................................................... 159
31. Konserniyritykset .............................................................................................................................................. 162
32. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat .................................................................................................... 164
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
4
Hallituksen toimintakertomus
Toimintaympäristö
Kohdemarkkinat
Suomen terveydenhuollon palveluiden kysyntä oli koko vuoden ajan vahvaa erityisesti yritys- ja vakuutusasiakkuuksissa. Tarjonta ja
varausasteet olivat hyvällä tasolla. Syksyllä flunssakausi alkoi normaalia aiemmin ja sairastavuus oli normaalia korkeampaa, mikä lisäsi
jonkin verran käyntejä. Työllisyystilanne on Suomessa hyvä. Heikko kuluttajaluottamus ja ostovoima vaikuttivat itsemaksettavan
suunterveyden palveluiden sekä hierontapalveluiden kysyntään. Julkisrahoitteisella markkinalla nähtiin ainoastaan pienempiä digitaalisten
palveluiden kilpailutuksia.
Ruotsissa yritysterveyden palveluiden kysyntä oli tyydyttävällä tasolla, kun taas organisaatioiden johtamisen palveluiden ja haitallisen
käytön kuntoutuspalveluiden kysyntä oli normaalia heikompaa. Vuoden 2024 alussa päättyneet julkisen puolen sopimukset vähensivät
liikevaihtoa.
Terveystalo jatkoi vahvoja panostuksia ammattilaisten rekrytointeihin ja onnistui kasvattamaan tarjontaa. Tarjonnan vahvistamiseksi
kehityspanoksia on siirretty entistä enemmän ammattilaisten työtä helpottaviin ja tehostaviin ratkaisuihin.
Terveystalon kohdemarkkinoiden pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat hyvät; pohjakysyntä on vahvaa, ja megatrendit, kuten väestön
ikääntyminen ja terveydenhuollon digitalisaatio, sekä kasvavat julkisen terveydenhuollon hoitojonot tukevat kysynnän kasvua
tulevaisuudessa. Yhtenä alan houkuttelevimmista työnantajista Terveystalolla on hyvät edellytykset vauhdittaa kasvua myös jatkossa
vahvan markkina-asemansa tukemana.
Inflaation vaikutukset
Inflaatio tasaantui vuoden aikana. Yhtiö kävi aktiivisesti neuvotteluita keskeisten toimittajien kanssa inflaation kustannusvaikutusten
minimoimiseksi. Myös sähkön hinnan nousu tasaantui vertailukauteen nähden. Tulosparannusohjelman yhtenä tavoitteena oli torjua
inflaation vaikutuksia ja alentaa kustannuksia tietyissä tuote - ja palveluryhmissä.
Yksityisen terveydenhuollon toimialalle solmittiin keväällä 2024 uusi kaksivuotinen työehtosopimus ajalle 1.5.2024–30.4.2026, joka koskee
Terveystalon suurinta työntekijäryhmää, hoitajia. Vuonna 2024 palkkoja korotettiin 2,4 prosenttia yleis- ja taulukkokorotuksella 1.9.2024.
Lisäksi joulukuussa 2024 maksettiin 500 euron kertaerä ja jaettiin 0,4 prosentin suuruinen paikallinen erä. Vuonna 2025 palkkoja korotetaan
1.5.2025–30.4.2026 (12 kk) yleis- ja taulukkokorotuksella, jonka määrä ja ajankohta määräytyvät verrokkialojen palkankorotuksen
perusteella.
Palkkainflaatio näkyy myös muiden ammattiryhmien rekrytoinneissa. Suurin osa (noin 96 prosenttia) Terveystalossa toimivista lääkäreistä
on kuitenkin yksityisiä ammatinharjoittajia, jotka eivät ole palkkasuhteessa yhtiöön. Vuoden 2024 alussa työterveydessä otettiin
ammatinharjoittajille käyttöön uusi palkkiomalli, joka mahdollistaa inflaation paremman hallinnan.
Terveystalo on toteuttanut myös kaupallisia aloitteita inflaation vaikutusten lieventämiseksi osana tulosparannusohjelmaa.
Yleinen arvonlisäverokanta Suomessa nousi 24 prosentista 25,5 prosenttiin 1.9.2024 alkaen. Arvonlisäverokannan noston arvioidaan
lisäävän vuositasolla Terveystalon kustannuksia noin 2 miljoonalla eurolla.
Hoitojonot ja regulaatioympäristö Suomessa
Kiireettömän hoidon supistaminen koronarajoitustoimien aikana aiheutti merkittävän hoitovajeen muissa sairauksissa. THL:n mukaan
elokuun lopussa hyvinvointialueiden kiireettömään erikoissairaanhoitoon odotti pääsyä yli 166 000 potilasta, mikä oli yli 4 000 enemmän
kuin huhtikuussa 2024. Elokuussa lähes 18 prosenttia eli yli 31 000 potilasta oli odottanut hoitoon pääsyä yli puoli vuotta. Määrä nousi
kesän 2024 aikana lähes 4 000 potilaalla. Valvira (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) on määrännyt 14 hyvinvointialuetta ja
HUS-yhtymän saattamaan kiireettömän erikoissairaanhoidon pääsyn lainmukaiseksi viimeistään 31.3.2025. Vuoden 2025 alussa
5
perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn enimmäisaikoja pidennettiin, eli hoitotakuuta väljennettiin. Perusterveydenhuollon
avosairaanhoidossa hoitotakuu on nyt 3 kuukautta ja suun terveydenhuollossa 6 kuukautta. Myös lääkärien ja hammaslääkärien sekä
erikoishammaslääkärien jatkokäyntien toteutumisen enimmäisajat pitenivät. Vuoden alussa terveydenhuoltolakia muutettiin siten, että
julkiset palvelujen järjestäjät, kuten hyvinvointialueet, voivat hankkia yksityisiltä leikkaustoimintaa aiempaa laajemmin. Lakimuutosta
täydennetään asetuksella vuoden 2025 alussa. Asetuksessa tarkennetaan palveluja, joita yksityisiltä voi hankkia.
Kesällä 2023 julkaistu hallitusohjelma pyrkii lisäämään yksityisen ja julkisen terveydenhuollon yhteistyötä palvelujärjestelmän
vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Hallitus on jo toteuttanut ohjelmaansa korottamalla Kela-korvauksia 1.1.2024
alkaen (https://www.kela.fi/sairaanhoito). Hallitus linjasi lokakuussa 2024, että Kela-korvausjärjestelmää uudistetaan kokonaisuudessaan
vuonna 2025 (Hallitus uudistaa Kela-korvauksia - Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi)). Hedelmöityshoitojen korvauksia aiotaan nostaa,
todennäköisesti keväällä 2025. Silmätautien erikoislääkärien, gynekologien, hammashoidon ja mielenterveyspalvelujen korvauksia
uudistetaan ja korotetaan. Myös fysioterapian ja suuhygienistikäyntien korvauksia kehitetään. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan
vuoden 2025 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. 65 vuotta täyttäneille käynnistetään valinnanvapauspilotti syksyllä 2025. Omalääkärimallia
selvitetään ja siihen liittyen käynnistetään kokeiluja. Kokonaisuudessaan hallituskauden aikana kaikkiin edellä mainittuihin uudistuksiin on
suunniteltu käytettävän noin 500 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on 335 miljoonaa. Korvausten uudelleen kohdentamisella
hallitus pyrkii edistämään palvelujen saatavuutta ja valinnanvapautta. Hallitus aikoo purkaa myös muita hyvinvointialueiden
lainsäädännöllisiä esteitä yksityisten palveluntuottajien hyödyntämiseksi. Hallitusohjelman toimenpiteiden arvioidaan tukevan yksityisen
palvelutuotannon kysynnän kasvua ja tuovan uusia mahdollisuuksia julkisrahoitteisten ja yksityisesti tuotettujen palveluiden
toteuttamiseen.
Maailmanpoliittisen tilanteen ja konfliktien vaikutukset
Käynnissä olevien konfliktien, kuten Ukrainan sodan, välittömät vaikutukset Terveystalolle ovat olleet hyvin vähäisiä. Terveystalolla ei ole
liiketoimintaa Ukrainassa, Israelissa, pakotteiden alaisissa maissa tai näiden maiden kanssa. Konfliktien epäsuorat taloudelliset vaikutukset
syntyvät inflaatiosta ja mahdollisista toimitusketjujen ja rahoitusmarkkinoiden häiriöistä. Epäsuorat talousvaikutukset näkyvät
kuluttajaluottamuksen ja ostovoiman heikentymisenä. Vaikutukset voivat näkyä viiveellä myös työllisyydessä ja heikentää Terveystalon
palveluiden kysyntää.
6
Tulosohjeistus vuodelle 2025
Terveystalo arvioi koko vuoden 2025 liikevaihdon kasvavan (2024: 1 340 miljoonaa euroa), ja oikaistun liikevoiton (EBIT) olevan 10,7–11,8
prosenttia liikevaihdosta (2024: 10,5 prosenttia).
Arviot perustuvat vakaaseen kysyntäympäristöön, työllisyystasoon ja tavanomaiseen sairastavuuteen. Ennusteiden mukaan
Portfolioliiketoiminnot-segmentin ulkoistustoiminnan liikevaihto pienenee noin 25 miljoonaa euroa päättyvien sopimusten vuoksi.
Kannattavuuden arvioidaan vahvistuvan kaikissa liiketoimintasegmenteissä. Arvioissa ei ole huomioitu merkittäviä yritysostoja tai -
myyntejä.
Keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet
Kannattava kasvu:
•
Osakekohtainen tulos kasvaa keskimäärin 10 prosenttia vuodessa.
•
Odotamme nopeampaa osakekohtaisen tuloksen kasvua vuonna 2025, koska vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä odotetaan
olevan vähemmän.
Maltillinen velkaantuneisuusaste:
•
Nettovelan suhde käyttökatteeseen enintään 2,5x
•
Velkaantuneisuus voi tilapäisesti ylittää tavoitetason erityisesti yritysostojen yhteydessä.
Houkuttelevat osingot:
•
Vähintään 80 prosenttia nettotuloksesta jaetaan osinkona .
•
Osinkoehdotuksessa on otettava huomioon yhtiön pitkän aikavälin potentiaali ja taloudellinen asema.
Taloudelliset tavoitteet vuoden 2024 loppuun asti
Terveystalon tavoitteena on:
●
vähintään 5 prosentin vuotuinen liikevaihdon kasvu orgaanisen kasvun ja yritysostojen avulla
●
vähintään 12 prosentin oikaistu EBITA -marginaali vuonna 2025
●
enintään 3,5-kertainen nettovelka / oikaistu EBITDA
Velkaantuminen voi kuitenkin tilapäisesti ylittää tavoitetason, esimerkiksi yritysostojen yhteydessä.
●
maksaa vähintään 40 prosenttia tilikauden voitosta osinkona
Ehdotetun osingon tulee kuitenkin ottaa huomioon Terveystalon pitkän aikavälin kehitystarpeet ja taloudellinen asema.
7
Avainluvut
Terveystalo konserni, milj. euroa
2024
2023
2022
Liikevaihto
1 340,0
1 286,4
1 259,1
Oikaistu käyttökate (EBITDA)*
1)
245,9
200,2
178,0
Oikaistu käyttökate (EBITDA), % *
1)
18,4
15,6
14,1
Käyttökate (EBITDA)
1)
222,5
179,2
168,8
Käyttökate (EBITDA), %
1)
16,6
13,9
13,4
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)*
1)
171,0
125,6
105,2
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), %
*
1)
12,8
9,8
8,4
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)
1)
147,6
104,4
95,9
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), %
1)
11,0
8,1
7,6
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT)
* 1)
140,5
93,1
73,4
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT), % *
1)
10,5
7,2
5,8
Liikevoitto/-tappio (EBIT)
116,1
-14,7
33,9
Liikevoitto/-tappio (EBIT), %
8,7
-1,1
2,7
Oman pääoman tuotto (ROE), %
1)
13,5
-7,6
4,1
Omavaraisuusaste, %
1)
39,4
36,5
40,2
Osakekohtainen tulos, euroa
0,57
-0,33
0,19
Nettovelka
504,8
598,1
566,6
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %
1)
92,1
116,0
95,7
Nettovelka/käyttökate (EBITDA)
1)
2,3
3,3
3,4
Nettovelka/oikaistu käyttökate (EBITDA)
1)
2,1
3,0
3,2
Varat yhteensä
1 398,4
1 419,5
1 479,4
Henkilöstö keskimäärin HTV
5 841
6 426
6 552
Henkilöstö kauden lopussa
9 153
9 824
10 933
Muut kuin työsuhteiset kauden lopussa
6 015
6 092
5 928
Oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman IFRS 16*
1)
189,5
142,8
122,2
Nettovelka, ilman IFRS 16
313,0
379,0
386,8
Oikaistu nettovelka/oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman IFRS 16 *
1)
1,7
2,7
3,2
* Oikaisut ovat tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavia olennaisia eriä, jotka liittyvät liiketoimintojen hankintojen kuluihin, liiketoimintojen
uudelleenjärjestelykuluihin, liiketoimintojen ja omaisuuden nettomyyntivoittoihin ja -tappioihin, arvonalentumisiin ja muihin vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin.
1)
Vaihtoehtoinen tunnusluku. Terveystalo esittää IFRS-tunnuslukujen lisäksi täydentäviä, vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joita yhtiö seuraa sisäisesti ja jotka antavat
merkittävää yhtiötä koskevaa lisätietoa johdolle, sijoittajille, arvopaperimarkkina-analyytikoille ja muille tahoille yhtiön toiminnan tuloksesta, taloudellisesta
asemasta ja rahavirroista. Näitä ei tulisi tarkastella erillisenä IFRS:n mukaisista tunnusluvuista eikä niitä korvaavina tunnuslukuina.
2)
Radiologikeskus Oy ja Cityläkarna Mariehamn Ab).
3)
Mariehamn Ab).
8
Osakekohtaiset avainluvut
2024
2023
2022
Oma pääoma per osake, euroa
4,3
4,1
4,7
Osakekohtainen tulos, euroa
0,57
-0,33
0,19
Osinko per osake, euroa
0,48
1)
0,30
0,28
Osinko osakekohtaisesta tuloksesta, %
84,2 %
190,9 %
2)
145,0 %
Efektiivinen osinkotuotto, %
4,6 %
3,9 %
4,5 %
Hinta/voittosuhde (P/E)
18,5
neg.
32,9
1)
Hallituksen ehdotus.
2)
Taloudellinen kehitys
Liikevaihto
Konsernin vuoden 2024
liikevaihto
kasvoi 4,2 prosenttia vertailukaudesta 1340,0 (1286,4) miljoonaan euroon.
Terveydenhuollon palveluiden liikevaihto kasvoi 9,9 prosenttia vertailukaudesta 1042,8 (948,6) miljoonaan euroon.
Liikevaihto kasvoi vertailukaudesta pääasiassa vahvistuneen myynnin jakauman ja onnistuneiden kaupallisten toimenpiteiden ansiosta.
Liikevaihto kasvoi kaikissa asiakas- ja palveluryhmissä.
Portfolioliiketoimintojen liikevaihto laski 10,7 prosenttia vertailukaudesta 238,5 (267,2) miljoonaan euroon. Liikevaihto laski
vertailukaudesta kaikissa liiketoiminnoissa .
Ruotsin liiketoimintojen liikevaihto laski 11,6 prosenttia vertailukaudesta 81,8 (92,5) miljoonaan euroon pääosin heikomman kysynnän ja
päättyneiden sopimusten vuoksi. Ilman valuuttakurssivaikutusta liikevaihto laski 11,7 prosenttia. Yrityskaupat kasvattivat Ruotsin
liiketoimintojen liikevaihtoa noin 2,5 miljoonalla eurolla.
Vuonna 2024 oli 252 (251) työpäivää.
Milj. euroa
2024
2023
Muutos, %
Terveydenhuollon palvelut
1 042,8
948,6
9,9
Portfolioliiketoiminnot
238,5
267,2
-10,7
Ruotsi
81,8
92,5
-11,6
Segmentit yhteensä
1 363,1
1 308,2
4,2
Muut
-23,1
-21,8
-5,6
Yhteensä
1 340,0
1 286,4
4,2
raportointisegmenttien väliset eliminoinnit.
9
Taloudellinen tulos ja rahavirta
Konsernin vuoden 2024
oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) kasvoi 36,2 prosenttia
171,0 (125,6) miljoonaan euroon, ollen 12,8 (9,8) prosenttia liikevaihdosta.
Kannattavuus parani Terveydenhuollon palveluissa ja Portfolioliiketoiminnoissa. Onnistuneet kaupalliset toimenpiteet, parempi
operatiivinen tehokkuus sekä suotuisampi myynnin jakauma vahvistivat kannattavuutta vertailukaudesta.
Palkankorotuksista johtuva
henkilöstökustannusten nousu vaikutti negatiivisesti kannattavuuteen neljännellä neljänneksellä. Ruotsin liiketoiminnan kannattavuus laski
selvästi vertailukaudesta heikentyneen kysynnän ja päättyneiden sopimusten aiheuttaman liikevaihdon laskun vuoksi.
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden
poistoja ja arvonalentumisia (EBITA),
milj. euroa
Milj. euroa
2024
2023
Muutos, %
Terveydenhuollon palvelut
162,0
109,0
48,6
Portfolioliiketoiminnot
10,3
8,7
18,2
Ruotsi
-2,0
3,7
-155,0
Segmentit yhteensä
170,3
121,4
40,2
Muut
0,7
4,2
-82,3
Yhteensä
171,0
125,6
36,2
Materiaalikulut ja ostetut palvelut kasvoivat vertailukaudesta 2,5 prosenttia ja olivat -549,8 (-536,2) miljoonaa euroa. Työsuhde-etuuksista
aiheutuvat kulut laskivat vertailukaudesta 4,3 prosenttia ja olivat -427,8 (-447,0) miljoonaa euroa. Tulosparannusohjelman toimenpiteet,
vähentyneet sairauspoissaolot sekä päättyneet ulkoistussopimukset vähensivät henkilöstökuluja vertailukaudesta. Henkilöstökuluja
kasvattivat uudet rekrytoinnit sekä palkkojen nousu. Liiketoiminnan muut kulut kasvoi vat 12,1 prosenttia -143,7 (-128,2) miljoonaan
euroon. Muista kuluista noin 6 miljoonaa euroa liittyi perusparannus - ja kunnossapitovastuisiin yksittäisessä toimipaikassa.
Konsernin oikaistu käyttökate (EBITDA) kasvoi 22,8 prosenttia 245,9 (200,2) miljoonaan euroon. Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 140,5 (93,1)
miljoonaa euroa. Liikevoitto (EBIT) oli 116,1 (-14,7) miljoonaa euroa. Vertailukaudella liiketulosta heikensivät Portfolioliike toiminnot-
segmentissä tehdyt liikearvoa ja julkisrahoitteisia ulkoistusliiketoiminnan asiakassuhteita koskeneet yhteensä 84,6 miljoonan euron
suuruiset arvonalentumiskirjaukset.
Nettorahoituskulut nousivat -26,5 (-24,2) miljoonaan euroon johtuen pääosin nousseesta korkotasosta. Tulos ennen veroja oli 89,6 (-38,9)
miljoonaa euroa. Tuloverot olivat -18,0 (-3,3) miljoonaa euroa. Kauden tulos oli 71,7 (-42,2) miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos 0,57 (-
0,33) euroa.
Liiketoiminnan rahavirta kasvoi 223,7 (157,8) miljoonaan euroon, minkä taustalla on pääosin parantunut tuloskehitys, jonka vaikutusta
sitoutuneen käyttöpääoman lasku vahvisti.
Investointien rahavirta oli -47,4 (-44,2) miljoonaa euroa. Ero vertailukauteen muodostui pääosin yrityshankintoihin sekä aineelliseen
käyttöomaisuuteen kohdistuneiden investointien lisääntymisestä ja aineettomiin hyödykkeisiin kohdistuneiden investointien
vähentymisestä.
Rahoituksen rahavirta oli -148,8 (-116,0) miljoonaa euroa. Ero vertailukauteen muodostui pääosin raportointikaudella toteutetuista
uudelleenrahoituksista ja kasvaneista nettorahoituskuluista.
Tulosparannusohjelmat
10
Terveystalo käynnisti vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä tulosparannusohjelman, jolla tavoiteltiin vähintään 50 miljoonan euron
inflaatiokorjattua, vuositason (run-rate) EBITA-parannusta vuoden 2024 loppuun mennessä. Ohjelman kokonaistavoite ylitettiin vuoden
2023 loppuun mennessä, jolloin implementoitujen toimenpiteiden arvioitiin parantavan vuositason kannattavuutta noin 60 miljoonalla
eurolla. Ohjelman oikaistu EBITA -vaikutus oli vuonna 2023 noin 37 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 toimenpiteet keskitty ivät 12 prosentin
kannattavuustavoitteen (oikaistu EBITA -%) saavuttamiseen vuoden 2025 aikana. Tavoite saavutettiin jo vuonna 2024.
Vuoden 2023 neljännellä vuosineljänneksellä käynnistettiin Ruotsin liiketoiminta -alueella tulosparannusohjelma, jolla tavoitellaan
kannattavuuden rakenteellista muutosta vuonna 2025. Ohjelma on edennyt suunnitellusti, ja kustannusrakennetta on sopeutettu
vastaamaan heikentynyttä kysyntää. Toimenpiteiden vaikutukset alkoivat näkyä muun muassa palkkakustannusten laskuna vuoden toisella
puoliskolla. Seuraavaksi ohjelman painopiste siirtyy operatiivisen tehokkuuden parantamiseen ja kaupallisiin toimenpiteisiin.
Ohjelmiin liittyvät kokonaiskustannukset vuosina 2022–2024 olivat noin 45,1 miljoonaa euroa. Kustannukset liittyvät uudelleenjärjestelyihin
ja neuvonantopalkkioihin. Neuvonantopalkkiot on sidottu ohjelmilla saavutettaviin tuloksiin. Ohjelmien kustannukset käsitellään
vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Ohjelmien kustannukset olivat noin 18,1 miljoonaa euroa vuonna 2024. Vuonna 2023
kustannukset olivat yhteensä 21,7 miljoonaa euroa. Vuonna 2025 kustannusten arvioidaan olevan noin 7 miljoonaa euroa.
Taloudellinen asema
Terveystalon likviditeetti on vahva. Rahavarat tilikauden lopussa olivat 65,2 (37,7) miljoonaa euroa. Kokonaisvarat olivat 1 398,4 (1 419,5)
miljoonaa euroa.
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 548,2 (515,4) miljoonaa euroa.
Nettovelkaantumisaste (sisältäen vuokrasopimusvelat) oli 92,1 (116,0) prosenttia, ja nettovelka oli 504,8 (598,1)
miljoonaa euroa. IFRS 16 -
oikaistu nettovelka (ilman vuokrasopimusvelkoja) oli 313,0 (379,0) miljoonaa euroa. Terveystalon rahoituslainojen keskimääräinen
maturiteetti oli 3,0 (3,0) vuotta tilikauden lopussa, ja keskimääräinen markkinakorko rahoituslainoille konsernissa tilikaudella 2024 oli 4,9
(4,0) prosenttia. Tilikauden aikana yhtiö täytti rahoitussopimuksissaan sovitun, suhteellista velkaantuneisuutta kuvaavan kovenanttiehdon.
Yhtiö on sopinut raportointikaudella yhteensä 200 miljoonan euron suuruiset pankkirahoitussopimukset ja jälleen rahoittanut voimassa
olevat valmiusluottolimiitit (RCF). Pankkilainojen maturiteetti on kolme vuotta kahdella yhden vuoden jatko -optiolla, ja se on
kertalyhenteinen. Pankkilainat nostettiin kokonaisuudessaan ja käytettiin vuosina 2025 ja 2026 erääntyvien pankkilainojen
uudelleenrahoittamiseen. Samassa yhteydessä on sovittu vuosina 2026 ja 2027 erääntyvien 80 miljoonan euron valmiusluottolimiittien
jälleen rahoittamisesta. Valmiusluottolimiitin maturiteetti on kolme vuotta kahdella yhden vuoden jatko-optiolla.
Rahoitussopimuksiin perustuvan luoton sekä luotollisten pankkitilien käyttämätön osuus tilikauden lopussa oli 93,0 (98,0) miljoonaa euroa.
Tilikauden oman pääoman tuotto (viimeiset 12 kuukautta) oli 13,5 (-7,6) prosenttia. Omavaraisuusaste oli 39,4 (36,5) prosenttia .
Terveystalon rahoitusjärjestelyt ja -riskit on kuvattu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 21.
11
Kausivaihtelu ja arkipäivien lukumäärän vaikutus
Terveystalon liikevaihto yritys- ja yksityisasiakasryhmissä on tyypillisesti alhaisempi lomakausina, erityisesti kesällä. Arkipäivien määrä
vaikuttaa liikevaihdon ja tuloksen kehitykseen, erityisesti vertailtaessa vuosineljänneksien kehitystä. Työpäiviä oli vuonna 2024 yhteensä
252 (251). Vuonna 2025 työpäiviä on 251. Yhtiön nettokäyttöpääomatarpeet vaihtelevat vuoden aikana liiketoiminnan kausiluonteisuuden
vuoksi. Vaihtelua syntyy muun muassa eläkkeisiin ja arvonlisäveroon liittyvien maksujen ajoituksista sekä lomarahavelvoitteista ja
työterveyshuoltoon liittyvistä palvelumaksuista.
Työpäivien määrä neljänneksittäin
2023
2024
2025
Q1
64
63
62
Q2
60
61
60
Q3
65
66
66
Q4
62
62
63
Koko vuosi
251
252
251
Investoinnit ja yrityskaupat
Tilikauden 2024 nettoinvestoinnit*, sisältäen yrityskaupat, olivat 47,8 (43,9) miljoonaa euroa. Konsernin nettoinvestoinnit ilman
yrityskauppoja olivat 39,4 (39,8) miljoonaa euroa. Investoinnit koostuivat pääosin digitaaliseen sovellus- ja palvelukehitykseen ja IT-
järjestelmähankkeisiin liittyvistä investoinneista sekä lääketieteellisiin laitteisiin ja verkostoon tehdyistä investoinneista.
Bruttoinvestoinneista aineellisten investointien suhteellinen osuus nousi vertailukauteen verrattuna kokonaisinvestointitason pysyessä
vertailukauden tasolla.
Terveystalo myi viittomakielen tulkkaustoimintaa tarjoavan Sivupersoona Oy:n koko osakekannan yhtiön johdolle helmikuussa päivätyllä
sopimuksella. Terveystalo hankki maaliskuun lopussa SRK Group Oy:n osakekannan. Feelgood hankki Clarahälsan AB:n osakekannan
heinäkuussa. Syyskuussa Terveystalo hankki Ahvenanmaalla toimivan Cityläkarna Mariehamn Ab:n osakekannan.
*Nettoinvestoinnit eivät sisällä toimitilojen vuokrasopimuksiin liittyviä käyttöoikeusomaisuuserien lisäyksiä. Nettoinvestoinnit sisältävät määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat.
Aineettomat voimavarat ja kehittämismenot
Terveystalon keskeiset aineettomat voimavarat sisältävät yhtiön brändin ja maineen, Terveystalon ammattitaitoisen ja sitoutuneen
henkilöstön, digitaaliset kyvykkyydet ja ratkaisut sekä strategiset kumppanuudet avaintoimittajien kanssa. Nämä resurssit mahdollistavat
Terveystalon kilpailuedun säilyttämisen ja ovat keskeinen osa Terveystalon strategiaa.
Aktivoidut kehittämismenot vuonna 2024 olivat 12,2 (23,2) miljoonaa euroa ja ne sisältyivät muihin aineettomiin hyödykkeisiin.
12
Henkilöstö
Terveystalon työsuhteisen henkilöstön määrä 31.12.2024 oli Suomessa 8 383 (8 950), Ruotsissa 770 (874) ja yhteensä 9 153 (9 824).
Työsuhteisen henkilöstön määrä henkilötyövuosina oli Suomessa keskimäärin 5 144 (5 597), Ruotsissa 697 (829) ja yhteensä 5 841 (6 426).
Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden määrä oli Suomessa 5 967 (5 987), Ruotsissa 48 (105) ja yhteensä 6 015 (6 092).
Henkilöstömäärän vähenemiseen Suomessa vaikuttivat tulosparannusohjelman toimenpiteet sekä päättyneet ulkoistussopimukset.
Ruotsissa työsuhteisen henkilöstön ja ammatinharjoittajien määrää vähennettiin päättyneiden asiakassopimusten vuoksi osana
tulosparannusohjelmaa.
Henkilöstö
2024
2023
Muutos, %
Työsuhteinen henkilöstö keskimäärin, HTV
1)
Suomi
5 144
5 597
-8,1
Ruotsi
697
829
-15,9
Yhteensä
5 841
6 426
-9,1
Työsuhteinen henkilöstö kauden lopussa
2)
Suomi
8 383
8 950
-6,3
Ruotsi
770
874
-11,9
Yhteensä
9 153
9 824
-6,8
Muut kuin työsuhteiset kauden lopussa
2)
Suomi
5 967
5 987
-0,3
Ruotsi
48
105
-54,3
Yhteensä
6 015
6 092
-1,3
1)
Luku ei sisällä Medimar Scandinavia bB:tä eikä vuoden 2024 aikana hankittuja yhtiöitä Suomessa (SRK Group Oy, Suomen Radiologikeskus Oy, iRad Oy, Kajaanin Radiologikeskus Oy ja
Cityläkarna Mariehamn Ab).
2)
Luku ei sisällä vuoden 2024 aikana hankittuja yhtiöitä Suomessa (SRK Group Oy, Suomen Radiologikeskus Oy, iRad Oy, Kajaanin Radiologikeskus Oy ja Cityläkarna Mariehamn Ab).
13
Raportoitavat segmentit
Terveystalo -konserni muodostuu kolmesta raportoitavasta segmentistä: Terveydenhuollon palveluista, Portfolioliiketoiminnoista ja
Ruotsista.
Terveydenhuollon palvelut
Terveydenhuollon palvelut -segmentti tarjoaa Suomessa asiakkaille integroituja hoitopolkuja ennaltaehkäisevistä
työterveyden palveluista perusterveydenhuollon ja erikoislääketieteen palveluihin, diagnostiikkaan ja päiväkirurgiaan.
Terveydenhuollon palveluiden tavoitteena on olla paras integroidun hoidon tarjoaja ja kasvaa kannattavasti .
Avainluvut
2024
2023
Muutos, %
Liikevaihto, milj. euroa
1042,8
948,6
9,9
EBITA, milj. euroa
154,0
107,1
43,8
EBITA, % liikevaihdosta
14,8 %
11,3 %
3,5%-yks.
Oikaistu EBITA, milj. euroa
162,0
109,0
48,6
Oikaistu EBITA, % liikevaihdosta
15,5 %
11,5 %
4,0%-yks.
Terveydenhuollon palveluiden vuoden 2024 liikevaihto
kaikissa asiakas- ja palveluryhmissä. Katsauskaudella oli yksi työpäivä enemmän kuin vertailukaudella.
Yritysasiakkaiden liikevaihto kasvoi 13,3 prosenttia 638,9 (564,0) miljoonaan euroon. Erityisesti ennaltaehkäisevien työterveyspalveluiden
1)
liikevaihto kasvoi vertailukaudesta. Myös sairauden hoitoon liittyvien palveluiden liikevaihto kasvoi. Yksityisasiakkaiden liikevaihto kasvoi
5,9 prosenttia 313,4 (296,1) miljoonaan euroon. Liikevaihtoa kasvattivat vakuutusyhtiöille tuotettujen palveluiden myynti sekä onnistuneet
kaupalliset toimenpiteet. Julkisen sektorin asiakkaiden liikevaihto kasvoi 2,3 prosenttia 90,5 (88,5) miljoonaan euroon.
Vastaanottopalveluiden liikevaihto kasvoi 11,0 prosenttia 686,1 (618,3) miljoonaan pääasiassa asiakasjakauman muutosten ja kaikissa
asiakkuuksissa tehtyjen onnistuneiden kaupallisten toimenpite iden vuoksi. Fyysisten vastaanottojen käyntimäärät kasvoivat 0,2 prosenttia
ja etävastaanottojen käyntimäärät laskivat 1,4 prosenttia vertailukaudesta. Diagnostiikan (laboratoriopalvelut ja kuvantaminen) liikevaihto
kasvoi 10,7 prosenttia ja oli 254,2 (229,6) miljoonaa euroa. Muiden palveluiden liikevaihto kasvoi 1,8 prosenttia leikkaustoiminnan
vetämänä ja oli 102,5 (100,7).
1) Työterveyden lakisääteinen tehtävä on ennaltaehkäistä työstä aiheutuvia terveyshaittoja. Ennaltaehkäiseviä palveluita ovat muun muassa työpaikkaselvitys, jossa selvitetään työpaikan
olosuhteet ja työn altisteet, terveystarkastukset, toimenpide-ehdotukset työolojen parantamisesta ja työntekijöiden työkyvyn edistämisestä, neuvonta ja ohjaus, osallistuminen työkykyä
ylläpitävän toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen, työssä selviytymisen edistäminen ja tarvittaessa ohjaaminen kuntoutukseen, kun työntekijän työkyky on heikentynyt, työpaikan
ensiapuvalmiuden ohjaus sekä työterveyden laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta.
14
Terveydenhuollon palveluiden liikevaihto asiakkuuksittain ja palveluittain
Terveydenhuollon palvelut, liikevaihto
2024
2023
Milj. euroa
Muutos, %
Asiakkuuksittain
Yritysasiakkaat
638,9
564,0
13,3
Yksityisasiakkaat
313,4
296,1
5,9
Julkinen sektori
90,5
88,5
2,3
Yhteensä
1 042,8
948,6
9,9
Palveluittain
Vastaanotot
686,1
618,3
11,0
Diagnostiikka
254,2
229,6
10,7
Muut
102,5
100,7
1,8
Yhteensä
1 042,8
948,6
9,9
Yritysasiakkaat
ovat Terveystalon suurin asiakasryhmä. Terveystalon yritysasiakkaat käsittävät yhtiön työterveysasiakkaat lukuun ottamatta kunnallisia työterveysasiakkaita, jotka sisältyvät
julkisen sektorin asiakasryhmään. Yhtiö tarjoaa lakisääteisiä työterveyspalveluja ja muita työterveys - ja työhyvinvointipalveluja kaiken kokoisille yritysasiakkaille.
Yksityisasiakkaat
Terveydenhuollon palveluiden
julkisen sektorin
sektorin toimijoiden työterveyspalveluita. Ulkoistukset ja henkilöstövuokraus ovat osa Portfolioliiketoimintoja.
Terveydenhuollon palveluiden käynnit
Käynnit, kpl
2024
2023
Muutos, %
Vastaanotot
6 058 492
6 069 111
-0,2
Fyysiset vastaanotot
4 758 350
4 750 619
0,2
Etävastaanotot
1 300 142
1 318 492
-1,4
Diagnostiikka
1 304 306
1 285 980
1,4
Muut
62 418
48 984
27,4
Yhteensä
7 425 216
7 404 075
0,3
Terveydenhuollon palveluiden vuoden 2024
oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)
kasvoi 48,6 prosenttia 162,0 (109,0) miljoonaan euroon, ollen 15,5 (11,5) prosenttia liikevaihdosta . Kannattavuutta vahvistivat onnistuneet
kaupalliset toimenpiteet, parantunut operatiivinen tehokkuus ja suotuisampi myynnin jakauma.
15
Portfolioliiketoiminnot
Portfolioliiketoiminnot -segmentti koostuu liiketoiminnoista, jotka tavoittelevat itsenäistä arvonluontia hyödyntäen
Terveystalon kyvykkyyksiä kunkin tarpeen mukaan. Portfolioliiketoimintoihin kuuluvat julkisrahoitteiset palvelut kuten
ulkoistukset ja henkilöstöpalvelut, sekä kuluttaja-asiakkaille suunnattuja palveluita, mukaan lukien suunterveys ja hieronta.
Avainluvut
2024
2023
Muutos, %
Liikevaihto, milj. euroa
238,5
267,2
-10,7
EBITA, milj. euroa
9,7
8,3
15,7
EBITA, % liikevaihdosta
4,1 %
3,1 %
1,0%-yks.
Oikaistu EBITA, milj. euroa
10,3
8,7
18,2
Oikaistu EBITA, % liikevaihdosta
4,3 %
3,3 %
1,0%-yks.
Portfolioliiketoimintojen vuoden 2024 liikevaihto
9,1 prosenttia ja oli 82,8 (91,1) miljoonaa euroa. Ulkoistussopimussalkun suunniteltu supistuminen jatkui, mutta lisälaskutus kasvatti
liikevaihtoa. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihto laski 13,7 prosenttia pääasiassa proaktiivisen asiakasvalinnan vuoksi ja oli 73,1 (84,7)
miljoonaa euroa. Suunterveyden liikevaihto laski 7,7 prosenttia ja oli 50,3 (54,5) miljoonaa euroa heikentyneen kysynnän vuok si. Muiden
palveluiden liikevaihto laski 12,3 prosenttia ja oli 32,4 (36,9) miljoonaa euroa.
Portfolioliiketoiminnot, liikevaihto
2024
2023
Milj. euroa
Muutos, %
Ulkoistukset
82,8
91,1
-9,1
Henkilöstövuokraus
73,1
84,7
-13,7
Suunterveys
50,3
54,5
-7,7
Muut
32,4
36,9
-12,3
Yhteensä
238,5
267,2
-10,7
Portfolioliiketoimintojen vuoden 2024
oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) kasvoi
18,2 prosenttia 10,3 (8,7) miljoonaan euroon, ollen 4,3 (3,3) prosenttia liikevaihdosta . Kannattavuuteen vaikuttivat positiivisesti heikosti
kannattavien ulkoistussopimusten päättyminen, onnistuneet kaupalliset toimenpiteet sekä parempi operatiivinen tehokkuus. Inflaatio
vaimensi kannattavuuden vahvistumista.
16
Ruotsi
Ruotsi-segmentti koostuu Feelgood tytäryhtiöiden työterveyteen, organisaatioiden johtamisen konsultointiin sekä
riippuvuuksien ehkäisyn palveluihin keskittyvästä liiketoiminnasta Ruotsissa. Terveystalo pyrkii lyhyellä aikavälillä
parantamaan merkittävästi kannattavuutta Ruotsissa.
Avainluvut
2024
2023
Muutos, %
Liikevaihto, milj. euroa
81,8
92,5
-11,6
EBITA, milj. euroa
-8,6
2,1
>-200,0
EBITA, % liikevaihdosta
-10,5 %
2,3 %
-12,8%-yks.
Oikaistu EBITA, milj. euroa
-2,0
3,7
-155,0
Oikaistu EBITA, % liikevaihdosta
-2,5 %
4,0 %
-6,5%-yks.
Ruotsin liiketoiminnan vuoden 2024
liikevaihto laski 11,6 prosenttia ja oli 81,8 (92,5) miljoonaa euroa.
Ilman valuuttakurssivaikutusta liikevaihto laski 11,7 prosenttia. Talouden kasvanut epävarmuus vaikutti organisaatioiden johtamisen ja
haitallisen käytön kuntoutuspalveluiden kysyntään, jotka ovat terveydenhuollon palveluita herkempiä makrotalouden muutoksille. Myös
päättyneet sopimukset vaikuttivat liikevaihdon laskuun edellisvuodesta. Yrityskaupat kasvattivat konsernin Ruotsin liiketoimintojen
liikevaihtoa noin 2,5 miljoonalla eurolla.
Ruotsin liiketoiminnan vuoden 2024
oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) laski -2,0
(3,7) miljoonaan euroon, ollen -2,5 (4,0) prosenttia liikevaihdosta . Kannattavuutta heikensivät liikevaihdon lasku sekä kustannusinflaatio.
Liiketoiminta-alueella käynnistettiin vuoden 2023 neljännellä vuosineljänneksellä tulosparannusohjelma, jolla tavoitellaan kannattavuuden
rakenteellista muutosta vuonna 2025. Ohjelma on edennyt suunnitellusti, ja kustannusrakennetta on sopeutettu vastaamaan heikentynyttä
kysyntää. Toimenpiteiden vaikutukset näkyivät muun muassa palkkakustannusten laskuna toisella vuosipuolikkaalla. Seuraavaksi ohjelman
painopiste siirtyy operatiivisen tehokkuuden parantamiseen ja kaupallisiin toimenpiteisiin.
Osake ja osakkeenomistajat
Terveystalo Oyj:llä on yksi osakesarja (TTALO), joka on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Vuoden 2024 lopussa Terveystalon markkina-arvo oli
1 336 (983) miljoonaa euroa ja osakkeen päätöskurssi 10,52 (7,74) euroa. Vuoden 2024 aikana Terveystalon osakkeen ylin kurssi oli 10,88
(8,53) euroa, alin kurssi 7,09 (6,43) euroa ja keskikurssi 8,96 (7,50) euroa. Osakkeita vaihdettiin 12,7 (20,6) miljoonaa kappaletta.
Vaihdettujen osakkeiden arvo oli 115,1 (152,1) miljoonaa euroa. Terveystalon kaupparekisteriin merkitty osakemäärä oli tilikauden lopussa
127 036 531 (127 036 531) osaketta. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Ulkona olevien osakkeiden painotettu
keskimääräinen lukumäärä tilikaudella oli 126 605 000 (126 556 000) osaketta. Terveystalolla ja sen tytäryhtiöillä on hallussaan 431 705
(480 230) omaa osaketta palkitsemiskäyttöön, mikä vastaa 0,3 (0,4) prosenttia kaikista ulkona olevista osakkeista. Osakkeenomistajia oli
tilikauden lopussa yhteensä 33 544 (34 025).
17
Suurimmat rekisteröidyt osakkeenomistajat 31.12.2024
Nimi
Määrä
Määrä, %
Äänet
Äänet, %
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
22 151 945
17,44
22 151 945
17,44
Rettig Investment AB
21 153 191
16,65
21 153 191
16,65
Pohjola Vakuutus Oy
10 530 332
8,29
10 530 332
8,29
Hartwall Capital
8 231 690
6,48
8 231 690
6,48
OP-Henkivakuutus Oy
7 119 783
5,60
7 119 783
5,60
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
5 382 000
4,24
5 382 000
4,24
LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö
2 600 000
2,05
2 600 000
2,05
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
2 030 000
1,60
2 030 000
1,60
Sijoitusrahasto Evli Suomi Pienyhtiöt
1 685 000
1,33
1 685 000
1,33
Valtion Eläkerahasto
1 300 000
1,02
1 300 000
1,02
10 suurinta yhteensä
82 183 941
64,69
82 183 941
64,69
Euroclear Finland Oy:n ylläpitämän osakerekisterin mukainen lista ei sisällä hallintarekisteröityjä omistuksia.
Osakeomistuksen jakautuminen 31.12.2024
Osakemäärä
Omistajia, kpl
Omistajia, %
Arvo-osuusmäärä, kpl
Arvo-osuusmäärä, %
Äänimäärä, kpl
Äänimäärä, %
1-100
16 025
47,77
687 080
0,54
687 080
0,54
101- 500
12 218
36,42
3 079 960
2,42
3 079 960
2,42
501-1 000
2 806
8,37
2 159 705
1,70
2 159 705
1,70
1 001-5 000
2 012
6,00
4 117 385
3,24
4 117 385
3,24
5 001-10 000
223
0,66
1 652 796
1,30
1 652 796
1,30
10 001-50 000
181
0,54
3 917 865
3,08
3 917 865
3,08
50 001-100 000
27
0,08
1 986 192
1,56
1 986 192
1,56
100 001-500 000
29
0,09
5 970 475
4,70
5 970 475
4,70
500 001-
23
0,07
103 465 073
81,45
103 465 073
81,45
Yhteensä
33 544
100,00
127 036 531
100,00
127 036 531
100,00
joista hallintarekisteröityjä
11
0,03
12 854 260
10,12
12 854 260
10,12
Odotusluettelolla yhteensä
0
0
0
0
0
Yhteistilillä
0
0
0
0
Erityistileillä yhteensä
0
0
0
0
Liikkeeseen laskettu määrä
127 036 531
100,00
127 036 531
100,00
Osakkeenomistajaryhmät 31.12.2024
Osakkeenomistajat sektorin mukaan
Osakemäärä
% osakkeista
Kotitaloudet
9,8
Julkisyhteisöt
24,4
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
23,8
Yritykset
12,9
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
2,3
Ulkomaalaisomistus
16,7
Yhteensä
100,0
18
joista hallintarekisteröityjä
10,1
Johdon omistukset 31.12.2024
Nimi
Asema
Osakemäärä
%-osuus
osakkeista
%-osuus
äänimäärästä
Kari Kauniskangas
Hallituksen puheenjohtaja
25 363
0,02 %
0,02 %
Matts Rosenberg
Hallituksen jäsen
16 595
0,01 %
0,01 %
Carola Lemne
Hallituksen jäsen
6 799
0,01 %
0,01 %
Kristian Pullola
Hallituksen jäsen
10 304
0,01 %
0,01 %
Ari Lehtoranta
Hallituksen jäsen
8 177
0,01 %
0,01 %
Sofia Hasselberg
Hallituksen jäsen
4 172
0,00 %
0,00 %
Teija Sarajärvi
Hallituksen jäsen
1 673
0,00 %
0,00 %
Ville Iho
Toimitusjohtaja
23 566
0,02 %
0,02 %
Juuso Pajunen
Talousjohtaja
20 697
0,02 %
0,02 %
Petteri Lankinen
Johtava ylilääkäri
0
0,00 %
0,00 %
Sari Heinonen
Liiketoimintajohtaja, Terveydenhuollon palvelut
0
0,00 %
0,00 %
Henri Mäenalanen
Liiketoimintajohtaja, Portfolioliiketoiminnot
3 163
0,00 %
0,00 %
Stefan Kullgren
Ruotsin liiketoiminta-alueen johtaja
10 000
0,01 %
0,01 %
Ilari Richard
Digitaalisten palveluiden johtaja
3 834
0,00 %
0,00 %
Minttu Sinisalo
Henkilöstöjohtaja
4 081
0,00 %
0,00 %
Petra Gräsbeck
Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
175
0,00 %
0,00 %
Johdon omistukset yhteensä
130 525
0,10 %
0,10 %
Kaikki osakkeet yhteensä
127 036 531
100,00 %
100,00 %
Liputusilmoitukset
Terveystalo Oyj vastaanotti 28.6.2024 arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Rettig Investment AB:n
omistusosuus Terveystalo Oyj:n osakkeista ja äänistä oli ylittänyt 15 prosenttia 27.6.2024. Rettig Investment AB:n osakkeiden
kokonaismäärä on noussut 16,65 prosenttiin eli 21 153 191 osakkeeseen Terveystalo Oyj:n kaikista osakkeista ja äänistä. Tämä ilmoitus
liittyi konsernin sisäiseen rakennejärjestelyyn, jossa Rettig Group AB, tässä ilmoituksessa ilmoitettavan osakeomistuksen aiempi suora
omistaja, oli 27.6.2024 sulautunut Rettig Investment AB:hen. Siten Rettig Investment AB omistaa Terveystalo Oyj:ssä suoraan 21 153 191
osaketta, jotka ovat siirtyneet Rettig Investment AB:n omistukseen Rettig Group AB:lta sulautumisen seurauksena.
Hallituksen valtuutukset
Hallituksella on voimassa oleva valtuutus päättää yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta yhtiön vapaalla omalla
pääomalla. Valtuutuksen nojalla hankittavien ja/tai pantiksi otettavien omien osakkeiden lukumäärä on yhteensä enintään 12 703 653
osaketta, mikä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.
Lisäksi hallituksella on voimassa oleva valtuutus päättää osakeannista ja osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin
oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus kattaa yhteensä enintään 12 703 653 osaketta, mikä vastaa noin 10 prosenttia
yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutuksia ei käytetty tilikauden aikana.
Osinkopolitiikka ja hallituksen esitys varojenjaosta tilikaudelta 2024
Terveystalon osinkopolitiikan tavoitteena on maksaa vähintään 80 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta osinkoina. Yhtiön kulloinenkin
19
tuloskehitys ja näkymät sekä rahoitustilanne ja pääomatarpeet pyritään ottamaan huomioon osingonjaossa. Vuonna 2024 osakekohtainen
tulos oli 0,57 (-0,33) euroa.
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 558,9 (535,9) miljoonaa euroa, josta tilikauden tulos on 61,0 (40,5) miljoonaa euroa. Hallitus ehdottaa
varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella jaetaan osinkoa 0,48 (0,30) euroa
osakkeelta eli yhteensä noin 60,8 (38,0) miljoonaa euroa.
Osinko maksettaisiin kahdessa erässä seuraavasti:
●
Osingonmaksun ensimmäinen erä 0,24 euroa osakkeelta maksettaisiin osakkeenomistajille, jotka ovat osingonmaksun
ensimmäisen erän täsmäytyspäivänä 10.4.2025 rekisteröityinä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Yhtiön osakasluetteloon.
Hallitus ehdottaa, että osingon ensimmäinen erä maksettaisiin 17.4.2025.
●
Osingonmaksun toinen erä 0,24 euroa osakkeelta maksettaisiin osakkeenomistajille, jotka ovat osingonmaksun toisen erän
täsmäytyspäivänä 8.10.2025 rekisteröityinä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että
osingonmaksun toinen erä maksettaisiin 15.10.2025. Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen
tarvittaessa päättämään uudesta täsmäytyspäivästä ja maksupäivästä osingonmaksun toiselle erälle, mikäli Euroclear Finland Oy:n
säännöt tai Suomen arvo-osuusjärjestelmää koskevat säädökset muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä
ehdotettu osingonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.
Varsinaisen yhtiökokouksen 2024 ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksiä
Terveystalo Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 26.3.2024 Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen tilikaudelta 2023 ja myönsi
vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous hyväksyi toimielinten palkitsemisraportin ja päätti kannattaa sille
esitettyä muutettua toimielinten palkitsemispolitiikkaa.
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella jaetaan
osinkoa yhteensä 0,30 euroa osakkeelta (mikä vastaa yhteensä noin 38 miljoonaa euroa yhtiön nykyisellä osakemäärällä).
Osinko maksettiin kahdessa erässä seuraavasti:
●
Osingonmaksun ensimmäinen erä 0,15 euroa osakkeelta maksettiin osakkeenomistajille, jotka olivat osingonmaksun ensimmäisen
erän täsmäytyspäivänä 28.3.2024 merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Yhtiön osakasluetteloon. Osingon ensimmäinen
erä maksettiin 8.4.2024.
●
Osingonmaksun toinen erä 0,15 euroa osakkeelta maksettiin osakkeenomistajille, jotka olivat osingonmaksun toisen erän
täsmäytyspäivänä 9.10.2024 merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Yhtiön osakasluetteloon. Osingonmaksun toinen erä
maksettiin 16.10.2024. Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen tarvittaessa päättämään uudesta täsmäytyspäivästä ja
maksupäivästä osingonmaksun toiselle erälle, mikäli Euroclear Finland Oy:n säännöt tai Suomen arvo-osuusjärjestelmää koskevat
säädökset muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät.
Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin seitsemän (7). Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Kari Kauniskangas, Sofia
Hasselberg, Ari Lehtoranta, Carola Lemne, Kristian Pullola ja Matts Rosenberg sekä uudeksi jäseneksi Teija Sarajärvi toimikaudeksi, joka
päättyy 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Tilintarkastajaksi sekä kestävyysraportoinnin varmentajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, ja päävastuullisena tilintarkastajana
sekä kestävyysraportoinnin varmentajana toimii KHT, kestävyysraportointitarkastaja (KRT) Henrik Holmbom.
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai
pantiksi ottamisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Valtuutuksen nojalla hankittavien ja/tai pantiksi otettavien omien osakkeiden
lukumäärä on yhteensä enintään 12 703 653 osaketta, mikä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Lisäksi hallitus valtuutettiin
päättämään osakeannista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.
20
Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 12 703 653 osaketta, mikä vastaa noin 10 prosenttia
yhtiön kaikista osakkeista. Nämä valtuutukset ovat voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin
enintään 30.6.2025 asti.
Hallitus valtuutettiin myös päättämään yhteensä enintään 150 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin
tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta
yhtiökokouksen päätöksen päivämäärästä lukien.
Uusi hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan hallituksen puheenjohtajaksi Kari Kauniskankaan ja hallituksen varapuheenjohtajaksi Matts
Rosenbergin. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Kristian Pullola ja jäseniksi Sofia Hasselberg ja Matts Rosenberg.
Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Kari Kauniskangas ja jäseniksi Ari Lehtoranta, Carola Lemne ja Teija Sarajä rvi.
Muutokset johdossa
Terveystalon johtoryhmän jäsen ja Terveydenhuollon palvelut -liiketoiminta-alueen johtaja Sari Heinonen on ilmoittanut jättävänsä yhtiön
15.4.2025 siirtyäkseen LähiTapiola-ryhmän pääjohtajaksi. Terveystalo viestii Heinosen seuraajasta myöhemmin.
Hallinnointi
Selvitys Terveystalo Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, palkitsemispolitiikka sekä palkitsemisraportti vuodelta 2024 on julkaistu
osana vuosikertomusta 2024.
Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat
Terveystalo Oyj:n hallitus on päättänyt avainhenkilöiden pitkän aikavälin osakepalkkio-ohjelman uudesta
ansaintajaksosta 2025‒2027
Terveystalo Oyj:n hallitus on päättänyt osakepalkkio-ohjelman uusista ansaintajaksoista vuosille 2025‒2027. Ohjelman tarkoituksena on
yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt toteuttamaan
Terveystalon strategiaa ja tarjota heille kilpailukykyinen, yhtiön osakkeiden ansaintaan perustuva kannustinohjelma.
Pitkän aikavälin osakepalkkio-ohjelma perustuu rullaavaan kolmen vuoden ansaintajaksorakenteeseen, jossa uusi ansaintajakso alkaa joka
vuosi hallituksen niin päättäessä. Hallitus päättää vuosittain osallistujat, mittarit, mittareiden tavoitetasot ja ansaintamahdollisuudet.
Ohjelman perustamisesta ja sen keskeisistä ehdoista kerrottiin 3.12.2020 julkaistussa pörssitiedotteessa.
Suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman (PSP) ansaintajakso 2025–2027
Suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman (PSP) ansaintajaksolla 2025–2027 osallistujia palkitaan onnistuneesta omistaja-arvon luonnista.
Suoritusmittarit, joiden pohjalta osakepalkkioita mahdollisesti maksetaan noin 90 prosentille osallistujista, ovat yhtiön osakkeen
kokonaistuoton (Total Shareholder Return) absoluuttinen ja suhteellinen (OMX HKI benchmark CAP GI -indeksiin verrattuna) kehitys. Noin
10 prosentille osallistujista arvonluonnin mittari on heidän johtamansa liiketoiminta -alueen tai itsenäisen liiketoiminnon EBITA (oikaistu
liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia).
Terveystalon hallitus vahvistaa ansaittujen palkkioiden yhteismäärän ansaintajakson päättymisen jälkeen. 2025‒2027 ansaintajakson
pohjalta mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan Terveystalo Oyj:n osakkeina ansaintajakson päätyttyä edellyttäen, että
hallituksen ohjelmalle asettamat suoritustavoitteet saavutetaan. Ohjelman perusteella maksettavien osakkeiden kokonaismäärä on
enintään 700 000 osaketta. Palkkiosta vähennetään palkkionsaajalle aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut, minkä jälkeen jäljelle jäävä
nettomäärä suoritetaan osallistujille osakkeina.
21
Ohjelmaan on oikeutettu osallistumaan korkeintaan noin 80 hallituksen valitsemaa henkilöä, Terveystalon johtoryhmän jäsenet mukaan
lukien.
Terveystalo soveltaa johtoryhmän jäseniin osakeomistusvaatimusta. Johtoryhmän kunkin jäsenen edellytetään säilyttävän vähintään 50
prosenttia pitkän aikavälin kannustinohjelman perusteella nettona saamistaan osakkeista, kunnes hänen osakeomistuksensa Terveystalosta
vastaa vähintään hänen vuosittaista bruttoperuspalkkaansa.
Ehdollisen osakepalkkio-ohjelman (RSP) ansaintajakso 2025–2027
Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän tarkoituksena on toimia täydentävänä rakenteena erikseen valituille Terveystalon avainhenkilöille
erityistilanteissa.
Osakepalkkiot maksetaan Terveystalo Oyj:n osakkeina ansaintajakson päätyttyä edellyttäen, että kunkin osallistujan työsuhde
Terveystaloon jatkuu edelleen. Ohjelman perusteella maksettavien osakkeiden kokonaismäärä on enintään 70 000 osaketta.
Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaiset ilmoitukset
OP Ryhmän vakuutusyhtiöiden omaan sijoitustoimintaan kuuluvat omistukset Terveystalo Oyj:n osakkeissa siirtyivät OP Osuuskunnan
omistukseen tilikauden jälkeen 18.2.2025 toteutetulla kaupalla. Järjestelyn tuloksena OP Ryhmän yhteenlaskettu omistus Terveystalo Oyj:n
osakkeissa pysyi ennallaan ja on 13,91 prosenttia Terveystalo Oyj:n kaikista osakkeista ja äänistä, yhteensä 17 675 975 osaketta. Osana
järjestelyä Terveystalo Oyj vastaanotti 19.2.2025 seuraavat liputusilmoitukset.
Terveystalo Oyj vastaanotti arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan OP Osuuskunnan omistusosuus
Terveystalo Oyj:n osakkeista ja äänistä on ylittänyt 10 prosenttia 18.2.2025.
Terveystalo Oyj vastaanotti arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Pohjola Vakuutus Oy:n omistusosuus
Terveystalo Oyj:n osakkeista ja äänistä on alittanut 5 prosenttia 18.2.2025.
Terveystalo Oyj vastaanotti arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan OP-Henkivakuutus Oy:n
omistusosuus Terveystalo Oyj:n osakkeista ja äänistä on alittanut 5 prosenttia 18.2.2025.
Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät
Terveystalon riskienhallintaa ohjaa yhtiön hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka. Politiikassa määritellään riskienhallinnan
päämäärät ja periaatteet, organisointi ja vastuut sekä toimintatavat. Rahoitusriskien hallinnassa noudatetaan Terveystalon hallituksen
vahvistamaa konsernin rahoituspolitiikkaa. Alla kuvatuilla riskeillä ja epävarmuustekijöillä katsotaan mahdollisesti olevan merkittävää
vaikutusta yhtiön liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen ja tulevaisuuden näkymiin seuraavan 12 kuukauden aikana. Tämän luettelon ei
ole tarkoitus olla tyhjentävä. Riskien esitysjärjestys ei kuvaa riskien toteutumisen vaikutuksen suuruutta tai esiintymistodennäköisyyttä.
●
Yhtiön liiketoiminta riippuu sen kyvystä löytää ja houkutella palvelukseensa päteviä ja ammattitaitoisia terveydenhuollon
ammattilaisia, työntekijöitä ja johtajia sekä pitää heidät palveluksessaan. Kasvanut palvelutarjonta ja kiristynyt kilpailutilanne
vaikuttavat terveydenhuollon ammattilaisten saatavuuteen erityisesti suurilla paikkakunnilla. Avainhenkilöiden vaihtuvuuteen liittyy
riski siitä, että mukana häviää tietoa ja osaamista.
●
Suomen talouden heikko yleinen kehitys, korkea inflaatio ja niiden vaikutukset yksityishenkilöiden, työnantajien ja julkisyhteisöjen
taloudelliseen tilanteeseen voivat vaikuttaa haitallisesti Terveystalon liiketoimintaan ja toiminnan kannattavuuteen vähentämällä
Terveystalon palveluiden kysyntää sekä vaikuttaa haitallisesti rahoituksen saatavuuteen.
●
Yhtiön liiketoiminta on hyvin riippuvainen toimivista tietojärjestelmistä, tietoliikenteestä ja ulkoisista palveluntoimittajista. Häiriöitä
voivat aiheuttaa muun muassa laiterikot, ohjelmistovirheet tai kyberuhat. Pitkäkestoiset toimintahäiriöt tietojärjestelmissä tai
maksuliikenteessä voivat aiheuttaa merkittäviä myynnin menetyksiä ja asiakastyytyväisyyden heikkenemistä.
22
●
Yhtiö ei välttämättä onnistu löytämään sopivia yritysostokohteita tai laajentumismahdollisuuksia suotuisin ehdoin ja ostokohteiden
integraatiot eivät välttämättä toteudu suunnitellusti.
●
Terveystalon laajentumiseen uusille maantieteellisille markkinoille liittyy useita riskejä. Epäonnistuminen laajentumismahdollisuuksien
tunnistamisessa, uusien työntekijöiden rekrytoinnissa tai arvioitujen hyötyjen saavuttamisessa voi vaikuttaa haitallisesti Terveystalon
liiketoimintaan ja toiminnan tulokseen.
●
Tietojärjestelmähankkeisiin sekä palvelujen, palvelutuotteiden ja toimintamallien kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyy riskejä. Yhtiö
luo uusia digitaalisia asiakasratkaisuja, jolloin tietojärjestelmiin liittyvä kokonaisriski kasvaa. Digitaalisten järjestelmien kehittämisen
epäonnistuminen voi altistaa Terveystalon mahdollisille teknisille vioille ja häiriöille.
●
Tietoturvan tai -suojan vaarantuminen voi aiheuttaa menetyksiä, vahingonkorvausvaatimuksia ja maineen vaarantumisen.
●
Pandemiat tai epidemiat ja niihin liittyvät rajoitustoimenpiteet voivat vaikuttaa haitallisesti Terveystalon liiketoimintaan muun muassa
vähentämällä joidenkin terveydenhuollon palveluiden kysyntää tai aiheuttamalla haasteita toimitusketjussa.
●
Kilpailuympäristön muutoksilla, markkinoille tulevilla uusilla kilpailijoilla ja lisääntyvällä hintakilpailulla voi olla haitallinen vaikutus
yhtiön kannattavuuteen ja kasvupotentiaaliin.
●
Terveystalon työterveyshuollon kysyntä on altis väestökehityksen aiheuttamille muutoksille väestön ikääntyessä ja työssäkäyvän
väestön osuuden vähentyessä.
●
Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (SOTE) ja sen oikeudelliset tulkinnat voivat vaikuttaa Terveystalon liiketoimintaan ja
toiminnan kannattavuuteen.
●
Muutokset terveydenhuollon palvelujen korvausjärjestelmässä voivat vaikuttaa haitallisesti Terveystalon liiketoimintaan,
taloudelliseen asemaan ja toiminnan tulokseen.
●
Toiminnallisten riskien hallinnan, lääketieteellisen laadun ja sisäisen valvonnan prosessien epäonnistumiset tai puutteet voivat johtaa
laadunvalvonnan, mukaan lukien lääketieteellisen laatu, epäonnistumiseen tai muuten vaikuttaa haitallisesti Terveystalon
kannattavuuteen ja maineeseen.
●
Terveystalon toiminta saattaa olla altis lakoille tai muille työehtoihin liittyville työtaistelutoimille.
●
Käynnissä olevat tulosparannusohjelmat voivat jäädä tavoitteistaan ja/tai parannukset eivät välttämättä ole kestäviä.
●
Yhtiö on osapuolena ja voi joutua osapuoleksi viranomaisen, potilaan tai kolmannen osapuolen vireille panemassa oikeudenkäynnissä
tai hallinnollisessa menettelyssä. Yhtiö katsoo, etteivät sen tämänhetkiset vireillä olevat oikeudelliset vaatimukset tai oikeudenkäynnit
ole luonteeltaan merkittäviä.
Terveystalon riskienhallintaa ja yhtiön liiketoimintaan liittyviä riskejä on kuvattu tarkemmin yhtiön kotisivuilla ja yhtiön vuosikertomuksessa.
Yhtiökokous vuonna 2025
Terveystalo Oyj:n varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi tiistaina 8.4.2025. Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle myöhemmin
julkistettavalla kutsulla.
Terveystalo Oyj
Hallitus
23
Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen
laskentakaavat
Terveystalo esittää IFRS-tunnuslukujen lisäksi täydentäviä, vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joita yhtiö seuraa sisäisesti ja jotka antavat merkittävää yhtiötä
koskevaa lisätietoa johdolle, sijoittajille, arvopaperimarkkina-analyytikoille ja muille tahoille yhtiön toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja
rahavirroista. Näitä ei tulisi tarkastella erillisenä IFRS:n mukaisista tunnusluvuista eikä niitä korvaavina tunnuslukuina.
Taseen vaihtoehtoiset tunnusluvut
Yhtiö esittää seuraavat taseen vaihtoehtoiset tunnusluvut, koska ne ovat yhtiön näkemyksen mukaan hyödyllisiä mittareita yhtiön kyvystä saada rahoitusta ja
maksaa velkaansa.
Oman pääoman tuotto (ROE), %
=
Kauden tulos (viimeiset 12 kuukautta)
x 100 %
Oma pääoma (sisältäen määräysvallattomien omistajien osuuden) (keskimäärin)
Omavaraisuusaste, %
=
Oma pääoma (sisältäen määräysvallattomien omistajien osuuden)
x 100 %
Taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste (gearing), %
=
Korolliset velat - korolliset saamiset ja rahavarat
x 100 %
Oma pääoma
Nettovelka/käyttökate (EBITDA) (viimeiset 12
kuukautta) *
=
Korolliset velat - korolliset saamiset ja rahavarat
Käyttökate (EBITDA) (viimeiset 12 kuukautta)
Nettovelka/oikaistu käyttökate (EBITDA)
(viimeiset 12 kuukautta) *
=
Korolliset velat - korolliset saamiset ja rahavarat
Oikaistu käyttökate (EBITDA) (viimeiset 12 kuukautta)
Oikaistu nettovelka/oikaistu käyttökate (EBITDA)
(viimeiset 12 kuukautta), ilman IFRS 16:ta *
=
Korolliset velat ilman vuokrasopimusvelkoja - korolliset saamiset ja rahavarat
Oikaistu käyttökate (EBITDA) (viimeiset 12 kuukautta), ilman IFRS 16:ta
Tuloslaskelman vaihtoehtoiset tunnusluvut
Yhtiö esittää seuraavat tuloslaskelman vaihtoehtoiset tunnusluvut, koska yhtiön näkemyksen mukaan ne lisäävät ymmärrystä yhtiön liiketoiminnan
tuloksesta. Lisäksi oikaistut vaihtoehtoiset tunnusluvut ovat usein analyytikkojen ja muiden osapuolten käyttämiä ja helpottavat vertailtavuutta kausien
välillä.
Oikaistu käyttökate (EBITDA) *
=
Liikevoitto/-tappio + poistot ja arvonalentumiset + oikaisut
Oikaistu käyttökate (EBITDA), % *
=
Liikevoitto/-tappio + poistot ja arvonalentumiset + oikaisut
x 100 %
Liikevaihto
Oikaistu liikevoitto / -tappio ennen aineettomien
hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia
(EBITA) *
=
Liikevoitto/-tappio + aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset +
oikaisut
24
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien
hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia
(EBITA), % *
=
Liikevoitto/-tappio + aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset +
oikaisut
x 100 %
Liikevaihto
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT) *
=
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja osuutta osakkuusyhtiöiden tuloksesta + oikaisut
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT), % *
=
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja osuutta osakkuusyhtiöiden tuloksesta +oikaisut
x 100 %
Liikevaihto
Käyttökate (EBITDA)
=
Liikevoitto/-tappio + poistot ja arvonalentumiset
Käyttökate (EBITDA), %
=
Liikevoitto/-tappio + poistot ja arvonalentumiset
x 100 %
Liikevaihto
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien
hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia
(EBITA)
=
Liikevoitto/-tappio + aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien
hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia
(EBITA), %
=
Liikevoitto/-tappio + aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset
x 100 %
Liikevaihto
Liikevoitto/-tappio (EBIT)
=
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja osuutta osakkuusyhtiöiden tuloksesta
Liikevoitto/-tappio (EBIT), %
=
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja osuutta osakkuusyhtiöiden tuloksesta
x 100 %
Liikevaihto
Oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman IFRS 16:ta *
=
Liikevoitto/-tappio + poistot ja arvonalentumiset + oikaisut - IFRS 16 vuokrakuluoikaisu
* Oikaisut ovat tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavia olennaisia eriä, jotka liittyvät liiketoimintojen hankintojen kuluihin, liiketoimintojen uudelleenjärjestelykuluihin,
liiketoimintojen ja omaisuuden nettomyyntivoittoihin ja -tappioihin, arvonalentumisiin ja muihin vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin. vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin.
Osakekohtaiset tunnusluvut
Osakekohtainen tulos, (euroa)
=
Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden tulos
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Efektiivinen osinkotuotto, %
=
Osakekohtainen osinko
x 100 %
Tilikauden päätöskurssi
Hinta/voittosuhde (P/E)
=
Tilikauden päätöskurssi
25
Osakekohtainen tulos
26
Täsmäytyslaskelma vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin
Oman pääoman tuotto (ROE), %
2024
2023
2022
Tilikauden tulos
71,7
-42,2
24,4
Oma pääoma (sisältäen määräysvallattomien omistajien osuuden) (keskimäärin)
531,8
553,7
600,4
Oman pääoman tuotto (ROE), %
13,5
-7,6
4,1
Omavaraisuusaste, %
2024
2023
2022
Oma pääoma (sisältäen määräysvallattomien omistajien osuuden)
548,2
515,4
592,0
Taseen loppusumma
1 398,4
1 419,5
1 479,4
Saadut ennakot
6,9
6,4
7,1
Omavaraisuusaste, %
39,4
36,5
40,2
Nettovelkaantumisaste (gearing), %
2024
2023
2022
Korolliset velat
570,0
635,8
607,0
Korolliset saamiset ja rahavarat
65,2
37,7
40,4
Oma pääoma
548,2
515,4
592,0
Nettovelkaatumisaste (gearing), %
92,1
116,0
95,7
Nettovelka/käyttökate (EBITDA)
2024
2023
2022
Korolliset velat
570,0
635,8
607,0
Korolliset saamiset ja rahavarat
65,2
37,7
40,4
Käyttökate (EBITDA)
222,5
179,2
168,8
Nettovelka/käyttökate (EBITDA)
2,3
3,3
3,4
Nettovelka/oikaistu käyttökate (EBITDA)
2024
2023
2022
Korolliset velat
570,0
635,8
607,0
Korolliset saamiset ja rahavarat
65,2
37,7
40,4
Oikaistu käyttökate (EBITDA)
245,9
200,2
178,0
Nettovelka/oikaistu käyttökate (EBITDA)
2,1
3,0
3,2
Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa
2024
2023
2022
Tilikauden tulos
71,7
-42,2
24,4
Tuloverot
18,0
3,3
6,5
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
-
0,0
0,1
Nettorahoituskulut
26,5
24,2
2,9
Poistot ja arvonalentumiset
106,4
193,8
134,9
Oikaisut*
23,5
21,2
9,2
Oikaistu käyttökate (EBITDA)
245,9
200,2
178,0
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %
2024
2023
2022
Oikaistu käyttökate (EBITDA)
245,9
200,2
178,0
Liikevaihto
1 340,0
1 286,4
1 259,1
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %
18,4
15,6
14,1
27
.
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA),
milj. euroa
2024
2023
2022
Tilikauden tulos
71,7
-42,2
24,4
Tuloverot
18,0
3,3
6,5
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
-
0,0
0,1
Nettorahoituskulut
26,5
24,2
2,9
Aineettomien hyödykkeiden poistot
ja arvonalentumiset
31,5
119,1
62,0
Oikaisut*
23,5
21,2
9,2
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)
171,0
125,6
105,2
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia
(EBITA), %
2024
2023
2022
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)
171,0
125,6
105,2
Liikevaihto
1 340,0
1 286,4
1 259,1
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia
(EBITA), %
12,8
9,8
8,4
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT), milj. euroa
2024
2023
2022
Tilikauden tulos
71,7
-42,2
24,4
Tuloverot
18,0
3,3
6,5
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
-
0,0
0,1
Nettorahoituskulut
26,5
24,2
2,9
Oikaisut*
24,4
107,8
39,5
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT)
140,5
93,1
73,4
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT), %
2024
2023
2022
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT)
140,5
93,1
73,4
Liikevaihto
1340,0
1286,4
1259,1
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT), %
10,5
7,2
5,8
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa
2024
2023
2022
Tilikauden tulos
71,7
-42,2
24,4
Tuloverot
18,0
3,3
6,5
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
-
0,0
0,1
Nettorahoituskulut
26,5
24,2
2,9
Poistot ja arvonalentumiset
106,4
193,8
134,9
Käyttökate (EBITDA)
222,5
179,2
168,8
Käyttökate (EBITDA), %
2024
2023
2022
Käyttökate (EBITDA)
222,5
179,2
168,8
28
Liikevaihto
1 340,0
1 286,4
1 259,1
Käyttökate (EBITDA), %
16,6
13,9
13,4
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), milj.
euroa
2024
2023
2022
Tilikauden tulos
71,7
-42,2
24,4
Tuloverot
18,0
3,3
6,5
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
-
0,0
0,1
Nettorahoituskulut
26,5
24,2
2,9
Aineettomien hyödykkeiden poistot
ja arvonalentumiset
31,5
119,1
62,0
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)
147,6
104,4
95,9
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), %
2024
2023
2022
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)
147,6
104,4
95,9
Liikevaihto
1 340,0
1 286,4
1 259,1
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), %
11,0
8,1
7,6
Liikevoitto/-tappio (EBIT), milj. euroa
2024
2023
2022
Tilikauden tulos
71,7
-42,2
24,4
Tuloverot
18,0
3,3
6,5
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta
-
0,0
0,1
Nettorahoituskulut
26,5
24,2
2,9
Liikevoitto/-tappio (EBIT)
116,1
-14,7
33,9
Liikevoitto/-tappio (EBIT), %
2024
2023
2022
Liikevoitto/-tappio (EBIT)
116,1
-14,7
33,9
Liikevaihto
1 340,0
1 286,4
1 259,1
Liikevoitto/-tappio (EBIT), %
8,7
-1,1
2,7
Oikaisut aiheryhmittäin*, milj. euroa
2024
2023
2022
Yrityshankintoihin liittyvät kulut
1)
-0,7
-0,8
2,8
Uudelleenjärjestelyihin liittyvät kulut
2)
1,9
3,2
1,5
Omaisuuden nettomyyntivoitot ja -tappiot
3)
0,6
-
-
Arvonalentumiset
0,9
80,8
30,3
Strategiset projektit ja muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
21,6
18,8
5,0
Oikaisut
24,4
101,9
39,5
Oikaisut tiliryhmittäin*, milj. euroa
2024
2023
2022
Liiketoiminnan muut tuotot
-1,0
-0,8
-0,1
Henkilöstökulut
1,4
3,1
1,3
Liiketoiminnan muut kulut
23,1
18,7
8
29
Poistot ja arvonalentumiset
0,9
86,7
30,3
Laskennalliset verot
-
-5,9
-
Oikaisut
24,4
101,9
39,5
Oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman IFRS 16:ta
2024
2023
2022
Tilikauden tulos
71,7
-42,2
24,4
Tuloverot
18
3,3
6,5
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta
-
0,0
0,1
Nettorahoituskulut
26,5
24,2
2,9
Poistot ja arvonalentumiset
106,4
193,8
134,9
Oikaisut*
23,5
21,1
9,2
IFRS 16 vuokrakuluoikaisu
-56,4
-57,4
-55,8
Oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman IFRS 16:ta
189,5
142,8
122,2
Nettovelka/oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman IFRS 16:ta
2024
2023
2022
Korolliset velat
378,2
416,7
427,2
Korolliset saamiset ja rahavarat
65,2
37,7
40,4
Oikaistu käyttökate (EBITDA)
189,5
142,8
122,2
Nettovelka/oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman IFRS 16:ta
1,7
2,7
3,2
* Oikaisut ovat tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavia olennaisia eriä, jotka liittyvät liiketoiminnan hankintojen kuluihin, liiketoiminnan uudelleenjärjestelykuluihin,
omaisuuden nettomyyntivoittoihin ja -tappioihin, arvonalentumisiin ja muihin vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin.
1)
Sisältäen hankittujen liiketoimintojen transaktiokustannukset ja integraatiokulut.
2)
Sisältäen verkoston ja liiketoimintojen uudelleenjärjestelyt.
3)
Sisältäen liiketoimintojen myynnit.
30
Kestävyysraportti
ESRS 2 - Yleiset tiedot
BP 1, 2 - Kestävyysraportin laatimisperusteet
Terveystalo Oyj on suomalainen Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. Konsernin emoyhtiö
Terveystalo Oyj on noteerattu Nasdaq Helsingissä. Terveystalo -konserni muodostuu emoyhtiöstä ja 24 tytäryhtiöstä . Yhtiö on Suomen
suurin yksityinen terveydenhuollon palveluihin keskittynyt yritys liikevaihdolla mitattuna ja yksi johtavista työterveyden toimijoista
Suomessa ja Ruotsissa. Yhtiö tarjoaa yleislääketieteen, työterveyden ja erikoissairaanhoidon palveluja, diagnostiikkapalveluja,
päiväkirurgiaa, suunterveyden palveluja ja muita täydentäviä terveyspalveluja yritys- ja yksityisasiakkaille sekä julkisen sektorin asiakkaille.
Kestävyysraportissa toiminnasta raportoidaan Terveystalo -konsernin tasolla ja konsolidoinnin laajuus on sama kuin konsernin
tilinpäätöksessä, ellei toisin ole mainittu. Selvityksen omaa toimintaa koskevat tiedot kattavat koko konsernin oman työvoiman, eli sekä
työsuhteiset että muut kuin työsuhteiset työntekijät (mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat), ellei toisin mainita. S-1 Oma työvoima -
standardin osalta on jätetty European Sustainability Reporting Standards (ESRS) - 1 10.3. vertailutietojen esittämistä koskevan
siirtymäsäännöksen nojalla vertailuvuoden luvut raportoimatta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kestävyysraportti sisältää
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, jotka liittyvät Terveystalon arvoketjun alku- ja loppupäähän. Kestävyysraportti julkaistaan
vuosittain. Raportointijakso vastaa taloudellisen raportoinni n tilikautta 1.1.2024–31.12.2024. Kestävyys raportissa aikavälit on määritelty
ESRS-standardin asettamien raportointia koskevien aikavälien mukaisesti: lyhyt aikaväli = raportointijakso (yksi vuosi), keskipitkä aikaväli =
1–5 vuotta ja pitkä aikaväli: >5 vuotta . Eri aihealueita koskevat tarpeelliset raportointiperiaatteet on esitetty kunkin aihekohtaisen
standardin yhteydessä. Kestävyys raportissa ei ole käytetty mittareita, joihin sisältyy arvoketjun alku- tai loppupään tietojen estimaatteja.
KPMG Oy Ab on varmentanut kestävyysraportin ISAE 3000 -varmennusstandardin mukaisesti, ja kyseessä on rajoitettu varmennus.
Hallinto
GOV 1, 2 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli sekä niille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät
kestävyysseikat
Kestävyysraportissa on annettu tiedot kestävyyden hallinnosta. Lisätietoa hallinto-, johto- ja valvontaelinten yleisistä tehtävistä,
kokoonpanosta, monimuotoisuudesta, osaamisesta sekä sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan prosesseista löytyy
Terveystalon hallinto- ja ohjausjärjestelmästä laaditusta selvityksestä.
Hallitus ja valiokunnat
Terveystalo Oyj:n hallitus on ylin päättävä elin, joka valvoo vastuullisuuteen liittyviä asioita organisaatiossa. Hallitus huolehtii tehtävistä,
jotka kuuluvat sen vastuulle soveltuvien lakien, Terveystalo Oyj:n yhtiöjärjestyksen, hallituksen työjärjestyksen, Arvopaperimarkkinayhdistys
ry:n julkaiseman kulloinkin voimassa olevan hallinnointikoodin tai muiden suomalaisiin listayhtiöihin soveltuvien sääntöjen ja määräysten
mukaisesti. Hallitus huolehtii muun muassa yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus tekee
periaatepäätökset ja päättää asioista, joilla voisi olla laaja-alaisia vaikutuksia yhtiön toimintaan. Hallituksen tehtävänä on myös tarkistaa ja
hyväksyä yhtiön ja sen eri liiketoimintojen strategiset tavoitteet ja suunnitelmat sekä seurata niiden täytäntöönpanoa. Hallituksen vastuut
kuvataan hallituksen kirjallisessa työjärjestyksessä, joka täydentää yhtiöjärjestyksen ja soveltuvien lakien ja määräysten säännöksiä.
Terveystalon vastuullisuuden johtamismallin mukaisesti hallitus käsittelee ja ohjaa vastuullisuuden strategiaa ja keskeisiä
toimintasuunnitelmia, päättää vastuullisuuteen liittyvien tavoitteiden asettamisesta sekä seuraa ja valvoo tavoitteiden saavuttamista.
Hallitus hyväksyy myös keskeisimmät konsernin kestävyyteen liittyvät politiikat ja Terveystalon eettiset ohjeet. Työjärjestyksensä mukaisesti
31
hallituksen tehtäviin kuuluu taloudellisen raportointiprosessin seurannan ja valvonnan rinnalla myös kestävyysraportointiprosessin seuranta
ja valvonta. Hallitus valmistelee kestävyysraportointitarkastajan valinnan, seuraa kestävyysraportoin nin varmentamista ja hyväksyy
Terveystalon kestävyysraportin.
Hallitus varmistaa, että yhtiö on määrittänyt sisäistä valvontaa, sisäistä tarkastusta ja riskienhallintaa koskevat toimintaperiaatteet ja valvoo
kyseisten toimintaperiaatteiden noudattamista. Terveystalon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan politiikan mukaisesti hallitus vastaa
riskienhallinnan riittävyydestä ja hyväksyy riskienhallintapolitiikan. Sisäinen valvonta on integroitu osaksi Terveystalon johtamis- ja
raportointijärjestelmää, ja sitä toteuttavat Terveystalon hallitus ja sen tarkastusvaliokunta sekä lisäksi konsernin johto, operatiivinen johto
ja työntekijät, konsernin sisäinen tarkastus, ja laadunvarmistustoiminto. Sisäisen valvonnan perusta na on Terveystalon
riskienhallintajärjestelmä sekä yhtiön liiketoimintakulttuuri ja sen mukaiset toimintatavat. Terveystalon arvot ja eettiset ohjeet sekä
konsernin politiikat, toimintaperiaatteet ja -ohjeet ovat osa sisäisen valvonnan perustaa ja järjestämistä.
Terveystalon vastuullisuusjohtaja esittelee hallitukselle vastuullisuuteen liittyvät olennaiset asiat vähintään kerran vuodessa laajemman
vastuullisuusagendan ja tavoitteiden sekä suoriutumisen läpikäynnin yhteydessä. Vastuullisuusasioita käsitellään hallituksen kokouksissa
kuitenkin myös tarpeen mukaan, kun olennaisia asioita on tiedotettavana tai päätettävänä. Vuoden 2024 aikana hallituksen kokouksissa
käsiteltiin muun muassa seuraavia vastuullisuuteen liittyviä asioita: Terveystalon kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset, Terveystalolle
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, vuoden 2023 vastuullisuustavoitteiden toteutuminen, vuoden 2024
vastuullisuustavoitteissa edistyminen sekä Terveystalon kestävyysraportoinnin rakenne ja raportointivalmiuden tarkastelu. Hallitus on
käsitellyt vastuullisuuden johtamista Terveystalossa sekä Terveystalon vastuullisuusstrategiaa ja sen käytännön toteutusta osana yleistä
strategiaa. Hallitus on käsitellyt Terveystalon Environmental, Social and Governance (ESG) -tiekarttaa, suunnitelmia ja
kaksoisolennaisuusanalyysissä olennaisiksi määriteltyihin vastuullisuusteemoihin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Hallitus on
myös käsitellyt ja tarkastellut Terveystalon kestävyysteemoihin liittyviä mittareita ja niissä edistymistä. Myös riskienhallinta, Terveystalon
ympäristöjärjestelmä sekä tietoturva ja sen riskienhallinta ovat olleet vuoden aikana hallituksen agendalla. Lisäksi hallitukselle järjestettiin
vastuullisuusraportointiin ja varmennukseen liittyvää koulutusta.
Hallitus on perustanut hallitustyön tehostamiseksi kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan. Valiokunnille on
laadittu kirjalliset työjärjestykset, joissa määritellään valiokuntien tehtävät. Tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu muun muassa hallituksen
avustaminen sen taloudelliseen raportointiprosessiin, tilintarkastukseen, kestävyysraportointiprosessiin ja varmentamiseen liittyvien
valvontavelvollisuuksien täyttämisessä ja seurannassa sekä raportointiin, sisäiseen valvontaan, sisäiseen tarkastukseen ja riskienhallintaan
liittyvien asioiden valvonnassa. Tarkastusvaliokunta seuraa ja arvioi yhtiön taloudellista ja kestävyysraportointijärjestelmää sekä
tilinpäätösten, muiden taloudellisten raporttien ja vastuullisuusraporttien laatua ja eheyttä. Tarkastusvaliokunta seuraa myös tilinpäätöksen
ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta sekä kestävyysraportin varmentamista. Tarkastusvaliokunta myös arvioi ulkoisen
tilintarkastajan ja kestävyys raportin varmentajan pätevyyttä ja riippumattomuutta, valmistelee tilintarkastajan ja varmentajan valintaa
koskevan päätösehdotuksen sekä valvoo lakien ja määräysten noudattamista. Lisäksi tarkastusvaliokunta seuraa ja arvioi yhtiön sisäisen
valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta ja arvioi sisäisen tarkastuksen toimintaa. Hallituksen
palkitsemisvaliokunta puolestaan avustaa hallitusta muun muassa palkitsemiseen liittyvien asioiden valmistelussa. Palkitsemisvaliokunta
muun muassa valmistelee toimielinten palkitsemispolitiikan ja -raportin, valmistelee ja arvioi toimitusjohtajan ja toimitusjohtajalle suoraan
raportoivien muiden johtoryhmän jäsenten palkitsemista ja valmistelee lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinsuunnitelmat.
Palkitsemisvaliokunta valmistelee toimitusjohtajan ja muiden suoraan toimitusjohtajalle raportoivien johtoryhmän jäsenten nimitysasiat.
Valiokunnat käsittelevät vastuullisuusasioita aina, kun olennaisia asioita on tiedotettavana tai päätettävänä. Tarkastusvaliokunta on vuoden
2024 aikana käsitellyt erityisesti Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) -kestävyysraportointidirektiivin tuomia
raportointivaatimuksia, Terveystalon raportointivalmiutta sekä CSRD:n mukaisen varmennuksen prosessia. Palkitsemisvaliokunta on vuoden
aikana valmistellut toimitusjohtajan ja toimitusjohtajalle suoraan raportoivien muiden johtoryhmän jäsenten lyhyen ja pitkän aikavälin
kannustinsuunnitelmia. Kannustinsuunnitelmien tavoitteena on muun muassa ohjata tulosta kunkin vuoden keskeisiin strategisiin
painopisteisiin perustuvien konsernitason ja yksilöllisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja tiettyjen konsernitavoitteiden suuntaan.
Valmistellessaan lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinsuunnitelmia palkitsemisvaliokunta arvioi suunnitelmien kannalta relevantteja
mittareita ja tulostavoitteita, joita käytetään palkitsemisen tuloskriteereinä. Nämä mittarit voivat liittyä kestävyyteen tai muihin aiheisiin.
Valiokunnat raportoivat toiminnastaan hallitukselle säännöllisesti.
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä
32
Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa ja toteuttaa yhtiön strategiaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti,
vastaa hallituksen hyväksymien toimenpiteiden toteutuksesta ja valvoo strategisesti tärkeiden toimenpiteiden valmistelua. Täten
Terveystalon toimitusjohtaja vastaa yhdessä muun johtoryhmän kanssa myös yhtiön vastuullisuusagendan onnistuneesta
implementoinnista. Toimitusjohtaja varmistaa, että yhtiön johto on riittävällä tavalla järjestetty ja että yhtiön kirjanpito on lain mukainen.
Terveystalon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan politiikan mukaisesti toimitusjohtaja vastaa myös Terveystalo -konsernin riskienhallinnan
organisoimisesta sekä seuraa ja ohjaa ylintä johtoa riskienhallinnassa. Toimitusjohtaja käsittelee vastuullisuuteen liittyviä riskejä osana
yhtiön yleistä riskienhallintaa. Toimitusjohtaja varmistaa myös, että yhtiön hallinto ja varainhoito on järjestetty asianmukaisesti.
Toimitusjohtaja toimii Terveystalon johtoryhmän puheenjohtajana. Terveystalon toimitusjohtajana on joulukuusta 2019 alkaen toiminut
Ville Iho. Toimitusjohtajan tarkempi esittely löytyy Terveystalon hallinto- ja ohjausjärjestelmästä laaditusta selvityksestä.
Johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa muun muassa yhtiön strategiaan, liiketoimintasuunnitelmiin, periaatepäätöksiin ja muihin merkittäviin
aiheisiin liittyvien asioiden valmistelussa ja toteutuksessa. Terveystalon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan politiikan mukaisesti
johtoryhmä toimii toimitusjohtajan tukena riskienhallinnan toteuttamisessa, riskien seurannassa ja arvioinnissa sekä vastaa
vastuualueellaan riskeihin liittyvien toimenpiteiden toimeenpanosta. Kestävyysriskejä arvioidaan osana Terveystalo -konsernin yleistä
riskienhallintaa. Riskienhallinnan tarkoituksena on tukea liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista tukemalla perusteltua päätöksentekoa
sekä varmistaa asiakaslupauksen täyttyminen, potilas- ja työturvallisuus, toiminnan korkea laatu, tuloskehitys, liiketoiminnan jatkuvuus,
yrityksen hyvä julkisuuskuva ja yhteiskuntavastuullisuus. Riskienhallinta kuuluu olennaisesti Terveystalo -konsernin suunnitteluprosesseihin
ja seuranta- ja raportointimenettelyihin, ja riskinottoa suhteessa riskinkantokykyyn arvioidaan erityisesti strategiakäsittelyn yhteydessä sekä
päätettäessä konsernin kannalta merkittävistä liiketoimintahankkeista ja investoinneista. Riskienhallinta on kiinteä osa johtamista, joka
edesauttaa strategista kehitystä ja auttaa johtoa tekemään tietoisia valintoja, asettamaan toimenpiteitä tärkeysjärjestykseen, ottamaan
huomioon mahdollisuuksia ja epävarmuustekijöitä sekä niiden vaikutuksia ja erottamaan vaihtoehtoiset toimintatavat. Kuten edellä on
todettu, konsernin johto osallistuu myös sisäisen valvonnan toteuttamiseen.
Terveystalon vastuullisuuden johtamismallin mukaisesti johtoryhmä tarkastelee konsernin vastuullisuuden lähestymistapaa, sitoumuksia,
investointeja ja tavoitteita , ja päättää niiden viemisestä hallituksen lopullisesti hyväksyttäv äksi. Johtoryhmä seuraa kestävyyteen liittyvissä
tavoitteissa, sitoumuksissa ja etenemissuunnitelmassa edistymistä ja vastaa siitä, että kestävyyteen liittyvät sitoumukset integroidaan osana
strategiaprosessia konsernin yleiseen strategiaan ja toimintaan. Johtoryhmä tarkastelee konsernin vastuullisuuteen liittyviä politiikkoja ja
ohjeita, ja vie niistä keskeisimmät hallituksen hyväksyttäväksi . Toimitusjohtajalla ja tietyillä johtoryhmän jäsenillä on myös oikeus hyväksy ä
omaan toimivaltaansa kuuluvia politiikkoja ja ohjeita. Terveystalon johto ja esihenkilöt ovat vastuussa Terveystalon eettisten ohjeiden
viestinnästä ja jalkauttamisesta sekä niiden noudattamisen valvonnasta. Toimitusjohtaja raportoi tehtävässään Terveystalo Oyj:n
hallitukselle ja muu johtoryhmä toimitusjohtajalle.
Vastuullisuusjohtaja, joka raportoi tehtävässään talousjohtajalle, käsittelee vastuullisuuteen liittyviä asioita talousjohtajan ja
toimitusjohtajan kanssa säännöllisesti ja lisäksi tarpeen mukaan, kun olennaisia asioita on tiedotettavana tai päätettävänä. Vastuullisuuteen
liittyvät asiat ovat säännöllisesti myös johtoryhmän agendalla. Vuoden 2024 aikana toimitusjohtaja ja johtoryhmä ovat käsitelleet erityisesti
Terveystalon vastuullisuusstrategiaa ja sen käytännön toteutusta osana yleistä strategiaa sekä vastuullisuuden johtamista Ter veystalossa.
33
Muut vastuullisuusteemojen johtamiseen liittyvät vastuut
Terveystalon laadun ohjausryhmä ja lääketieteellinen foorumi vastaavat laadun ja potilasturvallisuuden varmistamisesta ja kehittämisestä.
Laatujohtaja johtaa laadun ohjausryhmää, joka vastaa strategisten painopisteiden mukaisesti Terveystalon laatujärjestelmän kehittämisestä
laatutavoitteiden ja tuloksien saavuttamiseksi. Terveystalon lääketieteellinen johto vastaa toiminnan lainmukaisuudesta, palvelujen
lääketieteellisestä sisällöstä, hoidon vaikuttavuuden seurannasta ja potilasturvallisuudesta. Johtava ylilääkäri johtaa lääketieteellistä
foorumia, joka käsittelee merkittävimmät linjauksia vaativat lääketieteelliset asiat. Laadun ohjausryhmän sekä lääketieteellisen foorumin
lisäksi laadun ja potilasturvallisuuden varmistamista ja kehittämistä konsernitasolla ohjaavat tietosuojaryhmä, turvallisuusryhmä ja
potilasturvallisuusryhmä. Sisäinen valvonta on integroitu osaksi Terveystalon johtamis- ja raportointijärjestelmää. Ympäristöjärjestelmän
mukaisesta toiminnasta vastaa laatujohtaja, joka raportoi johtavalle ylilääkärille . Ympäristöjärjestelmän tavoitteiden toteutumista seuraa
ympäristöjärjestelmän ohjausryhmä ja operatiivisesta toiminnasta vastaa operatiivinen ryhmä.
Vuoden 2025 alussa laadun ohjausryhmä muuttui ESG:n ja laadun ohjausryhmäksi, joka seuraa vastuullisuuteen liittyvää kehitystä ja
sääntelyä sekä ohjaa ja tukee laadun ja vastuullisuuden strategiaa konsernissa. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii laatujohtaja ja
varapuheenjohtajana vastuullisuusjohtaja. Ohjausryhmän tehtävät on määritelty Terveystalon vastuullisuuden johtamismallissa.
Ohjausryhmä tukee organisaatiota vastuullisuus- ja laatutavoitteiden ja mittareiden asettamisessa sekä hallituksen asettaman tavoitetason,
sitoumusten ja tavoitteiden saavuttamisessa. Ohjausryhmä määrittelee vastuullisuuden ja laadun päämittarit ja tavoitteet, ja arvioi laatu- ja
vastuullisuuspolitiikat sekä niiden päivitykset johtoryhmän/hallituksen hyväksyntää varten. Ryhmä seuraa tavoitteiden toteutumista vuoden
aikana ja varmistaa tarvittavien analyysien ja korjaavien toimenpiteiden toteutumisen konsernitasolla. Ohjausryhmä raportoi johtoryhmälle
vuosineljänneksittäin.
Terveystalon henkilöstöjohtamisesta ja sen kehittämisestä vastaa henkilöstöjohtaja, joka on konsernin johtoryhmän jäsen ja raportoi
toimitusjohtajalle.
Terveystalo -konsernissa on lainsäädännön edellyttämä tietosuojavastaava, joka toimii tehtävässään tietosuoja-asetuksen mukaisissa
tehtävissä ja raportoi lakisääteisesti suoraan konsernin johdolle. Ruotsissa Feelgoodilla on oma tietosuojavastaava. Päivittäisestä
tietoturvajohtamisesta vastaa konsernin tietoturvajohtaja, joka raportoi tietoturvasta ja digitaalisista palveluista vastaavalle konsernin
johtoryhmän jäsenelle. Lisäksi Terveystalossa toimii tietosuojan ja tietoturvan työryhmiä, jotka käsittelevät ja seuraavat tietosuojaan ja
tietoturvaan liittyviä asioita sekä kehittävät tietosuoja- ja tietoturvatoimintaa. Työryhmissä on edustettuna niiden vastuualueiden kannalta
olennaiset sidosryhmät Terveystalon organisaatiosta.
Terveystalon compliance-toiminto vastaa compliance-ohjelmien ja niihin kuuluvien politiikkojen laatimisesta ja päivittämisestä. Compliance-
toiminnon vastuualueelle kuuluvat myös eettisten ohjeiden noudattamiseen liittyvät tutkinnat sekä prosessikehitystyö. Compliance-
toiminto raportoi vuosittain Terveystalo Oyj:n hallitukselle olennaisimmista compliance-teemoista ja tavoitteista sekä säännöllisesti
konsernin johdolle. Terveystalon johto ja esihenkilöt ovat vastuussa hallituksen hyväksymien eettisten ohjeiden viestinnästä ja
jalkauttamisesta sekä niiden noudattamisen valvonnasta. Terveystalon Laki & Compliance -osasto tukee eettisiin ohjeisiin liittyvissä
kysymyksissä ja kouluttaa henkilöstöä aiheesta. Compliance-toiminto kouluttaa henkilöstöä ja johtoa myös räätälöidyistä compliance-
teemoista, kuten Terveystalon ilmoituskanavan käytöstä ja siihen liittyvistä vaatimuksista.
Hallituksen kokoonpano
Terveystalo Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan varsinaista jäsentä. Vuonna
2024 hallitukseen on kuulunut seitsemän jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen
päättyessä. 26.3.2024 saakka hallituksessa toimivat vuoden 2023 varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti Kari Kauniskangas
(puheenjohtaja), Matts Rosenberg, Sofia Hasselberg, Ari Lehtoranta, Carola Lemne, Kristian Pullola ja Katri Viippola. 26.3.2024 järjestetyssä
yhtiön varsinaisessa yhtiökokou ksessa hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Kari Kauniskangas (puheenjohtaja), Matts Rosenberg, Sofia
Hasselberg, Ari Lehtoranta, Carola Lemne ja Kristian Pullola. Uudeksi jäseneksi valittiin Teija Sarajärvi. Jäsenistössä ei ole työntekijöiden
edustajaa. Hallituksen jäsenten esittelyt löytyvät Terveystalon hallinto- ja ohjausjärjestelmästä laaditusta selvityksestä.
Hallituksen jäseneksi valittavalla on oltava tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen.
Yhtiössä on laadittu hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet, ja tilikaudella 2024 sovellettujen periaatteiden mukaisesti
hallituksen monimuotoisuutta arvioitiin useasta näkökulmasta, mukaan lukien ikä ja sukupuoli sekä koulutus- ja ammatillinen tausta.
Terveystalo pitää monimuotoisuuden toteutumista hallituksessa keskeisenä tekijänä, joka tukee yhtiön liiketoimintaa ja sen kehittämistä
34
sekä lisäksi yhtiötä sen strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Hallitustyö edellyttää ymmärrystä kulttuurien, arvojen ja liiketoiminnan
tapojen eroista. Hallituksen rakennetta, kokoa, kokoonpanoa, monimuotoisuutta ja seuraajatarpeita arvioidaan vuosittain, mukaan lukien
se, edustaako hallitus asianmukaista kokemusta, monipuolista liiketoimintaosaamista ja -taitoja, riippumattomuutta ja muita tarpeellisia
ominaisuuksia. Hallituksen kokoonpanoa suunniteltaessa osakkeenomistajien nimitystoimikunta arvioi hallituksen kokoonpanoa yhtiön
nykyisen ja tulevan liiketoiminnan tarpeiden näkökulmasta ja ottaa huomioon hallituksen monimuotoisuuden.
Terveystalon kaksoisolennaisuusanalyysin pohjalta vahvistettiin yhtiölle olennaiset kestävyysteemat, joita ovat oma työvoima, kuluttajat ja
loppukäyttäjät sekä hyvä hallintotapa / liiketoiminnan harjoittaminen. Terveystalo Oyj:n hallituksen jäsenet edustavat osaamista muun
muassa terveydenhuollon toimialasta ja liiketoiminnan harjoittamisesta yhtiön kohdemarkkinoilla (Suomi, Ruotsi). Hallitukseen kuuluu myös
jäseniä, jotka ovat koulutukseltaan lääkäreitä. Hallituksen jäsenillä on kokemusta useilta eri toimialoilta ja laaja-alaisesti erilaisista
johtotehtävistä eri asiakasryhmiä palvelevissa yhtiöissä. He edustavat liiketoiminnan harjoittamiseen ja hyvään hallintotapaan liittyvää
osaamista muun muassa strategisesta johtamisesta, taloudellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta sekä liiketoimintaetiikasta ja
vaatimustenmukaisuudesta. Hallituksen jäsenistössä on lisäksi osaamista kestävään kehitykseen (ESG) liittyvistä aiheista sekä
henkilöstöjohtamisesta ja työturvallisuudesta. Hallitus ja sen valiokunnat voivat hyödyntää työssään myös ulkopuolisia oikeudellisia,
taloudellisia, vastuullisuuteen liittyviä tai muita neuvonantajia tarpeelliseksi katsomassaan laajuudessa.
Terveystalo Oyj:n 26.3.2024 saakka toimineen hallituksen jäsenten ikäjakauma oli 26.3.2024 40–65 vuotta. Hallituksen jäsenistä kolme (43
prosenttia) oli 30–49-vuotiaita ja neljä (57 prosenttia) 50-vuotiaita tai vanhempia. 26.3.2024 järjestetyn varsinaisen yhtiökokouksen
valitseman uuden hallituksen ikäjakauma oli 31.12.2024 41–66 vuotta. Hallituksen jäsenistä kaksi (29 prosenttia) oli 30–49-vuotiaita ja viisi
(71 prosenttia) 50-vuotiaita tai vanhempia.
26.3.2024 saakka toimineen hallituksen jäsenistä kolme (43 prosenttia) oli naisia ja neljä (57 prosenttia) miehiä. Myös 26.3.2024 eteenpäin
toimineen hallituksen jäsenistä kolme (43 prosenttia) oli naisia ja neljä (57 prosenttia) miehiä. Keskimäärin vuoden aikana hallituksen
jäsenistä 43 prosenttia oli naisia ja 57 prosenttia miehiä. Sekä 26.3.2024 saakka toimineen, että tästä eteenpäin toimineen hallituksen
jäsenistä kaksi (29 prosenttia) tuli Suomen ulkopuolelta.
Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan vuosittain Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaiseman hallinnointikoodin mukaisesti.
Valmistellessaan hallituksen kokoonpanoa koskevaa ehdotustaan osakkeenomistajien nimitystoimikunnan on huomioitava
hallinnointikoodin mukaiset riippumattomuusvaatimukset, hallinnointikoodin mukaisesti laaditut hallituksen toiminnan arvioinnin tulokset,
hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet sekä muut soveltuvat määräykset ja sääntely. Kaikki 31.12.2024 hallitukseen kuuluvat
hallituksen jäsenet (100 prosenttia) ovat hallituksen arvion mukaan riippumattomia yhtiöstä. Kuusi seitsemästä jäsenestä (86 prosenttia) on
lisäksi riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.
GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
Hallituksen palkitseminen
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee ja tarkastaa Terveystalo Oyj:n toimielinten palkitsemispolitiikassa määritellyt hallituksen
jäseniä koskevat palkitsemisperiaatteet. Lisäksi osakkeenomistajien nimitystoimikunta laatii vuosittain hallituksen jäseniä koskevan
palkitsemisehdotuksen. Ehdotuksen tulee perustua Terveystalo Oyj:n toimielinten palkitsemispolitiikassa määriteltyihin periaatteisiin.
Lopullisen päätöksen hallituksen jäsenten palkitsemisesta tekee yhtiökokous.
Vuonna 2024 hallituksen palkitseminen koostui vuosipalkkiosta ja kokouspalkkioista, minkä lisäksi hallituksen jäsenillä oli oikeus saada
korvausta työhönsä liittyvistä kohtuullisista matkakuluista. Vuosipalkkio maksetaan joko osin Terveystalon osakkeina ja osin rahana tai
kokonaan rahana. Terveystalon 26.3.2024 järjestetty varsinainen yhtiökokous päätti, että varsinaisesta yhtiökokouksesta alkavana
toimikautena hallituksen vuosipalkkio maksetaan yhtiön osakkeiden ja rahaosuuden yhdistelmänä siten, että vuosipalkkiosta 40 prosenttia
maksetaan markkinoilta julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan hallituksen jäsenten lukuun hankittavina yhtiön osakkeina ja 60
prosenttia maksetaan rahana. Varsinainen yhtiökokous päätti, että hallituksen kokouspalkkiot maksetaan rahana. Vuonna 2024 hallituksen
palkitseminen ei perustunut kestävyyteen liittyvään suorituskykyyn.
Toimitusjohtajan palkitseminen
35
Hallituksen palkitsemisvaliokunta valmistelee toimitusjohtajan palkitsemista koskevat ehdotukset hallitukselle. Hallitus tarkastaa ja
hyväksyy Terveystalo Oyj:n toimielinten palkitsemispolitiikassa määritellyt toimitusjohtajan palkitsemisperiaatteet hallituksen
palkitsemisvaliokunnan suorittaman valmistelutyön pohjalta sekä päättää toimitusjohtajan palkasta , kannustinohjelmista ja niihin liittyvistä
tavoitteista hallituksen palkitsemisvaliokunnan suorittaman valmistelutyön pohjalta. Hallitus päättää myös kaikista osakepohjaisista
kannustinohjelmista palkitsemisvaliokunnan valmistelutyön pohjalta.
Toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen koostui vuonna 2024 kiinteästä ja muuttuvista osista. Kiinteä osa sisältää peruspalkan, etuudet ja
vakuutukset. Peruspalkka tarjoaa ydinkorvauksen tehtävästä ja siinä otetaan huomioon useita osatekijöitä, kuten yksilön henkilökohtainen
suoritustaso ja panos liiketoiminnalle, yksilön osaaminen ja kokemus, sisäiset palkkatasot ja ulkoinen markkinatilanne. Peruspalkkaa
tarkistetaan vuosittain. Verotettavat etuudet, Terveystalon tavanomaiset henkilöstöedut ja muut vastaavat etuudet sisältyvät
peruspalkkaan. Vakuutukset sisälsivät vuonna 2024 muun muassa vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen, matkavakuutuksen ja johdon
vastuuvakuutuksen. Hallituksella on mahdollisuus päättää maksuperusteisesta lisäeläkkeestä paikallisen markkinakäytännön mukaisesti.
Toimitusjohtajan palkitsemisen muuttuvat osat koostuvat lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimista. Lyhyen aikavälin kannustimien
tavoitteena on ohjata lyhyen aikavälin tulosta kunkin vuoden keskeisiin strategisiin painopisteisiin perustuvien konsernitason ja yksilöllisten
tavoitteiden saavuttamiseksi. Tulosta mitataan yhden vuoden ajanjaksolla, ja mahdolliset palkkiot maksetaan seuraavana vuonna. Hallitus
asettaa vuosittain tuloskriteerit tilikauden keskeisten painopisteiden perusteella. Kriteerit voivat sisältää sekä taloudellisia että ei-
taloudellisia kriteerejä. Ansaintajakson päätyttyä hallitus vahvistaa kriteerien saavuttamisen ja päättää palkkion suuruudesta. Viimeksi
Terveystalon 26.3.2024 järjestetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellyn toimielinten palkitsemispolitiikan mukaisesti kannustimen
määrä suorituksen enimmäistasolla sai olla enintään 150 prosenttia vuotuisesta peruspalkasta.
Vuosina 2023 ja 2024 eNPS-mittari oli yksi toimitusjohtajan lyhyen aikavälin tulostavoitteisiin liittyvistä mittareista. eNPS-mittari eli
henkilöstösuositteluindeksi kertoo, kuinka suuri osa Terveystalon henkilöstöstä ja ammatinharjoittajista suosittelisi Terveystaloa
työntekopaikkana muille. Vuonna 2024 toimitusjohtajalle maksettu, vuoden 2023 toteumaan perustuva lyhyen aikavälin kannustin perustui
20 prosentin painoarvolla eNPS-mittariin, jonka tavoitetaso oli sidottu Terveystalon tavoitetasoon. Vuonna 2023 toimitusjohtajan
tulostavoitteet eivät sisältäneet muita kestävyyteen liittyvään suorituskykyyn liittyviä mittareita kuin eNPS-mittarin. Muut lyhyen aikavälin
kannustimen määrään vaikuttava t mittarit olivat oikaistu EBITA ja vuonna 2022 aloitetun tulosparannusohjelman eteneminen. Vuonna 2024
toimitusjohtajan lyhyen aikavälin kannustin perustui 10 prosentin painoarvolla eNPS-mittariin, jonka tavoitetaso oli sidottu Terveystalon
tavoitetasoon. Toinen kestävyyteen liittyvään suorituskykyyn liittyvä mittari oli vuonna 2024 lääketieteellistä laatua kuvaava PEI-mittari
(Patient Enablement Instrument), joka mittaa asiakkaan valmiuksia toimia sairautensa kanssa vastaanoton jälkeen. Vuonna 2024
toimitusjohtajan lyhyen aikavälin kannustin perustui 10 prosentin painoarvolla PEI-mittariin, jonka tavoitetaso määritellään
kannustinohjelmassa. Kolmas lyhyen aikavälin kannustimen määrään vaikuttava mittari oli vuonna 2024 oikaistu EBITA. Vuoden 2024 lyhyen
aikavälin kannustin maksetaan vuonna 2025.
Hallitus päättää vuosittain johdon pitkän aikavälin palkkio-ohjelman osallistujat, mittarit, mittareiden tavoitetasot ja
ansaintamahdollisuudet. Pitkän aikavälin kannustimien tavoitteena on ohjata pitkän aikavälin tulosta tiettyjen konsernitavoitteiden
suuntaan sekä sitouttaa toimitusjohtaja yritykseen ja sovittaa yhteen toimitusjohtajan ja osakkeenomistajien edut. Johdon pitkän aikavälin
osakepalkkio-ohjelmat eivät vuonna 2024 sisältäneet kestävyyteen liittyvään suorituskykyyn liittyviä mittareita. Ansaintajaksoilla 2022–
2024, 2023–2025 ja 2024–2026 osakepohjaisten pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien ansaintakriteereinä ovat toimitusjohtajan osalta
yhtiön osakkeen kokonaistuoton (Total Shareholder Return (TSR)) absoluuttinen sekä suhteellinen kehitys.
36
GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
Alla olevassa taulukossa ja siinä esitetyissä viittauksissa on kuvattu Terveystalon nykytila haitallisten ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutusten
tunnistamisen, arvioinnin, mitigoinnin ja tulosten seurannan ja viestinnän osalta. Prosessia tullaan kehittämään hankintaketjun osalta
vuonna 2025.
DUE DILIGENCE -PROSESSIN KESKEISET OSATEKIJÄT
KOHDAT KESTÄVYYS RAPORTISSA
a)
Due Diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon,
strategiaan ja liiketoimintamalliin
ESRS 2 GOV-2, ESRS 2 GOV-3, ESRS 2 SBM-3
b)
Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien
kanssa kaikissa prosessin keskeisissä vaiheissa
ESRS 2 GOV-2, ESRS 2 SBM-2, ESRS 2 IRO-1, ESRS S1-2, ESRS S4-
2
c)
Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi
ESRS 2 IRO-1, ESRS 2 SBM-3, ESRS S1-3, ESRS S1-4, ESRS S4-3,
ESRS S4-4
d)
Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä
ESRS 2 GOV-2, ESRS S1-4, ESRS S1-5, ESRS S4-4, ESRS S4-5
Terveystalo toteutti loppuvuonna 2024 koko arvoketjua koskevan ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin. Vaikutusten arvioinnin
pohjalta muodostettu Terveystalon ihmisoikeuspolitiikka tuli voimaan tammikuussa 2025. Tunnistetut mahdolliset haitalliset
vaikutukset huomioidaan kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksessä vuonna 2025 sekä due diligence -prosessien kehityksessä
vuoden 2025 aikana.
GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta
Kestävyysraportointiprosessiin liittyvän sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että Terveystalo -konsernin kestävyysraportointi on
luotettavaa ja että kestävyys raportissa raportoidut tiedot on laadittu Terveystalon soveltamien laskenta- ja laadintaperiaatteiden
mukaisesti. Sisäisen valvonnan perustana on Terveystalon riskienhallintajärjestelmä sekä yhtiön liiketoimintakulttuuri ja sen mukaiset
toimintatavat. Kestävyysraportoinnissa noudatetaan Terveystalon konsernitasoisia lakisääteisen raportoinnin, riskienhallinnan ja sisäisen
valvonnan periaatteita ja prosesseja. Kestävyysraportoinnin sisäinen valvonta perustuu riskien tunnistamiseen, analysointiin ja valvonnan
kohdistamiseen olennaisimpiin tunnistettuihin riskeihin sekä sisäisen valvonnan parhaisiin käytäntöihin. Riskejä priorisoidaan niiden
painotetun vakavuuden ja toteutumisen todennäköisyyden perusteella.
Kestävyysraportointi on keskitetty yhtiön talousfunktioon sijoittajasuhde- ja vastuullisuusjohtajan alle.
Kestävyysraportoinnin tunnistetut keskeiset riskit ovat raportoitavan tiedon oikeellisuus ja kattavuus. Varmistaakseen raportoitavan tiedon
oikeellisuuden ja kattavuuden Terveystalo on määrittänyt ja ottanut käyttöön kestävyysraportoinnin hallintomallin, joka määrittää roolit ja
vastuut kestävyysraportoinnille. Raportoitavien aihealueiden sisältöomistajat vastaavat siitä, että Terveystalon prosessiympäristö pystyy
tuottamaan tarvittavan raportoitavan tiedon. Sisällöllinen vastuu tiedon oikeellisuudesta sekä vastuu raportoinnin aikataulujen
noudattamisesta ja tietojen toimittamisesta sijoittajasuhde- ja vastuullisuustiimille on raportoinnin hallintomallissa määritellyillä sisältö- ja
dataomistajilla eli konsernitoiminnoissa
–
–
Raportoitavan sisällön oikeellisuutta varmistamaan on otettu käyttöön sisäisiä kontrolleja ja raportoinnin hallintomallissa on nimetty ESG-
controller, jonka tehtävänä on varmistaa tiedon oikeellisuus ja laadintaperiaatteiden noudattaminen . Kestävyysraportointia ja siihen liittyviä
havaintoja käsiteltiin vuonna 2024 yhtiön tarkastusvaliokunnan kokouksissa yhteensä viisi kertaa .
37
Strategia
SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
Terveystalo lla on keskeinen rooli Suomen terveydenhuol lon uudistamisessa, sairauksien ennaltaehkäisyssä ja ihmisten hyvinvoinnin
edistämisessä.
Terveystalo tarjoaa ennaltaehkäisevien työterveyspalveluiden lisäksi laaja-alaisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon,
diagnostiikan, sekä päiväkirurgian palveluita, mukaan lukien yleis- ja erikoislääkäripalvelut ja kuvantamis- ja laboratoriotutkimukset. Lisäksi
yhtiö tarjoaa vaativaa kirurgiaa, hyvinvointipalveluita, suunterveyden palveluita, julkisen terveydenhuollon ulkoistuspalveluita,
terveydenhuollon henkilöstöpalveluita sekä kuntoutus - ja lastensuojelupalveluita.
Palveluja tarjotaan sekä digitaalisesti että Terveystalon noin 360 toimipisteessä eri puolilla Suomea, mukaan lukien 18 sairaalayksikköä ja 31
hammaslääkäriasemaa. Terveystalolla oli vuonna 2024 yhteensä noin 1,2 (1,2) miljoonaa asiakasta, 7,6 (7,6) miljoonaa asiakaskäyntiä
Suomessa ja yhteensä 1,7 (1,8) miljoonaa työterveyspalveluiden loppuasiakasta Pohjoismaissa.
Terveystalon digitaalisilla kanavilla on yli 2,6 miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää. Terveystalo tarjoaa työterveyspalveluja yli 26 000
yritykselle ja organisaatiolle Suomessa, joilla on noin 744 000 työterveyden piiriin kuuluvaa työntekijää.
Ruotsissa Terveystalo tarjoaa työterveyden, organisaatioiden johtamisen konsultoinnin sekä riippuvuuksien ehkäisyn ja kuntoutuksen
palveluita yritysasiakkailleen. Terveystalolla on Ruotsissa yli 800 ammattilaista, jotka palvelevat asiakkaita digitaalisesti ja henkilökohtaisesti
noin 140 toimipisteessä. Terveystalo palvelee Ruotsissa noin 8 000 yritysasiakasta, joilla on noin miljoona työterveyden piiriin kuuluvaa
työntekijää. Terveystalon asiakasryhmät sekä palvelutarjoama on kuvattu tarkemmin S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät -osiossa sivuilla 82–
84.
Terveystalon palvelutarjonta on jaettu kolmeen liiketoiminta -alueeseen; Terveydenhuoltopalvelut, Portfolioliiketoiminnot ja Ruotsi, jotka
ovat myös Terveystalon raportointisegmentit. Liiketoiminta-alueiden merkittävät liiketoimintaa koskevat tapahtumat ja taloudellinen
kehitys raportointivuodelta on esitetty hallituksen toimintakertomuksen osiossa Liiketoiminta -alueet sivulla 13–16.
Terveystalon missiona on taistella terveemmän elämän puolesta. Terveystalon arvot – kaiken keskellä ihminen, lääketiede luotsaa ja
terveydenhuollon uudistaja – ovat Terveystalon kaiken toiminnan perusta. Terveystalon toiminnan merkittävin positiivinen
kestävyysvaikutus syntyy sujuvan, välittävän ja vaikuttavan integroidun hoidon tarjoamisesta asiakkailleen, mikä on myös Terveystalon
strategian ydin. Terveystalon strategian mukaan integroitu hoito tarkoittaa, että Terveystalossa ymmärretään asiakkaita ja heidän
tarpeitaan, ennaltaehkäistään ja hallitaan terveysriskejä, ohjataan asiakas oikean palvelun ja hoidon piiriin, huolehditaan potilaasta koko
hoitopolun ajan, tehdään yhteistyötä moniammatillisina tiimeinä ja mitataan ja parannetaan hoidon vaikuttavuutta . Integroidun hoidon
malli tähtää positiiviseen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen , mikä voi näkyä muun muassa sairauksien ennaltaehkäisynä, nopeana hoitoon
pääsynä, sujuvina hoitopolkuina sekä hyvinä hoitotuloksina. Laadukas, integroituun hoitoon perustuva työterveyshuolto on vaikuttavaa , kun
se edistää työntekijöiden terveyttä, työkykyä ja hyvinvointia tehokkaasti ja mitattavin tuloksin. Vaikuttavuus näkyy esimerkiksi vähentyneinä
sairauspoissaoloina, parempana työkykynä ja tuottavuutena sekä työhyvinvoinnin lisääntymisenä, mikä vähentää ennenaikaisia
eläköitymisiä sekä säästää asiakasyritysten kustannuksia.
Terveystalon digitaalisilla ratkaisuilla on keskeinen rooli integroiduissa hoitopoluissa ja niiden kehittämisessä. Digitaaliset ratkaisut
edesauttavat takaamaan Terveystalon ammattilaisten sujuvan työnteon, asiakkaiden parhaan hoidon ja sairauksien ennaltaehkäisyn sekä
auttavat ratkaisemaan toimialan hoitovajetta. Terveystalo hyödyntää dataa terveysriskien tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä sekä oikean
hoidon valinnassa. Hoidon kokonaiskapasiteettia pyritään kasvattamaan digiratkaisujen avulla nopean hoitoon pääsyn mahdollistamiseksi
optimoidussa monikanavaisessa tuotantomallissa. Digityökaluilla pyritään myös sujuvoittamaan ammattilaisen työtä kehittämällä työkaluja
ja prosesseja, moniammatillista yhteistyötä ja toiminnan tuottavuutta. Hoidon jatkuvuutta tuetaan ohjaamalla asiakasta ja ammattilaista
läpi hoitopolun ensimmäisestä kontaktista hoitopolun loppuun asti. Terveystalo mittaa hoidon vaikuttavuutta systemaattisesti ja kehittää
toimintaansa tulosten parantamiseksi. Terveystalo tukee Suomen hyvinvointialueita digitaalisessa muutoksessa tarjoamalla modernit ja
helppokäyttöiset digiratkaisut sekä osaavan palvelutuotannon hyvinvointialueille. Terveystalon asiakkaisiin liittyviä olennaisia
38
kestävyysseikkoja, mukaan lukien osa-alueeseen liittyvät tavoitteet, on kuvattu tarkemmin osiossa S4
–
Kuluttajat ja loppukäyttäjät sivuilla
82–96.
Terveystalo on Suomen suurimpia työnantajia. Vuoden 2024 lopussa Terveystalon Suomen toiminnoissa työskenteli 8 383 (8 950)
työsuhteista työntekijää ja 5 967 (5 987) muuta kuin työsuhteista työntekijää. Ruotsissa Terveystalon tytäryhtiö Feelgoodin palveluksessa oli
770 (874) työsuhteista työntekijää ja 48 (105) muuta kuin työsuhteista työntekijää.
.
Henkilöstömäärän vähenemiseen Suomessa vaikuttivat tulosparannusohjelman toimenpiteet sekä päättyneet ulkoistussopimukset.
Ruotsissa työsuhteisen henkilöstön ja ammatinharjoittajien määrää vähennettiin päättyneiden asiakassopimusten vuoksi osana
tulosparannusohjelmaa.
Pula ammattilaisista hoidon tarpeen kasvaessa väestön ikääntymisen vuoksi on terveydenhuollon suurin haaste. Terveystalon keskeinen
strateginen tavoite onkin varmistaa riittävä sitoutuneiden ja osaavien terveydenhuollon ammattilaisten määrä, jotta Terveystalo voi vastata
kasvavaan kysyntään ja saavuttaa strategiset tavoitte ensa. Terveystalon tavoitteena on olla toimialan paras ja vetovoimaisin
työntekopaikka.
Terveystalon henkilöstöön liittyviä olennaisia kestävyysseikkoja, mukaan lukien osa-alueeseen liittyvät tavoitteet, on kuvattu tarkemmin
osiossa S4
–
Oma työvoima -osiossa sivuilla 64–81.
Terveystalo hankkii vuosittain toimipaikkoihinsa palveluita, materiaaleja ja tarvikkeita noin 4 400 toimittajalta, joista noin 180 suurinta
toimittajaa vastaa noin 80 prosentista hankinnan kokonaiskustannuks ista.
Suurimpia hankintakategorioita ovat ICT-hankinnat, toimitilojen vuokrat ja alihankintapalvelut, kuten laboratoriopalvelut. Terveystalo-
konserni odottaa myös toimittajiensa noudattavan korkeita kestävän liiketoiminnan eettisten, sosiaalisten ja ympäristönäkökohtien sekä
työterveys- ja turvallisuusolosuhteiden standardeja. Terveystalon toimittajiin liittyviä olennaisia kestävyysseikkoja , mukaan lukien osa-
alueeseen liittyvä tavoite, on kuvattu tarkemmin osiossa G1
–
Liiketoiminnan harjoittaminen sivuilla 97–111.
39
SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset
Terveystalolla on yhteiskunnallinen rooli ja sen myötä lukuisia sidosryhmiä, joiden kanssa Terveystalo käy aktiivista vuoropuhelua ja
kehittää toimintaansa sidosryhmäpalautteen perusteella. Keskeisiin sidosryhmiin kuuluvat asiakkaiden, henkilöstön, ammatinharjoittajien,
toimittajien ja omistajien lisäksi viranomaiset ja yhteiskunnalliset päättäjät, jotka vaikuttavat toimialan lainsäädäntöön ja sen valmisteluun.
Muita keskeisiä sidosryhmiä ovat valvovat viranomaiset ja media. Terveystalo on tiiviissä vuorovaikutuksessa myös toimialansa
edunvalvojien kanssa. Avoin vuoropuhelu ja tehokas yhteistyö mahdollistavat ennustettavamman toimintaympäristön kaikille osapuolille.
Sidosryhmien odotuksista ja palautteesta keskustellaan säännöllisesti Terveystalo n johtoryhmässä sekä hallituksessa. Sidosryhmien
näkemyksiä otettiin huomioon vuonna 2023 toteutetussa
kaksoisolennaisuusanalyysissä, jonka pohjalta vahvistettiin Terveystalolle olennaiset kestävyysteemat. Olennaisuusanalyysi on kuvattu
kohdassa Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sivuilla 48–50.
Oheisessa taulukossa kuvataan Terveystalon vuoropuhelua tärkeimpien sidosryhmiensä kanssa sekä sitä, miten heille tärkeät teemat
huomioidaan yhtiön strategiassa ja liiketoimintamallissa.
Sidosryhmä
Vuorovaikutuskanavat /
Sidosryhmien osallistaminen
Sidosryhmän odotukset /
Sidosryhmälle tärkeät teemat
Odotuksiin vastaaminen /
Vaikutus toimintaan,
liiketoimintamalliin ja
strategiaan
Asiakkaat
Fyysiset ja digitaaliset
asiakaskohtaamiset,
verkkopalvelut, palautekyselyt ja
-kanavat, markkinointiviestintä,
sosiaalinen media,
väärinkäytösten ilmoituskanava
(WhistleB) sekä
olennaisuusanalyysi
Hoidon saatavuus, laatu ja
vaikuttavuus
Potilaan tietosuoja- ja turva
Potilasturvallisuus
Toimivat digipalvelut
Terveystalo jatkoi
palveluidensa kehittämistä
lukuisilla eri osa-alueilla ja
pyrki vastaamaan kasvavaan
kysyntään muun muassa
rekrytoimalla uusia
ammattilaisia sekä
kasvattamalla edelleen
digitaalisten palvelujensa
tarjontaa. Terveystalo haluaa
erottautua erinomaisella
asiakaskokemuksella kaikissa
asiakaskohtaamisissa
kanavasta riippumatta.
Terveystalossa
asiakaspalautteita kerätään
systemaattisesti ja asiakkaille
tarjotaan monia eri kanavia
antaa palautetta.
Asiakaspalautteita seurataan
ja raportoidaan
säännöllisesti, ja niitä
käytetään sisäisissä ja
ulkoisissa laatuauditoinneissa
arvioitaessa toteutettuja
toimenpiteitä ja niiden
vaikutuksia. Tämä varmistaa,
että asiakaspalautteet ovat
tehokas työkalu toiminnan
parantamiseksi ja asiakkaiden
tyytyväisyyden lisäämiseksi.
40
Henkilöstö ja
ammatinharjoittajat
Henkilöstöfoorumi,
luottamusmiehet,
luottamusvaltuutetut ja
työsuojeluvaltuutettu,
henkilöstötyytyväisyystutkimuks
et, kehityskeskustelut,
ammatinharjoittajakeskustelut,
henkilökohtainen
kanssakäyminen,
olennaisuusanalyysi, intranet,
uutiskirjeet, koulutukset,
webinaarit, seminaarit ja muut
tapahtumat sekä
väärinkäytösten ilmoituskanava
(WhistleB)
Vastuullinen johtaminen, selkeät
johtamisrakenteet, toimiva
vuorovaikutus, tasa-arvo, hyvä
työilmapiiri ja työolot, osaamisen
kehittäminen, kilpailukykyinen
palkkaus
Terveystalon tavoitteena on
olla toimialan paras ja
vetovoimaisin
työntekopaikka.
Terveystalo vahvistaa
houkuttelevuuttaan
työpaikkana tarjoamalla
ammattilaisille kiinnostavaa
ja merkityksellistä työtä,
kilpailukykyisen palkkauksen,
monipuoliset ura- ja
kehittymismahdollisuudet
sekä varmistamalla, että
ammattilaiset voivat tehdä
työnsä sujuvasti ja keskittyä
olennaiseen.
Tavoitteena on tarjota
inhimillinen ja hyvin toimiva
työympäristö, jossa
ammattilaiset voivat
keskittyä olennaisiin ja
merkityksellisiin tehtäviin.
Vuonna 2024 työntekoa
sujuvoittavien työkalujen ja
prosessien kehittämistä
jatkettiin. Uusia
ammattilaisia rekrytointiin
vastaamaan kasvavaan
kysyntään. Ammattilaisten
koulutuksia ja niiden
tarjontaa kehitettiin ja
monipuolistettiin edelleen.
Henkilöstölle viestittiin
aktiivisesti ajankohtaisista
asioita, kuten strategian
edistymisestä ja siihen
liittyvistä toimenpiteistä.
Omistajat
Avoin ja aktiivinen vuoropuhelu:
säännöllinen ja jatkuva
raportointi pörssitiedotteilla ja
raporteilla, henkilökohtaiset
viestintäkanavat, kuten
tapaamiset sijoittajien ja
analyytikoiden kanssa,
yhtiökokoukset,
olennaisuusanalyysi,
pääomamarkkinapäivät ja muut
tapahtumat.
Sijoittajasuhdetoiminto
koordinoi
sijoittajavuorovaikutusta
Taloudellisen lisäarvon luominen,
läpinäkyvä ja avoin viestintä
strategian toteutuksesta ja
taloudellisesta suorituksesta,
ennustettava liiketoiminnan
kehitys, vastuullinen liiketoiminta
Terveystalo viestii
säännöllisesti ja jatkuvasti
omistajilleen ja sijoittajille
olennaisista asioista, kuten
strategian toteutuksesta,
liiketoiminnan ja
markkinaympäristön
kehityksestä, sekä
taloudellisesta
suoriutumisesta. Omistajien
palaute ja odotukset
huomioidaan strategiaa ja
taloudellisia tavoitteita
päivitettäessä. Terveystalon
41
pyrkimyksenään varmistaa
tasapuolinen tiedonsaanti ja
mahdollisuudet yhtiön johdon
tapaamiseen.
pääomamarkkinapäivässä
joulukuussa 2024 käsiteltiin
muun muassa Terveystalon
toimintaympäristöä,
strategiaa ja pääoma-
allokaation tulevaisuuden
painopisteitä.
Terveystalo osallistui useisiin
ESG-kyselyihin, jotka
palvelevat vastuullista
sijoittamista.
Toimittajat
Toimittajayhteistyö Terveystalon
Supplier Relationship
Management (SRM) -mallin
mukaisesti
Toimittajien itsearviointi
Auditoinnit
Luotettavuus ja taloudellinen
vakaus
Selkeät sopimukset ja maksuehdot
Jatkuvuus ja pitkäaikainen yhteistyö
Avoimuus, viestintä ja
palautteenanto
Vastuullisuus ja eettisyys
Kilpailukykyiset ostomäärät ja -
hinnat
Terveystalon liiketoiminnan
menestyminen ja
kilpailukyvyn ylläpitäminen
edellyttävät tehokasta ja
vastuullista
toimittajayhteistyötä.
Terveystalo odottaa
toimittajiensa noudattavan
korkeita kestävän
liiketoiminnan standardeja
eettisten, sosiaalisten ja
ympäristönäkökohtien sekä
työterveys- ja
turvallisuusolosuhteiden
osalta. Terveystalo -konsernin
toimittajien eettisissä
ohjeissa määritellään
vähimmäisvaatimukset, jotka
kaikkien toimittajien ja
yhteistyökumppaneiden on
täytettävä voidakseen tehdä
liiketoimintaa Terveystalon ja
sen tytäryhtiöiden kanssa.
Kaikkien Terveystalon
sopimustoimittajien sekä
kilpailutuksiin osallistuvien
toimittajien on hyväksyttävä
Terveystalon toimittajien
eettiset ohjeet (Supplier
Code of Conduct).
Toimittajasuhteiden hoidolla
saavutetaan parempi
näkyvyys toimitusketjuun,
parantaen
toimitusvarmuutta,
laadunhallintaa ja
riskienhallintaa, lisäten
näkyvyyttä
kokonaiskustannuksiin sekä
toimitusketjun joustavuutta.
42
Viranomaiset ja
päättäjät
Avoin ja aktiivinen vuoropuhelu,
tapaamiset ja yhteydenpito
suoraan sekä erilaisissa
työryhmissä ja tilaisuuksissa.
Yhteydenpito on
avoimuusrekisterin velvoitteiden
mukaista.
Hyvä yhteistyö ja päätösten
valmistelua helpottava avoin
tiedonsaanti ja vuorovaikutus.
Terveydenhuollon kehittäminen ja
uudistaminen on Terveystalon,
viranomaisten ja päättäjien
yhteinen tavoite.
Terveystalolla on osaamista,
innovointikykyä ja tahtoa
kehittää suomalaista
terveydenhuoltoa, minkä
vuoksi Terveystalo osallistuu
aktiivisesti vuoropuheluun
päättäjien ja viranomaisten
kanssa asian edistämiseksi.
Terveystalo osallistuu
työmarkkina- ja
edunvalvontajärjestöjensä
Hyvinvointiala HALI ry:n,
Lääkäripalveluyritykset ry:n
sekä Terveysteknolog ia ry:n
ja näiden kattojärjestöjen
Elinkeinoelämän keskusliiton
ja Suomen Yrittäjien kautta
yksityisen terveysalan
kannanmuodostukseen ja
vaikuttamiseen. Tämän
lisäksi Terveystalo käy
aktiivista vuoropuhelua
kansallisella tasolla
ministeriöiden, poliittisten
päättäjien ja keskeisten
viranomaisten, kuten Kelan ja
THL:n, kanssa. Terveystalo
vahvisti vuonna 2024 myös
yhteyttään
hyvinvointialueisiin
perustamalla
Terveyskumppani-
organisaation. Siihen kuuluu
muun muassa
hyvinvointialueittaiset
asiakkuusomistajat, joiden
tehtävänä on tunnistaa
alueiden yksilölliset tarpeet
ja tarjota niihin ratkaisuja.
Terveystalolla on erityistä
kyvykkyyttä lisätä
kustannustehokkuutta ja
palvelujen saatavuutta, joita
Suomen sosiaali- ja
terveydenhuollon-
järjestelmässä tarvitaan.
43
SBM 3- Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
Seuraavissa taulukoissa on kuvattu kestävyyteen liittyvät vaikutukset , riskit ja mahdollisuudet, jotka Terveystalo on tunnistanut ja arvioinut
olennaisiksi kaksoisolennaisuusarviointiprosessin tuloksena. Lisätietoja siitä, miten Terveystalo hallitsee vaikutuksiaan ja riskejään on
kuvattu aihekohtaisissa osioissa. Olennaisilla riskeillä tai mahdollisuuksilla ei ollut taloudellisia vaikutuksia yhtiön taloudelliseen asemaan,
tulokseen tai kassavirtoihin tilikaudella. Koska Terveystalo raportoi ensimmäistä kertaa ESRS -standardien mukaisesti, muutoksia
olennaisissa vaikutuksissa, riskeissä ja mahdollisuuksissa vertailukauteen ei ole.
S1 – Oma työvoima
Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Olennainen osa-aihealue
Olennaiset vaikutukset, riskit ja/tai mahdollisuudet
Työolot
Riittävä palkka
Riski (mahdollinen):
on työvoimavaltaista ja palkkauskustannukset
vaikuttavat merkittävästi Terveystalon
kannattavuuteen. Mikäli Terveystalo ei onnistu
houkuttelemaan ja pitämään ammattilaisia
palveluksessaan kohtuullisin ehdoin, voi tämä
johtaa Terveystalon henkilöstö- ja
rekrytointikustannusten kasvuun. Terveystalo
voi myös joutua lakkojen tai muiden
työtaistelutoimenpiteiden kohteeksi, mikä voi
aiheuttaa häiriöitä Terveystalon
liiketoiminnassa. Terveystaloa ja muita
työnantajia edustavat työnantajajärjestöt eivät
välttämättä pysty neuvottelemaan tyydyttäviä
työehtosopimuksia sen jälkeen, kun aiemmat
sopimukset ovat päättyneet. Kireät
työmarkkinat sekä kohonnut inflaatio voivat
aiheuttaa kasvavia paineita henkilöstökuluihin
ja muihin toimintakuluihin.
Työ- ja yksityiselämän tasapaino
Myönteinen vaikutus (tosiasiallinen):
Hyvä työ- ja yksityiselämän tasapaino
tukee henkilöstön hyvinvointia,
tuottavuutta, työtyytyväisyyttä ja työssä
jaksamista. Tasapaino näkyy välillisesti
myös parempina hoitotuloksina ja
asiakaskokemuksina.
Terveys ja turvallisuus
Myönteinen vaikutus (tosiasiallinen):
Henkilöstön terveyden ja turvallisuuden
varmistaminen parantaa työntekijöiden
työkykyä ja työtyytyväisyyttä sekä
vähentää sairauspoissaoloja ja
työtapaturmia. Tällä on positiivinen
vaikutus Terveystalon
työnantajamielikuvaan, työntekijöiden
rekrytointiin, sitoutumiseen sekä
44
välillisesti Terveystalon operatiiviseen ja
taloudelliseen suorituskykyyn.
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille
Koulutus ja taitojen kehittäminen
Myönteinen vaikutus (tosiasiallinen):
Henkilöstön järjestelmällinen ja
liiketoimintalähtöinen kehittäminen,
sujuva työ sekä vastuullinen, hyvä
esihenkilötyö varmistavat Terveystalon
henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin,
mikä puolestaan välittyy asiakkaille
parempana hoitona ja onnistuneena
asiakaskokemuksena.
Yrityskohtaiset aiheet
Tehokkaat työskentelytavat /
Henkilöstöresurssien tehokas hyödyntäminen
Myönteinen vaikutus (tosiasiallinen),
mahdollisuus:
Tehokkailla
työskentelytavoilla sekä työnteon
sujuvuudella on keskeinen positiivinen
vaikutus Terveystalon ammattilaisten
hyvinvointiin, motivaatioon ja
sitoutumiseen sekä välillisesti
Terveystalon toimintaan sekä
suorituskykyyn. Jos työn sujuvuuteen
vaikuttavat tekijät, kuten selkeät
työnteon prosessit, erinomainen
johtaminen, riittävät resurssit ja toimivat
digitaaliset työkalut, ovat kunnossa, se
tarjoaa Terveystalolle kilpailuedun.
Tällöin ammattilaiset voivat keskittyä
laadukkaaseen asiakastyöhön ilman
turhia keskeytyksiä, mikä parantaa
hoidon laatua ja asiakastyytyväisyyttä.
Hyvinvoivat ja motivoituneet
ammattilaiset ovat sitoutuneempia, mikä
vähentää henkilöstön vaihtuvuutta ja
sairauspoissaoloja. Näillä vaikutuksilla on
välillinen positiivinen vaikutus
Terveystalon operatiiviseen ja
taloudelliseen suorituskykyyn.
Työntekijöiden ja ammattilaisten
sitoutuneisuus
Riski (mahdollinen):
ammattitaitoisista työntekijöistä ja
henkilöstöstä terveydenhuoltoalalla on kovaa.
Terveystalon liiketoiminta on riippuvainen sen
kyvystä löytää, houkutella, palkata ja pitää
palveluksessaan ammattitaitoisia ja päteviä
terveydenhuollon ammattilaisia, työntekijöitä ja
johtajia. Mikäli Terveystalo ei onnistu
houkuttelemaan ja pitämään tarvitsemiaan
ammattilaisia palveluksessaan kohtuullisin
ehdoin, voi tämä johtaa Terveystalon
henkilöstö- ja rekrytointikustannusten kasvuun
eikä Terveystalo välttämättä pysty ylläpitämään
tai kehittämään liiketoimintaansa. Lisäksi jos
työntekijöiden, ammatinharjoittajien tai johdon
vaihtuvuus on suurta, tällä voi olla kielteinen
vaikutus Terveystalon tarjoamien palvelujen
45
laatuun.
Näiden riskien toteutumisella voi olla
olennaisen haitallinen vaikutus Terveystalon
liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan,
liiketoiminnan tulokseen ja
tulevaisuudennäkymiin.
S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Olennainen osa-aihealue
Olennaiset vaikutukset, riskit tai mahdollisuudet
Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset
Potilaiden tietosuoja ja -turva
Kielteinen vaikutus (
tosiasiallinen ja
mahdollinen
)
: Tietosuojan tai -turvan
vaarantuminen voi aiheuttaa Terveystalon
potilaiden, asiakkaiden, henkilöstön,
yhteistyökumppaneiden tai muiden sidosryhmien
yksityisyyden ja tietosuojan vaarantumisen.
Tietosuojan tai -turvan vaarantuminen saattaa
altistaa arkaluontoiset henkilötiedot
väärinkäytöksille, mistä voi aiheutua henkilölle sekä
aineellisia että aineettomia vahinkoja. Henkilö voi
joutua esimerkiksi petoksen, identiteettivarkauden,
syrjinnän tai kiusaamisen kohteeksi tai hänen
maineensa voi vahingoittua. Henkilölle voi aiheutua
myös muita taloudellisia menetyksiä tai sosiaalista
vahinkoa. Tietosuojan ja -turvan vaarantumiseen
liittyvät vaikutukset voivat olla yksittäisiä tai laaja-
alaisia.
Riski
(tosiasiallinen ja mahdollinen):
Tietoturvan tai -suojan vaarantuminen, kuten
luottamuksellisuuden, eheyden tai
käytettävyyden loukkaus, voi aiheuttaa
Terveystalolle viranomaisen määräämiä
toiminnan rajoituksia, taloudellisia sanktioita,
vahingonkorvausvaatimuksia ja muita
taloudellisia menetyksiä, joilla olisi haitallinen
vaikutus Terveystalon toiminnan
taloudelliseen tulokseen. Tietoturvan ja -
suojan vaarantumisella voisi olla heikentävä
vaikutus Terveystalon maineeseen, mikä
puolestaan voisi vaikuttaa heikentävästi
ammattilaisten saatavuuteen, Terveystalolle
saatavilla oleviin yhteistyökumppanuuksiin,
asiakkuuksiin ja myös näiden kautta yhtiön
tuottavuuteen.
Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus
Hoidon saatavuus, laatu ja
vaikuttavuus (sis.
potilasturvallisuuden)
Myönteinen vaikutus
(tosiasiallinen):
Terveystalon
toiminnan ydin ja keskeisin positiivinen vaikutus on
oikean, laadukkaan, vaikuttavan ja turvallisen
hoidon tarjoaminen asiakkailleen. Terveystalon
sujuvat integroidut hoitopolut ja digitaaliset
palvelut nopeuttavat hoitoon pääsyä. Laadukas,
integroituun hoitoon perustuva työterveyshuolto
auttaa ennaltaehkäisemään sairauksia ja
tarjoamaan varhaisen hoidon, mikä vähentää
sairauspoissaolojen määrää ja säästää
asiakasyritysten kustannuksia. Terveystalon
kehittämä työterveyden lyhytpsykoterapian
hoitopolku lisää asiakkaiden mielen hyvinvointia ja
auttaa samalla vähentämään mielenterveyteen
liittyviä sairauspoissaoloja.
Yhteistyö ja kumppanuudet julkisen sektorin
kanssa tuovat ratkaisuja hoidon saatavuuteen.
Yrityskohtainen aihe
46
Asiakaskokemus
Myönteinen vaikutus (tosiasiallinen):
haluaa erottautua erinomaisella
asiakaskokemuksella kaikissa asiakaskohtaamisissa
kanavasta riippumatta. Asiakkaan asioidessa
Terveystalossa tavoitteena on, että jokainen
asiakas kokee saavansa korkealaatuista ja sujuvaa
palvelua ja heille välittyy tunne välittävästä ja
henkilökohtaisesta kohtaamisesta. Potilaskokemus
on tärkeä osa terveydenhuollon
kokonaisasiakaskokemusta. Onnistunut
kohtaaminen ja vuorovaikutus tukee potilaan
hoitoon sitoutumista ja hoidon vaikuttavuutta.
Asiakaskokemusta ja hoidon vaikuttavuutta
mitataan Terveystalossa jatkuvasti. Korkealla
asiakastyytyväisyydellä on välillinen positiivinen
vaikutus Terveystalon operatiiviseen ja
taloudelliseen suorituskykyyn.
G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Olennainen osa-aihealue
Olennaiset vaikutukset, riskit tai mahdollisuudet
Yrityskulttuuri
Myönteinen vaikutus (
mahdollinen
)
:
Arvopohjainen ja eettinen yrityskulttuuri on
edellytys Terveystalon toiminnalle ja
olemassaololle. Se tukee Terveystalon
houkuttelevuutta työpaikkana osaaville
ammattilaisille ja lisää henkilöstön
sitoutuneisuutta ja työyhteisön jäsenten
kokemaa merkityksellisyyden tunnetta. Eettinen
yrityskulttuuri tukee myös Terveystalon
houkuttelevuutta luotettavana
palveluntarjoajana asiakkaille ja
yhteistyökumppanina muille sidosryhmille.
Riski (
mahdollinen)
: Arvopohjaisen ja eettisen
yrityskulttuurin vaarantumisella tai
heikentymisellä voi olla heikentävä vaikutus
asiakas- ja ammattilaiskokemukseen sekä
asiakkaiden, ammattilaisten ja
yhteistyökumppaneiden luottamukseen, mikä
puolestaan voisi vaikuttaa heikentävästi
ammattilaisten saatavuuteen, Terveystalolle
saatavilla oleviin yhteistyökumppanuuksiin,
asiakkuuksiin ja näiden kautta yhtiön
operatiiviseen ja taloudelliseen suorituskykyyn.
Korruption ja lahjonnan ehkäisy
Myönteinen vaikutus
(mahdollinen)
:
Tehokkailla
korruption ja lahjonnan ehkäisyn ja
tunnistamisen prosesseilla voidaan ehkäistä
laittomia korruptio- ja lahjontatapauksia ja
varmistaa, että mahdolliset tapaukset tutkitaan
viipymättä ja asianmukaisesti. Mahdollisten
tunnistettujen tapausten myötä voidaan kehittää
entistä toimivampia ja tehokkaampia korruption
ja lahjonnan ehkäisyn ja tunnistamisen
prosesseja, joilla tunnistetaan mahdollisia
väärinkäytöstilanteita ja -riskejä.
Riski
(mahdollinen)
:
Korruptio- ja
lahjontatapausten ehkäisyssä tai niiden
havaitsemisessa epäonnistumisella voisi olla
heikentävä vaikutus Yhtiön maineeseen sekä
asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden,
toimittajien ja ammattilaisten luottamukseen,
mikä puolestaan voisi vaikuttaa heikentävästi
ammattilaisten saatavuuteen, Terveystalolle
saatavilla oleviin yhteistyökumppanuuksiin,
asiakkuuksiin ja näiden kautta yhtiön
operatiiviseen ja taloudelliseen suorituskykyyn.
Epäonnistumisella voisi olla myös muita
merkittäviä negatiivisia taloudellisia
seuraamuksia yhtiölle.
47
Vastuullinen toimitusketju
Myönteinen vaikutus
(mahdollinen)
:
Valitsemalla yhteistyökumppaneiksi vastuullisia,
korkeita kestävän liiketoiminnan standardeja
noudattavia toimijoita, edistetään eettisten,
sosiaalisten ja ympäristönäkökohtien
toteutumista koko arvo- ja toimitusketjussa sekä
yhteiskunnassa.
Riski
(mahdollinen):
Terveystalon arvo- tai
toimitusketjussa esiintyvillä epäeettisillä tai
laittomilla toimintatavoilla voisi olla välillinen
heikentävä vaikutus asiakkaiden,
ammattilaisten ja yhteistyökumppaneiden
luottamukseen, mikä puolestaan voisi
vaikuttaa heikentävästi ammattilaisten
saatavuuteen, Terveystalolle saatavilla oleviin
yhteistyökumppanuuksiin, asiakkuuksiin ja
näiden kautta yhtiön operatiiviseen ja
taloudelliseen suorituskykyyn. Vaikka valtaosa
yhtiön toimittajista on kotimaisia, voi
toimitusketjuun ja yksittäisiin tuote- tai
palvelukategorioihin liittyä vielä
tunnistamattomia riskejä.
Ihmisoikeuksien kunnioittaminen
Kielteinen vaikutus
(mahdollinen):
Epäonnistuminen ihmisoikeusriskien ja
vaikutusten tunnistamisessa ja haitallisten
vaikutusten hallitsemisessa voisi johtaa
Terveystalon arvoketjuun kuuluvien asiakkaiden,
henkilöstön, yhteistyökumppaneiden tai muiden
sidosryhmien ihmisoikeuksien loukkaamiseen.
Riski
(mahdollinen):
Terveystalon omassa tai
sen arvoketjun toiminnassa epäillyillä tai
toteutuneilla ihmisoikeusloukkauksilla voisi olla
heikentävä vaikutus Terveystalon maineeseen,
mikä puolestaan voisi vaikuttaa heikentävästi
ammattilaisten saatavuuteen, Terveystalolle
saatavilla oleviin yhteistyökumppanuuksiin,
asiakkuuksiin ja myös näiden kautta yhtiön
operatiiviseen ja taloudelliseen suorituskykyyn.
Ihmisoikeuksien suojaamisessa
epäonnistuminen voi aiheuttaa Terveystalolle
taloudellisia menetyksiä myös mahdollisten
sille määrättyjen seuraamusten ja
oikeudellisten kulujen muodossa.
Vastuullinen veronmaksu
Myönteinen vaikutus
(tosiasiallinen):
Terveystalon toiminnan taloudellisesta tuloksesta
valtiolle tulevilla verotuloilla rahoitetaan julkisia
palveluita ja investointeja, joilla tuetaan valtion
valmiuksia, vastuullisuutta ja reagointikykyä.
48
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Terveystalo on määritellyt olennaiset kestävyysseikkansa yhteistyössä keskeisten sidosryhmiensä kanssa. Jatkuvan
sidosryhmävuoropuhelun ohella Terveystalo teki vuonna 2023 kaksoisolennaisuusanalyysin EU:n kestävyysraportointidirektiivin
raportointistandardien (ESRS) sisältämien periaatteiden mukaisesti
tunnistaakseen Terveystalon vastuullisuuteen liittyvät olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Kaksoisolennaisuusanalyysin tulosten pohjalta määriteltiin Terveystalon kestävyysraportoinnin sisältö.
Kaksoisolennaisuusanalyysi sisälsi kaksi ulottuvuutta: vaikutuksen olennaisuus ja taloudellinen olennaisuus. ESRS 1:n mukaan
kestävyysseikka on vaikutukseltaan olennainen, kun se liittyy yrityksen olennaisiin tosiasiallisiin tai mahdollisiin myönteisiin tai kielteisiin
vaikutuksiin, joita sillä on ihmisiin tai ympäristöön lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä. Kestävyysseikka on puolestaan taloudellisesta
näkökulmasta olennainen, jos siitä aiheutuu tai siitä voidaan kohtuudella odottaa aiheutuvan yritykselle olennaisia taloudellisia vaikutuksia.
Kestävyysseikkoihin liittyvien olennaisten vaikutusten tunnistamiseksi Terveystalon olennaisuusanalyysiprosessissa kartoitettiin
Terveystalon tosiasialliset ja mahdolliset, negatiiviset ja positiiviset vaikutukset eri aikajänteillä, ja eri sidosryhmien näkemyksiä otettiin
huomioon vaikutusten tunnistamiseksi ja arvioimiseksi. Jokaista vaikutukseltaan olennaista kestävyysseikkaa arvioitiin myös sen perusteella,
aiheuttaako se tai voiko se mahdollisesti aiheuttaa taloudellisia vaikutuksia Terveystalolle.
Arviointiprosessin vaiheet
Pitkä lista Terveystalolle mahdollisesti relevanteista kestävyyssei koista koottiin aluksi eri vastuullisuuden viitekehyksien, kuten Sustainability
Accounting Standards Board (SASB), Global Reporting Initiative (GRI) ja CSRD ESRS 1 Appendix B pohjalta. Mukaan otettiin myös
Terveystalon edellisessä olennaisuusanalyysissä vuonna 2019 olennaisiksi määritellyt vastuullisuusaiheet. Mahdollisten aiheiden
tunnistamisessa otettiin lisäksi huomioon toimialan ja kilpailijoiden vastuullisuusteemoja ja -trendejä sekä mediassa esillä olleita
vastuullisuusaiheita. Näiden pohjalta koottiin ensimmäinen pitkä list a potentiaalisesti olennaisista kestävyysseikoista .
Seuraavissa vaiheissa aiheita arvioitiin raportoinnin ydintiimin toimesta sekä henkilöstökyselyn, sisäisten haastattelujen sekä sisäisten
työpajojen pohjalta. Työntekijäkyselyllä selvitettiin Terveystalon tärkeimpiä myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia yhtiön omiin työntekijöihin.
Asiakkaiden näkemyksiä otettiin huomioon aiemmin saatujen palautteiden perusteella (SBM-2 sivulla 39). Tunnistetut kestävyysseikat
pisteytettiin ja priorisoitiin kahdessa sisäisessä työpajassa, joihin osallistui muun muassa hoidon laadun ja potilasturvallisuuden, lakiasioiden
ja vaatimustenmukaisuuden, tietoturvan ja tietosuojan, ympäristöasioiden, henkilöstöasioiden ja hankinnan asiantuntijoita. Jokainen aihe
arvioitiin ja pisteytettiin ensin siihen liittyvien vaikutusten perusteella. Vaikutuksia arvioitiin Terveystalon omissa toiminnoissa sekä
arvoketjun alku- ja loppupään osalta. Negatiivisten vaikutusten olennaisuutta arvioitiin vaikutusten vakavuuden eli mittakaavan, laaja-
alaisuuden ja vaikutusten korjaamattoman luoteen perusteella asteikolla 1–5. Mahdollisten vaikutusten todennäköisyyttä arvioitiin ja
pisteytettiin yhdistämällä laadullinen arvio vaikutuksen todennäköisyydestä Terveystalon toimenpiteisiin vaikutusten hallitsemiseksi.
Kestävyysseikkoihin liittyvät positiiviset vaikutukset arvioitiin vaikutuksen mittakaavan ja laaja-alaisuuden perusteella. Mahdolliset
positiiviset vaikutukset arvioitiin lisäksi niiden todennäköisyyden sekä hyödyntämiseksi tehtyjen toimenpiteiden yhdistelmän perusteella.
Jokainen vaikutuksiltaan olennaiseksi arvioitu kestävyysseikka arvioitiin myös riskien ja mahdollisuuksien ja siten kestävyysseikkaan
mahdollisesti liittyvien taloudellisten vaikutuksien näkökulmasta lyhyellä (raportointikausi eli yksi vuosi), keskipitkällä (1–5 vuotta) ja pitkällä
(>5 vuotta) aikavälillä. Arvioinnissa pyrittiin tunnistamaan olennaiset kestävyysseikkaan liittyvät riippuvuudet, jotka voivat aiheuttaa
olennaisia riskejä Terveystalo n toiminnalle ja taloudelliselle suorituskyvylle, esimerkiksi henkilöstön riittävyyteen tai asiakkaiden
tietosuojaan tai heidän saamansa hoidon laatuun liittyen. Taloudelliset vaikutukset arvioitiin laadullisesti asteikolla 1–5 (1 = "ei lainkaan" ja
5 ="absoluuttinen"). Taloudellisten vaikutusten tunnistamisessa ja pisteytyksessä otettiin lisäksi huomioon Terveystaloon vaikuttavia
megatrendejä sekä havainnot merkittäviä omistajia edustaneiden institutionaalisten sijoittajien haastattel uista.
49
Kun kukin kestävyysseikka oli arvioitu ja pisteytetty siihen liittyvien vaikutusten sekä riskien ja mahdollisuuksien suhteen , pisteytykset
validoitiin työpajassa, johon osallistui asiantuntijoita eri toiminnoista. Lopuksi kaikki pisteytetyt kestävyys seikat sijoitettiin matriiseihin,
joissa X-akselin pisteet kuvaavat vaikutusten olennaisuuden osalta vaikutusten vakavuutta ja Y-akselin pisteet vaikutusten todennäköisyyttä
ja riskien/mahdollisuuksien olennaisuuden osalta taloudellisen vaikutuksen suuruutta ja riskin/mahdollisuuden todennäköisyyttä .
Kynnysarvo asetettiin koordinaattien sijainnin perusteella matriisin ylimpään kulmaan (koordinaattien arvo 3,5;3,5 asteikolla 1–5). Tämän
perusteella valikoitiin olennaisimmat kestävyysseikat, jotka liittyvät Terveystalon henkilöstöön (ESRS S1 – Oma työvoima), asiakkaisiin (ESRS
S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät) sekä eettiseen liiketoimintaan (ESRS G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen). Olennaisuusanalyysin
perusteella olennaisiksi määritellyt kestävyysseikat hyväksyttiin Terveystalon johtoryhmässä ja hallituksessa vuonna 2023.
Kestävyysriskejä arvioidaan myös osana Terveystalo -konsernin yleistä riskienhallintaa. Riskien tunnistamisessa hyödynnetään muun muassa
toimintaympäristö- ja sidosryhmäanalyyseja, liiketoiminnan tunnuslukuja, markkina-analyyseja, vaikuttavuustietoja, asiakaspalautteita,
rekisteritietoja, viranomaisten tarkastusraportteja ja selvityspyyntöjä, työturvallisuusriskikartoituksia, vaaratapahtumatietoja, sisäisten
tarkastusten sekä auditointien tuloksia ja kilpailijatietoja. Terveystalon riskienhallintaa arvioidaan vuosittain sisäisissä ja ulkoisissa ISO
9001:2015 -laatujärjestelmän, ISO 14001:2015 -ympäristöjärjestelmän ja sovelluskehityksen ISO 13485 -laatujärjestelmän auditoinneissa.
Kestävyyteen liittyviä mahdollisuuksia arvioidaan osana yhtiön vuosittaista strategiaprosessia. Resilienssiä suhteessa Terveystalon
materiaalisiin vaikutuksiin ja riskeihin arvioitiin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä osana tehtyä kaksoisolennaisuusanalyysia.
Arvioinnin myötä relevantteja henkilöstöresursseja kasvatettiin. Nykyisen resilienssin kasvattamiseksi tullaan vuonna 2025 tekemään
ilmastoriskianalyysi ja tarkentamaan arvoketjun ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia. Resilienssin arviointia tarkennetaan vuoden 2025
kaksoisolennaisuusanalyysin päivittämisen yhteydessä.
Vuoden 2024 raportin pohjana toiminut arviointiprosessi keskittyi suurimpaan Terveydenhuollon palvelut -liiketoimintasegmenttiin , jonka
toiminnasta yhtiön merkittävimmät ja laaja-alaisimmat vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet syntyvät ja jonka toiminta on täysin yhtiön
omassa operatiivisessa kontrollissa. Tuloksia ei ole erikseen validoitu tytäryhtiöissä, jotka muodostavat alle 10 prosenttia yhtiön
liikevaihdosta.
Terveystalo päivittää kaksoisolennaisuusanalyysinsa vuonna 2025 ESRS-vaatimusten mukaisesti. Loppuvuonna 2024 toteutetun
ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin keskeiset tulokset huomioidaan kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksessä sekä yhtiön
huolellisuusprosessin kehityksessä vuonna 2025. Myös ympäristövaikutusten arviointia ilmaston osalta laajennetaan kattamaan
hankintaketju nykyistä perusteellisemmin vuonna 2025.
Ei-olennaisiksi määritellyt kestävyysseikat
Ilmastonmuutos ei suoritetun kaksoisolennaisuusanalyysin tulosten perusteella kuulu Terveystalon olennaisiin vastuullisuuden teemoihin.
Ympäristöön liittyvistä standardeista ESRS E2 – Pilaantuminen, ESRS E3 – Vesivarat ja merten luonnonvarat, ESRS E4 – Biologinen
monimuotoisuus ja ekosysteemit sekä ESRS E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous eivät myöskään nousseet olennaisiksi aihealueiksi eikä
niitä ole sisällytetty kestävyysraporttiin.
Terveystalo arvioi toimintansa ilmastoon liittyviä vaikutuksia laskemalla ja raportoimalla vuosittain toiminnastaan aiheutuvat Scope 1 ja
Scope 2 -päästöt sekä Scope 3 -päästöt vuodesta 2024 alkaen. Terveystalon toiminnan kannalta kokonaispäästöt eivät ole kokoluokaltaan
merkittävät. Terveystalon arvoketju on palveluliiketoiminnalle ominaisesti selkeä ja merkittäviä toimijoita arvoketjussa on hallinnoitava
määrä. Vuoden 2024 osalta Terveystalo raportoi päästönsä vapaaehtoisesti vuosikertomuksensa ympäristöliitteessä. Terveystalo ei toimi
alalla, joka olisi merkittävässä määrin altis ilmastonmuutokseen liittyville siirtymäriskeille. Yhtiö ei myöskään kehitä palveluita tai ratkaisuja
ilmastonmuutoksen hillintään tai siihen sopeutumiseen. Ilmaston lämpenemisen myötä sairastavuus kasvaa, mikä saattaa lisätä Yhtiön
palveluiden kysyntää. Ilmastonmuutos tai muut ympäristöasiat eivät sidosryhmien odotuksissa korostuneet olennaisena aihealueena.
Vuonna 2025 Terveystalo kehittää ilmastoriskien arviointiprosessiaan ESRS -vaatimusten mukaiseksi.
50
Läpinäkyvyyden sekä raportoinnin jatkuvuuden vuoksi Terveystalo kuitenkin jatkaa keskeisimpien ympäristövaikutuksiinsa liittyvien tietojen
raportointia vapaaehtoisena tietona vuosikertomuksensa ympäristöliitteessä, mutta ei noudata niiden osalta ESRS -ympäristöstandardien
vaatimuksia.
Terveystalo ei ole suorittamansa kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä arvioinut ilmastoon liittyviä fyysisiä eikä siirtymäriskejä
skenaarioanalyysien avulla siten kuin ESRS-standard issa edellytetään. Riskejä on arvioitu muutoin sisäisten asiantuntijoiden toimesta.
Arvion perusteella Terveystalo n ilmastonmuutokseen liittyvät fyysiset riskit kohdistuvat klinikka- ja sairaalakiinteistöihin, joissa Yhtiö toimii.
Yhtiön kaikki toimipaikat sijaitsevat Suomessa ja Ruotsissa, joten akuutit fyysiset riskit ovat alhaiset. Ilmastonmuutokseen liittyvät krooniset
riskit kiinteistökannalle näkyvät mahdollisesti korkeampina vuokrakustannuksina. Sopimukset ovat kestoltaan tyypillisesti 3–7 vuotisia
kohteen mukaan. Yhtiöllä on kuitenkin hyvä neuvotteluvoima, eivätkä leasing- tai energiakustannukset edusta merkittävää osaa sen
kustannuksista.
Terveystalon toimipaikkakohtaisissa ympäristöohjelmissa arvioidaan toiminnan ympäristövaikutuksia jätehuollon, kemikaaliturvallisuuden,
energian käytön, teknologian hyödyntämisen, laiteturvallisuuden ja materiaalihankintojen näkökulmista.
Terveystalon veden kulutusta arvioidaan osana yksikkökohtaisia ympäristöohjelmia. Toiminnassa vedenkäyttö on pääsääntöisesti
käyttövettä, joka sisältyy toimipaikkojen vuokraan. Vedenkäyttöä pyritään vähentämään esimerkiksi toimitilojen remonttien yhteydessä
vaihtamalla hanat automaattisiin. Laitehankinnassa vettä kuluttavat laitteet hankitaan keskitetysti ympäristötekijät huomioiden. Yhtiö ei ole
järjestänyt kuulemisia pilaantumiseen tai vedenkäyttöön liittyen. Terveystalo ei ole myöskään arvioinut toimintansa vaikutuksia luonnon
monimuotoisuuteen.
Terveystalon toiminnassa syntyvistä jätteistä merkittävin osa on tietosuojamateriaalia, sekajätettä tai paperi/kartonkijätettä. Valtaosassa
yhtiön toimipaikoista jätteiden käsittely stä vastaa kiinteistön omistaja . Vuoden 2024 osalta Terveystalo raportoi jätemääristä
vapaaehtoisesti vuosikertomuksensa ympäristöliitteessä . Terveystalon ympäristöohjelmassa laiteturvallisuutta ja materiaalihankintaa
arvioidaan elinkaarinäkökulmasta laitehankintojen ja materiaalivalintojen ympäristöhaitat huomioiden. Laitehankinnoissa tavoitteena on
hankkia laitteita ainoastaan silloin kuin niiden arvioitu käyttöaste ja käyttöikä on merkittävä. Hankintavaiheessa huomioidaan laitteiden
kierrätettävyys ja elinkaaren pidennysmahdollisuudet säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla. Materiaalihankinnoissa huomioidaan
materiaalien kierrätettävyys ja materiaalien kuljetuksiin liittyvää logistiikkaa pyritään minimoimaan.
ESRS S2 – Arvoketjun työntekijät ja ESRS S3 – Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt eivät nousseet olennaiseksi aihealueeksi eikä niitä ole
siten sisällytetty kestävyysraporttiin.
51
IRO-2 Kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset
Yleiset tiedot
ESRS 2
Tiedonantovaatimus
Kappale
Sivu-
numero
BP-1
Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet
Kestävyysraportin laatimisperusteet
30
BP-2
Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
Kestävyysraportin laatimisperusteet
30
GOV-1
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli sekä
niille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät
kestävyysseikat
30–34
GOV-2
Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille
toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät
kestävyysseikat
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli sekä
niille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät
kestävyysseikat
30–34
GOV-3
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn
sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin
34–36
GOV-4
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -
prosessista
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -
prosessista
36
GOV-5
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
kestävyysraportoinnin osalta
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
kestävyysraportoinnin osalta
36
SBM-1
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
37–38
SBM-2
Sidosryhmien edut ja näkemykset
Sidosryhmien edut ja näkemykset
39–42
SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä
niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin
kanssa
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
43-47
IRO-1
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
48-50
IRO-2
Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-
standardien tiedonantovaatimukset
Ei-olennaisiksi määritellyt kestävyysseikat,
Kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-
standardien tiedonantovaatimukset IRO-2
Tiedonantovaatimus, ja IRO-2 Luettelo EU:n
lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja
aihekohtaisten standardien tietopisteistä
51-58
Ympäristötiedot
Taksonomia
EU-luokitusjärjestelmän mukainen raportointi
59-63
Yhteiskunnalliset
tiedot
ESRS S1
Oma työvoima
Tiedonantovaatimus
Kappale
Sivu-
numero
ESRS 2, SBM-2
Sidosryhmien edut ja näkemykset
Sidosryhmien edut ja näkemykset
39–42
ESRS 2, SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä
niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin
kanssa
Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
64
S1-1
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
65–67
S1-2
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista
omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden
edustajien kanssa
68–70
S1-3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja
kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin
tuomiseksi
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja
kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden
esiin tuomiseksi
69–70
S1-4
Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan
kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja
toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten
riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus
Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan
kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja
toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien
olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien vaikuttavuus
70–74
52
S1-5
Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten
vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen sekä olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan
Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten
vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen sekä olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan
74-75
S1-6
Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden
ominaisuudet
76
S1-7
Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin
työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden
kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
77
S1-8
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja
työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja
työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
78
S1-9
Monimuotoisuuden mittarit
Monimuotoisuuden mittarit
78
S1-10
Riittävä palkka
Riittävä palkka
79
S1-13
Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit
Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat
mittarit
79
S1-14
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
80
S1-15
Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit
Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat
mittarit
81
Yhteiskunnalliset
tiedot
ESRS S4
Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Tiedonantovaatimus
Kappale
Sivu-
numero
ESRS 2, SBM-2
Sidosryhmien edut ja näkemykset
Sidosryhmien edut ja näkemykset
39–42
ESRS 2, SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä
niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin
kanssa
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
82–83
S4-1
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät
toimintaperiaatteet
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät
toimintaperiaatteet
84–87
S4-2
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja
loppukäyttäjien kanssa
Yhteydenpito vaikutuksista kuluttajien ja
loppukäyttäjien kanssa
87
S4-3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja
kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden
esiin tuomiseksi
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja
kanavat kuluttajille sekä loppukäyttäjille
huolenaiheiden esiin tuomiseksi
87–88
S4-4
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin
riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat
kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten
riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
Toimenpiteet loppukäyttäjiin kohdistuvien
olennaisten vaikutusten suhteen sekä
lähestymistavat olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseen liittyen loppukäyttäjiin, sekä
näiden toimenpiteiden tehokkuus, ja
Toimenpiteet ja lähestymistavat olennaisten
riskien hallintaan liittyen loppukäyttäjiin, sekä
näiden toimenpiteiden tehokkuus
89–93
S4-5
Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan,
myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten
riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
Olennaisten loppukäyttäjiin liittyvien
myönteisten vaikutusten edistämiseen liittyvät
tavoitteet, ja Muut hoidon laadun mittarit
93–95
Hallintotapatiedot
ESRS G1
Liiketoiminnan harjoittaminen
Tiedonantovaatimus
Kappale
Sivu-
numero
ESRS 2, GOV-1
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli sekä
niille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät
kestävyysseikat
30–34
ESRS 2, IRO-1
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
48-50
G1-1
Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat
toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat
toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
97-103
G1-2
Suhteet toimittajiin
Suhteet tavara- ja palvelutoimittajiin
103-104
G1-3
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja
havaitseminen
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja
havaitseminen
105-106
53
IRO-2 Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä
Tiedonanto-
vaatimus
Tietopiste
Kestävyysselvitys
Viittaus
tiedonanto-
velvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmasto-lakiin
Sivu-
numero
ESRS 2 GOV-1
21 kohdan d
alakohta
Hallituksen sukupuolijakauma
Liitteen I
taulukon 1
indikaattori
13
Komission delegoitu
asetus (EU)
2020/1816, liite II
34
ESRS 2 GOV-1
21 kohdan e
alakohta
Riippumattomien hallituksen jäsenten
prosenttiosuus
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
34
ESRS 2 GOV-4
30 kohta
Selvitys kestävyyttä koskevasta due
diligence -prosessista
Liitteen I
taulukon 3
indikaattori
10
36
ESRS 2 SBM-1
40 kohdan d
alakohdan i
alakohta
Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin
liittyvään toimintaan
Liitteen I
taulukon 1
indikaattori
4
Asetuksen (EU) N:o
575/2013 449 a
artikla; komission
täytäntöönpanoasetuk
sen (EU) 2022/245328
taulukko 1:
Ympäristöön liittyvää
riskiä koskevat
laadulliset tiedot ja
taulukko 2:
Yhteiskuntaan liittyvää
riskiä koskevat
laadulliset tiedot
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Epäolenn
ainen
ESRS 2 SBM-1
40 kohdan d
alakohdan ii
alakohta
Osallistuminen kemikaalien tuotantoon
liittyvään toimintaan
Liitteen I
taulukon 2
indikaattori
9
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Epäolenn
ainen
ESRS 2 SBM-1
40 kohdan d
alakohdan iii
alakohta
Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin
liittyvään toimintaan
Liitteen I
taulukon 1
indikaattori
14
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta,
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II
Epäolenn
ainen
ESRS 2 SBM-1
40 kohdan d
alakohdan iv
alakohta
Osallistuminen tupakan viljelyyn ja
tuotantoon liittyvään toimintaan
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta,
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II
Epäolenn
ainen
ESRS E1-1
14 kohta
Siirtymäsuunnitelma
ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi
vuoteen 2050 mennessä
Asetuksen (EU)
2021/1119 2
artiklan 1
kohta
Epäolenn
ainen
ESRS E1-1
16 kohdan g
alakohta
Pariisin sopimuksen mukaisten
vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut
yritykset
Asetuksen (EU) N:o
575/2013 449 a
artikla;
komission
täytäntöönpanoasetuk
sen (EU) 2022/2453
lomake
1:Kaupankäyntivarast
on ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen
liittyvä siirtymäriski:
Vastuiden
luottoluokka
toimialan, päästöjen ja
jäljellä olevan
maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohdan d–g
alakohta ja 12 artiklan
2 kohta
Epäolenn
ainen
54
ESRS E1-4
34 kohta
Kasvihuonekaasupäästöjen
vähennystavoitteet
Liitteen I
taulukon 2
indikaattori
4
Asetuksen (EU) N:o
575/2013 449 a
artikla; komission
täytäntöönpanoasetuk
sen (EU) 2022/2453
lomake 3:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen
liittyvä siirtymäriski:
Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 6
artikla
Epäolenn
ainen
ESRS E1-5
38 kohta
Fossiilisista lähteistä peräisin olevan
energian kulutus eriteltynä lähteiden
mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan
merkittävät alat)
Liitteen I
taulukon 1
indikaattori
5 ja
taulukon 2
indikaattori
5
Epäolenn
ainen
ESRS E1-5
37 kohta
Energiankulutus ja energialähteiden
yhdistelmä
Liitteen I
taulukon 1
indikaattori
5
Epäolenn
ainen
ESRS E1-5
40–43 kohta
Energiaintensiteetti, joka liittyy
toimintaan ilmastovaikutuksiltaan
merkittävillä aloilla
Liitteen I
taulukon 1
indikaattori
6
Epäolenn
ainen
ESRS E1-6
44 kohta
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2-
ja scope 3 -bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt
Liitteen I
taulukon 1
indikaattorit
1 ja 2
Asetuksen (EU) N:o
575/2013 449 a
artikla; komission
täytäntöönpanoasetuk
sen (EU) 2022/2453
lomake 1:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen
liittyvä siirtymäriski:
Vastuiden
luottoluokka
toimialan, päästöjen ja
jäljellä olevan
maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 5
artiklan 1 kohta, 6
artikla ja 8 artiklan 1
kohta
Epäolenn
ainen
ESRS E1-6
53–55 kohta
Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen
intensiteetti
Liitteen I
taulukon 1
indikaattori
3
Asetuksen (EU) N:o
575/2013 449 a
artikla; komission
täytäntöönpanoasetuk
sen (EU) 2022/2453
lomake 3:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen
liittyvä siirtymäriski:
Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 8
artiklan 1 kohta
Epäolenn
ainen
ESRS E1-7
56 kohta
Kasvihuonekaasujen poistot ja
päästöhyvitykset
Asetuksen (EU)
2021/1119 2
artiklan 1
kohta
Epäolenn
ainen
ESRS E1-9
66 kohta
Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon
liittyville fyysisille riskeille
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II
Epäolenn
ainen
ESRS E1-9
66 kohdan a
alakohta
Rahallisten määrien erittely akuutin ja
kroonisen fyysisen riskin mukaan
Asetuksen (EU) N:o
575/2013 449 a
artikla; komission
täytäntöönpanoasetus
(EU) 2022/2453, 46 ja
47 kohta;
Lomake 5:
Kaupankäynti
varaston ulkopuoliset
erät –
Ilmastonmuutokseen
Epäolenn
ainen
ESRS E1-9
66 kohdan c
alakohta
Sellaisten merkittävien omaisuuserien
sijaintipaikka, joihin kohdistuu
olennainen fyysinen riski
Epäolenn
ainen
55
liittyvä fyysinen riski:
Vastuut, joihin
kohdistuu fyysinen
riski
ESRS E1-9
67 kohdan c
alakohta
Yrityksen kiinteistöomaisuuden
kirjanpitoarvo eriteltynä
energiatehokkuusluokittain
Asetuksen (EU) N:o
575/2013 449 a
artikla; komission
täytäntöönpanoasetus
(EU) 2022/2453, 34
kohta; Lomake 2:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen
liittyvä siirtymäriski:
Kiinteistövakuudelliset
lainat – Vakuuden
energiatehokkuus
Epäolenn
ainen
ESRS E1-9
69 kohta
Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien
huomioiminen salkussa
Delegoitu asetus (EU)
2020/1818, liite II
Epäolenn
ainen
ESRS E2-4
28 kohta
Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja
maaperään päätyvän epäpuhtauden
määrä, joka mainitaan E-PRTR-
asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja
siirtoja koskeva eurooppalainen
rekisteri) liitteen II luettelossa
Liitteen I
taulukon 1
indikaattori
8, taulukon
2
indikaattorit
1, 2 ja 3
Epäolenn
ainen
ESRS E3-1
9 kohta
Vesivarat ja merten luonnonvarat
Liitteen I
taulukon 2
indikaattori
7
Epäolenn
ainen
ESRS E3-1
13 kohta
Kohdennetut toimintaperiaatteet
Liitteen I
taulukon 2
indikaattori
8
Epäolenn
ainen
ESRS E3-1
14 kohta
Merien ja valtamerten kestävyys
Liitteen I
taulukon 2
indikaattori
12
Epäolenn
ainen
ESRS E3-4
28 kohdan c
alakohta
Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden
kokonaismäärä
Liitteen I
taulukon 2
indikaattori
6.2
Epäolenn
ainen
ESRS E3-4
29 kohta
Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä
oman toiminnan liikevoittoa kohti
laskettuna
Liitteen I
taulukon 2
indikaattori
6.1
Epäolenn
ainen
ESRS 2 – IRO-1
– E4
16 kohdan a
alakohdan i
alakohta
Liitteen I
taulukon 1
indikaattori
7
Epäolenn
ainen
ESRS 2 – IRO-1
– E4
16 kohdan b
alakohta
Liitteen I
taulukon 2
indikaattori
10
Epäolenn
ainen
ESRS 2 – IRO-1
– E4
16 kohdan c
alakohta
Liitteen I
taulukon 2
indikaattori
14
Epäolenn
ainen
ESRS E4-2
24 kohdan b
alakohta
Kestävät maata tai maataloutta
koskevat käytännöt tai
toimintaperiaatteet
Liitteen I
taulukon 2
indikaattori
11
Epäolenn
ainen
ESRS E4-2
24 kohdan c
alakohta
Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai
toimintaperiaatteet
Liitteen I
taulukon 2
indikaattori
12
Epäolenn
ainen
ESRS E4-2
24 kohdan d
alakohta
Metsäkatoon puuttumista koskevat
toimintaperiaatteet
Liitteen I
taulukon 2
indikaattori
Epäolenn
ainen
56
15
ESRS E5-5
37 kohdan d
alakohta
Kierrättämätön jäte
Liitteen I
taulukon 2
indikaattori
13
Epäolenn
ainen
ESRS E5-5
39 kohta
Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte
Liitteen I
taulukon 1
indikaattori
9
Epäolenn
ainen
ESRS 2 – SBM-
3 – S1
14 kohdan f
alakohta
Pakkotyötapausten riski
Liitteen I
taulukon 3
indikaattori
13
64
ESRS 2 – SBM-
3 – S1
14 kohdan g
alakohta
Lapsityövoimatapausten riski
Liitteen I
taulukon 3
indikaattori
12
64
ESRS S1-1
20 kohta
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
Liitteen I
taulukon 3
indikaattori
9 ja
taulukon 1
indikaattori
11
66
ESRS S1-1
21 kohta
Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan
perusyleissopimuksen käsittelemiä
aiheita koskevat due diligence -
käytännöt
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
65
ESRS S1-1
22 kohta
Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat
prosessit ja toimenpiteet
Liitteen I
taulukon 3
indikaattori
11
65
ESRS S1-1
23 kohta
Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat
toimintaperiaatteet tai
hallintajärjestelmä
Liitteen I
taulukon 3
indikaattori
1
67
ESRS S1-3
32 kohdan c
alakohta
Epäkohtien tai valitusten
käsittelyjärjestelmät
Liitteen I
taulukon 3
indikaattori
5
69-70
ESRS S1-14
88 kohdan b
ja c alakohta
Kuolemantapausten lukumäärä ja
työtapaturmien lukumäärä ja osuus
Liitteen I
taulukon 3
indikaattori
2
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
80
ESRS S1-14
88 kohdan e
alakohta
Loukkaantumisten, onnettomuuksien,
kuolemantapausten tai sairauksien
vuoksi menetettyjen päivien määrä
Liitteen I
taulukon 3
indikaattori
3
80
ESRS S1-16
97 kohdan a
alakohta
Sukupuolten välinen tasoittamaton
palkkaero
Liitteen I
taulukon 1
indikaattori
12
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Epäolenn
ainen
ESRS S1-16
97 kohdan b
alakohta
Toimitusjohtajan suhteettoman suuri
palkka
Liitteen I
taulukon 3
indikaattori
8
Epäolenn
ainen
ESRS S1-17
103 kohdan
a alakohta
Syrjintätapaukset
Liitteen I
taulukon 3
indikaattori
7
Epäolenn
ainen
57
ESRS S1-17
104 kohdan
a alakohta
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden
ja OECD:n periaatteiden noudattamatta
jättäminen
Liitteen I
taulukon 1
indikaattori
10 ja
taulukon 3
indikaattori
14
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
Epäolenn
ainen
ESRS 2 – SBM-
3 – S2
11 kohdan b
alakohta
Huomattava lapsityövoiman tai
pakkotyön käytön riski arvoketjussa
Liitteen I
taulukon 3
indikaattorit
12 ja 13
Epäolenn
ainen
ESRS S2-1
17 kohta
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
Liitteen I
taulukon 3
indikaattori
9 ja
taulukon 1
indikaattori
11
Epäolenn
ainen
ESRS S2-1
18 kohta
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
toimintaperiaatteet
Liitteen I
taulukon 3
indikaattorit
11 ja 4
Epäolenn
ainen
ESRS S2-1
19 kohta
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden
ja OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen
Liitteen I
taulukon 1
indikaattori
10
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
Epäolenn
ainen
ESRS S2-1
19 kohta
Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan
perusyleissopimuksen käsittelemiä
aiheita koskevat due diligence -
käytännöt
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Epäolenn
ainen
ESRS S2-4
36 kohta
Arvoketjun alku- ja loppupäähän
liittyvät ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset
Liitteen I
taulukon 3
indikaattori
14
Epäolenn
ainen
ESRS S3-1
16 kohta
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
Liitteen I
taulukon 3
indikaattori
9 ja
taulukon 1
indikaattori
11
Epäolenn
ainen
ESRS S3-1
17 kohta
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden,
ILO:n periaatteiden tai OECD:n
toimintaohjeiden noudattamatta
jättäminen
Liitteen I
taulukon 1
indikaattori
10
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
Epäolenn
ainen
ESRS S3-4
36 kohta
Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien
loukkaukset
Liitteen I
taulukon 3
indikaattori
14
Epäolenn
ainen
ESRS S4-1
16 kohta
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät
toimintaperiaatteet
Liitteen I
taulukon 3
indikaattori
9 ja
taulukon 1
indikaattori
11
84-87
ESRS S4-1
17 kohta
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden
ja OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen
Liitteen I
taulukon 1
indikaattori
10
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
84-87
58
ESRS S4-4
35 kohta
Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien
loukkaukset
Liitteen I
taulukon 3
indikaattori
14
Epäolenn
ainen
ESRS G1-1
10 kohdan b
alakohta
Korruption vastainen Yhdistyneiden
kansakuntien yleissopimus
Liitteen I
taulukon 3
indikaattori
15
epäolenn
ainen
ESRS G1-1
10 kohdan d
alakohta
Väärinkäytösten paljastajien suojelu
Liitteen I
taulukon 3
indikaattori
6
102-103
ESRS G1-4
24 kohdan a
alakohta
Korruption ja lahjonnan torjuntaa
koskevien lakien rikkomisesta määrätyt
sakot
Liitteen I
taulukon 3
indikaattori
17
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
epäolenn
ainen
ESRS G1-4
24 kohdan b
alakohta
Korruption ja lahjonnan torjuntaa
koskevat normit
Liitteen I
taulukon 3
indikaattori
16
epäolenn
ainen
59
Ympäristötiedot
EU-luokitusjärjestelmän mukainen raportointi
EU-luokitusjärjestelmä (taksonomia) on kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä, joka määrittelee kriteerit ympäristön kannalta kestävälle
liiketoiminnalle. Heinäkuussa 2020 voimaan tullut asetus luo EU:n taksonomian perustan asettamalla yleiset edellytykset, jotka
taloudellisen toiminnan on täytettävä, jotta toiminta voidaan luokitella ympäristön kannalta kestäväksi. Asetuksessa asetettiin kuusi
ympäristötavoitetta, jotka ovat: ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen
kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön saastumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä luonnon
monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Taloudellista toimintaa, joka merkittävästi edistää mitä tahansa näistä
tavoitteista samalla aiheuttamatta merkittävästi haittaa muille tavoitteille ja noudattamalla sosiaalisia vähimmäissuojavaatimuksia, voidaan
tietyin kriteerein pitää ympäristön kannalta kestävänä. Suurten yritysten on raportoitava kestävän liiketoiminnan osuus liiketoiminnastaan
luokitusjärjestelmän kriteerien mukaisesti.
EU-taksonomia koskee tällä hetkellä pääosin niitä taloudellisia toimintoja, joilla on eniten merkitystä ympäristötavoitteiden saavuttamiselle.
Tämän seurauksena useat toimialat, kuten terveydenhuollon palvelut, jäävät lähes kokonaan nykymuotoisen taksonomian soveltamisalan
ulkopuolelle.
Terveystalo on selvittänyt luokitusjärjestelmäkelpoisuutensa (”Eligibility”) tarkastelemalla toimintojaan suhteessa luokitusjärjestelmässä
lueteltuihin taloudellisiin toimintoihin. Ainoastaan yksi Terveystalon liiketoiminnoista on luokiteltu luokitusjärjestelmässä (12.1 Residential
care activities).
Tämän jälkeen Terveystalo on arvioinut toiminnan luokitusjärjestelmän mukaisuutta (”Alignment”). Toiminta luokitellaan
luokitusjärjestelmän mukaiseksi, mikäli taksonomian kriteerit täyttyvät: 1. toiminta edistää merkittävästi ainakin yhtä ympäristötavoitteen
saavuttamista, 2. se ei aiheuta merkittävästi haittaa muille ympäristötavoitteille ja 3. toiminta noudattaa taksonomiassa määriteltyjä
sosiaalisia vähimmäistason suojavaatimuksia (”Minimum safeguards”). Tämän arvion pohjalta luokitusjärjestelmässä lueteltua Terveystalon
toimintaa (12.1 Residential care activities) ei voida pitää luokitusjärjestelmän mukaisena, koska toiminta ei luonteensa vuoksi tavoittele tai
tue luokitusjärjestelmän ympäristötavoitteiden saavuttamista.
Arvioinnin perusteella luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen merkittävyys on tunnuslukuina ilmaistuna minimaalinen. Tunnusluvut ovat
luokitusjärjestelmäkelpoisten ja luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen osuus (%) liikevaihdosta, operatiivisista kustannuksista ja
investoinneista. Yhtiön arvion mukaan yksi prosentti Terveystalon liikevaihdosta ja investoinneista sekä neljä prosenttia operatiivisista
kustannuksista on luokitusjärjestelmäkelpoista (eligible). 99 prosenttia Terveystalon liikevaihdosta ja investoinneista ja 96 prosenttia
Terveystalon operatiivisista kustannuksista on puolestaan ei-luokitusjärjestelmäkelpoista (non-eligible). Osuus liikevaihdosta on laskettu
jakamalla lastensuojelupalveluiden liikevaihto (luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminto), konsernin kokonaisliikevaihdolla. Osuus
investoinneista on laskettu jakamalla lastensuojelupalveluihin vuoden aikana tehdyt investoinnit yhtiön nettoinvestoinneilla ilman
yrityskauppoja. Osuus toimintamenoista on laskettu jakamalla lastensuojelupalveluiden toimintamenot konsernin
kokonaistoimintamenoilla (pois lukien poistot ja arvonalentumiset). Terveystalon liikevaihdosta, operatiivisista kustannuksista ja
investoinneista 0 prosenttia on luokitusjärjestelmän mukaista (aligned) ja 100 prosenttia puolestaan ei-luokitusjärjestelmän mukaista (non-
aligned). Yllä kuvattu luokitusjärjestelmän mukainen määrittely on tehty vastuullisuus- ja talousorganisaation edustajien sisäisellä
arvioinnilla.
60
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta 2024
1.1.2024-31.12.2024
2024
Merkittävän edistämisen kriteeri
"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not
Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)
Koodi (2)
Liikevai
hto (3)
Osuus
liikevaihd
osta,
vuosi
2024 (4)
Ilmastonmuutoksen hillintä (5)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)
Vesi (7)
Ympäristön pilaantuminen (8)
Kiertotalous (9)
Biologinen monimuotoisuus (10)
Ilmastonmuutoksen hillintä (11)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)
Vesi (13)
Ympäristön pilaantuminen (14)
Kiertotalous (15)
Biologinen monimuotoisuus (16)
Vähimmäistason suojatoimet (17)
Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten
(A.2) osuus liikevaihdosta ' vuosi
2023
(18)
Luokka mahdollistava toiminta (19)
Luokka siirtymätoiminta (20)
Milj.
euroa
%
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/
E
%
M
T
A LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävistä
(luokitusjärjestelmän mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)
Josta mahdollistavat toiminnat
Josta siirtymätoiminnat
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Lastensuojelu
CCA 12.1
11
1 %
1 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei
ympäristön kannalta kestävistä (muista
kuin luokitusjärjestelmän mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)
11
1 %
1 %
A Luokitusjärjestelmäkelpoisista
toiminnoista saatu liikevaihto (A.1 + A.2)
1 %
B EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista
toiminnoista saatu liikevaihto
329
99 %
99 %
YHTEENSÄ
340
100 %
100
%
61
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista 2024
1.1.2024-31.12.2024
2024
Merkittävän edistämisen kriteeri
"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not
Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat
(1)
Koodi (2)
Pääoma
menot (3)
Osuus
pääomame
noista,
vuosi 2024
(4)
Ilmastonmuutoksen hillintä (5)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)
Vesi (7)
Ympäristön pilaantuminen (8)
Kiertotalous (9)
Biologinen monimuotoisuus (10)
Ilmastonmuutoksen hillintä (11)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)
Vesi (13)
Ympäristön pilaantuminen (14)
Kiertotalous (15)
Biologinen monimuotoisuus (16)
Vähimmäistason suojatoimet (17)
Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten
(A.2) osuus pääomamenoista ' vuosi
2023
(18)
Luokka mahdollistava toiminta (19)
Luokka siirtymätoiminta (20)
Milj.
euroa
%
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/
E
%
M
T
A LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien
(luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen pääomamenot (A.1)
Josta mahdollistavat toiminnat
Josta siirtymätoiminnat
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Lastensuojelu
CCA 12.1
0
1 %
0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei
ympäristön kannalta kestävien (muiden
kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen pääomamenot (A.2)
0
1 %
0 %
A Luokitusjärjestelmäkelpoisten
toimintojen pääomamenot (A.1 + A.2)
0 %
B EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten
toimintojen pääomamenot
39
99 %
100
%
YHTEENSÄ
39
100 %
100
%
62
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista 2024
1.1.2024-31.12.2024
2024
Merkittävän edistämisen kriteeri
"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not
Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)
Koodi
(2)
Toiminta
menot (3)
Osuus
toimintame
noista,
vuosi 2024
(4)
Ilmastonmuutoksen hillintä (5)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)
Vesi (7)
Ympäristön pilaantuminen (8)
Kiertotalous (9)
Biologinen monimuotoisuus (10)
Ilmastonmuutoksen hillintä (11)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)
Vesi (13)
Ympäristön pilaantuminen (14)
Kiertotalous (15)
Biologinen monimuotoisuus (16)
Vähimmäistason suojatoimet (17)
Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten
(A.2) osuus toimintamenoista ' vuosi
2023
(18)
Luokka mahdollistava toiminta (19)
Luokka siirtymätoiminta (20)
Milj.
euroa
%
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/
E
%
M
T
A LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien
(luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen toimintamenot (A.1)
Josta mahdollistavat toiminnat
Josta siirtymätoiminnat
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Lastensuojelu
CCA
12.1
10
4 %
1 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei
ympäristön kannalta kestävien (muiden
kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen toimintamenot (A.2)
10
4 %
1 %
A Luokitusjärjestelmäkelpoisten
toimintojen toimintamenot (A.1 + A.2)
10
4 %
%
B EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten
toimintojen toimintamenot
284
96 %
99
%
YHTEENSÄ
295
100 %
100
%
63
Lomake 1: Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot
Rivi
Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin
sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä,
demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa
ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu
mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan
liittyviä vastuita.
EI
2.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön
tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja
turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja,
kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden
parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa,
tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
3.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai
prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa,
myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn
tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden
parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita
käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa,
tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
5.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita
käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä
tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai
sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
6.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita
käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten
rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen
toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
64
Yhteiskunnalliset tiedot
S1 – Oma työvoima
SBM-3 Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Terveystalo on Suomen suurimpia työnantajia. Vuoden 2024 lopussa Terveystalon Suomen toiminnoissa työskenteli 8 383 (8 950)
työsuhteista työntekijää ja 5 967 (5 987) muuta kuin työsuhteista työntekijää. Ruotsissa Terveystalon tytäryhtiö Feelgoodin palveluksessa oli
770 (874) työsuhteista työntekijää ja 48 (105) muuta kuin työsuhteista työntekijää.
Henkilöstömäärän vähenemiseen Suomessa vaikuttivat tulosparannusohjelman toimenpiteet sekä päättyneet ulkoistussopimukset.
Ruotsissa työsuhteisen henkilöstön ja ammatinharjoittajien määrää vähennettiin päättyneiden asiakassopimusten vuoksi osana
tulosparannusohjelmaa.
Pula ammattilaisista hoidon tarpeen kasvaessa väestön ikääntymisen vuoksi on terveydenhuollon suurin haaste. Terveystalon keskeinen
strateginen tavoite onkin varmistaa riittävä sitoutuneiden ja osaavien terveydenhuollon ammattilaisten määrä, jotta Terveystalo voi vastata
kasvavaan kysyntään ja saavuttaa strategiset tavoitteensa. Terveystalon tavoitteena on olla toimialan paras ja vetovoimaisin
työntekopaikka. Strategiansa mukaisesti Terveystalo pyrkii vahvistamaan houkuttelevuuttaan työpaikkana ja edistämään myönteisiä
vaikutuksiaan omaan työvoimaansa liittyen, muun muassa tarjoamalla ammattilaisille kilpailukykyisen palkkauksen, terveellisen ja
turvallisen työympäristön sekä monipuoliset ura- ja kehittymismahdollisuudet. Terveystalo kehittää ammattilaistensa käytössä olevia
digitaalisia työkaluja työn sujuvoittamiseksi, tuottavuuden lisäämiseksi sekä hoidon laadun parantamiseksi.
Jos Terveystalo ei onnistuisi houkuttelemaan ja sitouttamaan tarvittavia ammattilaisia palvelukseensa kilpailukykyisin ehdoin, seurauksena
voisi olla henkilöstö- ja rekrytointikustannusten kasvu, mikä voisi haitata liiketoiminnan ylläpitämistä ja kehittämistä. Tämän riskin
toteutuminen voisi vaikuttaa merkittävän haitallisesti Terveystalon liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja
tulevaisuudennäkymiin. Vuonna 2024 Terveystalo onnistui erilaisin toimenpitein kasvattamaan ammattilaisten tarjontaa ja pystyi
henkilöstöresurssien puolesta vastaamaan terveyspalveluiden kysyntään, vaikkakin henkilöstömäärä väheni vertailukaudesta.
Johtamisrakenteita selkeytettiin osana tulosparannusohjelmaa ja ohjelman puitteissa tehdyt henkilöstövähennykset koskivat lähinnä
hallinnollisia rooleja. Tarjontaan vaikutti jonkin verran myös toimenpiteet työprosessien sujuvuuden kehittämiseksi ja niiden seurauksena
tuottavuuden kasvu.
Yllä kuvatut omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu yhtiön kaksoisolennaisuusanalyysissä
ja ne on esitelty tarkemmin kestävyysraportin sivuilla 43–44. Kaksoisolennaisuusanalyysissä (kuvattu sivuilla 48–50) tunnistettujen
olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien perusteella Terveystalon olennaiset kestävyysseikat omaan työvoimaan liittyen ovat:
●
riittävä palkka/palkitseminen (riski)
●
työ- ja yksityiselämän tasapaino (myönteinen vaikutus)
●
terveys ja turvallisuus (myönteinen vaikutus)
●
koulutus ja taitojen kehittäminen (myönteinen vaikutus)
●
tehokkaat työskentelytavat/henkilöstöresurssien tehokas hyödyntäminen (myönteinen vaikutus, mahdollisuus)
●
työntekijöiden ja ammattilaisten sitoutuneisuus (riski)
Terveystalo ei ole tunnistanut kaksoisolennaisuusanalyysissään toimintoja, joihin liittyisi merkittäv iä pakkotyön tai lapsityön käyttöä
koskevia riskejä. Olennaisuusanalyysissä ei ole tunnistettu erikseen kielteisiä vaikutuksia eri työntekijöihin, joilla on erityisiä ominaisuuksia,
työntekijöihin, jotka työskentelevät tietyissä yhteyksissä tai työntekijöihin, jotka suorittavat tiettyjä tehtäviä. Terveystalo ei ole myöskään
tunnistanut olennaisia vaikutuksia yhtiön omaan työvoimaan, joita saatt aisi aiheutua siirtymäsuunnitelmista, joilla pyritään vähentämään
kielteisiä ympäristövaikutuksia ja saavuttamaan vihreämmät ja ilmastoneutraalit toiminnot. Omaan työvoimaan kuuluvia vaikutuksia, riskejä
ja mahdollisuuksia on arvioitu koko oman työvoiman tasolla. Yhtiön omaan työvoimaan kuuluvat Terveystalon työsuhteiset työntekijät sekä
muita kuin työsuhteisia työntekijöitä, kuten itsenäisiä ammatinharjoittajia ja vuokratyövoimaa. Terveystalon työsuhteisissa työntekijöissä
on useiden ammattiryhmien edustajia, keskeisimpinä lääkärit, hoitajat, muut terveydenhuollon ammattilaiset, digityöntekijät sekä
65
hallinnollista ja johtotyötä tekevät henkilöt. Itsenäisissä ammatinharjoittajissa on muun muassa lääkäreitä ja terapeutteja . Ellei toisin
mainita, tämän standardin mukainen raportointi kattaa Terveystalon koko oman työvoiman.
S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
Terveystalon omaan työvoimaan liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien johtamista ohjaavat soveltuvan lainsäädännön lisäksi
muun muassa yhtiön arvot, eettiset ohjeet (Code of Conduct) ja palkitsemispolitiikka. Terveystalon arvot ja yrityskulttuuri, sekä keskeiset
toimintaperiaatteet liittyen ihmisoikeuksiin, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, palkitsemiseen, henkilöstön kehittämiseen , työterveyteen
ja -turvallisuuteen on kuvattu lyhyesti seuraav issa kappaleissa.
Terveystalon arvot ja yrityskulttuuri
Terveystalon missiona on taistella terveemmän elämän puolesta. Terveystalon eettisten ohjeiden mukaan Terveystalon arvot ovat yhtiön
kaiken toiminnan perusta ja ne on kirjattu eettisiin ohjeisiin seuraavasti:
●
Kaiken keskellä ihminen
: Kannamme vastuuta jokaisen terveydestä ja hyvinvoinnista, mahdollisuudesta hyvään elämään.
Toimimme yhdessä asiakkaan parhaaksi ja asiakas näyttää uudistumisemme suunnan. Autamme toisiamme ja arvostamme kaikkia
osaajiamme.
●
Lääketiede luotsaa
: Kaikki, mitä teemme, perustuu lääketieteeseen ja tutkittuun tietoon. Hoidon vaikuttavuus ja asiakkaan
hyvinvointi ohjaavat kaikkia päätöksiämme.
●
Terveydenhuollon uudistaja
: Vaalimme jatkuvaa kehitystä. Haastamme itseämme rakentamaan toimivampaa terveydenhuoltoa
kaikille ja uudistamaan koko toimialaa ennakkoluulottomasti teknologiaa hyödyntäen.
Yhtiön eettisissä ohjeissa todetaan, että Terveystalo on vahvasti arvopohjainen yritys arvopohjaisella toimialalla ja että Terveystalon
yrityskulttuurissa yhdistyvät korkea työmoraali, ammattilaisuus, ratkaisuhakuinen yhteistyö ja mitattavan vaikuttavuuden tavoittelu
kaikessa tekemisessä. Terveystalon yrityskulttuuria on kuvattu tarkemmin osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen sivuilla 101–102.
Eettiset ohjeet
Terveystalon eettisten ohjeiden (Code of Conduct) mukaan Terveystalossa huolehditaan siitä, että henkilöstöllä on turvallinen ja
hyvinvointia tukeva työympäristö, jossa jokainen voi tehdä töitä parhaalla mahdollisella tavalla. Jokainen terveystalolainen on vastuussa
turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisestä työpaikallaan . Tämä toteutuu parhaiten noudattamalla yhteisiä ohjeita ja ilmoittamalla
aktiivisesti vaaratilanteista tai turvallisuuteen liittyvistä epäkohdista. Fyysisen turvallisuuden lisäksi Terveystalo pyrkii tukemaan
henkilöstönsä henkistä hyvinvointia ja terveyttä.
Terveystalon eettiset ohjeet (Code of Conduct) pitävät sisällään keskeiset periaatteet koskien ihmisoikeuksia, tasa-arvoa,
monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta, oikeudenmukaisuu tta, syrjimättömyyttä ja kunnioittavaa kohtelua. Ketään ei syrjitä sukupuolen, iän,
etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteiden, terveydentilan, vamman, sukupuolisen
suuntautumisen tai muiden henkilökohtaisten syiden tai olosuhteiden perusteella.
Terveystalo ei salli minkäänlaista syrjintää, häirintää, kiusaamista, rasismia tai epäasiallista kohtelua eikä hyväksy lapsityövoiman käyttöä,
mitään pakkotyön muotoa tai muita ihmisoikeuksien loukkauksia omassa toiminnassaan tai arvo- ja toimitusketjussaan. Syrjintää tai
epäoikeudenmukaista kohtelua ei sallita rekrytoinnissa, palkkauksessa, koulutuksessa, ylennyksissä tai työsuhteen muissa ehdoissa.
Seksuaaliseen ja muuhun häirintään sekä kiusaamiseen on nollatoleranssi.
Terveystalo kunnioittaa YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia sekä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) määrittelemiä
työntekijöiden oikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia. Yhtiö on sitoutunut YK:n Global Compact (UNGC) -aloitteeseen ja sen ihmis- ja
työoikeusperiaatteisiin. Terveystalo kunnioittaa työntekijöidensä oikeutta kuulua ammattiyhdistyksiin tai vastaaviin
edunvalvontajärjestöihin sekä osallistua niiden toimintaan.
Terveystalon eettisiin ohjeisiin on kirjattu sitoumus toimia aina lakien ja Terveystalon toimintaa koskevien säännösten mukaisesti. Eettiset
ohjeet ovat Terveystalon yrityskulttuurin ja henkilöstöjohtamisen perusta, ja koskevat koko konsernia ja sen omaa työvoimaa sekä kaikkia
66
omaan työvoimaan liittyviä tunnistettuja olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Eettiset ohjeet on kuvattu tarke mmin osiossa G1
– Liiketoiminnan harjoittaminen sivuilla 97–98.
Ihmisoikeuspolitiikka
Terveystalo on sitoutunut kunnioittamaan kaikkien yksilöiden perusoikeuksia ja -vapauksia kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaisesti.
Terveystalon ensimmäinen, tammikuussa 2025 hyväksytty, ihmisoikeuspolitiikka korostaa yhtiön sitoutumista ja lähestymistapaa
ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Ihmisoikeuspolitiikan sisältö on kuvattu osiossa G1 - Liiketoiminnan harjoittaminen sivulla 100.
Työyhteisön kehittämissuunnitelma
Terveystalo on laatinut yhteistyössä Suomen toimintojen henkilöstön edustaj ien kanssa työyhteisön kehittämissuunnitelma n työyhteisön
pitkäjänteiseksi ja suunnitelmalliseksi kehittämiseksi. Suunnitelma pitää sisällään kuvauksen henkilöstön nykytilasta sekä päämäärät ja
toimenpiteet, joilla kehitetään ja ylläpidetään henkilöstön osaamista ja edistetään työhyvinvointia. Kehittämissuunnitelma koskee
Terveystalon Suomen toimintojen työsuhteisia työntekijöitä.
Kehittämissuunnitelma sisältää myös Terveystalon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Terveystalossa tavoitteena on edistää paitsi
eri sukupuolten, myös eri ikäluokkien ja kansalaisuuksien välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työhönottoon ja työsuhteeseen liittyvissä
tilanteissa, kuten rekrytoinnissa, palkkauksessa ja työsuhteen ehdoissa, koulutuksessa ja uralla etenemisessä sekä työelämän ja
yksityiselämän yhteensovittamisessa. Tasa -arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista seurataan muun muassa henkilöstörakennetta
kuvaavien tilastojen avulla.
Terveystalon yhdenvertaisuustyöryhmä aloitti toimintansa vuoden 2023 alussa. Sen tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta Terveystalon
työyhteisöissä ja asiakaskohtaamisissa, ja se kokoontuu kvartaaleittain yhdenvertaisuutta koskevien asioiden tiimoilta. Pääpaino vuonna
2024 oli kehittää yhdenvertaisuuden toteutumista erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta ja selvittää erilaisia
käytäntöjä, joiden avulla yhdenvertaisuus toteutuisi Terveystalossa ja sen työyhteisöissä entistä paremmin. Vuonna 2024 työryhmään
kuului 11 terveystalolaista eri puolelta Suomen organisaatiota. Työryhmän kokoonpano vaihtuu vuosittain, jotta mahdollisimman monella
on tilaisuus halutessaan osallistua toimintaan.
Työyhteisön kehittämissuunnitelma päivitetään säännöllisesti ja se toimii henkilöstön kanssa käytävän vuoropuhelun työkaluna. Viimeisin
työyhteisön kehittämissuunnitelma laadittiin alkuvuonna 2024 ja hyväksyttiin Terveystalon henkilöstöfoorumissa. Kehittämissuunnitelman
toteuttamisesta vastaava ylin taho on Terveystalon henkilöstöjohtaja.
Palkitsemista koskevat toimintaperiaatteet
Terveystalon henkilöstöstrategian yksi osa-alue on merkityksellisten ja kilpailukykyisten palkitsemis- ja palkkausmallien kehittäminen, joilla
vahvistetaan ammattilaisten suoriutumista, sitoutumista sekä Terveystalon vetovoimaisuutta työnantajana. Terveystalon palkitsemisen
periaatteet on määritelty yhtiön hallituksen hyväksymässä palkitsemispolitiikassa, joka koskee koko konsernia ja työsuhteisia työntekijöitä.
Palkitsemisperiaatteet perustuvat suoritukseen, tasapuolisuuteen ja kilpailukykyyn. Tavoitteena on varmistaa, että Terveystalo
työnantajana houkuttelee motivoituneita ja osaavia ammattilaisia. Palkitsemisen tulee tukea Terveystalon strategisten tavoitteiden
saavuttamista, kannustaa Terveystalon arvojen mukaiseen käyttäytymiseen ja palkita erinomaisesta suorituksesta. Palkitsemisen
toimintaperiaatteiden toteutumisesta vastaa konsernin henkilöstöjohtaja.
Terveystalon työsuhteisista työntekijöistä Suomessa 65 prosenttia kuuluu työehtosopimusten piiriin. Suomessa on käytössä kolme eri
työehtosopimusta: Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimus, yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus sekä henkilöstöpalvelualan
työehtosopimus. Työehtosopimusten ulkopuolelle jäävät johtajat ja ylemmät toimihenkilöt, joihin kuuluu muun muassa suurin osa
lääkäreistä ja psykologeista. Työehtosopimusten piiriin kuuluvien henkilöiden, kuten hoitajien, tehtävissä käytetään työehtosopimusten
luokittelun mukaisia palkkaryhmiä. Palkkaukseen vaikuttavat myös tehtävään perustuvat vastuulisät, kokemusvuodet, henkilökohtainen
suoriutuminen ja osaaminen. Ylempien toimihenkilöiden ja johtajien palkka määräytyy tehtävän ja työn vaativuuden ohella osaamisen,
kokemuksen, suorituksen ja tulosten perusteella. Ruotsissa työsuhteisista työntekijöistä 100 prosenttia kuuluu työehtosopimusten piiriin.
Ruotsissa on käytössä kaksi työehtosopimusta: Healthcare Companies Branch D Occupational Health Services sekä Healthcare Companies
Branches E and F Care and Treatment.
67
Palkkauksen tasa-arvoa tarkastellaan ja sen toteutumista edistetään säännöllisesti osana työyhteisön kehittämissuunnitelmaa. Esimerkiksi
sukupuoli ei saa olla palkkaukseen vaikuttava tekijä. Terveystalo seuraa sekä yksityisen että julkisen sektorin palkkojen markkinatasoa
pyrkien ylläpitämään kilpailukykynsä myös palkkojen osalta.
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat toimintaperiaatteet
Terveystalon oman työvoiman työturvallisuutta Suomessa kehitetään ja johdetaan konsernitasolla huomioiden yhtiö- ja
liiketoimintakohtaiset erot. Työturvallisuuteen liittyvät konsernitasoiset linjaukset ja ohjeet jalkautetaan käytäntöön liiketoimintojen
organisaation johtamisprosessien mukaisesti. Tarvittaessa liiketoiminnat laativat kohdennettuja ohjeita konsernin linjaukset huomioiden.
Organisaation eri tasot tuntevat ja tunnistavat omat vastuunsa työturvallisuuden osalta Suomen lainsäädännön mukaisesti. Lakisääteinen
työsuojelutoiminta varmistetaan konsernitasoisella yhteistyöllä aktiivisen työsuojeluhenkilöstön kanssa. Työsuhteiset työntekijät valitsevat
työsuojeluvaltuutetun keskuudestaan vaaleilla.
Konserni tukee kaikkia liiketoimintoja työturvallisuuden kehittämisessä. Terveystalon tavoitteena on olla joka päivä entistä turvallisempi
työympäristö.
Työterveydellä on tärkeä rooli terveyttä uhkaavien riskitekijöiden tunnistamisessa ja sairauksien ennaltaehkäisyssä. Suomessa Terveystalon
työsuhteisten työntekijöiden työterveyshuolto on järjestetty työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen
ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Terveystalon
työsuhteisten työntekijöiden työterveyspalvelut ylittävät selvästi lakisääteiset vaatimukset, koska henkilöstön käytössä on laajasti myös
muita kuin lakisääteisiä terveydenhuollon palveluja.
Toimitilaturvallisuudesta vastaavat toimipaikkojen vastuuhenkilöiden lisäksi tehtävään nimetyt toimitila- ja turvallisuusasiantuntijat,
turvallisuusvastaavat ja turvallisuusvalvojat. Nämä toteuttavat toimipaikoissa toimitilaturvallisuuden kehittämiseksi ja varmistamiseksi
luotuja käytäntöjä, jotta Terveystalon toimitilat ovat turvalliset niin asiakkaille kuin henkilöstölle. Toimitilaturvallisuudessa tehdään tiivistä
yhteistyötä vuokranantajien sekä pelastusviranomaisten kanssa.
Terveystalon työterveystoiminta perustuu Terve Työpaikka -toimintamalliin, jolla pyritään varmistamaan, että työ on mahdollisimman
sujuvaa, työyhteisö toimiva, johtaminen aktiivista ja yksilö voi työssään hyvin. Työterveydessä yritys, henkilöstö ja työterveys toimivat
yhteistyössä asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
Lakisääteinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikkaselvitysten perusteella
tunnistetut työpaikkojen olosuhteet (esimerkiksi melu, biologisille vaaratekijöille altistuminen ja mahdollinen väkivallan uhka) ja niiden
hallitsemiseksi tarvittavat toimenpiteet. Toimintasuunnitelma tarkastetaan vuosittain muun muassa työpaikkakäyntien ja Terveystalon
työkyvyn johtamisen tarpeiden pohjalta. Terveystalossa työskentelevät itsenäiset ammatinharjoittajat eivät kuulu työterveyshuollon piiriin,
vaan he järjestävät yrittäjinä oman työterveyshuoltonsa.
Ruotsissa (Feelgood) oman henkilöstön työturvallisuus ja työterveys on järjestetty noudattaen Ruotsin lainsäädäntöä. Toimintaa ohjaa
sertifioitu ISO 45001 työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä, joka sisältää muun muassa. vaatimukset koskien työterveys- ja
turvallisuuspolitiikkaa, tavoitteita ja toimenpiteitä.
68
S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien
kanssa
Terveystalo käy säännönmukaista vuoropuhelua henkilöstönsä kanssa työpaikan toiminnan sekä työyhteisön kehittämiseksi. Tavoitteena on
edistää riittävää ja oikea-aikaista tiedonkulkua työnantajan ja henkilöstön välillä sekä antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa heidän
työtään, työolojaan ja asemaansa koskeviin asioihin. Vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön edustajien välillä käydään
henkilöstöfoorumissa, joka kokoontuu viidesti vuodessa ja jonka jäsenet edustavat laajasti sekä ammatillisesti että maantieteellisesti
Terveystalon Suomen työntekijöitä. Lisäksi pääluottamusmiehet tapaavat säännöllisesti viikoittain konsernin työsuhdeasioista vastaavan
johtajan kanssa. Pääluottamusmiesten tukena toimivat alueelliset luottamusmiehet, jotka käyvät vuoropuhelua alueellisista asioista
liiketoimintajohdon sekä alueellisen HR-partnerin kanssa.
Henkilöstön edustajat ja heidän roolinsa yhteydenpidossa
Terveystalon Suomen toimintojen työsuhteisia työntekijöitä edustavat luottamusmiehet, luottamusvaltuutetut ja työsuojeluvaltuutetut,
joilla kaikilla on tärkeä tehtävä työyhteisön toimivuuden ja työolojen kehittämisessä sekä työntekijöiden oikeuksien turvaamisessa.
Luottamusmies on ammattiliiton ja siihen kuuluvien työntekijöiden edustaja työpaikalla. Yhteistoimintaneuvotteluissa ja
työpaikkakohtaisissa paikallisissa neuvotteluissa luottamusmies edustaa asianomaisen työehtosopimuksen piiriin kuuluvaa henkilöstöä.
Luottamusmiehen tärkein tehtävä on valvoa työehtosopimuksen ja työelämän lakien sekä muiden työnantajan ja työntekijöiden välisten
sopimusten noudattamista työpaikalla ja tarvittaessa puuttua ongelmatilanteisiin. Luottamusmies neuvottelee työnantajan kanssa
henkilöstöä koskevissa asioissa ja on mukana kehittämässä työyhteisöä edustamiensa työntekijöiden ja työnantajan kanssa. Luottamusmies
huolehtii siitä, että työntekijöitä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti, sekä tarvittaessa neuvoo ja tukee jäseniä työelämässä ja
sen muutostilanteissa. Luottamusmiehen asema perustuu työehtosopimukseen, yhteistoimintalakiin ja luottamusmiessopimukseen,
jollaisen Sote ry ja Terveystalo ja Terveyspalvelualan Unioni ry ovat keskenään sopineet. Luottamusmiessopimuksessa määritellään muun
muassa luottamusmiesten määrä ja ajankäyttö Terveystalossa.
Työntekijät, joilla ei ole työnantajaa työehtosopimuslain nojalla sitovassa työehtosopimuksessa tarkoitettua luottamusmiestä, voivat
työnantajan kanssa sopimalla valita keskuudestaan luottamusvaltuutetun. Luottamusvaltuutetun tehtävät ja toimivalta määräytyvät
työsopimuslaissa ja muualla työlainsäädännössä erikseen säädettävällä tavalla. Terveystalossa psykologit ovat valinneet edustajakseen
luottamusvaltuutetun.
Työpaikan turvallisuutta ja työolosuhteita seuraa ja valvoo työsuojeluvaltuutettu. Hän on perehtynyt työsuojeluun ja siihen liittyviin
lakeihin. Työsuojeluvaltuutettu edustaa koko henkilöstöä järjestäytymistaustasta riippumatta. Yhdessä luottamusmiehen kanssa
työsuojeluvaltuutettu edistää työntekijöiden työhyvinvointia. Työsuojeluvaltuutetun valitsevat työntekijät vaaleilla keskuudestaan.
Toimikausi on kaksi vuotta.
Henkilöstöfoorumissa laaja edustus työntekijöitä
Henkilöstöfoorumin tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuoropuhelua. Henkilöstöfoorumi on virallinen
vaikutuspaikka ja keskustelufoorumi koko Terveystalo -konsernia koskevissa asioissa, ja se on yhteistoimintalain mukaista toimintaa.
Henkilöstöfoorumissa käsitellään työnantajan liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä siten kuin
yhteistoimintalain 29 §:ssä ja laissa yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä säädetään. Henkilöstöfoorumin
toiminnasta laaditaan vuosisuunnitelma.
Henkilöstöfoorumissa käydään säännönmukaista vuoropuhelua yhteistoimintalain 8 §:ssä mainituista asioista, kuten yhtiön kehitysnäkymät
ja taloudellinen tilanne, työpaikan säännöt ja käytännöt, työvoiman käyttötavat ja henkilöstön rakenne, osaamistarpeet ja osaamisen
kehittäminen sekä työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen. Henkilöstöfoorumin toimikausi kestää kolme vuotta. Työntekijöiden
edustajat valitaan vaaleilla ja ehdolle voivat asettua työsuhteiset työntekijät. Henkilöstöfoorumissa on edustajat kaikista Terveystalon
liiketoiminnoista. Lisäksi mukana on Sote ry:n ja Terveyspalvelualan Unioni ry:n pääluottamusmiehet, Terveystalon Kumppanuusratkaisujen
valtakunnallinen luottamusmies sekä yksi työsuojeluvaltuutetuista. Kokouksiin osallistuvat aina toimitusjohtaja ja henkilöstöjohtaja sekä
muita johtajia käsiteltävän aiheen mukaan. Kokouksista laaditaan muistio, joka on yhtiön intranetissä kaikkien työntekijöiden nähtävillä.
Henkilöstöfoorumissa oli kaudella 2022–2024 yhteensä 12 jäsentä ja kaksi varajäsentä ja se kokoontui neljästi vuodessa.
69
Konsernin henkilöstöjohtaja vastaa siitä, että vuoropuhelu ja yhteydenpito tapahtuu yllä kuvatulla tavalla sekä siitä, että vuoropuhelussa
nousseet asiat otetaan huomioon yhtiön toimintatavoissa.
Lakisääteisen vuoropuhelun ohella vuoropuhelua käydään työsuhteisen henkilöstön kanssa säännöllisissä, yleensä kahdesti vuodessa
käytävissä kehityskeskusteluissa, vähintään kerran kuukaudessa käytävissä one-to-one -keskusteluissa sekä itsenäisten
ammatinharjoittajien kanssa vähintään kerran vuodessa tarjottavissa ammatinharjoittajakeskusteluissa.
Terveystalo ssa toteutetaan kaksi kertaa vuodessa osaajatutkimus, joka on tärkeä sisäisten toimintatapojen ja esihenkilötyön parantamisen
työkalu. Tutkimus on suunnattu Terveystalossa työskenteleville ammattilaisille, itsenäiset ammatinharjoittajat mukaan lukien.
Osaajatutkimuksella kartoitetaan kokemuksia muun muassa työhyvinvoinnista, johtamisesta ja työyhteisön toimivuudesta.
Lisäksi Terveystalo jakaa henkilöstölleen aktiivisesti tietoa ajankohtaisi sta aiheista, kuten strategian toteuttamisesta, järjestämällä
säännöllisiä henkilöstöwebinaareja ja esihenkilöinfotilaisuuksia. Yhtiön intranet on keskeinen tiedonjakokanava kaikelle yhteiselle tiedolle,
toimintaperiaatteille ja ohjeistuksille.
Kehityskeskustelut ja ammatinharjoittajakeskustelut johtamisen ja yhteistyön tukena
Terveystalossa käydään työsuhteisten työntekijöiden kanssa vuosittaiset kehityskeskustelut, joilla tuetaan tavoitteellista ja motivoitunutta
työntekoa. Kehityskeskustelussa käydään läpi edeltävän kauden onnistumiset ja opit yhdessä esihenkilön kanssa sekä asetetaan tavoitteet
uudelle kaudelle. Edeltävän ja tulevan kauden tavoitteiden lisäksi keskustellaan osaamisesta, työhyvinvoinnista, Terveystalon osaajataitojen
mukaisesta toiminnasta, yhteistyöstä sekä pidemmän aikavälin tavoitteista ja toiveista. Suomessa kehityskeskustelun teemoihin palataan
säännöllisissä one-to-one -keskusteluissa sekä laajemmassa puolivuotiskatsauksessa. Kehityskeskustelut ovat keskeinen osa Terveystalon
strategian, arvojen ja osaajataitojen viemistä arkeen sekä onnistumisen johtamista ja osaajakokemuksen vahvistamista.
Terveystalo käy aktiivista dialogia myös Terveystalossa työskentelevien ammatinharjoittajien kanssa. Ammatinharjoittajakeskustelu on
säännöllinen henkilökohtainen keskustelu, jonka tavoitteena on kehittää yhteistyötä sekä ammatinharjoittajan työskentelyn edellytyksiä
Terveystalossa.
Osaajatutkimus toiminnan ja osaajakokemuksen kehittämisen työkaluna
Terveystalossa toteutetaan Suomessa vuosittain osaajatutkimus, jonka tavoitteena on kuulla Terveystalon ammattilaisia, lisätä
vuorovaikutusta heidän kanssaan sekä ennen kaikkea kehittää toimintaa ja osaajakokemusta tutkimustulosten perusteella. Tutkimuksen
kohderyhmää ovat sekä työsuhteinen henkilöstö että ammatinharjoittajat. Tutkimusten tuloksia käsitellään johtoryhmissä, tiimeissä ja
esimerkiksi henkilöstöfoorumilla. Tulosten pohjalta luodaan organisaatio-, ammattiryhmä- ja tiimitasoisia kehittämissuunnitelmia ja -toimia.
Tiiviisti seurattavia aihealueita ovat esimerkiksi tyytyväisyys esihenkilötyöhön, työyhteisöön ja onnistumisen mahdollisuuksiin omassa
työssä. Tyypillisesti vuodessa toteutetaan samalle kohderyhmälle myös toinen, kevyempi seurantatutkimus. Myös Ruotsissa toteutetaan
vuosittain henkilöstötutkimus.
S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin
tuomiseksi
Terveystalon yrityskulttuurissa yhdistyvät korkea työmoraali, ammattilaisuus, ratkaisuhakuinen yhteistyö ja mitattavan vaikuttavuuden
tavoittelu kaikessa tekemisessä. Terveystalon omaa toimintaa ohjaavat yhtiön arvojen lisäksi Terveystalon eettiset ohjeet (Code of
Conduct). Tärkeä osa Terveystalon oikein toimimisen kulttuuria on, että jokainen Terveystalo -konsernin nimissä tai sen kanssa toimiva
henkilö voi tuoda esiin väärinkäytösepäilynsä ja luottaa siihen, että Terveystalo ryhtyy asianmukaisiin toimiin eettisten ohjeiden vastaisen
toiminnan tai sellaisen epäilyn selvittämiseksi.
Väärinkäytöksestä tai sellaisen epäilystä ilmoitetaan ensisijaisesti esihenkilölle, esihenkilön esihenkilölle tai Terveystalo n laki- ja compliance
-osastolle. HR-liitännäisissä asioissa ensisijainen yhteyskanava on Terveystalon HR-yksikkö. Terveystalolla on lisäksi käytössä kaikille avoin
väärinkäytösten ilmoituskanava , jonka kautta väärinkäytösepäilystä voi ilmoittaa esimerkiksi, jos epäily koskee vakavaa väärinkäytöstä, tai
asian arkaluonteisuudesta johtuen ilmoitus on tarpeen tehdä nimettömästi . Ruotsissa Feelgood Svenska AB:lla tytäryhtiöineen on oma
sisäinen ilmoituskanavansa, joka on tarkoitettu Feelgoodin sisäiseen käyttöön. Ilmoituskanavan kautta vastaanotettuja ilmoituksia
70
käsittelevät vain Terveystalon ja Feelgoodin nimetyt ilmoituksia käsittelevät henkilöt sekä tarpeen mukaan tutkintakohtaisesti nimetyt
sisäiset asiantuntijat ja ulkoiset neuvonantajat.
Ilmoittajansuojelulaki ei sovellu työoikeudellisiin asioihin, mutta ilmoituksen voi tehdä ilmoituskanavan kautta myös ilmoittajansuojelulain
soveltamisalan ulkopuolisista rikkomuksista tai sellaisten epäilyistä. Tällöin ilmoittaja ei saa ilmoittajansuojelulain mukaista suojaa, vaan
esimerkiksi työoikeudellisissa ilmoituksissa sovelletaan voimassa olevaa työoikeudellista ja muuta soveltuvaa lainsäädäntöä. Vilpittömässä
mielessä toiminutta ilmoittajaa suojataan tällöinkin vastatoimilta soveltuvan työoikeudellisen sääntelyn perusteella. Ilmoittajansuojelulain
soveltamisalan ulkopuolelle jäävät muun muassa seuraaviin asioihin liittyvät ilmoitukset, jotka käsittelee pääsääntöisesti HR-yksikkö:
●
työtehtävien yksipuolinen heikentäminen
●
häirintä tai syrjintä
●
työturvallisuuteen liittyvät kysymykset
●
työpaikan ilmapiiriin liittyvät ongelmat
●
esihenkilön tai kollegan epäasiallinen käyttäytyminen tai kohtelu.
Terveystalo kannustaa kaikkia työntekijöitään ja ammatinharjoittajiaan ilmoittamaan viipymättä mahdollisista väärinkäytöksistä.
Terveystalon compliance-toiminnon yhtenä fokusalueena on ollut ilmoituskanavaa koskevan tietoisuuden lisääminen siten, että kynnys
tehdä ilmoituksia olisi mahdollisimman matala. Arvioiden mukaan tässä on myös onnistuttu. Terveystalo -konsernin eettisissä ohjeissa
korostetaan, että eettisten ohjeiden vastaisesta toiminnasta tai sellaisen epäilystä on tärkeää ilmoittaa ja kuvataan käytettävissä olevat
ilmoitusmekanismit. Terveystalossa on myös käytössä kaikille suunnattu verkkokoulutus eettisistä ohjeista, jotka sisältävät ohjeet
väärinkäytösten esiin nostamiseksi ja ilmoittamiseksi. Verkkokurssi on pakollinen kaikille Terveystalon työntekijöille ja sen tavoitteena on
parantaa ymmärrystä keskeisistä vaatimustenmukaisuuteen liittyvistä teemoista ja myös mekanismeista väärinkäytöksi stä ilmoittamiseen.
Kaikki epäillyt väärinkäytökset tai rikkomukset tutkitaan asianmukaisesti ja luottamuksellisesti. Prosesseista kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi sekä kanavista huolenaiheiden esiin tuomiseksi on kerrottu tarkemmin osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen sivuilla
102–103.
S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja
toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus
Terveystalon osaajastrategian tavoitteena on varmistaa ammattilaisten sitoutuminen
Terveystalon yhtenä strategisena tavoitteena on olla toimialansa paras ja vetovoimaisin työntekopaikka kaikille ammattilaisille. Tämän
tavoitteen saavuttamiseksi on laadittu Terveystalon henkilöstöstrategia, osaajastrategia, jolla pyritään erilaisin toimenpitein sekä jatkuvan
kehittämisen avulla varmistamaan ammattilais ten sitoutuminen, työtyytyväisyys ja tuottavuus.
Tärkeimpiä strategisia toimia strategiakaudella 2025–2026 ovat:
●
ammattilaisten käyttämän digitaalisen työympäristön käyttäjäkokemuksen kehittäminen
●
resurssienhallinta- ja työvuorosuunnittelutyökalujen kehittäminen
●
palkitsemismallien uudistaminen
●
johtamisen ja esihenkilötyön kehittäminen
●
laajennettu koulutustarjonta.
Terveystalo mittaa osaajastrategiansa onnistumista muun muassa ammattilaisten sitoutumista mittaavan indeksin, henkilöstön
suositteluindeksin (eNPS), sairauspoissaolojen ja henkilöstön lähtövaihtuvuuden avulla. Seuraavissa kappaleissa kuvatut toimenpiteet ovat
osa Terveystalon osaajastrategiaa ja jatkuvaa kehittämistä omaan työvoimaan kohdistuvien vaikutusten suhteen sekä samalla toimenpiteitä
omaan työvoimaan liittyvien riskien hallitsemiseksi.
71
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat toimenpiteet
Työturvallisuuden kehittäminen Terveystalossa keskittyy työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen tunnistamiseen,
ehkäisemiseen ja torjumiseen sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseen ja edistämiseen.
Terveystalon Suomen toiminnoissa työturvallisuuden kehittämiseksi laaditaan vuosittainen toimintasuunnitelma. Vuonna 2024 toteutettiin
muun muassa seuraavat toimenpiteet:
●
uhka- ja väkivaltatilanne -koulutus koko henkilöstölle
●
työtehtävien vaarojenarviointien uusi vuosikello otettiin käyttöön
●
uusi työsuojelukausi käynnistyi ja työsuojeluvaltuutettujen uusien alueiden haltuunotto tapahtui suunnitellusti
●
konsernin päivitetyt turvallisuusohjeet otettiin käyttöön kaikissa toimipaikoissa.
Työtehtävien vaarojenarvioinnin uusi toimintamalli otettiin käyttöön vuonna 2023 ja sitä jatkettiin onnistuneesti vuonna 2024. Työtehtävien
vaarojenarvioinnin vuosikellon mukaisesti vuonna 2024 keskityttiin toimipaikoissa ilmenevien vaarojen tunnistamiseen ja tunnistettujen
vaarojen aiheuttamien riskien suuruuden arviointiin.
Kaikki Terveystalossa tapahtuneet työ- ja työmatkatapaturmat raportoidaan ja tutkitaan. Näiden lisäksi kirjataan aktiivisesti henkilöstöön
kohdistuvia vaaratapahtumia, joita seurataan ja joiden avulla toimintaa kehitetään turvallisemmaksi. Työturvallisuuden kehittämisen
kannalta on tärkeää tunnistaa työympäristössä ilmenevät vaarat ja vaaratapahtumat, ja raportoida niistä eteenpäin. Suomen
työturvallisuuslain mukaan työntekijän on ilmoitettava havaitsemistaan työturvallisuuspuutteista työnantajalle viipymättä. Terveystalossa
kirjataan vuosittain noin 1 400 kappaletta henkilöstöön kohdistunutta vaaratapahtumaa, joista vain pieni määrä aiheuttaa työtapaturman.
Terveystalossa ei ole tapahtunut kuolemaan tai vakavaan vammautumiseen johtanutta työ- tai työmatkatapaturmaa vuosiin.
Lakisääteisten työterveyspalvelujen lisäksi Terveystalo tarjoaa työntekijöilleen Suomessa laajasti perusterveydenhuollon,
erikoissairaanhoidon ja hyvinvoinnin palveluita, kuten fysioterapiaa sekä mielen hyvinvointia tukevat digipalvelut Mielen chatin ja Mielen
sparrin. Mielen chat ja Mielen sparri ovat matalan kynnyksen palveluja, jotka toteutetaan Terveystalo -sovelluksen avulla etäpalveluina.
Myös lyhytpsykoterapia on osa työterveyspalveluja. Työkykyyn ja -terveyteen liittyviin haasteisiin pyritään hakemaan ratkaisuja varhaisessa
vaiheessa yhteistyössä työterveyden kanssa.
Työpaikan turvallisuutta ja työolosuhteita seuraa ja valvoo myös työsuojeluvaltuutettu. Hän on perehtynyt työsuojeluun ja siihen liittyviin
lakeihin ja määräyksiin. Työsuojeluvaltuutettu edustaa alueensa koko henkilöstöä järjestäytymistaustasta riippumatta.
Työsuojeluvaltuutettu osallistuu työsuojelun toimintaohjelman laatimiseen, vuosittaiseen työsuojelun toimintasuunnitelman tekemiseen,
työtehtävien vaarojenarviointeihin, työpaikkakäynteihin sekä työsuojelutarkastuksiin. Työsuojeluhenkilöstöllä on yhteisesti sovitut
kokouskäytännöt sekä tehtävään tarvittavat koulutusmahdollisuudet. Konsernitasoisessa työsuojelun toimintasuunnitelmassa kuvataan
suunnitellut toimenpiteet työsuojelutyön kehittämiseksi. Toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain yhdessä työsuojeluhenkilöstön kanssa
ja sen toteutumista seurataan konsernin työsuojelun kvartaalipalavereissa. Vuoden 2024 työsuojelun toimintasuunnitelmassa
toimenpiteiksi oli kirjattu muun muassa uhka- ja väkivaltatilanne -koulutuksen toteuttaminen koko henkilöstölle ja työtehtävien
vaarojenarviointien toteutuminen vuosikellon mukaisesti.
Työterveyden toimintaa ohjaava toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain ja se on henkilöstön nähtävillä yhtiön intranetissä.
Työntekijöiden terveyteen ja työhyvinvointiin liittyvä neuvonta ja ohjaus, työhön liittyvien terveydellisten riskien kartoittaminen ja
sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito kuuluvat normaaliin yhteistyöhön työterveyshuollon ja vakuutusyhtiökumppaneiden kanssa. Vakavien
sairauksien hoidossa toimitaan yhteistyössä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa. Vuoden 2024 työterveyden
toimintasuunnitelmassa pääpaino oli perusprosessien, kuten terveystarkastuksien ja työpaikkaselvitysten kehittämisessä.
72
Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat toimenpiteet
Työnantajana Terveystalo pyrkii tukemaan henkilöstöä työn ja yksityiselämän yhteensovittamisessa, sillä
hyvä työ- ja yksityiselämän tasapaino tukee henkilöstön hyvinvointia, tuottavuutta ja työtyytyväisyyttä, mikä välittyy osaltaan myös
asiakaskohtaamisiin. Terveydenhuoltoalalla, jossa työ on usein vaativaa ja aikapaineita voi olla paljon, tasapainon löytäminen voi toisinaan
olla haasteellista. Tätä pyritään edistämään muun muassa seuraavassa kuvatuin toimenpitein.
Terveystalo on joustava sopimussuhteissaan ja tarjoaa mahdollisuuksien mukaan erilaisia työsuhdemuotoja henkilöstölleen tehtävästä,
työvoiman tarpeesta ja työntekijän toiveesta riippuen. Työsuhteet ovat toistaiseksi voimassa olevia, jollei määräaikaisuudelle ole
hyväksyttävää ja selkeää perustetta, kuten sijaisuus. Käytössä on koko - ja osa-aikaisia työsuhteita, tuntityösopimuksia ja runkosopimuksia.
Osa-aikatyöstä voidaan sopia työnantajan tarpeen tai työntekijän toiveen tai tarpeen perusteella. Tarvittaessa tuntityö- ja runkosopimuksia
käytetään tilanteissa, joissa työvoiman tarve on vähäistä ja satunnaista. Vuokratyövoimaa käytetään tarpeen mukaan ja tyypillisesti
äkillisissä sijaistustarpeissa.
Työelämän eri vaiheessa olevilla työntekijöillä on erilaiset tarpeet työn ja muun elämän yhteensovittamiselle ja niihin voidaan käyttää
erilaisia lakisääteisiä vapaita, kuten perhe-, opinto-, omaishoito- ja vuorotteluvapa ita. Terveystalon kaikki työsuhteiset työntekijät ovat
oikeutettuja lakisääteisten vapaiden käyttöön.
Terveystalossa tehdään joustavasti työtä paikasta riippumattomasti. Työn tavoitteet ratkaisevat työnteon tavan. Terveystalon
konsernipalvelut ovat siirtyneet hybridityöhön, jossa tiimit sopivat heille toimivimman työnteon tavan. Terveystalossa on kehitetty myös
asiakasrajapinnassa työskentelevien ammattilaisten mahdollisuuksia tehdä joustavaa työtä ja se on arkipäivää esimerkiksi lääkäreillä,
työterveyden ammattilaisilla ja asiakaspalvelukeskuksissa työskentelevillä.
Koulutusta ja taitojen kehittämi stä koskevat toimenpiteet
Terveystalo kehittää aktiivisesti henkilöstönsä osaamista ja tukee ammatillista kasvua. Työsuhteiselle henkilöstölle on tarjolla monipuolista
koulutusta eri osa-alueilla. Myös ammatinharjoittajilla on mahdollisuuksia kouluttautua ja kehittää osaamistaan Terveystalossa.
Vuosittain toteutettava talotasoinen koulutussuunnittelu varmistaa, että Terveystalossa koulutustarpeet ennakoidaan ja koulutukset
vastaavat liiketoiminnan osaamistarpeisiin. Koulutussuunnitelma käydään läpi henkilöstöfoorumilla osana työyhteisön
kehittämissuunnitelmaa. Terveystalossa tehdään työntekijöille myös henkilökohtaisia koulutuspolkuja, joilla pyritään lisäämään
kouluttautumisen suunnitelmallisuutta. Henkilökohtainen koulutuspolku on yksilötasolle viety koulutussuunnitelma, jonka avulla työntekijä
ja esihenkilö yhdessä sopivat kouluttautumisesta seuraavalle noin 6–12 kuukauden ajanjaksolle. Henkilökohtaiset koulutuspolut on otettu
käyttöön työterveyden ammattilaisille jo aiemmin, ja vuonna 2024 koulutuspolut otettiin käyttöön myös sairaanhoitajille ja
röntgenhoitajille. Lähitulevaisuudessa suunnitelmat on tarkoitus tehdä myös yleislääkäreille ja laboratorion ammattilaisille. Koulutuksista
keskustellaan yksilötasolla myös osana kehityskeskusteluita.
Vuonna 2024 koulutuksia järjestettiin Terveystalossa keskimäärin 13,4 tuntia työsuhteista työntekijää kohden. Merkittäviä
koulutuspanostuksia tehtiin esimerkiksi esihenkilötyön ja johtamisen kehittämiseen, eri ammattiryhmien ammatillisen osaamisen
syventämiseen, uusien Terveystalolaisten laadukkaaseen perehdytykseen ja osaajien digitaalisten työkalujen käytön vahvistamiseen.
Laadukas esihenkilötyö ja johtaminen ovat Terveystalon vahvuuksia, joiden kehittämiseen panostettiin merkittävästi myös vuonna 2024.
Kaikilla esihenkilöillä oli mahdollisuus kouluttautua muun muassa palautekulttuuriin, palkitsemiseen ja laadukkaaseen onnistumisen
johtamiseen liittyen. Terveystalo kouluttaa vuosittain kymmeniä uusia esihenkilöitä esihenkilöiden perehdytysohjelman ja uusien
esihenkilöiden Akatemian avulla. Esihenkilöitä tuetaan myös esimerkiksi säännöllisin esihenkilöinfoin ja -kirjein. Vuonna 2024 käynnistyi
myös lähes vuoden mittainen johtamisen kehittämisen ohjelma yli 150 johtajalle. Ohjelman avulla tuetaan johtajia uusissa, vaativammissa
rooleissa, vahvistetaan terveystalolaista yhteistä johtamisen tapaa, sekä mahdollistetaan johtajille henkilökohtaista osaamisen kehittämistä
ja kasvua.
Ammatillista osaamista koulutettiin esimerkiksi ammattiryhmien omilla koulutuspäivillä, kuten hoitaja-, lääkäri-, työfysioterapeutti- ja
työterveyspsykologipäivillä. Lääkäreitä koulutettiin lukuisten webinaarien ja verkkokurssien lisäksi esimerkiksi säännöllisin, noin 2–3 kertaa
kuukaudessa järjestettävin Tiedosta taidoksi -koulutuksin. Vuonna 2024 Terveystalossa panostettiin muun muassa lääkäreiden osaamisen
73
kehittämiseen sekä laajemman yleisen tietoisuuden nostamiseen vaihdevuosioireista, niiden tunnistamisesta ja hoidosta. Lääkäreille oli
tarjolla myös monipuolisia erikoistumismahdollisuuksia. Työterveyden Polku -erikoistumisohjelma on erikoistumispoluista kattavin ja
erikoistua voi lähes kaikissa Terveystalon työterveyshuollon toimipisteissä Suomessa. Erikoistumiskoulutus toteutetaan läheisessä
yhteistyössä yliopistojen lääketieteellisten tiedekuntien kanssa. Lisäksi työterveyden erityisosaajiksi koulutettiin vuonna 2024 yhteensä yli
100 terveystalolaista lääkäriä, terveydenhoitajaa, fysioterapeuttia ja psykologia 15 opintopisteen laajuisella työterveyshuoltoon
pätevöittävällä opintokokonaisuudella. Koulutus antaa valmiudet toimia työterveyshuollon ammattihenkilön ja asiantuntijan tehtävissä.
Vuonna 2024 useiden Suomessa työskentelevien ammattiryhmien, kuten hammaslääkäreiden, lääkäreiden ja sairaanhoitajien, perehdytystä
kehitettiin ja perehdytyspolkuja rakennettiin Terveystalon verkkokoulutusympäristö Academyyn. Verkko-oppimisympäristö mahdollistaa
opintojen aiempaa paremman kohdentamisen uusille terveystalolaisille sekä sujuvien, ajasta ja paikasta riippumattomien
perehtymismahdollisuuksien lisääntymisen.
Tehokka ita työskentelytapoja koskevat toimenpiteet
Terveystalo kehittää jatkuvasti ammattilaistensa käytössä olevia digitaalisia työkaluja työn sujuvoittamiseksi, tuottavuuden lisäämiseksi sekä
hoidon laadun parantamiseksi.
Vuonna 2024 otettiin käyttöön uusi käyttöliittymä, Ella, Terveystalon chat-ammattilaisille. Ella on sovellus, joka yhdistää yhteen näkymään
chat-keskustelun sekä potilastietojärjestelmän tietoja potilaasta. Ellan ansiosta ammattilaisille vapautuu aikaa asiakkaiden kohtaamiseen,
vastaanoton laatu paranee ja chat-työskentely nopeutuu. Tämä tukee myös vaikuttavan ja välittävän hoidon tarjoamista, parantaa
asiakaskokemusta sekä edistää hoidon jatkuvuutta. Uutta järjestelmää kehitetään käytettäväksi chat-vastaanottojen lisäksi myös muissa
vastaanottomuodoissa. Kehitystyötä tehdään yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa ja tavoitteena on, että lähivuosina suurin
osa vastaanotoista niin kivijalassa kuin etänä hoituu täysin uuden käyttöliittymän kautta. Tavoitteena on, että palvelu säästää ammattilaisen
aikaa, lisää tuottavuutta, tekee työpäivästä vähemmän kuormittavan ja Terveystalosta houkuttelevimman työskentelypaikan, koska työssä
voi keskittyä olennaiseen.
Ammattilaisen työn tukemisessa ja sujuvoittamisessa panostetaan myös työn sisällön ja työn ohjauksen parantamiseen kehittämällä
hoidonohjausta ja hoitopolkuja. Hoitopolkuihin perustuvan hoidonohjauksen tavoitteena on tarjota tasalaatuisempaa ja vaikuttavampaa
hoitoa asiakkaille sekä helpottaa ammattilaisen työtä. Hoitopolkujen kehittämiseen liittyvistä toimista on kerrottu tarkemmin osiossa S4
–
Kuluttajat ja loppukäyttäjät sivulla 90.
Kaikkien Terveystalon työterveysasiakkaiden käytössä on Oirearvio-työkalu, CE-merkitty lääkinnällinen laite, joka sujuvoittaa
työterveysasiointia sairastumistapauksissa. Oirearvion avulla asiakas ohjataan oikea-aikaisesti, oikealle asiantuntijalle ja oikeaan kanavaan.
Oirearviotyökalu tukee myös ammattilaisten työn sujuvuutta hoitamalla osan rutiiniluontoisista asioista ammattilaisen puolesta, jolloin
säästetty aika voidaan käyttää asiakkaan kohtaamiseen.
Asiakaspalautteen rooli työn kehittämisessä on avainasemassa. Terveystalon asiantuntijat ovat toivoneet suoraa, henkilökohtaista
asiakaspalautetta yksikkökohtaisen palautteen lisäksi. Asiantuntijakohtais ta asiakaspalautta kerätään kaikissa Terveystalon Suomen
lääkärivastaanotoissa ja lääkäreiden etävastaanotoissa. Henkilökohtainen palaute on tärkeä apuväline ammatillisessa kehittymisessä.
Palkitsemista koskevat toimenpiteet
Terveystalon työsuhteisista työntekijöistä Suomessa 65 prosenttia kuuluu työehtosopimusten piiriin, jotka raamittavat palkitsemisen
kehittymistä.
Vuonna 2024 yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimuksen (TPTES) palkkaratkaisuun kuului yleiskorotusten lisäksi paikallinen erä.
Terveystalossa paikallinen erä toteutettiin henkilökohtaisina korotuksina. Paikallinen erä kohdistettiin henkilöstön edustajien kanssa
yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti niille sitoutuneille ja hyvin suoriutuneille henkilöille, joiden palkkataso oli vertailuryhmäänsä
matalampi. Terveystalo jakoi korotuksia 12 prosenttia enemmän kuin TPTES:n paikallisen erän vaatimus edellytti. Lisäksi joulukuussa 2024
maksettiin TPTES:n piiriin kuuluville 500 euron suuruinen kertaerä.
Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen (YSOSTES) piiriin
kuuluva henkilöstö sai yleiskorotuksen lisäksi 470 euron kertaerän, joka maksettiin kesäkuussa 2024.
74
Terveystalossa henkilöstö- ja työsuhde-edut ovat tärkeä osa kokonaispalkitsemis ta. Terveystalo tarjoaa työsuhteiselle henkilöstölleen
kattavan työterveyshuollon, lounasedun sekä liikunta-, kulttuuri- ja hyvinvointiedun. Vuonna 2024 Terveystalo otti käyttöön lisäksi
työsuhdepyöräedun, jolla tuetaan ja kannustetaan työntekijöiden liikkumista ja hyvinvointia.
Terveystalo maksoi loppuvuonna 2024 työsuhteiselle henkilöstölleen 500 euron kertapalkkion kiitoksena hyvästä työstä. Palkkio maksettiin
noin 5 500 henkilölle, joista yli puolet kuuluvat hoitajien tai asiakaspalvelun ammattiryhmiin.
Terveystalossa työskentelee työsuhteisten lisäksi merkittävä määrä ammatinharjoittajia. Vuoden 2024 aikana Terveystalo otti tietyille
ammatinharjoittajaryhmille käyttöön uuden palkkiomallin, jolla taataan ammattilaisille tasaisempi ansainta. Uudessa mallissa Terveystalo
takaa ammatinharjoittajille vähimmäispalkkiotason ja määrittää enimmäispalkkion.
S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan
Terveystalo on asettanut kaksi tavoitetta omaan työvoimaan liittyvien vaikutusten ja riskien hallitsemiseksi: ammattilaisten
sitoutuneisuuden vahvistaminen ja henkilöstön sairauspoissaolojen säilyttäminen matalalla tasolla. Nämä tavoitteet sisältävät kaikki edellä
kuvatut kestävyysseikat ja mittaavat Terveystalon onnistumista omaan työvoimaan liittyvien toimenpiteiden tuloksellisuudessa. Tavoitteet
on määritelty Terveystalon henkilöstöjohtajan ja vastuullisuusjohtajan toimesta ja hyväksytty Terveystalon johtoryhmässä ja hallituksessa.
Samoja tavoitteita seurataan myös osana johdolle tehtävää raportointia, ja mittareiden tulosten pohjalta pyritään kehittämään ja
parantamaan toimintaa. Henkilöstö laajemmin tai sen edustajat eivät ole olleet mukana kestävyysraportissa raportoitavien tavoitteiden
asettamisprosessissa. Omaan työvoimaan liittyviä mittareita ei ole erikseen varmennettu ulkopuolisen varmentajan toimesta.
Ammattilaisten sitoutuneisuusindeksi
Terveystalon tavoitteena on olla toimialansa paras ja vetovoimaisin työntekopaikka kaikille ammattilaisille. Osaajatutkimus on yksi
Terveystalon tärkeimmistä osaajakokemuksen, osaajien sitoutuneisuuden, sisäisten toimintatapojen ja esihenkilötyön kehittämisen
työkaluista. Ammattilaisten sitoutuneisuusindeksiä mitataan osana Terveystalon osaajatutkimusta. Tavoitteena on, että indeksin arvo on
vuosittain vähintään 4 (asteikolla 1–5). Osaajatutkimus on Suomessa suunnattu sekä työsuhteisille työntekijöille että ammatinharjoittajille
ja Ruotsissa työsuhteisille työntekijöille. Vuonna 2024 indeksin arvo oli 4,2
Tavoite
Mittari (KPI)
Soveltamisala
Tavoitetaso
Tavoitevuosi
Perusvuosi
2024
Vahvistaa ammattilaisten
sitoutuneisuutta
Terveystaloon
Ammattilaisten
sitoutuneisuus-
indeksi
Terveystalon
työsuhteiset
työntekijät ja
ammatinharjoittajat
Vähintään 4
Jatkuva
2024
4,2
75
Sairauspoissaolot
Terveystalon tavoitteena on säilyttää henkilöstönsä sairauspoissaolot matalalla tasolla eli sairauspoissaoloaste alle neljän prosentin.
Sairauspoissaolojen seuranta ja niiden vähentäminen edistävät yrityksen toimintakykyä ja kannattavuutta. Matala sairauspoissaoloaste
kertoo yleensä terveestä ja hyvinvoivasta työyhteisöstä, jossa työntekijät kokevat voivansa hyvin ja pystyvät tekemään työtään tehokkaasti.
Terveystalon työterveydessä panostetaan henkilöstön työkyvyn ylläpitoon ja sairaudenhoitoon, mikä auttaa vähentämään poissaoloja ja
tukee työntekijöiden jaksamista. Lisäksi ennaltaehkäisevät toimenpiteet, kuten ergonomian parantaminen ja työssä jaksamisen tukeminen,
auttavat vähentämään pitkiä sairauspoissaoloja ja ehkäisemään työkykyongelmia. Henkilöstön sairauspoissaoloaste oli vuonna 2024 4,0
(4,3) prosenttia.
Tavoite
Mittari (KPI)
Soveltamisala
Tavoitetaso
Tavoitevuosi
Perusvuosi
2024
2023
Säilyttää
sairauspoissaolot
matalalla tasolla
Sairauspoissaoloaste,
%
Terveystalon
työsuhteiset
työntekijät
Enintään 4
2026
2023
4,0
4,3
Mittareiden laatimisperiaatteet
Yhteisökohtainen mittari - Ammattilaisten sitoutuneisuusindeksi
Ammattilaisten sitoutuneisuusindeksissä on mukana Terveystalossa tehtävästä vuotuisesta henkilöstökyselystä neljä kysymystä, joiden
tuloksista lasketaan indeksin arvo eli tulosten keskiarvo. Kysymykset liittyvät esihenkilötyöhön (Olen tyytyväinen esihenkilöni toimintaan.),
työssä onnistumisen edellytyksiin (Minulla on mahdollisuus onnistua työssäni.), työyhteisöihin (Meillä on työyhteisössämme hyvä
yhteishenki.) ja sitoutumiseen (Haluan työskennellä jatkossakin Terveystalossa.). Indeksin asteikko on 1–5.
Yhteisökohtainen mittari - Sairauspoissaoloaste
Sairauspoissaoloaste lasketaan seuraavasti : sairauspoissaolopäivien määrä raportointikaudella / työntekijöiden keskimääräinen määrä *
työpäivien määrä raportointikaudella. Sairauspoissaolot on raportoitu Terveystalon työsuhteisten työntekijöiden osalta sisältäen Suomen ja
Ruotsin toiminnot.
Poikkeukset tietojen laajuudessa
Edellä raportoidut mittarit (ammattilaisten sitoutuneisuusindeksi ja sairauspoissaolot) eivät sisällä Medimar Scandinavia Ab:tä eikä vuoden
2024 aikana hankittuja yhtiöitä Suomessa (SRK Group Oy, Suomen Radiologikeskus Oy, iRad Oy,Kajaanin Radiologikeskus Oy ja Cityläkarna
Mariehamn Ab), joiden henkilöstö ei ole Terveystalon keskitetyssä henkilöstöjärjestelmässä. Heidän osuutensa työsuhteisesta henkilöstöstä
on 102 henkilöä eli noin 1,1 prosenttia kaikista työsuhteisista työntekijöistä.
Medimar Scandinavia Ab ei myöskään sisälly seuraavilla sivuilla raportoitavista luvuista henkilöstön suositteluindeksiin (eNPS), koulutusta ja
taitojen kehittämistä koskev iin (S-13) lukuihin eikä terveyttä ja turvallisuutta koskev iin lukuihin (S-14). Vuoden 2024 aikana hankitut yhtiöt
eivät ole mukana missään S1 - Oma työvoima -standardissa raportoiduissa luvuissa.
Oma työvoima -standardin osalta on jätetty ESRS -1 10.3. vertailutietojen esittämistä koskevan siirtymäsäännöksen nojalla vertailuvuoden
luvut raportoimatta kaikista seuraavilla sivuilla esitetyistä tietopisteistä.
76
S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
Työsuhteisen henkilöstön määrä sukupuolen mukaan
Sukupuoli
2024
Miehet
1 736
Naiset
7 417
Työsuhteiset työntekijät yhteensä
9 153
Työsuhteisten työntekijöiden määrä maissa, joissa on vähintään 50 työntekijää
Maa
2024
Suomi
8 383
Ruotsi
770
Työsuhteisten työntekijöiden määrä sopimustyypeittäin sukupuolen mukaan
2024
Naiset
Miehet
Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä
7 417
1 736
9 153
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä
6 005
1 454
7 459
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä
358
95
453
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä
1 167
221
1 388
Työsuhteisten työntekijöiden määrä maittain ja sopimustyypeittäin
2024
Suomi
Ruotsi
Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä
8 383
770
9 153
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä
6 748
711
7 459
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä
394
59
453
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä
1 320
68
1 388
Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus ja lähteneet työsuhteiset
työntekijät
2024
Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus, %
31 %
Yrityksestä lähteneet työsuhteiset työntekijät, kokonaismäärä
2959
77
S1-7 Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
Vuoden 2024 lopussa Terveystalon Suomen toiminnoissa työskenteli 5 967 muuta kuin työsuhteista työntekijää. Terveystalolla on toimintaa
myös Ruotsissa, missä Terveystalon tytäryhtiö Feelgoodin toiminnoissa työskenteli 48 muuta kuin työsuhteista työntekijää. Ruotsissa
ammatinharjoittajien määrää vähennettiin päättyneiden asiakassopimusten vuoksi.
Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
Omaan työvoimaan kuuluvat muut kuin työsuhteiset työntekijät
2024
Itsenäiset ammatinharjoittajat
3 223
Muut
2 792
Omaan työvoimaan kuuluvat muut kuin työsuhteiset työntekijät yhteensä
6 015
Mittareiden laatimisperiaatteet
S1-6
Työsuhteisen henkilöstön määrät on raportoitu henkilömäärinä raportointikauden lopussa, ei kokoaikavastaavana. Luvut sisältävät myös ei-
aktiiviset työntekijät, kuten raportointikauden lopussa opintovapaalla tai perhevapaalla olevat henkilöt.
Henkilöstö on jaettu sukupuolittain ainoastaan naisiin ja miehiin, sillä tietoa sukupuolesta ei erikseen kerätä, vaan se muodostuu
henkilöstöjärjestelmässä henkilötunnuksen perusteella. Näin ei ole syntynyt ryhmää ”muut”. Lukumäärät ovat henkilömääriä
raportointikauden lopussa.
Henkilöstön jaottelussa maittain Ruotsin työsuhteisten työntekijöiden määrä on päätetty raportoida erikseen (vaikka se on alle 10
prosenttia työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä), koska sen arvioidaan olevan olennainen tieto. Lukumäärä on ilmoitettu
henkilömääränä raportointikauden lopussa.
Työsuhteisten työntekijöiden määrässä sopimustyypeittäin on raportoitu kaikki työsuhteiset työntekijät. Vaihtelevalla työajalla
työskenteleviin työntekijöihin lukeutuvat tuntipalkkaiset työntekijät ja runkosopimuksella työskentelevät työntekijät. Kaikkien
sopimustyyppien työntekijät on ilmoitettu henkilömääränä raportointikauden lopussa. Eri sopimustyyppien henkilömäärien summa ei
vastaa työsuhteisten työntekijöiden kokonaishenkilömäärää, sillä osa työntekijöistä työskentelee usealla eri sopimuksella. Yksi henkilö voi
työskennellä esimerkiksi tuntipalkkaisena yhdessä konsernin yrityksessä ja vakituisessa osa-aikaisessa työsuhteessa toisessa. Tässä
tapauksessa yksittäinen henkilö lasketaan osaksi sekä vaihtelevaa työaikaa tekeviä työntekijöitä että vakituisia työntekijöit ä.
Työntekijöiden vaihtuvuudessa ja lähteneiden määrässä ovat mukana kaikki työsuhteiset työntekijät. Vaihtuvuudessa ja lähteneiden
määrässä on huomioitu kaikki työsuhteen päättymisen syyt, lukuun ottamatta siirtymistä konsernin yhtiöstä toiseen. Vaihtuvuus on laskettu
jakamalla lähteneiden työsuhteisten työntekijöiden määrä raportointikaudella työsuhteisten keskivahvuudella. Työsuhteisen henkilöstön
keskivahvuus on laskettu jakamalla vuoden 2023 viimeisen päivän henkilöstömäärän ja vuoden 2024 viimeisen päivän henkilöstömäärän
summan kahdella. Siirtymäsäännöksen nojalla kokoaikaisten työsuhteisten ja osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määriä ei ilmoiteta.
S1-7
Omaan työvoimaan kuuluvissa muissa kuin työsuhteisissa työntekijöissä on raportoitu raportointikauden lopun henkilömäärä. Kaikki muut
kuin työsuhteiset työntekijät eivät työskentele kokoaikaisesti, vaan voivat tehdä esimerkiksi osa-aikaista työtä tai yksittäisiä tunteja.
Itsenäiset ammatinharjoittajat sisältävät henkilöitä, jotka työskentelevät oman yrityksensä kautta Terveystalossa lääkärinä tai muussa
terveydenhuollon tehtävässä. Näiden lisäksi omaan työvoimaan kuuluviin muihin kuin työsuhteisiin kuuluu muun muassa yhtiön kautta
työskenteleviä ammattilaisia sekä alihankkijoita. Myös he toimivat terveydenhuollon tehtävissä. Lisäksi Terveystalossa on joitakin
projektiluontoisemmissa hallinnon tehtävissä toimivia vuokratyöntekijöitä, jotka eivät ole keskitetyssä henkilötietojärjestelmässä, ja joita ei
ole raportoitu niiden vähäisen määrän vuoksi.
78
S1-8 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus
Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Kattavuusaste
Työsuhteiset työntekijät –
ETA-alue
Työsuhteiset työntekijät – muu
kuin ETA-alue
Edustus työpaikalla (vain ETA -alue)
(maat, joissa on yli 50
työsuhteista työntekijää)
(estimaatti alueista, joissa on yli
50 työsuhteista työntekijää,
joiden osuus on yli 10 %
työsuhteisten työntekijöiden
kokonaismäärästä)
(maat, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää),
0–19 %
20–39 %
40–59 %
Suomi
60–79 %
80–100 %
Mittareiden laatimisperiaatteet
S1-8
Työehtosopimusten piiriin kuuluvan henkilöstön määrä on laskettu jakamalla työehtosopimuksen alaisuuteen kuuluvien työntekijöiden
määrä työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärällä. Nämä henkilöstömäärät ovat henkilömääriä raportointikauden lopussa. Suomessa on
käytössä kolme eri työehtosopimusta: yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimus, yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus ja
henkilöstöpalvelualan työehtosopimus. Työehtosopimusten ulkopuolelle jäävät johtajat ja ylemmät toimihenkilöt, joihin kuuluu muun
muassa suurin osa lääkäreistä ja psykologeista. Ruotsissa käytössä on kaksi työehtosopimusta: Healthcare Companies Branch D
Occupational Health Services ja Healthcare Companies Branches E and F Care and Treatment.
S1-9 Monimuotoisuuden mittarit
Sukupuolijakauma ylimmässä johdossa
Sukupuoli
2024
Miehet ylimmässä johdossa, lkm
6
Miehet ylimmässä johdossa, %
67 %
Naiset ylimmässä johdossa, lkm
3
Naiset ylimmässä johdossa, %
33 %
Ikäjakauma
Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma
2024
Alle 30–vuotiaat, %
13 %
30–50-vuotiaat, %
54 %
Yli 50-vuotiaat, %
33 %
79
Mittareiden laatimisperiaatteet
S1-9
Ylimpään johtoon kuuluvat konsernin johtoryhmän jäsenet, jotka raportoivat yhtiön toimitusjohtajalle.
Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakaumassa on huomioitu työsuhteiset työntekijät ja heidän ikänsä raportointikauden lopussa.
Prosenttiosuudet on laskettu jakamalla tietyn ikäryhmän edustajien henkilömäärä kokonaishenkilömäärällä. Lukumäärät ovat henkilömääriä
raportointikauden lopussa.
S-10 Riittävä palkka
Terveystalo maksaa kaikille työsuhteisille työntekijöilleen riittävää palkkaa perustuen työehtosopimuksiin ja/tai säännöllisesti tehtäviin
markkinapalkkavertailuihin.
S-13 Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit
Työntekijöiden osuus, jotka osallistuivat säännöllisiin tulos- ja
urakehitysarviointeihin, %
2024
Työsuhteiset työntekijät
57 %
Miehet
38 %
Naiset
62 %
Koulutustuntien keskimääräinen lukumäärä
2024
Työsuhteiset työntekijät
13,4
Miehet
7,0
Naiset
14,9
Mittareiden laatimisperiaatteet
S-13
Terveystalossa kokoaikaisten, työsuhteisten työntekijöiden kanssa käydään vuosittaiset kehityskeskustelut, joilla tuetaan tavoitteellista ja
motivoitunutta työntekoa. Myös monien osa-aikaisten työntekijöiden kanssa keskustelu käydään, mutta esimerkiksi tuntityöntekijöiden
osalta virallinen, henkilöstöjärjestelmään dokumentoitu keskustelu ei ole pakollinen. Käydyksi kehityskeskusteluksi katsotaan vain sellainen
kehityskeskustelu, josta on täytetty lomake keskitettyyn henkilöstöjärjestelmään, ja siten raportoitu luku on todennäköisesti todellista
kehityskeskusteluiden määrää matalampi. Esihenkilöillä on vastuu kehityskeskusteluiden käymisestä, minkä lisäksi käytyjen keskusteluiden
toteutumista ja määrää voidaan seurata reaaliaikaisesti raportointijärjestelmästä.
Käytyjen kehityskeskusteluiden osalta huomioidaan käydyt kehityskeskustelut niiden henkilöiden osalta, joiden työsuhde oli voimassa
raportointikauden lopussa. Työntekijöiden osuus saadaan jakamalla näiden käytyjen kehityskeskusteluiden määrä sukupuolittain
työsuhteisten työntekijöiden lukumäärän kanssa (S1-6).
Työsuhteisten työntekijöiden koulutusmäärät sisältävät myös esimerkiksi osa-aikaiset työntekijät ja tuntityöntekijät. Kokoaikaisten
työntekijöiden osalta koulutusmäärät ovat keskiarvoa merkittävästi korkeammat. Koulutustuntimääriin lasketaan mukaan vain
koulutusjärjestelmiin merkityt koulutussuoritukset, ja koska kaikki koulutustoiminta ei ole ollut koulutusjärjestelmien piirissä vuonna 2024,
on todellinen koulutusmäärä myös tästä syystä todennäköisesti raportoitua korkeampi. Suoritetut koulutustuntimäärät huomioidaan vain
niiden henkilöiden osalta, joiden työsuhde oli voimassa raportointikauden lopussa. Koulutustuntien keskimääräiset lukumäärät saadaan
80
jakamalla suoritettujen tuntien määrä sukupuolittain jaoteltuna henkilöstömäärien kanssa (S1-6). Koulutustuntien keskimääräinen
lukumäärä sisältää Terveystalon työsuhteisen henkilöstön, poislukien Medimar Scandinavia Ab ja vuoden 2024 aikana hankitut yhtiöt
Suomessa.
S-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
Terveys - ja turvallisuusmittarit
2024
Yrityksen työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin
kuuluvan oman työvoiman osuus, %
100
Työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvat
kuolemantapaukset, lkm
0
Työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvat
kuolemantapaukset koskien yrityksen toimipaikoissa työskenteleviä muita
työntekijöitä, lkm
0
Työtapaturmat, lkm
299
Tapaturmataajuus (milj. työtuntia kohden)
19,9
Yrityksen työsuhteisiin työntekijöihin liittyvien työperäisten
terveysongelmien/tapausten lukumäärä
0
Mittareiden laatimisperiaatteet
S-14
Yrityksen työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin kuuluvan oman työvoiman osuus prosentteina on yhtä kuin kaikki
Terveystalolle työskentelevät, koska kaikilla työsuhteesta riippumatta on oikeus turvalliseen työympäristöön.
Työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä sisältää työsuhteisten työntekijöiden
työssä tapahtuneet työ- ja työmatkatapaturmat sekä ammattitaudit, jotka täyttävät työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiset kriteerit.
Ratkaisun kriteerien täyttymisestä tekee tapaturmavakuutusyhtiö. Kuolemantapausten lukumäärää seurataan tapaturmavakuutusyhtiön
ilmoittamista tilastoista.
Työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä koskien Terveystalon toimipaikoissa
työskenteleviä muiden yritysten työntekijöitä, saadaan Terveystalon tietoon kyseisen työntekijän työnantajalta.
Työtapaturmien lukumäärä sisältää työsuhteisten työntekijöiden työssä tapahtuneet työ- ja työmatkatapaturmat, jotka täyttävät
työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiset kriteerit työ- ja työmatkatapaturmille riippumatta siitä, aiheutuuko näistä sairauspoissaoloa.
Ratkaisun kriteerien täyttymisestä tekee tapaturmavakuutusyhtiö. Työ- ja työmatkatapaturmien lukumäärää seurataan
tapaturmavakuutusyhtiön ilmoittamista tilastoista. Koko vuoden lopullinen työtapaturmien lukumäärä varmistuu seuraavan vuoden
ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Tapaturmataajuuden laskentaan sisältyy työsuhteisten työntekijöiden työssä tapahtuneet työ- ja
työmatkatapaturmat sekä ammattitaudit vakuutusyhtiöiden tilastoista ja saman henkilöryhmän toteutuneet työtunnit palkkahallinnon
seurannan mukaisesti.
Yhtiön työsuhteisiin työntekijöihin liittyvien työperäisten terveysongelmien/tapausten lukumäärä eli ammattitautien lukumäärä sisältää ne
tapaukset, jotka täyttävät työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiset kriteerit ammattitaudille. Ratkaisun kriteerien täyttymisestä tekee
tapaturmavakuutusyhtiö. Ammattitautien lukumäärää seurataan tapaturmavakuutusyhtiön ilmoittamista tilastoista.
Terveystalo on siirtymäsäännöksen nojalla jättänyt pois taulukosta työperäisiä terveyshaittoja sekä vammojen, onnettomuuksien,
kuolonuhrien ja työperäisten sairauksien vuoksi menetettyjen päivien lukumäärää koskevat tietopisteet.
Taulukon luvut eivät sisällä itsenäisiä ammatinharjoittajia.
81
S-15 Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit
Perhevapaata ottaneiden työsuhteisten työntekijöiden prosenttiosuus ja
jakautuminen sukupuolen mukaan
2024
Naiset
6 %
Miehet
4 %
Yhteensä
6 %
Yhteisökohtainen mittari – eNPS, henkilöstösuositteluindeksi
Terveystalon osaajatutkimuksen yhtenä keskeisenä mittarina seurataan henkilöstösuositteluindeksiä (eNPS), joka kertoo, kuinka suuri osa
henkilöstöstä ja ammatinharjoittajista suosittelisi Terveystaloa työntekopaikkana muille. Vuoden 2024 osaajatutkimuksessa eNPS-
suositteluindeksi oli 14. Vuoden 2023–2024 aikana Terveystalo yksinkertaisti toimintamalliaan ja organisaatiorakennettaan osana
tulosparannusohjelmaa. Nämä muutokset vaikuttivat suositteluhalukkuuteen. Terveystalon vahvuuksiin kuuluvat toimivat työyhteisöt,
yhteistyö sekä lähijohtaminen.
Yhteisökohtainen mittari - eNPS, henkilöstösuositteluindeksi
2024
Suomi
15
Ruotsi
-11
Yhteensä
14
Mittareiden laatimisperiaatteet
S-15
Perhevapaata ottaneiden työsuhteisten työntekijöiden määrässä on huomioitu ne konsernin työsuhteiset työntekijät, joiden työsuhde on
voimassa raportointikauden lopussa, ja jotka ovat vuoden aikana olleet perhevapaalla. Prosenttiosuudet saadaan jakamalla näiden
henkilöiden määrä sukupuolittain työsuhteisten työntekijöiden määrällä raportointikauden lopussa (S1-6).
Yhteisökohtainen mittari - Työntekijöiden suositteluindeksi, eNPS
Työntekijöiden suositteluindeksi eNPS kysytään muodossa ”Kuinka todennäköisesti suosittelisit työpaikkaasi asteikolla (0–10)?”. Vastaajille
annetaan vastausvaihtoehdoksi numerot 0 (erittäin epätodennäköisesti) – 10 (erittäin todennäköisesti). eNPS raportoidaan välillä -100 ja
+100. Mitä suurempi luku, sen todennäköisemmin työntekijät suosittelevat työpaikkaa myös muille. eNPS-suositteluindeksi lasketaan
vähentämällä arvostelijoiden prosenttiosuus suosittelijoiden prosenttiosuudesta: eNPS = (%-osuus suosittelijoista) – (%-osuus
arvostelijoista). Osaajatutkimus, jonka osana eNPS kysytään, on suunnattu Terveystalon työsuhteisille työntekijöille sekä itsenäisille
ammatinharjoittajille (pois lukien Relan ammatinharjoittajat, Medimar Scandinavia Ab ja vuoden 2024 aikana hankitut yhtiöt Suomessa).
82
S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät
SBM-3 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Terveystalolla on keskeinen rooli Suomen terveydenhuollon uudistamisessa, sairauksien ennaltaehkäisyssä ja ihmisen hyvinvoinnin
edistämissä. Yhtiö tarjoaa yksityisiä terveydenhuollon palveluja Suomessa sekä työterveyden palveluja Ruotsissa tytäryhtiönsä Feelgoodin
kautta. Terveystalolla oli vuonna 2024 yhteensä noin 1,2 (1,2) miljoonaa asiakasta, 7,6 (7,6) miljoonaa asiakaskäyntiä Suomessa ja yhteensä
yli 1,7 (1,8) miljoonaa työterveyspalveluiden loppuasiakasta Pohjoismaissa. Terveystalon digitaalisilla kanavilla on Suomessa yli 2,6
miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää.
Terveystalon toiminnan merkittävin positiivinen kestävyys vaikutus syntyy sujuvan, välittävä n ja vaikuttavan integroidun hoidon
tarjoamisesta asiakkailleen, mikä on myös Terveystalon liiketoimintastrategian ydin. Terveystalon strategian mukaan integroitu hoito
tarkoittaa, että Terveystalossa ymmärretään asiakkaita ja heidän tarpeitaan, ennaltaehkäis tään ja hallitaan terveysriskejä, ohjataan asiakas
oikean palvelun ja hoidon piiriin, huolehditaan potilaasta koko hoitopolun ajan, tehdään yhteistyötä moniammatillisina tiimeinä ja mitataan
ja parannetaan hoidon vaikuttavuutta .
Terveystalon strategian mukaan integroidun hoidon malli tähtää myönteisiin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, jotka voivat näkyä muun
muassa sairauksien tehokkaana ennaltaehkäisynä, nopeana hoitoon pääsynä, sujuvina hoitopolkuina sekä hyvinä hoitotuloksina. Laadukas,
integroituun hoitoon perustuva työterveyshuolto on vaikuttavaa, kun se edistää työntekijöiden terveyttä, työkykyä ja hyvinvointia
tehokkaasti ja mitattavin tuloksin. Vaikuttavuus näkyy esimerkiksi vähentyneinä sairauspoissaoloina, parempana työkykynä ja
tuottavuutena sekä työhyvinvoinnin lisääntymisenä, mikä vähentää ennenaikaisia eläköitymisiä sekä säästää asiakasyritysten kustannuksia.
Terveystalon digitaaliset palvelut nopeuttavat hoitoon pääsyä ja sujuvat integroidut hoitopolut varmistavat vaikuttavan, oikea-aikaisen
hoidon. Yhteistyö ja kumppanuudet julkisen sektorin kanssa tuovat ratkaisuja hoidon saatavuuteen.
Potilasturvallisuus on hoidon laadun perusta, jolla varmistetaan hoidon turvallisuus sekä suojataan potilasta vahingoittumasta. Potilaan
näkökulmasta potilasturvallisuus tarkoittaa oikeaa hoitoa, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Potilasturvallisuuden vaarantumisesta voi
seurata asiakkaalle haittatapahtuma ja vakavista haittatapahtumista yritykselle vahingonkorvausvelvollisuus.
Potilastietojen tietosuoja on tärkeä osa potilasturvallisuutta. Samalla kun terveydenhuollon digitaalisten palvelujen rooli kasvaa ja muokkaa
toimialaa, myös vaatimukset tietosuojalle ja tietoturvalle kasvavat. Jokaisen Terveystalossa työskentelevän ja Terveystalon lukuun työtä
tekevän tulee varmistaa yksityisyyden suojaaminen ja tietosuojan toteutuminen kaikessa toiminnassa, jossa potilastietoja käsitellään.
Tietoturvan tai -suojan vaarantuminen voi aiheuttaa Terveystalolle viranomaisen määräämiä toiminnan rajoituksia, taloudellisia sanktioita,
vahingonkorvausvaatimuksia ja muita taloudellisia menetyksiä, joilla olisi haitallinen vaikutus Terveystalon toiminnan taloudelliseen
tulokseen.
Yllä kuvaillut kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevat olennaiset vaikutukset sekä riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu yhtiön
kaksoisolennaisuusanalyysissä, ja ne on esitelty tarkemmin kestävyys raportin sivuilla 45–46. Loppukäyttäjiin liittyviin olennaisiin
vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin on sisällytetty kaikki loppukäyttäjät, joihin todennäköisesti kohdistuu olennaisia vaikutuksia
Terveystalon toiminnasta. Suoritetussa kaksoisolennaisuusanalyysissä Terveystalo ei erikseen muodostanut käsitystä siitä, miten
loppukäyttäjät, joilla on tiettyjä ominaisuuksia tai jotka käyttävät tiettyjä palveluita, voisivat olla muita suuremmassa vahingonvaarassa.
Kaksoisolennaisuusanalyysissä (kuvattu sivuilla 48–50) tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien perusteella Terveystalon
olennaiset kestävyysseikat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyen ovat :
●
potilaiden tietosuoja ja -turva (kielteinen vaikutus ja riski)
●
hoidon saatavuus, laatu ja vaikuttavuus sekä asiakaskokemus (myönteinen vaikutus).
Terveystalon asiakasryhmät
83
Terveystalo tarjoaa palveluitaan kolmelle asiakasryhmälle: yritysasiakkaille, kuluttaja -asiakkaille sekä julkisen sektorin asiakkaille.
Yritysasiakkaat
Yritysasiakkaat ovat Terveystalon suurin asiakasryhmä. Terveystalo tarjoaa lakisääteisiä työterveyden palveluita sekä muita
terveydenhuollon ja hyvinvoinnin palveluita kaikenkokoisille yrityksille. Terveystalo tarjoaa työterveyspalveluja yli 26 000 yritykselle ja
organisaatiolle Suomessa, joilla on noin 744 000 työterveyden piiriin kuuluvaa työntekijää.
Ruotsissa Terveystalo tarjoaa työterveyden, organisaatioiden johtamisen konsultoinnin sekä riippuvuuksien ehkäisyn ja kuntoutuksen
palveluita yritysasiakkailleen. Terveystalo palvelee Ruotsissa noin 8 000 yritysasiakasta, joilla on noin miljoona työterveyden piiriin kuuluvaa
työntekijää.
Kuluttaja-asiakkaat
Kuluttaja-asiakkaat ovat Terveystalon kolmanneksi suurin asiakasryhmä. Kuluttaja-asiakkaat ovat yksityishenkilöitä, jotka maksavat
palvelunsa itse tai terveysvakuutuksen kautta . Terveystalon palvelujen helppo ja nopea saatavuus, laaja palveluvalikoima, laadukas ja
vaikuttava hoito sekä yksilölliset digitaaliset palvelut voivat parantaa asiakkaiden terveyttä ja elämänlaatua.
Julkisen sektorin asiakkaat
Terveystalon julkisen sektorin asiakasryhmä koostuu suomalaisista julkisen sektorin organisaatioista, kuten julkisesti rahoitettujen terveys -
ja sosiaalipalveluiden järjestämisestä vastaavista hyvinvointialueista ja julkisen sektorin työterveysasiakkaista. Terveystalo tarjoaa julkiselle
sektorille ratkaisuja terveydenhuollon henkilöstöpulaan, hoitoon pääsyn parantamiseen, sekä digitaalisiin palveluihin. Terveystalo tuottaa
julkisen sektorin asiakkaille muun muassa kokonais- ja osaulkoistuksia, terveydenhuollon henkilöstöpalvelu ita, erikoissairaanhoidon
palveluita, sekä työterveyshuollon palveluita.
Kaksoisolennaisuusanalyysin mukaan Terveystalon terveyspalveluita käyttävät loppuasiakkaat voivat kohdata haitallisia vaikutuksia heidän
yksityisyytensä ja henkilötietojensa suojaan liittyen, jos tietosuoja- tai tietoturvariski toteutuisi. Terveystalon palveluilla ei arvioida olevan
haitallisia vaikutuksia loppukäyttäjien ilmaisunvapauteen tai syrjimättömyyteen. Palveluiden loppukäyttäjät saattavat joissakin tilanteissa
olla riippuvaisia tarkoista ja helposti saatavilla olevista tuote- ja palvelutiedoista, kuten ohjeista hoitoon hakeutumiseksi, jatkohoito-ohjeista
tai lääkkeen käyttöohjeista. Kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella Terveystalon asiakkaat eivät ole erityisen haavoittuvia mahdollisille
negatiivisille vaikutuksille terveyteen tai yksityisyyteen liittyen, eivätkä markkinointi- ja myyntistrategioille. Terveystalon palvelut eivät
myöskään luontaisesti lisää kroonisten tautien riskiä millekään asiakasryhmälle. Yhteydenpitoa vaikutuksista loppukäyttäjien kanssa on
kuvattu sivulla 39.
Terveystalon palvelutarjoama
Terveystalo tarjoaa ennaltaehkäisevien työterveyspalveluiden lisäksi laaja-alaisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon,
diagnostiikan, sekä päiväkirurgian palveluita, mukaan lukien yleis- ja erikoislääkäripalvelut sekä kuvantamis - ja laboratoriotutkimukset.
Lisäksi yhtiö tarjoaa vaativaa kirurgiaa, hyvinvointipalvelu ita, suunterveyden palveluita, julkisen terveydenhuollon ulkoistuspalveluita,
terveydenhuollon henkilöstöpalveluita sekä kuntoutus - ja lastensuojelupalveluita.
Terveystalo tarjoaa yleis- ja työterveyslääkäreiden sekä eri erikoisalojen lääkäreiden vastaanottoja sekä fyysisesti noin 360 yksikössä läpi
Suomen, että digitaalisten kanavien kautta video- tai chat-vastaanottoina.
Ennaltaehkäiseviin työterveyspalveluihin kuuluvat muun muassa työpaikkaselvitykset työpaikan olosuhteiden ja terveysriskeille altistavien
tekijöiden selvittämiseksi, terveystarkastukset sekä toimenpide-ehdotukset työolojen parantamiseksi ja työntekijöiden työkyvyn
edistämiseksi. Lakisääteisten palveluiden lisäksi Terveystalo tuottaa laajasti muun muassa perusterveydenhuollon ja erikoislääketieteen
palveluita, diagnostiikkaa ja hyvinvoinnin palveluita yritysasiakkaille.
Terveystalon diagnostiikkapalveluihin kuuluvat muun muassa laboratoriopalvelut sekä röntgen-, tietokonetomografia - ja
magneettikuvantamispalvelut.
84
Terveystalon sairaalapalveluihin kuuluvat muun muassa yleiskirurgia, ortopediset leikkaukset ja silmäleikkaukset. Näitä Terve ystalo tarjoaa
18 sairaalayksikköä kattavan verkostonsa kautta.
Terveystalon hyvinvointipalveluihin kuuluvat fysioterapia, psykologi- ja psykoterapeuttipalvelut, ravitsemusterapia, työkykyvalmennus,
hieronta sekä rokotuspalvelut.
S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet
Terveystalon kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevia toimintaperiaatteita sovelletaan yhtiön ja sen tytäryhtiöiden operatiivisessa kontrollissa
olevassa toiminnassa. Toiminnassa, jossa yhtiö toimii tilaajan toimitiloissa, henkilöstöllä ja laitteilla, noudatetaan tilaajan
toimintaperiaatteita.
Laatua johdetaan kaikilla tasoilla ja toteutetaan jokaisen työssä
Terveystalon laatutyön tavoitteena on varmistaa palveluiden saatavuus, potilasturvallisuus, korkeatasoi nen ja jatkuvasti kehittyvä
asiakaskokemus, tietosuojan ja -turvan toteutumi nen, suositusten mukainen toiminta sekä hoidon vaikuttavuuden kehittyminen.
Terveystalon laatua seurataan ja mitataan monella tasolla. Toiminnan tuloksia tarkastellaan säännöllisesti, ja niiden pohjalta tunnistetaan
kehityskohteita ja tehdään tarvittavia muutoksia. Terveystalon laatutyö perustuu laatujärjestelmään, joka täyttää kansainvälisen ISO 9001 -
laatujärjestelmästandardin vaatimukset. Terveystalo on asettanut laatutyölleen standardin vaatimukset ylittävät tavoitteet . Laatua
johdetaan osana johtamisrakenteita kaikilla organisaation tasoilla aina ylimmästä johdosta yksittäisten tiimien ja yksilöiden arkeen.
Potilasturvallisuuden ja laadukkaan hoidon toteuttaminen ja varmistaminen on jokaisen terveystalolaisen vastuulla. Laatujärjestelmän
lisäksi toimintaa ohjaavat useat muut vaatimukset ja sitovat velvoitteet, jotka on kuvattu Terveystalon toimintajärjestelmässä. Laatu- ja
toimintajärjestelmä toimivat jokaisen terveystalolaisen työkaluina, joiden avulla varmistetaan, että toiminta noudattaa vaatimuksia ja
tuottaa haluttuja lopputuloksia. Terveystalon politiikat (omavalvontasuunnitelma, toimintapolitiikka, laatupolitiikka, sisäisen valvonnan ja
riskienhallinnan politiikka, eettiset ohjeet, tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka sekä ympäristöpolitiikka) ohjaavat toimintaa yhteisten
prosessien, ohjeiden, menettelysääntöjen ja standardien lisäksi. Potilastietojen tietosuojaan liittyvä ohjeistus on kuvattu yhtiön potilastyön
Tietosuojakäsikirjassa. Käypä hoito -suositukset sekä toimialaa ja yksityisten palveluntuottajien toimintaa koskeva lainsäädäntö ja
viranomaisvelvoitteet sekä asiakassopimukset ovat myös keskeisiä toiminnassa toteutuvia vaatimuksia, joita Terveystalo noudattaa. Yhtiön
toimintaperiaatteet ovat linjassa tai ylittävät loppukäyttäjiä koskevat kansainvälisesti tunnustetut yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat
normit, kuten YK:n ohjaavat periaatteet.
Terveystalon ihmisoikeuspolitiikan mukaisesti yhtiö on sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien
ohjaavien periaatteiden sekä OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien ohjeiden mukaisesti. Terveystalo on sitoutunut myös
kansainväliseen ihmisoikeussäännöstöön (ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva
kansainvälinen yleissopimus ja taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus) sekä ILO:n
julistukseen työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista (yhdistymisvapaus, työehtosopimusneuvotteluoikeus, pakkotyön poistaminen,
lapsityövoiman käytön kielto, syrjinnän poistaminen työstä ja ammatista ja turvallinen ja terveellinen työympäristö). Jos yhtiön toimilla voi
olla vaikutuksia haavoittuviin ryhmiin, Terveystalo huomioi myös muut kansainväliset normit ja periaatteet, kuten lapsen oikeuksia
koskevan yleissopimuksen.
Raportointikaudella Terveystalon tietoon ei tullut palveluiden loppukäyttäjiin liittyviä tapauksia, joissa ei olisi noudatettu yritystoimintaa ja
ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavia periaatteita, työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista annettua ILO:n julistusta ja
monikansallisille yrityksille annettuja OECD:n toimintaohjeita.
Seuraavissa kappaleissa on kuvattu keskeisim mät toimintaa ohjaavat toimintaperiaatteet ja menettelytavat liittyen hoidon saatavuuteen,
laatuun, vaikuttavuuteen ja asiakaskokemukseen sekä potilaiden tietosuojaan ja -turvaan.
Terveystalon eettiset ohjeet sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan politiikka on kuvattu kestävyysraportin osiossa G1 – Liiketoiminnan
harjoittaminen sivuilla 97–99.
85
Omavalvontasuunnitelma
Suomessa laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta (741/2023) edellyttää, että palveluntuottajan on valvottava oman toimintansa ja
alihankkijan toiminnan laatua ja asianmukaisuutta sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta. Palvelunjärjestäjän ja useammassa kuin yhdessä
palveluyksikössä palveluja antavan palveluntuottajan on laadittava vastuulleen kuuluvista tehtävistä ja palveluista omavalvontaohjelma
sähköisesti ja julkaistava se julkisessa tietoverkossa tai muulla niiden julkisuutta edistävällä tavalla. Palveluntuottajan omavalvontaohjelma
kattaa kaikki palveluntuottajan palveluyksiköt. Palveluntuottajan on laadittava palveluyksiköittäin päivittäisen toiminnan laadun,
asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi sekä asiakas- ja potilastyöhön osallistuvan henkilöstön riittävyyden seurantaa varten
omavalvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki palveluyksikössä palveluntuottajan ja sen lukuun tuotetut palvelut.
Omavalvontasuunnitelmaan on sisällytettävä kuvaus vaaratapahtumien ilmoitus- ja oppimismenettelystä. Palveluntuottajan on tehtävä
omavalvontasuunnitelma sähköisesti ja julkaistava se julkisessa tietoverkossa tai muulla sen julkisuutta edistävällä tavalla sekä pidettävä
omavalvontasuunnitelma julkisesti nähtävänä palveluyksikössä.
Valvontalaki edellyttää, että palveluyksikön omavalvontasuunnitelmassa kuvatun toiminnan toteutumista on seurattava ja seurannassa
havaitut puutteellisuudet on korjattava. Seurannasta on tehtävä selvitys ja sen perusteella tehtävät muutokset on julkaistava neljän
kuukauden välein julkisessa tietoverkossa tai muulla sen julkisuutta edistävällä tavalla sekä pidettävä julkisesti nähtävänä palveluyksikössä.
Omavalvontaohjelma sekä omavalvontaohjelman toteutumisen seurantaan perustuvat havainnot ja niiden perusteella tehtävät
toimenpiteet on julkaistava neljän kuukauden välein julkisessa tietoverkossa tai muulla niiden julkisuutta edistävällä tavalla.
Terveystalo noudattaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran ohjeistuksen mukaan laadittua omavalvontasuunnitelmaa,
jota toimintakäsikirjat ja prosessikartat työohjeineen täydentävät. Omavalvontasuunnitelma määrittelee, miten Terveystalossa
huolehditaan toiminnan lääketieteellisestä laadusta ja potilasturvallisuudesta. Jokaisessa toimipaikassa tulee olla määriteltynä käytännöt,
joiden avulla omavalvontasuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet toteutetaan.
Terveystalon omavalvontasuunnitelman laativat kustakin toiminnosta vastaavat henkilöt, ja sen hyväksyy johtava ylilääkäri.
Omavalvontasuunnitelman toteutumista seurataan muun muassa sisäisissä ja ulkoisissa auditoinneissa. Terveystalo julkaisee
omavalvontasuunnitelman ja -ohjelman verkkosivuillaan. Omavalvontasuunnitelman seurannan selvitys toteutetaan vuosineljänneksittäin
konsernin potilasturvallisuustyöryhmässä, ja mahdolliset muutokset raportoidaan omavalvontasuunnitelman päivityksen yhteydessä neljän
kuukauden välein.
Toiminta- ja laatupolitiikka
Terveystalo on kaikessa toiminnassaan sitoutunut korkeaan laatuun ja toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Terveystalon laatutyötä ohjaavat
Terveystalon missio, arvot ja strategia. Terveystalon strategiset painopisteet, yhteiset prosessit ja mitattavuus ohjaavat hyvään ja
tasalaatuiseen toimintaan. Terveystalon laatupolitiikan hyväksyy ja sen toteuttamisen valvonnasta vastaa laadun ohjausryhmä
Terveystalon laatupolitiikka toimii laatutavoitteiden ja prosessien kehittämisen perustana laadunhallinnan varmistamiseksi , ja se kuvaa
Terveystalon sitoutumista korkeisiin laatuvaatimuksiin sekä toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Laatutyö tukee Terveystalon missiota,
arvoja ja strategiaa.
Terveystalon laatujärjestelmän perustana on potilasturvallisuus ja kansallinen lainsäädäntö. Se kattaa lääketieteellisen, toiminnallisen ja
kokemuksellisen laadun. Terveystalo mittaa, seuraa ja johtaa laatuaan systemaattisesti ja tavoitteellisesti kaikilla organisa ation tasoilla.
Lääketieteellistä laatua ja vaikuttavuutta mitataan laaja-alaisesti, ja tuloksia hyödynnetään johtamisessa ja kehittämisessä.
Potilasturvallisuus on keskeinen osa lääketieteellistä laatua. Sen toteutumista seurataan muun muassa toimenpide- ja toimipaikkakohtaisilla
leikkausinfektioiden lukumäärillä, raportoiduilla vaaratilanteilla, virallisilla selvityspyynnöillä sekä Potilasvakuutuskesku ksen ratkaisuilla.
Toiminnallisen laadun johtaminen ja kehittäminen käsittää toimintaprosessien ja -ohjeiden mukaisen toiminnan varmistamisen,
riskienhallinnan, tietosuojan ja tietoturvan toteuttamisen sekä ympäristövastuullisuuden edistämisen. Näitä tavoitteita saavutetaan
auditointien, itsearviointien ja omavalvonnan avulla.
86
Kokemuksellisen laadun ja vaikuttavuuden johtamisessa hyödynnetään laaja-alaisesti asiakas - ja ammattilaispalautteita.
Vuonna 2024 laadun johtamista selkeytettiin yhtenäistämällä johtamisfoorumeita, raportointitapoja ja tarkentamalla vastuita.
Jatkuvuussuunnitelma
Keskeisenä terveydenhuollon toimijana Terveystalolla on merkittävä rooli valtakunnallisessa hoidon saatavuudessa myös
poikkeustilanteissa. Jatkuvuussuunnitelmassa on määritelty ja koottu ne organisaation toimintamallit, jotka varmistavat Terveystalon
kriittisten palvelujen tuotannon poikkeus- ja häiriötilanteissa ja siten lääketieteellisten palvelujen saatavuuden ja liiketoiminnan
jatkuvuuden. Jatkuvuussuunnitelman tavoitteina on varmistaa lääketieteellisen hoidon kriittisten palvelujen saatavuus sekä asiakas-,
potilas- ja työturvallisuus poikkeustilanteissa, varmistaa organisaation ydintoimintojen mahdollisimman häiriötön toiminta,
toimintavalmiuden ylläpito poikkeustilanteessa ja nopea häiriötilanteesta toipuminen, varautua uhkiin ja häiriöihin, joiden hallinta
edellyttää tiivistä ja laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä luoda selkeä kuva jatkuvuudenhallinnan avainrooleista, vastuista ja
tehtävistä ja jatkuvuutta varmistavien toimintaohjeiden kokonaisuudesta. Jatkuvuudenhallinta perustuu riskienarviointiin, ja se on osa
Terveystalon johtamis- ja raportointijärjestelmää. Terveystalon eri organisaatiotasojen johtoryhmät vastaavat jatkuvuudenhallinnasta
konsernin ohjeistuksen mukaisesti.
Tietosuoja- ja tietoturvapolitiikat
Tietosuojapolitiikassa määritellään ne periaatteet, velvoitteet, vastuut, organisointi, toimintatavat sekä seuranta, joita Terveystalossa
noudatetaan tietosuojan toteuttamisessa ja kehittämisessä. Tietosuojapolitiikka toimii perustana tietosuojaa koskeville toimintatavoille ja -
ohjeille ja sen tarkoituksena on varmistaa Terveystalon asiakkaiden, henkilökunnan ja sidosryhmiin kuuluvien yksilöiden henkilötietoihin
liittyvien oikeuksien ja vapauksien toteutuminen. Tietosuojapolitiikassa määritetään periaatteet ja keinot, joilla varmistetaan
henkilötietojen asianmukainen käsittely läpi henkilötietojen koko elinkaaren. Nämä periaatteet ja keinot ohjaavat kaikkea toimintaa
Terveystalossa. Lisäksi varmistetaan yksityisyyden suojaan, tietosuojaan sekä muuhun soveltuvaan erityislainsäädäntöön sisältyvien
säännösten noudattaminen. Politiikan periaatteet ovat lainmukaisuus ja läpinäkyvyys, käyttötarkoitussidonnaisuus, tietojen minimointi,
täsmällisyys, säilytyksen rajoittaminen sekä eheys ja luottamuksellisuus. Koko Terveystalon henkilöstön tulee noudattaa
tietosuojapolitiikkaa. Tietosuojapolitiikan vahvistaa Terveystalo -konsernin toimitusjohtaja, politiikan ylläpidosta vastaa Terveystalon
Lakiasiat, ja sitä päivitetään tarpeen mukaan. Ruotsissa Feelgoodilla on oma tietosuojapolitiikkansa, jossa määritellään ne periaatteet,
velvoitteet, vastuut, organisointi, toimintatavat sekä seuranta, joita Feelgoodissa noudatetaan tietosuojan toteuttamisessa ja
kehittämisessä.
Tietosuojapolitiikan lisäksi potilastyölle on olemassa kattava potilastyön tietosuojakäsikirja, jonka tarkoituksena on ohjeistaa, millä tavalla ja
perusteilla potilaiden henkilö- ja potilastietoja tulee käsitellä, ja missä olosuhteissa ja mille osapuolille tietoja voidaan luovuttaa. Potilastyön
tietosuojakäsikirja on tarkoitettu erityisesti potilastyötä tekevien terveystalolaisten käyttöön. Käsikirja sisältää ohjeet muun muassa
potilastietojen käsittelyyn, potilaan informoimiseen ja suostumuksiin, potilastietojen luovuttamiseen, rekisteröidyn tarkastusoikeuteen,
potilasasiakirjamerkintöjen korjaamiseen ja potilastietojen poistamiseen, lokitietopyyntöihin, väärinkäytösepäilyihin ja tietosuojaan liittyviin
poikkeamiin sekä potilasasiakirjojen säilyttämiseen ja hävittämiseen. Potilastyön tietosuojakäsikirjan hyväksyy tietosuojavastaava ja
vahvistaa hallintoylilääkäri.
Terveystalon tietoturvan tavoitteet, vastuut ja toteutuskeinot määritellään tietoturvapolitiikassa. Tietoturvapolitiikan keskeisinä tavoitteina
ovat Terveystalon hallussa olevien henkilötietojen (esimerkiksi asiakas- ja potilastiedot) sekä teollisoikeuksien ja tekijänoikeuden alaisen
materiaalin suojaaminen ja niiden asianmukaisesta käsittelystä huolehtiminen, lakeihin, asetuksiin, normeihin, viranomaismääräyksiin ja
sopimuksiin kirjattujen velvoitteiden noudattaminen, Terveystalon toimintaan kohdistuvien uhkien tunnistaminen ja tietoriskien
tarkoituksenmukainen hallinta sekä tietojenkäsittelyn luotettavuuden ja kustannustehokkuuden varmistaminen. Tietoturvapolitiikkaa
kehitetään tehtyjen havaintojen mukaisesti. Sen kehittämisestä vastaa tietoturvajohtaja.
S4-2 Yhteydenpito vaikutuksista kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa
87
Terveystalo tähtää erinomaisen asiakaskokemuksen tarjoamiseen kaikissa palvelukanavissaan. Asiakaspalautteet antavat arvokasta tietoa
toiminnan ja palveluiden kehittämiseen, mikä tähtää vahvistamaan Terveystalon positiivisia vaikutuksia loppukäyttäjiin. Terveystalo kerää
asiakaspalautteita systemaattisesti ja tarjoaa useita kanavia palautteen antamiseen, kuten Terveystalo -sovellus, verkkolomakkeet,
toimipaikoissa olevat palautelomakkeet sekä suulliset ja kirjalliset palautteet.
Asiakaskokemusta ja -tyytyväisyyttä mitataan jatkuvalla satunnaisotannalla tehtävällä nettosuositteluindeksi (Net Promoter Score, NPS) -
kyselyllä tekstiviestitse sekä yritysasiakkaille suunnatuilla asiakaskokemuskyselyillä. Asiakaskokemusta ja -tyytyväisyyttä mitataan myös
asiantuntijakohtaisesti jokaisen lääkärikäynnin jälkeen. Tällöin käyntikohtaista hoidon vaikuttavuutta mitataan PEI-mittarilla (Patient
Enablement Instrument), joka mittaa asiakkaan kokemusta sairautensa tai terveydentilansa kanssa pärjäämisestä vastaanoton jälkeen. NPS
ja PEI-indeksi ovat keskeisiä tulosmittareita, joille on asetettu mitattavat tavoitteet. Tavoitteet on kuvattu sivulla 120, josta löytyy myös
tarkemmat laskentaperiaatteet NPS- ja PEI-luvuille.
Terveystalossa on yhtenäinen menettelytapa ja seuranta asiakaspalautteiden käsittelylle. Jokaisessa toimipaikassa on nimetty laatu - ja
potilasturvallisuusvastaava, joka vastaa palautteiden käsittelystä ja varmistaa niiden huolellisen käsittelyn. Asiakkaille annetaan aina
vastaus, mikäli he sitä pyytävät. Asiakaspalautteita seurataan ja raportoidaan säännöllisesti, ja niitä hyödynnetään sekä sisäisissä että
ulkoisissa laatuauditoinneissa arvioitaessa toteutettuja toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia. Asiakaspalautteet ovat tärkeä työkalu toiminnan
kehittämisessä ja asiakastyytyväisyyden lisäämisessä. Liiketoimintajohtajat vastaavat oman alueensa osalta siitä, että asiakaspalaute
otetaan huomioon kokonaislaadun seurannassa, sen toteutumisessa ja kehittämisessä.
Tietosuojaan tai -turvaan liittyen Terveystalolla ei ole olemassa erillistä asiakaspalauteprosessia, vaan siihen liittyen loppukäyttäjä voi
halutessaan toimittaa palautetta samalla tavalla kuin muihinkin palveluihin liittyvissä asioissa. Tietoturvaan ja -suojaan liittyen voidaan
tehdä vaaratapahtumailmoitus.
S4-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille sekä loppukäyttäjille
huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Terveystalon asiakkailla on käytössään useita kanavia huolenaiheidensa esittämiseen ja saamaansa hoitoon tai palveluun liittyvien
puutteiden tai vahinkojen ilmoittamiseen. Alla on lyhyt kuvaus näistä kanavista ja niiden kautta saatavan palautteen tai ilmoitusten
käsittelyprosesseista.
Vaaratapahtumailmoitus
Kaikkien Terveystalon työntekijöiden tulee tehdä vaaratapahtumailmoitus, jos he havaitsevat potilas- tai asiakasturvallisuutta tai tietosuojaa
uhkaavan asian. Vaaratapahtumat jaetaan tapahtuman luonteen mukaan läheltä piti -tilanteisiin ja haittatapahtumiin.
Läheltä piti -tilanteessa potilas- tai asiakasturvallisuutta tai tietosuojaa uhkaava tapahtuma oli lähellä tapahtua, mutta haitta pystyttiin
välttämään esimerkiksi sattuman kautta tai havaittuun vaaratilanteeseen puuttumalla, kuten tilanteessa, jossa potilaalle aiottiin antaa väärä
lääkeannos, mutta kaksoistarkistus esti sen.
Haittatapahtuma tarkoittaa, että potilaan turvallisuutta tai tietosuojaa uhkaava tapahtuma toteutui, esimerkiksi potilaalle annettiin väärä
lääkeannos tai potilaan arkaluonteista tietoa joutui sivullisille. Ilmoitus tehdään sähköisellä lomakkeella Terveystalon henkilöstön toimesta.
Myös potilas, asiakas, omainen tai läheinen voi tehdä vaaratapahtumailmoituksen sille tarkoitetulla lomakkeella, joka on saatavilla
Terveystalon verkkosivuilla.
Vaaratapahtumien käsittelyprosessissa jokaisesta vaaratapahtumailmoituksesta lähetetään sähköpostiheräte toimipaikan laatu- ja
potilasturvallisuusvastaavalle, palautteiden ja vaaratapahtumien käsittelijöille sekä vastaavalle lääkärille. Laatu ja
potilasturvallisuusvastaava sekä palautteiden ja vaaratapahtumien käsittelijä vastaavat tapahtuman käsittelyn aloittamisesta ja
koordinoinnista eri toimintojen vastuuhenkilöiden kanssa. Vastaava lääkäri huolehtii tapahtuman lääketieteellisestä arvioinnista. Laatu- ja
potilasturvallisuusvastaava sekä palautteiden ja vaaratapahtumien käsittelijä varmistavat juurisyyanalyysin ja korjaavat toimenpiteet.
Vuonna 2024 Terveystalon läheltä piti -ilmoitusten osuus vaaratapahtumista oli 54,1 (54,3) prosenttia.
Potilasasiavastaava
88
Sosiaali- ja terveydenhuollossa nimetään potilasasiavastaavia ja sosiaaliasiavastaavia potilaiden sekä sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksien
ja oikeusturvan varmistamiseksi (laki potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista 739/2023). Tätä lakia sovelletaan hyvinvointialueisiin
sekä Helsingin kaupunkiin ja HUS-yhtymään. Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki vastaavat potilasasiavastaava- ja
sosiaaliasiavastaavatoiminnasta myös yksityisten palveluntuottajien osalta. Terveystalon asiakkaat voivat tarvittaessa olla yhteydessä oman
hyvinvointialueensa tai Helsingin kaupungin potilasasiavastaavaan saadakseen apua tai neuvoja.
Terveydenhuollon muistutus
Terveyden- ja sairaanhoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus terveydenhuollon
toimintayksikössä terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, Potilaslaki, 1992/785, 10§). Jos potilas ei
sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene itse tekemään muistutusta tai jos hän on kuollut,
muistutuksen voi tehdä hänen laillinen edustajansa, omaisensa tai muu läheisensä. Toimintayksikön on tiedotettava potilailleen
muistutusoikeudesta riittävällä tavalla sekä järjestettävä muistutuksen tekeminen heille mahdollisimman vaivattomaksi. Muistutus tulee
tehdä pääsääntöisesti kirjallisesti. Muistutus voidaan tehdä myös suullisesti erityisestä syystä. Toimintayksikön on käsiteltävä muistutus
asianmukaisesti, ja siihen on annettava kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa muistutuksen tekemisestä. Vastaus on perusteltava asian
laadun edellyttämällä tavalla.
Muistutukseen annettuun vastaukseen ei voi hakea muutosta valittamalla. Muistutuksen tekeminen ei rajoita potilaan oikeutta kannella
hoidostaan tai hoitoon liittyvästä kohtelustaan terveydenhuollon valvontaviranomaisille.
Terveydenhuollon kantelu
Hoitoon, kohteluun tai menettelytapoihin tyytymätön voi tehdä kantelun Hallintolain 8a-luvun mukaisesti. Muistutuksen tekeminen ei estä
kantelun tekemistä. Kantelu tehdään pääsääntöisesti Aluehallintovirastolle (AVI), ja Valviralle vain erityistilanteissa.
Potilasvahinkoilmoitus
Potilaalla on oikeus tehdä vahinkoilmoitus
Potilasvakuutuskeskukselle
Tällöin asian selvittää ja ratkaisee PVK. Hyvinvointialueen potilasasiavastaava neuvoo vahinkoilmoituksen tekemisessä. Vuonna 2024
Terveystalon korvattuja potilasvahinkoja suhteessa kaikkiin käynteihin oli 0,0005 (0,0016) prosenttia .
Väärinkäytösten ilmoituskanava
Kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat ilmoittaa havaitsemistaan eettisistä epäkohdista tai lainsäädännön rikkomuksista Terveystalon
väärinkäytösten ilmoituskanava an (WhistleB). Ilmoituskanavaa sekä ilmoitusten käsittelyprosessia on kuvattu laajemmin kestävyysraportin
osiossa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen sivulla 102–103.
89
Laskentaperiaatteet
Läheltä piti tapahtumat / vaaratapahtumat
Mittarin tarkoituksena on parantaa potilasturvallisuutta. Läheltä piti -tilanteiden osuus vaaratapahtumista kuvaa sitä, kuinka hyvin
Terveystalossa ennakoidaan mahdollisia riskejä. Juurisyyanalyysillä tunnistetaan läheltä piti -tilanteeseen johtaneet tekijät ja päätetään
toimenpiteet, joilla estetään haittatapahtuma. Luvussa on mukana kaikki käynnit Suomen toiminnoissa, pois lukien
henkilöstövuokrauspalvelut, ulkoistukset, lastensuojelu ja hierontapalvelut. Luku ei sisällä tietosuojaan liittyviä vaaratapahtumia.
Korvatut potilasvahingot / kaikki käynnit
Korvattujen potilasvahinkojen osuus käyntien lukumäärästä kuvaa sitä, millainen osuus käynneistä johtaa korvattuun potilasvah inkoon.
Tunnusluvussa korvatut potilasvahinkoilmoitukset suhteutetaan ilmoituksen saapumisvuoden käyntien lukumäärään. Luvussa on mukana
kaikki käynnit Suomen toiminnoissa, pois lukien henkilöstövuokrauspalvelut, ulkoistukset, lastensuojelu ja hierontapalvelut. Mittaria
tulkittaessa tulee huomioida, että luvut muuttuvat sitä mukaa, kun Potilasvakuutuskeskus ratkaisee tapauksia ja tieto niistä saadaan
Terveystalolle. Potilasvahinkoilmoitusten käsittely kestää Potilasvakuutuskeskuksessa keskimäärin kahdeksan kuukautta.
S4-4 Toimenpiteet loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen sekä lähestymistavat
olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen liittyen loppukäyttäjiin, sekä näiden toimenpiteiden
tehokkuus
Terveystalon toiminnan merkittävin positiivinen kestävyys vaikutus syntyy sujuvan, välittävä n ja vaikuttavan integroidun hoidon
tarjoamisesta asiakkailleen, mikä on myös Terveystalon liiketoimintastrategian ydin.
Terveystalon integroidun hoitomallin tavoitteena on yhdistää hoidon eri vaiheet saumattomasti ja luoda myönteisiä vaikutuksia eri
asiakasryhmille. Kuluttaja-asiakkaalle arvo syntyy nopeasti saatavilla olevasta asianmukaisesta hoidosta, jatkuvasta tuesta koko hoitopolun
ajan ja parhaista mahdollisista hoitotuloksista. Yrityksille arvo syntyy sairauspoissaolojen ja -kustannusten vähentymisestä tehokkailla
ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä ja hoitopoluilla. Vakuutusyhtiöille arvo syntyy tehokkaista hoitopoluista, jotka nopeuttavat toipumista ja
siten vähentävät vakuutustapahtuman kokonaiskustannuksia. Julkiselle sektorille arvoa luovat kustannustehokkaat ja laadukkaat
kumppanimallit terveydenhuoltojärjestelmän pullonkaulojen ratkaisemiseksi. Terveystalo arvioi hoitomalliensa onnistumista monista eri
näkökulmista, kuten potilaskokemuksista ja diagnoosikohtaisista vaikuttavuusmittareista. Lisäksi nopea hoitoon pääsy ja erinomainen
asiakaskokemus ovat keskeisiä laatukriteereitä. Terveystalo kehittää jatkuvasti palveluitaan koko hoitopolun osalta, mikä käsittää
ennaltaehkäisyn, hoidon tarpeen arvioinnin, vastaanotot, diagnostiikan, päiväkirurgian sekä kuntoutuksen.
Terveydenhuollon palveluiden lääketieteellisessä strategiassa, joka tukee konsernin liiketoimintastrategiaa ja sen toteuttamista, on esitetty
tärkeimmät toimenpiteet ja aloitteet, joilla pyritään parantamaan hoidon saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta sekä asiakaskokemusta.
Toimenpiteitä on määritelty kaikkiin hoitopolun vaiheisiin, ja niiden toteutumista seurataan asetettujen tavoitteiden ja mittareiden avulla.
Portfolioliiketoimintojen keskeisenä painopistealueena on yhteistyön kehittäminen Suomen hyvinvointialueiden kanssa, jotka vastaavat
pääosin julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä.
Seuraavissa kappaleissa on kuvattu merkittävimpiä suunniteltuja sekä vuonna 2024 aloitettuja tai toteutettuja toimenpiteitä Terveystalon
asiakkaisiin kohdistuvien myönteisten vaikutusten edistämiseksi.
Verianalyysiteknologia osaksi työterveyttä sairauksien ennaltaehkäisyn parantamiseksi
Vuoden 2024 alusta Terveystalon työterveysasiakkaat Suomessa saivat käyttöönsä Nightingale Healthin verianalyysin osana työterveyden
terveystarkastuksia. Teknologia auttaa havaitsemaan riskin sairastua tavanomaisimpiin kansantauteihin ja sitä hyödyntämällä Terveystalon
työterveys voi auttaa ennaltaehkäisemään saira uksia. Terveystalo huolehtii yli 744 000 työikäisen suomalaisen terveydestä ja tarjoaa yhä
useammalle näkymän henkilökohtaiseen alttiuteen sairastua kansantauteihin sekä tukea elintapamuutokseen.
90
Krooniset kansantaudit heikentävät työkykyä ja vaativat jatkuvaa seurantaa, mutta moni näistä sairauksista olisi ehkäistävissä. Vuoden 2024
lopussa jo noin 115 000 yksittäistä Terveystalon työterveysasiakasta oli saanut verianalyysiin perustuvan riskiraportin.
Vuonna 2025 tavoitteena on kehittää erityisesti erilaisia interventioita, kuten digitaalisia elintapavalmennuksia, joilla pyritään vähentämään
asiakkailla havaittuja sairastumisriskejä. Lisäksi seurannan avulla tullaan varmistamaan, että toteutetut toimenpiteet todella vähentävät
näitä riskejä.
Kroonisten sairauksien hoitomallilla edistetään työterveysasiakkaiden terveyttä ja hyvinvointia
Terveystalo otti vuonna 2024 käyttöön kroonisten sairauksien hoitomallin työterveysasiakkailleen Suomessa. Hoitomallissa asiakkaan
yksilöllistä tilannetta pitkäaikaissairauden hoidon tarpeesta arvioidaan automatisoidusti ja häneen ollaan yhteydessä, jos arvion perusteella
hoito Terveystalossa ei vaikuta toteutuvan kansallisten Käypä hoito -suositusten mukaisesti. Hoitomalliin on lääketieteellisin kriteerein
valittu mukaan työikäiselle väestölle yleisiä pitkäaikaissairauksia, jotka heikossa hoitotasapainossa ollessaan aiheuttavat eniten
terveyshaittoja, vaikuttavat jaksamiseen ja alentavat työkykyä. Mukana ovat tyypin 2 diabetes, verenpainetauti ja korkea kolesteroli.
Hoitomallin avulla pyritään varmistamaan, että seuranta toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla ja sairauden etenemistä ja siitä
mahdollisesti johtuvia komplikaatioita ja työkykyhaasteita ehkäistään. Vuoden 2025 aikana mallia aiotaan laajentaa muihin kroonisiin
sairauksiin ja kehittää hoitosuunnitelmien automatisointia.
Oirearvio-työkalu sujuvoittaa hoidon saatavuutta ja terveydenhuollon ammattilaisten työtä
Terveystalon työterveysasiakkaiden käyttöön Suomessa otettiin syksyllä 2023 CE-merkitty lääkinnällinen laite, Oirearvio-työkalu, joka
sujuvoittaa työterveysasiointia sairastumistilanteissa. Työkalun avulla asiakkaat ohjataan oikea-aikaisesti, tarkoituksenmukaiselle
asiantuntijalle ja oikeaan palvelukanavaan. Vuonna 2024 ohjausmallia kehitettiin edelleen asiakaspalautteen perusteella, jotta palvelua
voitaisiin parantaa vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden ja ammattilaisten tarpeita. Kun työterveysasiakas käyttää Terveystalon
digitaalisia palvelukanavia, häntä pyydetään kuvailemaan oireitaan. Oirearvio-työkalu analysoi annetut vastaukset ja tekee
kiireellisyysarvion, jonka perusteella asiakas ohjataan sopivaan palvelukanavaan ja asiantuntijalle. Analyysin tulokset toimitetaan etukäteen
vastaanottavalle asiantuntijalle, mikä nopeuttaa hoitoprosessia ja parantaa palvelun sujuvuutta. Oirearvio-työkalu vähentää asiakkaan
tarvetta tehdä itse arvioita siitä, kenen puoleen kääntyä. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvaivoissa asiakas voidaan ohjata suoraan
fysioterapeutin vastaanotolle lääkärikäynnin sijaan. Lisäksi järjestelmä erottelee tilanteet, joissa hoito voidaan toteuttaa etäpalveluna niistä,
jotka edellyttävät tapaamista lähivastaanotolla.
Oirearvio-työkalun toimivuutta ja hyötyjä arvioidaan muun muassa saadun asiakaspalautteen kautta; työkalun helppokäyttöisyydestä
asiakkaat ovat antaneet keskimäärin arvosanan 4/5.
Terveystalon hoitopolut tukevat omahoitoa ja tehostavat terveydenhuollon toimintaa
Terveystalo on vuodesta 2021 alkaen kehittänyt Käypä hoito -suosituksiin ja muihin yleisesti hyväksyttyihin hoitosuosituksiin perustuvia
hoitopolkuja. Hoitopolkujen tavoitteena on varmistaa hoidon yhdenmukaisuus ja vaikuttavuus, tukea terveydenhuollon ammattilaisten
työtä, edistää asiakkaiden terveyttä ja varmistaa diagnostiikan sekä seurannan toteutuminen.
Hoitopolut toimivat työkaluna terveydenhuollon ammattilaisille, jotka näkevät potilasjärjestelmässä herätteenä työdiagnoosiin perustuvat
hoitosuositukset ja jatkotoimenpiteet. Nämä sisältävät ehdotuksia diagnostiikasta, kuten laboratorio - ja kuvantamistutkimuksista, sekä
tilanteista, joissa erikoislääkärin konsultaatio tai terapiamuodot, kuten lyhytpsykoterapia tai fysioterapia, ovat suositeltavia. Hoitopolut
auttavat myös asiakasta tarjoamalla Terveystalo -sovelluksessa selkeitä ohjeita tutkimuksiin valmistautumisesta, omahoidosta ja tarvittaessa
terapioiden aloittamisesta. Asiakkaalle hoitopolut mahdollistavat selkeämmän ja sujuvamman hoidon sekä paremman ymmärryksen
hoidon kulusta. Terveydenhuollon ammattilaisille ne tarjoavat työtä helpottavia työkaluja, jotka vähentävät hallinnollista kuormitusta ja
tukevat päätöksentekoa.
Vuoden 2024 loppuun mennessä käytössä oli noin 80 hoitopolkua. Näitä ovat esimerkiksi alaselkäkivun, masennuksen ja ahdistuksen,
unettomuuden sekä lasten alahengitystieinfektion hoitoon liittyvät polut. Vuonna 2025 tavoitteena on kehittää hoitopolkuja edelleen,
muun muassa automatisoimalla hoidon vaikuttavuuden seurantaa ja visualisoimalla hoitoprosessia.
91
Potilasturvallisuuskulttuurin kehittäminen osana laadukasta ja turvallista hoitoa
Terveystalossa potilasturvallisuuden kehittäminen on keskeinen osa hoidon laatua ja vastuullista toimintaa. Potilasturvallisuuskulttuuri
muodostaa tämän työn perustan, ja sen tavoitteena on luoda avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa työntekijät voivat tuoda esille
havaitsemiaan epäkohtia ja vaaratilanteita ilman pelkoa sanktioista tai syyllistämisestä. Epäkohtien ja vaaratapahtumien systemaattinen
käsittely varmistaa, että vastaavia tilanteita voidaan ehkäistä tulevaisuudessa. Potilasturvallisuuskulttuurin ylläpitoa ja kehittämistä tuetaan
muun muassa pakollisella potilas- ja asiakasturvallisuuden verkkokurssilla, joka sisältyy uusien työntekijöiden perehdytykseen ja jonka
suorittaminen on edellytys kaikille hoitotyötä tekeville työntekijöille sekä vastuurooleissa toimiville henkilöille.
Potilasturvallisuuden kehittämistä tukee säännöllisesti toteutettava asiakas- ja potilasturvallisuuskulttuurikysely, joka antaa arvokasta tietoa
toiminnan nykytilasta ja kehittämiskohteista. Viimeisin kysely suoritettiin vuonna 2023, ja siihen vastasi 1 293 potilastyötä tekevää
ammattilaista, joista 12 prosenttia oli lääkäreitä. Tulokset osoittivat, että Terveystalon potilasturvallisuuskulttuuria arvostetaan laajasti.
Vaaratapahtumien raportoinnin ja ilmoitusjärjestelmien tuntemus oli parantunut aiempiin vuosiin verrattuna, ja
potilasturvallisuusosaaminen koettiin korkeatasoiseksi. Vuoden 2023 kyselyn tuloksia analysoitiin perusteellisesti
potilasturvallisuustyöryhmässä, minkä pohjalta tunnistettiin kehityskohteita seuraavan kaksivuotiskauden painopisteiksi.
Kehitystoimenpiteiden vaikutuksia tullaan arvioimaan vuoden 2025 asiakas- ja potilasturvallisuuskulttuurikyselyssä, jonka tulokset ohjaavat
edelleen strategista kehittämistyötä.
Terveyskumppanuus ja digipalvelut hyvinvointialueiden muutoksen tukena
Portfolioliiketoiminnot vahvistavat yhteyttään Suomen hyvinvointialueisiin uuden Terveyskumppani -organisaation kautta. Suomi on jaettu
21 hyvinvointialueeseen, Helsingin kaupunkiin sekä Uudenmaan alueen erikoissairaanhoidon järjestäjä HUSiin, jotka vastaavat julkisten
sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa, mutta organisaatioiden
rakentaminen sekä taloudelliset haasteet ovat rajoittaneet mahdollisuuksia pitkäjänteisten strategisten ratkaisujen kehittämiseen ja
yhteistyöhön yksityisten palveluntuottajien kanssa. Syksyllä 2024 perustetun Terveyskumppani -organisaationsa avulla Terveystalo keskittyy
tunnistamaan hyvinvointialueiden yksilöllisiä haasteita ja vastaamaan niihin. Terveyskumppanuuteen kuuluvat henkilöstövuokrauksen,
julkisten palvelujen digitaalisten ratkaisujen, kuntoutuksen, lastensuojelun ja julkisten kumppanuuksien, eli ulkoistusten liiketoiminnat.
Terveystalo keskittyy näistä erityisesti kolmeen fokusalueeseen: palvelujen digitalisointiin, henkilöstön saatavuuden varmistamiseen
henkilöstövuokrauspalvelujen kautta sekä palvelujen saatavuuden turvaamiseen tarjoamalla omaa palvelutuotantokapasiteettiaan
hyvinvointialueille. Terveystalo pyrkii syvemmän alueiden tuntemuksen kautta kehittämään myös uutta palvelutarjontaa, joka vastaa
hyvinvointialueiden tarpeisiin.
Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä on suurten haasteiden edessä: väestö ikääntyy, palvelutarve kasvaa, ja resurssit – niin
henkilöstö- kuin taloudellisetkin – ovat rajallisia. Palvelujen tuottamisen on oltava entistä tehokkaampaa, ja digitalisaatio on yksi keskeinen
ratkaisu näihin haasteisiin. Terveystalon digialusta tehostaa ja sujuvoittaa ammattilaisten ajankäyttöä, mikä tuo kustannussäästöjä
hyvinvointialueille. Automatisointi tukee hoidon jatkuvuutta, lisää tehokkuutta, parantaa laatua ja vahvistaa potilasturvallisuutta. Yhden
integroidun sähköisen asiointialustan käyttö yksittäisten järjestelmien sijaan helpottaa ja selkeyttää asiointia potilaille. Terveystalon
digialusta on käytössä jo neljällä hyvinvointialueella: Varsinais -Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Lapissa.
92
S4-4 Toimenpiteet ja lähestymistavat olennaisten riskien hallintaan liittyen loppukäyttäjiin, sekä näiden
toimenpiteiden tehokkuus
Seuraavassa on kuvattu toimenpiteet loppukäyttäjiin liittyvään tunnistettuun olennaiseen riskiin: potilaiden tietosuojaan ja -turvaan.
Tietosuojaan ja -turvaan liittyvien riskien hallintaprosessi on sisällytetty myös yhtiön olemassa olevaan yleiseen riskienhallintaprosessiin.
Potilaiden tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvät toimenpiteet
Terveystalon henkilöstön tulee noudattaa tietosuojapolitiikkaa, ja jokaisella on velvollisuus käsitellä henkilötietoja asianmukaisesti ja nostaa
esille havaitsemiaan puutteita tietosuojassa.
Vastuu tietosuojan toteuttamisesta ja johtamisesta on konsernijohdolla, toiminnoista vastaavilla johtajilla sekä yksikönjohtajilla omalla
vastuualueellaan. Terveystalo -konsernissa on lainsäädännön edellyttämä tietosuojavastaava, joka toimii tehtävässään tietosuoja-asetuksen
mukaisissa tehtävissä ja raportoi lakisääteisesti suoraan konsernin johdolle. Terveystalossa toimii tietosuojan työryhmiä, jotka käsittelevät
ja seuraavat tietosuojaan liittyviä asioita sekä kehittävät tietosuojatoimintaa. Tietosuojavastaava raportoi tietosuojasta esihenkilölle
viikoittain ja Terveystalon tietosuojaryhmälle neljä kertaa vuodessa. Yleisen tietosuoja-asetuksen myötä tietosuojavaatimukset ovat
Ruotsissa samat kuin Suomessa, mutta paikallinen terveydenhuolto- ja sosiaalilainsäädäntö on Ruotsissa tietyiltä osin erilainen kuin
Suomessa. Ruotsissa Feelgoodilla on tästä syystä oma tietosuojapolitiikkansa, jossa määritellään ne periaatteet, velvoitteet, vastuut,
organisointi, toimintatavat sekä seuranta, joita Feelgoodissa noudatetaan tietosuojan toteuttamisessa ja kehittämisessä. Feelgood on
nimittänyt oman tietosuojavastaavan, joka valvoo tietosuojalainsäädännön noudattamista Feelgoodissa.
Tietoturvallisuus on olennainen osa Terveystalon koko toiminnan varmistamista ja kehittämistä. Tietoturvasta huolehtiminen kuuluu
työtehtäviensä puitteissa jokaiselle Terveystalon työntekijälle ja Terveystalon lukuun työtä tekevälle. Jokainen on paitsi velvollinen
noudattamaan tietoonsa saamiaan ohjeita myös auttamaan muita tietoturvallisten työtapojen noudattamisessa. Yksikönjohtajan vastuulla
on varmistaa, että jokaisella toimipaikassa työskentelevällä tai sen tiloissa toimivalla ammatinharjoittajalla on tosiasialliset valmiudet
tietoturvan huomioimiseen työssään, ja että havaitut puutteet korjataan. Tietoturvan johtamisesta ja kehittämisestä vastaa talousjohtaja.
Päivittäisestä tietoturvajohtamisesta vastaa talousjohtajan nimittämä konsernin tietoturvajohtaja. Tietoturvajohtajan tehtäviin kuuluu
tietoturvaan liittyvien kehityshankkeiden edistäminen, ohjeistuksen kehittäminen, neuvonta ja kouluttaminen, teknisten
tietoturvavaatimusten määritteleminen, tietoturvatilanteen seuranta ja raportointi sekä tietoturvapoikkeamien käsittely yhteistyössä
tietosuojavastaavan, konsernin yleishallinnon ja liiketoiminta-alueiden kanssa. Tietoturvajohtaja raportoi tietoturvasta ja digitaalisista
palveluista vastaavalle konsernin johtoryhmän jäsenelle.
Tietosuojalla on kiinteä yhteys tietoturvaan ja tietosuojan toteutuminen edellyttää tietoturvatoimenpiteitä. Terveystalossa potilastietoja
säilytetään tietoturvasertifioiduissa potilastietojärjestelmissä. Terveystalon Suomessa käytössä olevat potilastietojärjestelmät ovat THL:n
määräyksen mukaan A-luokan järjestelmiä ja ne on tietoturvasertifioitu Kanta-palveluja koskevien määritysten mukaisesti. Terveystalossa
on tällä hetkellä A1-luokkaan sertifioituja tuotteita ilman Kanta -liitäntää. Lisäksi Terveystalossa on käytössä ulkoisten toimittajien A3-
sertifioituja potilastietojärjestelmiä, jotka ovat Kanta-järjestelmään liitettyjä. Terveystalon tietosuojaa ja tietoturvaa auditoidaan
säännöllisesti ISO 9001:2015-laatujärjestelmän mukaisesti sekä sisäisesti että ulkopuolisen toimijan toimesta. Ruotsissa Feelgood käyttää
potilastietojärjestelmää, joka on Ruotsin lääkeviraston rekisteröimä kansallinen lääketieteellinen tietojärjestelmä. Feelgoodin tietosuojaa ja
tietoturvaa auditoidaan säännöllisesti ISO 27001:2013 -tietoturvanhallintajärjestelmän mukaisesti, sekä sisäisesti että ulkopuolisen
osapuolen toimesta.
Terveystalo huolehtii lainsäädännön mukaisten rekisteröityjen oikeuksien toteutumisesta informoimalla rekisteröityjä henkilötietojen
käsittelystä sekä määrittämällä toimintamallit ja ohjeet niihin tilanteisiin, joissa rekisteröidyt haluavat käyttää edellä mainittuja oikeuksiaan.
Henkilötietojen käsittelystä laaditaan lainsäädännön mukainen tietosuojaseloste ja muu lainsäädännön tai viranomaisten edellyttämä
dokumentaatio. Rekisteröityjä informoidaan henkilötietojen käsittelystä lähtökohtaisesti henkilötietoja kerättäessä. Rekisteröity voi
tutustua tietosuojaselosteeseen rekisterinpitäjien verkkosivuilla ja toimipaikoissa. Muu lisäinformaatio henkilötietojen käsittelystä on
saatavilla verkkosivuilla tai kyseisessä palvelussa.
93
Terveystalo käyttää asianmukaisia fyysisiä, teknisiä ja hallinnollisia suojakeinoja tietojen suojaamiseksi väärinkäytöksiltä. Tällaisia keinoja
ovat muun muassa tietoverkkoliikenteen kontrollointi ja suodattaminen, salaustekniikoiden ja turvallisten laitetilojen käyttö, asianmukainen
kulunvalvonta, hallittu käyttöoikeuksien myöntäminen ja niiden käytön valvonta, henkilötietojen käsittelyyn osallistuvan henkilöstön
ohjeistaminen ja kouluttaminen sekä palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja ylläpidossa tapahtuva riskienhallinta. Terveystalo
valitsee käyttämänsä alihankkijat huolellisesti ja huolehtii sopimus- ja muilla järjestelyillä, esimerkiksi kirjallisilla ohjeilla, siitä, että tietoja
käsitellään myös niiden toimesta lainsäädännön ja hyvän tietosuojakäytännön mukaisesti.
Tietoturvajohtajalla on valtuutus ja velvollisuus tehdä tietoturvallisuuteen liittyviä kartoituksia ja auditointeja. Hänen vastuullaan on ryhtyä
toimenpiteisiin havaittujen tietoturvauhkien ja -poikkeamien poistamiseksi sekä ilmoittaa niistä tarvittaessa viranomaisille. Korjaavia
toimenpiteitä arvioidaan riskiperusteisesti ja ne käsittävät sekä teknisiä että hallinnollisia keinoja. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat
esimerkiksi tietoturvakäytäntöjen päivittäminen, organisaation tietoturvatietoisuuden lisääminen, teknologisten ratkaisujen vahvistaminen
sekä jatkuva riskienhallinta. Jokainen Terveystalossa työskentelevä henkilö on velvollinen ilmoittamaan havaitsemistaan
tietoturvapuutteista ja -ongelmista tietoturvaorganisaatiolle.
Terveystalo kouluttaa ja ohjeistaa henkilöstöään henkilötietojen käsittelyssä ja korostaa potilastietojen erityistä salassapitovelvollisuutta ja
suojaamista. Kaikille terveystalolaisille tarkoitettu uudistettu pakollinen tietosuojaverkkokurssikokonaisuus otettiin käyttöön syksyllä 2023.
Tässä yhteydessä kurssisisältö uudistettiin ja se siirrettiin uudelle verkkoalustalle oppimisalustan käyttäjäkokemuksen parantamiseksi.
Vuonna 2024 otettiin käyttöön potilastietojen luovuttajille suunnattu uusi verkkokurssi, jonka tarkoituksena on perehdyttää ja kouluttaa
potilastietoja luovuttavia terveystalolaisia potilastietojen luovuttamista koskeviin sääntöihin ja ohjeisiin. Uuden verkkokoulutuksen lisäksi
vuoden aikana järjestettiin neljä potilastietojen luovuttamiseen liittyvää tukiklinikkaa.
S4-5 Olennaisten loppukäyttäjiin liittyvien myönteisten vaikutusten edistämiseen liittyvät tavoitteet
Terveystalo on määritellyt kolme keskeisintä tavoitetta, jotka edistävät Terveystalon myönteisiä vaikutuksia loppukäyttäjiin, eli hoidon
saatavuutta, laatua, vaikuttavuutta sekä asiakaskokemusta. Kaksi tavoitteista, vastaanottojen NPS ja mielenterveyden lähettämisaste,
sisältyvät myös vuonna 2023 julkaistuun vastuullisuustavoitteisiin sidottuun rahoitusviitekehykseen. Asiakkaat tai heidän edustajansa eivät
ole osallistuneet alla kuvattujen tavoitteiden asettamisprosessiin. Yhtiön johtoryhmä on määrittänyt tavoitteet osana vuosittaista
strategiaprosessia, jotka yhtiön hallitus on hyväksynyt. Käytetyt mittarit ovat välillisiä indikaattoreita, joihin sisältyy useita olennaisia
kestävyysseikkoja. Välillisiä indikaattoreita käytetään varmistamaan mahdollisimman laaja-alainen kattavuus. Tavoitteiden toteutumat on
varmennettu ainoastaan vastaavan varmennuspalvelujen tarjoajan toimesta. Terveystalo ei ole määritellyt kestävyysraportissa julkaistavaa
tavoitetta liittyen tietosuoja - ja tietoturvariskien hallintaan.
Vaikuttavaa hoitoa mielenterveyden ongelmiin
Mielenterveysongelmat kuuluvat Terveystalon kolmen yleisimmän diagnoosiryhmän joukkoon ja ovat merkittävä syy inhimilliselle
kärsimykselle sekä siihen liittyville sairauspoissaolopäiville ja ennenaikaisille eläköitymisille Suomessa. Oikean ja vaikuttavan hoidon
toteutuminen mielenterveysongelmissa on yksi Terveystalon lääketieteellisen strategian painopisteistä. Lyhytpsykoterapia an päässeiden
potilaiden on todettu toipuvan nopeammin kuin niiden, jotka saavat vain sairauslomaa ja/tai lääkitystä. Lyhytpsykoterapiaan päässeillä on
myös vähemmän sairauspoissaolopäiviä. Terveystalon tavoitteena on lisätä työterveyden lyhytpsykoterapian käyttöä masennus- tai
ahdistuneisuushäiriödiagnoosin saaneiden hoidossa. Kun yhä useammat ihmiset saavat hoitoa varhaisessa vaiheessa, resursseja vapautuu
pitkäaikaiseen kuntouttavaan psykoterapiaan sairauden vakavuuden vuoksi sitä tarvitseville. Terveystalo on kehittänyt systemaattisesti
mielenterveyden hoitopolkuja ja kasvattanut lyhytpsykoterapiaan lähetteen saaneiden potilaiden osuutta.
Terveystalon tavoitteena on kasvattaa työterveyden lyhytpsykoterapiaan lähetteen saaneiden ahdistus- tai masennuspotilaiden osuutta 25
prosenttiin vuoteen 2026 mennessä.
Tavoite on kunnianhimoinen, sillä masennuksesta tai ahdistuksesta kärsivien ihmisten määrä kasvaa vuosittain. Tavoitteen saavuttaminen
edellyttää muun muassa prosessien jatkuvaa kehittämistä sekä ammattilaisten kouluttamista ja rekrytointia.
Terveystalon Fokus Mieli -erikoisyksikkö seuraa tavoitteen edistymistä ja tukee sitä koulutuksilla sekä viestinnällä. Terveystalon Fokus Mieli
-erikoisyksikkö tarjoaa asiantuntijapalveluita psykologian, neuropsykologian, psykiatrian, psykoterapian, päihdelääketieteen ja
seksuaaliterapian aloilta. Yksikkö arvioi, tukee ja hoitaa mielenterveyttä tarjoten palveluita työterveydelle, organisaatioille, yhteisöille sekä
yksityisasiakkaille iästä riippumatta myös etäkanavien kautta.
94
Vuonna 2023 Terveystalossa otettiin käyttöön raportointityökalu, jonka avulla kunkin Terveystalon yksikön vastaava lääkäri voi tarkastella
oman vastuualueensa etenemistä tavoitteen suhteen ja vertailla tuloksia samankaltaisiin yksiköihin.
Vuonna 2024 niiden työterveyden potilaiden osuus, jotka ohjattiin lyhytpsykoterapiaan, oli 14,8 (10,8)
prosenttia kaikista ahdistus-tai
masennusdiagnoosin saaneista työterveyden potilaista. Vuoden 2024 toteuma oli tavoitteen mukainen.
Erinomainen asiakaskokemus
Terveystalo pyrkii erottumaan tarjoamalla sujuvaa ja vaikuttavaa terveydenhuollon palvelua. Suositteluindeksi NPS on Terveystalon
asiakaskokemuksen päämittari. Terveystalo kehittää palveluitaan kuuntelemalla asiakkaitaan, sujuvoittamalla prosesseja niin asiakkaan
kuin ammattilaisen näkökulmasta ja hyödyntämällä uutta teknologiaa. Suositteluindeksi mittaa yksittäisen asiakkaan kokemusta saadusta
palvelusta. Suositteluindeksillä on vahva yhteys asiakasuskollisuuteen: tyytyväinen asiakas vaihtaa epätodennäköisemmin kilpailijaan ja
sitoutuu vahvemmin käyttämäänsä yritykseen ja sen tarjoamiin palveluihin. NPS kuvaa suositteluhalukkuutta, eli kuinka todennäköisesti
asiakkaat suosittelisivat Terveystalon palveluita muille. NPS on herkkä mittari – se reagoi nopeasti asiakkaiden tyytyväisyyteen tai
tyytymättömyyteen. Asiakaskokemukseen voi vaikuttaa esimerkiksi vastaanottoaikojen saatavuus, hoidon koettu laatu, ammattilaisen tai
muun henkilökunnan kohtaaminen tai kuulluksi tulemisen tunne.
Terveystalon NPS-tavoite on vastaanottojen osalta 83 ja sairaalan osalta 95. Vuonna 2024 vastaanottojen NPS oli 87,7 (84,8) ja sairaalan
NPS oli 96,2 (94,5), mikä oli linjassa tavoitteiden kanssa.
Vaikuttavaa hoitoa jokaisella käynnillä
Terveystalon tavoitteena on tarjota potilailleen vaikuttavinta hoitoa. Yhtiö mittaa käyntikohtaista hoidon vaikuttavuutta PEI-mittarilla
(Patient Enablement Instrument). PEI mittaa asiakkaan kokemaa pärjäämistä sairautensa tai tilansa kanssa vastaanoton jälkeen, eli kokeeko
asiakas pärjäävänsä oireensa tai sairautensa kanssa vastaanoton jälkeen paljon paremmin, paremmin, entiseen tapaan vai huonommin
(asteikolla 1–4). PEI-mittaria käytetään yleisesti perusterveydenhuollossa.
Terveystalon tavoitteena on, että asiakkaan pärjäämistä kuvaava PEI-indeksi on vähintään 71 prosenttia. Vuonna 2024 PEI-indeksi oli 69 (66)
prosenttia. Eli noin 69 prosenttia Terveystalon asiakkaista koki tulevansa toimeen sairautensa kanssa paremmin tai paljon paremmin
vastaanoton jälkeen.
Tavoite
Mittari (KPI)
Soveltamisala
Tavoitetaso
Tavoitevuosi
Perusvuosi
2024
2023
2022
Kasvattaa niiden
työterveyshoidon
potilaiden osuutta,
joille on diagnosoitu
ahdistus tai
masennus, ja jotka
ohjataan
lyhytpsykoterapiaan
25 prosenttiin
vuoteen 2026
mennessä
Niiden
työterveyshoidon
potilaiden osuus,
joille on diagnosoitu
ahdistus tai
masennus, ja jotka
ohjataan
lyhytpsykoterapiaan
Työterveyden
asiakkaat
Suomessa
25 %
2026
2022
14,8
%
10,8
%
8,5 %
Säilyttää
asiakastyytyväisyys
vähintään tasolla 83
Vastaanottojen
nettosuositteluindeksi
NPS (Net Promoter
Score)
Terveystalon
Suomen
vastaanotoilla
käyneet asiakkaat
Vähintään
83
Jatkuva
2022
87,7
84,8
82,7
Säilyttää
sairaaloiden
asiakastyytyväisyys
vähintään tasolla 95
Sairaaloiden
nettosuositteluindeksi
NPS (Net Promoter
Score)
Terveystalon
Suomen
sairaaloissa
käyneet asiakkaat
Vähintään
95
Jatkuva
2022
96,2
94,5
95,3
Käyntikohtainen
PEI-indeksi
vähintään 71
prosenttia
PEI-indeksi (Patient
Enablement
Instrument)
Terveydenhuollon
palveluiden
lääkärin
vastaanotoilla
Vähintään
71 %
2026
2024
69 %
66 %
NA
95
käyneet asiakkaat
Muut hoidon laadun mittarit
Edellä mainittujen tavoitteiden ja avainmittareiden lisäksi Terveystalo seuraa laajasti kliinisiä-, kokemuksellisia- ja prosessituloksiaan.
Terveystalo julkaisee jatkuvasti päivittyvän laatumittaristonsa verkkosivuillaan. Laatutavoitteiden toteutumista seurataan Terveystalon
Laatu-ohjausryhmässä kvartaaleittain. Mittareiden toteutumat on varmentanut ainoastaan yhtiön varmennuspalvelujen tarjoaja.
Hoidon saatavuutta mittaava T3 (kolmas vapaa aika), lääkärikeskukset
Terveystalo pyrkii jatkuvasti parantamaan hoidon saatavuutta muun muassa kehittämällä digitaalisia palveluitaan sekä sujuvoittamalla
ammattilaisten työtä. Hoidon saatavuutta mitataan T3-luvulla, mikä tarkoittaa päivien määrää kolmanteen varattavissa olevaan
kiireettömään vastaanottoaikaan Terveydenhuollon palveluiden lääkärikeskuksissa. Vuonna 2024 lääkärivastaanottojen T3-luku oli 1,2 (1,7).
Hoidon saatavuutta parantavat fyysisten vastaanottojen lisäksi 24/7 saatavilla olevat digitaaliset yleislääkärin vastaanotot, joihin
jonotusaika on keskimäärin sekunteja.
Mittareiden laatimisperiaatteet
Niiden työterveyshoidon potilaiden osuus, joille on diagnosoitu ahdistus tai masennus, ja jotka ohjataan
lyhytpsykoterapiaan
Mittarin arvo lasketaan suhteuttamalla työterveyshuollon potilaat, joilla on masennus- tai ahdistusdiagnoosi ja jotka saavat ohjauksen
lyhytpsykoterapiaan kaikkiin työterveyshuollon potilaisiin, joilla on masennus- tai ahdistusdiagnoosi. Työterveyshuollon potilaat ovat
Suomessa eikä Ruotsi ole mukana luvussa.
Vuoden 2023 vastuullisuusraportissa julkaistussa mielenterveyden lyhytpsykoterapian lähettämisasteen toteumassa vuodelta 2023 (12,6
prosenttia) oli virhe. Toteuma korjattiin vastuullisuustavoitteisiin sidotun joukkovelkakirjalainan tilannekatsauksessa vuodelta 2023.
Lyhytaikaiseen psykoterapiaan ohjattujen työterveyshuollon potilaiden osuus kaikista ahdistuneisuus - tai masennusdiagnoosin saaneista
työterveyshuollon potilaista vuonna 2023 oli 10,8 prosenttia eikä 12,6 prosenttia. Vuoden 2023 vastuullisuusraportointi oli vapaaehtoista
eikä ESRS-standardien mukaista.
Suositteluindeksi, NPS
Vastaanottojen suositteluindeksi, NPS (Net Promoter Score), mittaa yksittäisen potilaan kokemusta saamastaan palvelusta pian
palvelukokemuksen jälkeen. Potilasta pyydetään arvioimaan kuinka todennäköisesti (asteikolla 0–10) hän suosittelisi Terveystalon palvelua.
Suositteluarvo lasketaan vähentämällä niiden osuus, jotka vastasivat asteikolla 0–6 (eli kriitikoiden osuus), niiden osuudesta, jotka
vastasivat asteikolla 9–10 (eli suosittelevien osuus). Vastaanottojen suositteluindeksissä on mukana Terveydenhuollon palveluiden Suomen
vastaanotoilla käyneitä asiakkaita.
Suositteluindeksiä mitataan tekstiviestillä lähetettävällä kyselyllä yhteistyössä Confidentlyn kanssa. Tekstiviestit lähetetään
satunnaisosannalla asiakkaille neljä tuntia vastaanottokäynnin jälkeen (tai jos käynti on illalla, kysely lähetetään seuraavana päivänä).
Edellytyksenä on, että asiakas ei ole saanut kyselyä edeltävän 30 päivän aikana. NPS-kysely sairaalapalveluiden osalta lähetetään jokaisen
käynnin jälkeen, mikäli asiakas ei ole saanut kyselyä edeltävän 30 päivän aikana.
Sairaaloiden nettosuositteluindeksissä on mukana Terveydenhuollon palveluiden sairaaloissa käyneitä asiakkaita. Ruotsin palvelut eivät ole
mukana näissä NPS-mittauksissa.
Raportoidut NPS-luvut perustuvat raportointikauden päättymistä edeltävien 90 päivän toteutuneisiin tuloksiin.
96
PEI-indeksi (Patient Enablement Instrument)
PEI-indeksin (Patient Enablement Instrument) avulla mitataan asiakkaan pärjäämisen tunnetta vastaanottokäynnin jälkeen. Asteikko on 1–4.
Asiakasta pyydetään arvioimaan, tuleeko hän toimeen sairautensa tai oireidensa kanssa vastaanoton jälkeen paljon paremmin (4),
paremmin (3), entiseen tapaan (2) vai paljon huonommin (1). PEI-indeksin arvo lasketaan suhteuttamalla niiden potilaiden osuus, jotka
kokivat pärjäävänsä paremmin tai paljon paremmin terveydentilansa kanssa kaikkiin vastanneisiin. PEI-indeksissä on mukana
Terveydenhuollon palveluiden lääkärin vastaanotoilla käyneitä asiakkaita. Portfolioliiketoimintojen asiakkaat eivät ole mukana PEI-
mittauksissa. Myöskään Ruotsin palvelut eivät ole mukana PEI-mittauksissa.
97
G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen
Terveystalon arvoihin ja strategiaan on sisäänkirjoitettuna oikein toimiminen ja vastuullinen liiketoiminta. Terveystalon eettiset ohjeet
(Code of Conduct) ja toimittajien eettiset ohjeet (Supplier Code of Conduct) luovat puitteet, jotka auttavat varmistamaan Terveystalon
arvojen ja sisäisten ohjeistusten sekä soveltuvien lakien mukaisen toiminnan. Ne tukevat eettiset näkökohdat huomioon ottavaa
yrityskulttuuria, jossa yhdistyvät korkea työmoraali, ammattilaisuus, ratkaisuhakuinen yhteistyö ja mitattavan vaikuttavuuden tavoittelu
kaikessa tekemisessä. Vastuullinen liiketoiminta on myös taloudellisesti tuottavaa ja kestävää.
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu yhtiön kaksoisolennaisuusanalyysissä
(kuvattu sivuilla 48–50). Kaksoisolennaisuusanalyysissä olennaisiksi tunnistetut kestävyysseikat liiketoiminnan harjoittamiseen liittyen ovat:
●
yrityskulttuuri (myönteinen vaikutus ja riski),
●
vastuullinen toimitusketju (myönteinen vaikutus ja riski),
●
korruption ja lahjonnan ehkäisy (myönteinen vaikutus ja riski),
●
ihmisoikeuksien kunnioittaminen (kielteinen vaikutus ja riski) sekä
●
vastuullinen veronmaksu (myönteinen vaikutus) .
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on esitelty kestävyysra portin sivuilla 46–
47.
G1–1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet
Eettiset ohjeet (Code of Conduct)
Eettisten ohjeiden avulla Terveystalon arvot konkretisoituvat periaatteiksi, joiden tulisi aina olla perustana päivittäisessä toiminnassa ja
päätöksenteossa Terveystalossa. Eettinen, vastuullinen ja vaatimustenmukainen liiketoiminta korostuvat Terveystalon toiminnassa jo sen
toimialan myötä. Terveystalon liiketoimintaa ohjaavat toimialaa sekä yksityisiä terveydenhuoltopalveluita tuottavien toimintaa koskeva
lainsäädäntö sekä viranomaisvelvoitteet. Lisäksi terveydenhuollon ammattilaisten työtä ohjaavat ammattikuntien omat eettiset
toimintatavat.
Eettiset ohjeet tukevat Terveystalon yrityskulttuuria ja luovat puitteet, jotka auttavat varmistamaan Terveystalon arvojen ja sisäisten
ohjeistusten sekä soveltuvien lakien mukaisen toiminnan. Eettiset ohjeet heijastavat myös Terveystalon keskeisille sidosryhmilleen antamia
sitoumuksia. Terveystalo on sitoutunut edistämään eettisiä liiketoimintakäytäntöjä ja edellyttää, että Terveystalossa toimitaan lakien ja sen
toimintaa koskevien säännösten mukaisesti. Lainsäädännön ja Terveystalon eettisten ohjeiden noudattamisen lisäksi Terveystalo pyrkii
toimimaan yleisesti hyväksyttyjen eettisten normien, kuten YK:n Global Compact (UNGC) -periaatteiden mukaan. Lisäksi Terveystalo
kehittää jatkuvasti compliance-ohjelmaansa ja siihen kuuluvia prosesseja ja kontrolleja, jotta ne vastaavat toimintaympäristön muutoksiin.
Eettiset ohjeet luovat jokaiselle terveystalolaiselle yhteisen kompassin, jonka mukaisesti Terveystalossa toimitaan. Eettiset ohjeet pitävät
sisällään Terveystalon keskeiset periaatteet koskien muun muassa lakien ja eettisten liiketoimintaperiaatteiden noudattamista, lahjonnan ja
korruption vastaista toimintaa, eturistiriitojen välttämistä, reilua kilpailua ja rahanpesun ehkäisyä, ympäristövaatimusten noudattamista,
yksityisyyden suojan ja potilasturvallisuuden varmistamista, työntekijöiden tasa-arvoa, syrjimättömyyttä ja liittymisvapautta,
sisäpiirisäännösten noudattamista ja vastuullista viestintää sekä väärinkäytösten ilmoittamista. Eettisillä ohjeilla on yhteys seuraaviin
Terveystalon määrittelemiin liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviin olennaisiin kestävyysseikkoihin: yrityskulttuuri, vastuullinen
toimitusketju, korruption ja lahjonnan ehkäisy sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen.
Jokaisen terveystalolaisen on noudatettava eettisiä ohjeita, riippumatta liiketoimintayksiköstä tai tehtävästä. Samoja eettisiä ohjeita
noudatetaan myös Feelgoodissa Ruotsissa.
98
Terveystalon hallitus hyväksyy Terveystalon eettiset ohjeet. Johto ja esihenkilöt ovat vastuussa eettisten ohjeiden viestinnästä ja
jalkauttamisesta sekä niiden noudattamisen valvonnasta. Terveystalon Laki ja Compliance -osasto tukee eettisiin ohjeisiin liittyvissä
kysymyksissä ja kouluttaa henkilöstöä aiheesta. Terveystalon eettiset ohjeet ovat kaikkien saatavilla yhtiön ulkoisilla verkkosivuilla.
Toimittajien eettis et ohjeet (Supplier Code of Conduct)
Terveystalo -konserni odottaa myös toimittajiensa noudattavan korkeita kestävän liiketoiminnan standardeja eettisten, sosiaalisten ja
ympäristönäkökohtien sekä työterveys - ja turvallisuusolosuhteiden osalta. Terveystalo hankkii vuosittain toimipaikkoihinsa palveluita,
materiaaleja ja tarvikkeita noin 4 400 toimittajalta, joista noin 180 suurinta toimittajaa vastaavat noin 80 prosentista hankinnan
kokonaiskustannuksista. Suurimpia hankintakategorioita ovat ICT-hankinnat, toimitilojen vuokrat ja alihankintapalvelut, kuten
laboratoriopalvelut.
Terveystalo -konsernin toimittajien eettisissä ohjeissa määritellään vähimmäisvaatimukset, jotka kaikkien toimittajien ja
yhteistyökumppaneiden on täytettävä voidakseen tehdä liiketoimintaa Terveystalon ja sen tytäryhtiöiden kanssa. Kaikkien Terveystalon
sopimustoimittajien sekä kilpailutuksiin osallistuvien toimittajien on hyväksyttävä Terveystalon toimittajien eettiset ohjeet (Supplier Code of
Conduct). Toimittajien eettisissä ohjeissa käsitellään esimerkiksi terveyttä ja turvallisuutta, ympäristönsuojelua, ihmis- ja työoikeuksia,
liiketoiminnan eettisyyttä ja rehellisyyttä, vastuullista veronmaksua sekä vastuullisen toiminnan hallintajärjestelmiä. Kestäviä
toimintatapoja kehitetään yhteistyössä Terveystalon sopimuskumppaneiden kanssa. Toimittajien eettisillä ohjeilla on yhteys kaikkiin
Terveystalon määrittelemiin liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviin olennaisiin kestävyysseikkoihin : yrityskulttuuri, vastuullinen
toimitusketju, korruption ja lahjonnan ehkäisy, ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä vastuullinen veronmaksu.
Terveystalon toimittajien eettiset ohjeet päivitettiin viimeksi loppuvuodesta 2023, ja ne ovat kaikkien saatavilla Terveystalon ulkoisilla
verkkosivuilla. Terveystalo Oyj:n hallitus hyväksyy Terveystalon toimittajien eettiset ohjeet. Muita Terveystalon vastuullista hankintaa ja
toimittajayhteistyötä tukevia politiikkoja ja dokumentteja ovat Terveystalon hankintapolitiikka ja siihen liittyvä hankintaohje,
toimittajahallinnan käsikirja sekä auditointisuunnitelmat.
Ilmoituskanavan käsittelyohje
Ne periaatteet ja käytännöt, joiden mukaisesti kaikki Terveystalon organisaatiossa tai Terveystalo -konsernin yhteistyökumppaneina toimivat
tahot voivat ilmoittaa luottamuksellisesti rikos -, rikkomus- tai väärinkäytösepäilyn taikka muun poikkeaman, määritellään Terveystalon
ilmoituskanavan käsittelyohjeessa, joka on suomenkielisenä kaikkien saatavilla Terveystalon ulkoisilla verkkosivuilla. Ilmoituskanavan
käsittelyohje sisältää periaatteet ja käytännöt liittyen muun muassa ilmoitusten tekemiseen, ilmoitusten käsittelyyn ja tutkintaan,
arkaluontoisiin tietoihin ja tietojen säilyttämiseen, käsittelyn aikarajoihin, käsittelijän esteellisyyteen, ilmoittajan suojaamiseen sekä
ilmoituksia käsitteleviin toimintoihin ja henkilöihin. Käsittelyohje ei syrjäytä kansallisesta lainsäädännöstä tai EU-oikeudesta johtuvia
määräyksiä tai velvoitteita.
Ilmoituskanavan käsittelyohjetta sovelletaan Terveystalon työntekijöihin, ammatinharjoittajiin, osakkeenomistajiin, johtoon sekä
harjoittelijoihin ja muihin, jotka työnsä yhteydessä ovat havainneet rikkomuksia ja jotka ovat tehneet ilmoituksen Terveystalon
ilmoituskanavan kautta tai Terveystalon muulle henkilölle (esihenkilö, johto), ellei käsittelyohjeessa erikseen toisin todeta.
Käsittelyohje ja -prosessit uudistettiin alkuvuodesta 2023 uuden Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien
henkilöiden suojelusta annetun lain (1171/2022, muutoksineen) tultua voimaan. Käsittelyohjeen ylläpidosta ja päivittämisestä vastaa
Terveystalon Laki ja Compliance -osasto. Käsittelyohjetta päivitetään aina tarpeen mukaan. Myös käsittelyohjeen vastaisesta toiminnasta
tulee ilmoittaa Terveystalon Laki ja Compliance -osastolle.
Ruotsissa Feelgood Svenska AB:lla tytäryhtiöineen on oma sisäiseen käyttöön tarkoitettu ilmoituskanavansa sekä ilmoituskanavaa koskeva
käsittelyohje. Feelgoodin käsittelyohje sisältää periaatteet ja käytännöt liittyen muun muassa ilmoittajan suojaamiseen, sisäisiin
raportointikanaviin ja ilmoituksen tekemiseen, vastaanotettujen ilmoitusten tutkimiseen, ilmoituksia käsitteleviin henkilöihin, käsittelyn
aikarajoihin ja henkilötietojen käsittelyyn.
99
Ilmoituskanavan käsittelyohjeella on yhteys kaikkiin Terveystalon määrittelemiin liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviin olennaisiin
kestävyysseikkoihin: yrityskulttuuri, vastuullinen toimitusketju, korruption ja lahjonnan ehkäisy, ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä
vastuullinen veronmaksu.
Kilpailuoikeusohje
Terveystalo on sitoutunut reiluun, rehelliseen ja lakien mukaiseen kilpailuun eettisissä ohjeissaan. Kaikkien Terveystalon työntekijöiden on
noudatettava kilpailua koskevia lakeja, säännöksiä ja sisäisiä ohjeistuksia, mukaan lukien Terveystalo -konsernin kilpailuoikeusohje.
Konsernin kilpailuoikeusohje sisältää muun muassa ohjeet kilpailusääntöjen noudattamiseen suhteessa kilpailijoihin, tavarantoimittajiin,
itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja asiakkaisiin sekä ohjeet liittyen jäsenyyksiin toimialajärjestöissä. Kilpailuoikeusohjeella on yhteys
seuraaviin Terveystalon määrittelemiin liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviin olennaisiin kestävyysseikkoihin : yrityskulttuuri, vastuullinen
toimitusketju, korruption ja lahjonnan ehkäisy sekä vastuullinen veronmaksu.
Kilpailuoikeusohjeesta vastaa lakiasioista vastaava konsernin johtoryhmän jäsen. Jokainen johtoryhmän jäsen vastaa ohjeen
noudattamisesta omalla vastuualueellaan. Kilpailuoikeusohjeen ylläpidosta ja päivittämisestä vastaa Terveystalon Laki ja Compliance -
osasto.
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan politiikka
Terveystalon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan politiikassa määritellään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoitus, tavoitteet ja
vastuut sekä kuvataan riskien luokittelu, riskienhallinnan rakenteet ja riskienarviointiprosessi. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
politiikalla on yhteys kaikkiin Terveystalon määrittelemiin liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviin olennaisiin kestävyysseikkoihin:
yrityskulttuuri, vastuullinen toimitusketju, korruption ja lahjonnan ehkäisy, ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä vastuullinen veronmaksu .
Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että Terveystalon toiminta on tehokasta ja tuloksellista, johdon päätöksenteossa käyttämä
informaatio luotettavaa, toimintaperiaatteita noudatetaan ja että Terveystalo toimii lakien ja säädösten mukaisesti. Sisäinen valvonta tukee
hallituksen ohjaustehtävän toteutumista ja käsittää kaikki toimenpiteet ja menettelyt, joiden avulla mainittujen tavoitteiden saavuttaminen
pyritään varmistamaan. Sisäiseen valvontaan kuuluvat organisaation sisäinen toimintaympäristö, tavoiteasetanta, riskienhallinta,
valvontatoimenpiteet, tiedonkulku ja viestintä sekä seuranta. Sisäinen valvonta on integroitu osaksi Terveystalon johtamis- ja
raportointijärjestelmää. Sisäistä valvontaa toteuttavat Terveystalo Oyj:n hallitus, tarkastusvaliokunta, konsernin johto, operatiivinen johto ja
työntekijät, sekä konsernin sisäinen tarkastus ja laadunvarmistustoiminto. Konsernilla on ulkoistettu sisäisen tarkastuksen toiminto.
Riskienhallinnan tarkoituksena on tukea liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista tukemalla päätöksentekoa. Sen avulla varmistetaan
asiakaslupauksen täyttymistä, potilas- ja työturvallisuutta, toiminnan korkeaa laatua, tuloskehitystä, liiketoiminnan jatkuvuutta, yrityksen
hyvää julkisuuskuvaa ja yhteiskuntavastuullisuutta. Riskienhallintaan kuuluu myös tietoinen riskinotto eli mahdollisuuksien hyödyntäminen.
Riskienhallinnan tavoitteina on muun muassa Terveystalon hoidon laadun ja potilasturvallisuuden varmistaminen, asiakaslupausten
varmistaminen, liiketoiminnan jatkuvuuden varmistaminen, strategisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamisen varmistaminen,
henkilökunnan osaamisen ja työturvallisuuden varmistaminen sekä tietoturvan ja tietosuojan varmistaminen. Terveystalo Oyj:n hallitus
vastaa yhtiön riskienhallinnan riittävyydestä. Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan organisoimisesta sekä ohjaa ja seuraa ylintä johtoa
siinä. Muu johtoryhmä toimii toimitusjohtajan tukena riskienhallinnan toteutumisessa, operatiivisten riskien seurannassa ja riskien
arvioinnissa sekä riskeihin liittyvissä toimenpiteissä.
Terveystalo Oyj:n hallitus hyväksyy sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan politiikan. Terveystalon sisäistä valvontaa, riskienhallintaa ja
sisäistä tarkastusta on kuvattu tarkemmin Terveystalon hallinto- ja ohjausjärjestelmästä laaditussa selvityksessä.
100
Ihmisoikeuksien kunnioittamiseen liittyvät toimintaperiaatteet
Terveystalo on sitoutunut kunnioittamaan kaikkien yksilöiden perusoikeuksia ja -vapauksia kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaisesti.
Terveystalon ensimmäinen, tammikuussa 2025 hyväksytty ihmisoikeuspolitiikka korostaa yhtiön sitoutumista ja lähestymistapaa
ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Terveystalon missio ”taistella terveemmän elämän puolesta” on sen ihmisoikeuspolitiika n perusta.
Ihmisoikeuspolitiikalla on yhteys seuraaviin Terveystalon määrittelemiin liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviin olennaisiin
kestävyysseikkoihin: yrityskulttuuri, vastuullinen toimitusketju ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen.
Terveystalon ihmisoikeuspolitiikan mukaisesti yhtiö on sitoutunut kunnioitta maan ihmisoikeuksia YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien
ohjaavien periaatteiden sekä OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien ohjeiden mukaisesti. Terveystalo on sitoutunut myös
kansainväliseen ihmisoikeussäännöstöön (ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva
kansainvälinen yleissopimus ja taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus) sekä ILO:n
julistukseen työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista (yhdistymisvapaus, työehtosopimusneuvotteluoikeus, pakkotyön poistaminen,
lapsityövoiman käytön kielto, syrjinnän poistaminen työstä ja ammatista ja turvallinen ja terveellinen työympäristö). Jos yhtiön toiminnalla
voi olla vaikutuksia haavoittuviin ryhmiin, Terveystalo huomioi myös muut kansainväliset normit ja periaatteet, kuten lapsen oikeuksia
koskevan yleissopimuksen.
Ihmisoikeuspolitiikassa kuvataan yhtiön merkittävimmät ihmisoikeusriskit ja -vaikutukset, prosessit merkittävimpien riskien hallitsemiseksi,
lieventämiseksi ja poistamiseksi, sekä epäkohdista ilmoittamisen mekanismit. Politiikan pohjana olevat, vuoden 2024 loppupuolella
toteutetun ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin tulokset huomioidaan osana kaksoisolennaisuusanalyysin päivitystä vuonna 2025. Prosessia
merkittävimpien riskien hallitsemiseksi, lieventämiseksi sekä poistamiseksi kehitetään edelleen vuoden 2025 aikana erityisesti
hankintaketjun osalta. Terveystalon ihmisoikeuspolitiikan hyväksyy Terveystalon hallitus. Terveystalon johtoryhmä vastaa siitä, että
politiikassa esitetyt periaatteet otetaan huomioon konsernin strategiassa ja päivittäisessä toiminnassa.
Verojen maksuun liittyvät toimintaperiaatteet
Terveystalon verotuksellista viitekehystä ohjaa Terveystalon veropolitiikka. Veropolitiikka on konsernitasoinen ohjeistus ja julkinen asiakirja.
Terveystalon veropolitiikka katselmoidaan säännöllisesti ja veropolitiikan ajantasaisuudesta, samoin kuin sisällöllisestä päivittämisestä,
vastaa Terveystalon verotuksen tiimi talouden yksikössä. Terveystalon veropolitiikkaan tehtävät muutokset hyväksytetään Terveystalon
toimitusjohtajalla. Veropolitiikka perustuu Terveystalon strategiaan ja arvoihin, joiden mukaan yhtiö haluaa toimia suunnannäyttäjänä
toimialallaan ja vaikuttaa positiivisesti yhteiskuntaan. Verotukseen liittyville asioille on aina liiketoiminnalliset perusteet Terveystalossa –
verotus ei ohjaa liiketoiminnan harjoittamista ulkomaille.
Terveystalon verojen maksuun liittyvien toimintaperiaatteiden mukaisesti Terveystalo maksaa, kerää, tilittää ja raportoi sille kuuluvat
välilliset ja välittömät verot oikeamääräisenä oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan eli sinne, missä tulon muodostava taloudellinen toiminta,
arvonlisäys ja työ tosiasiallisesti tapahtuvat. Tämä tarkoittaa, että Terveystalo maksaa konsernina pääosan veroistaan Suomeen, missä
valtaosa Terveystalon toiminnasta tapahtuu. Lisäksi Feelgoodin liiketoiminnasta maksettiin vuoden 2024 aikana veroja Ruotsiin ja
Terveystalo Estonia Oü:n liiketoimintojen osalta Viroon. Terveystalon vastuullinen veropolitiikka takaa, että Terveystalon toiminnan
taloudellinen tulos jakautuu oikeudenmukaisesti keskeisten sidosryhmien eli asiakkaiden, osakkeenomistajien sekä kuntien ja valtion
hyväksi. Verotuloilla puolestaan rahoitetaan julkisia palveluita ja investointeja, joilla tuetaan valtion valmiuksia, vastuullisuutta ja
reagointikykyä.
Terveystalo julkaisee vuosittain verojalanjälkensä, joka kuvaa sen toiminnasta yhteiskunnalle kertyvien verojen ja veronluonteisten
maksujen kokonaissummaa ja jakautumista. Terveystalon välittömiä veroja ovat muun muassa yhteisön tulovero eli yhteisövero,
varainsiirtovero ja kiinteistövero, ja välillisiä veroja esimerkiksi arvonlisävero. Terveystalon tuloverot ilmoitetaan kassaperusteisesti, mistä
johtuen yhteisöverojen määrässä on vaihtelua tilikausien kesken. Yhteisöverojen määrä on riippuvainen erillisyhtiöiden verotettavasta
tuloksesta, ja verotettavaan tulokseen vaikuttaa konserniyhtiöiden liiketoiminta ja tilikauden aikaiset muutokset. Terveystalon maksamasta
yhteisöverosta tilitetään työntekijämäärän mukaan verontilityslain mukainen osuus niille kunnille, joissa terveystalolaiset ovat
työskennelleet. Näin kaikki Terveystalon toimipisteet ja ulkoistuskohteet kerryttävät osaltaan kotikuntansa verotuloja.
Arvonlisävero on terveydenhuollossa toimiville yrityksille merkittävä tekijä, sillä yksityisillä terveyspalveluyrityksillä ei ole lähtökohtaisesti
vähennysoikeutta arvonlisäverollisista hankinnoistaan. Vähentämättä jäävän arvonlisäveron osuus kasvattaakin osaltaan Terveystalon
101
verojalanjälkeä. Asiakkaalle yksityisen palveluntuottajan myymät terveydenhuolto- ja sairaanhoitopalvelut ovat verottomia. Aikaisempien
vuosien tavoin Terveystalon verojalanjälkiraportissa on kuvattu Terveystalo -konsernille kuluksi jäävän arvonlisäveron osuus. Osa palveluista,
kuten esteettinen kirurgia, voi kuitenkin olla asiakkaalle arvonlisäverollista, jolloin Terveystalo kerää ja tilittää arvonlisäveroja. Tilikaudesta
2022 alkaen Terveystalo on lisännyt verojalanjälkeensä nettotilitetyn arvonlisäveron määrän, joka koostuu Terveystalon
arvonlisäverollisesta toiminnasta Suomeen tilitetystä arvonlisäverosta. Nettotilitetyn arvonlisäveron määrä on riippuvainen
arvonlisäverollisen liiketoiminnan laajuudesta, ja laajuus vaihtelee tilikausikohtaisesti. Tilikausikohtaiset volyymivaihtelut näkyvät
tilikausikohtaisina eroina nettotilitetyn arvonlisäveron määrässä.
Terveystalon yrityskulttuuri
Terveystalon missiona on taistella terveemmän elämän puolesta keskittymällä siihen, mikä on tärkeintä. Terveystalo haluaa tarjota
asiakkailleen aina sujuvaa, välittävää ja vaikuttavaa integroitua hoitoa. Terveystalon strategian kulmakivinä on:
●
Ymmärtää asiakkaita ja heidän tarpeitaan.
●
Ennaltaehkäistä ja hallita terveysriskejä.
●
Ohjata oikean palvelun ja hoidon piiriin.
●
Huolehtia potilaasta koko hoitopolun ajan.
●
Tehdä yhteistyötä moniammatillisina tiimeinä.
●
Mitata ja parantaa hoidon vaikuttavuutta.
Integroidun hoidon mallilla Terveystalo pyrkii saavuttamaan sekä myönteisen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden että korkean
kannattavuuden. Terveystalon arvot ovat Terveystalon kaiken toiminnan perusta:
●
Kaiken keskellä ihminen: Kannamme vastuuta jokaisen terveydestä ja hyvinvoinnista, mahdollisuudesta hyvään elämään.
Toimimme yhdessä asiakkaan parhaaksi ja asiakas näyttää uudistumisemme suunnan. Autamme toisiamme ja arvostamme kaikkia
osaajiamme.
●
Lääketiede luotsaa: Kaikki, mitä teemme, perustuu lääketieteeseen ja tutkittuun tietoon. Hoidon vaikuttavuus ja asiakkaan
hyvinvointi ohjaavat kaikkia päätöksiämme.
●
Terveydenhuollon uudistaja: Vaalimme jatkuvaa kehitystä. Haastamme itseämme rakentamaan toimivampaa terveydenhuoltoa
kaikille ja uudistamaan koko toimialaa ennakkoluulottomasti teknologiaa hyödyntäen.
Arvopohjainen ja eettinen yrityskulttuuri on edellytys Terveystalon toiminnalle ja olemassaololle. Se tukee Terveystalon houkuttelevuutta
työpaikkana osaaville ammattilaisille ja lisää henkilöstön sitoutuneisuutta ja työyhteisön jäsenten kokemaa merkityksellisyyden tunnetta.
Eettinen yrityskulttuuri tukee myös Terveystalon houkuttelevuutta luotettavana palveluntarjoajana asiakkaille sekä yhteistyökumppanina
muille sidosryhmille. Terveystalon yrityskulttuurissa tavoitteena on korkea työmoraali, ammattilaisuus, ratkaisuhakuinen yhteistyö ja
mitattava vaikuttavuus kaikessa tekemisessä. Ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö on Terveystalon toiminnan tärkein resurssi ja
Terveystalon houkuttelevuus työantajana sekä Terveystalossa työskentelevien työhyvinvointi ja -tyytyväisyys ovat sen kaiken toiminnan
perusta. Terveystalon tavoitteena on olla toimialansa paras ja vetovoimaisin työntekopaikka kaikille ammattilaisille. Terveystalossa
panostetaan henkilöstön osaamiseen, hyvinvointiin sekä kulttuuriin, ja tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja syrjimättömyys ovat sen keskeisiä
toimintaperiaatteita.
Oikein toimimisen periaate on osa kaikkea Terveystalon toimintaa niin yhtiönä kuin yksilöinä. Terveystalolaisten on toimittava oikein
riippumatta siitä, missä he ovat, kenen kanssa tai millaisessa tilanteessa. Työkulttuuri, jossa ei tingitä oikein toimimisesta, luo perustan
pitkän aikavälin menestykselle. Vastuullinen liiketoiminta on myös taloudellisesti tuottavaa ja kestävää. Eettinen yrityskulttuuri tukee
Terveystalon houkuttelevuutta luotettavana palveluntarjoajana asiakkaille sekä yhteistyökumppanina muille sidosryhmille. Tekemällä
kestäviä valintoja ja toimimalla oikein vahvistetaan asiakkaiden luottamusta Terveystaloa kohtaan, rakennetaan kestäviä yhteistyösuhteita
ja luodaan arvoa yhtiön osakkeenomistajille. Samalla varmistetaan, että Terveystalo säilyy houkuttelevana työpaikkana ihmisille, jotka
jakavat Terveystalon kanssa samat arvot. Terveystalon eettisiin ohjeisiin on kirjattu sitoumus toimia aina lakien ja yhtiön toimintaa
koskevien säännösten mukaisesti.
Terveystalo Oyj:n hallituksen tehtävänä on tarkistaa ja hyväksyä yhtiön ja sen eri liiketoimintojen strategiset tavoitteet ja suunnitelmat sekä
seurata niiden täytäntöönpanoa. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa ja toteuttaa yhtiön strategiaa hallituksen antamien
102
ohjeiden ja määräysten mukaisesti, vastaa hallituksen hyväksymien toimenpiteiden toteutuksesta ja valvoo strategisesti tärkeiden
toimenpiteiden valmistelua. Johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa muun muassa yhtiön strategiaan, liiketoimintasuunnitelmiin,
periaatepäätöksiin ja muihin merkittäviin asioihin liittyvien asioiden valmistelussa ja toteutuksessa. Terveystalossa arvioidaan sen
johtamistapaa auditointihavaintojen, saatujen palautteiden, tunnistettujen kehittämiskohteiden ja Terveystalon tavoitteiden toteutumisen
pohjalta ja johtamistapaa muokataan tarvittaessa.
Terveystalon omaa toimintaa ohjaavat yhtiön mission, arvojen ja strategian lisäksi Terveystalon eettiset ohjeet (Code of Conduct) ja
toimittajien eettiset ohjeet (Supplier Code of Conduct). Terveystalon johto ja esihenkilöt ovat vastuussa eettisten ohjeiden viestinnästä ja
jalkauttamisesta sekä niiden noudattamisen valvonnasta. Terveystalossa on käytössä kaikille terveystalolaisille suunnattu eettisiä ohjeita
koskeva verkkokoulutus, jonka tavoitteena on parantaa ymmärrystä keskeisistä vaatimustenmukaisuuteen liittyvistä teemoista sekä
edelleen kehittää eettistä ja vaatimustenmukaista kulttuuria. Terveystalo -konserni odottaa myös toimittajiensa noudattavan korkeita
kestävän liiketoiminnan standardeja eettisten, sosiaalisten ja ympäristönäkökohtien sekä työterveys- ja turvallisuusolosuhteiden osalta.
Terveystalo on allekirjoittanut YK:n Global Compact (UNGC) -aloitteen. Terveystalo on sitoutunut noudattamaan YK:n yrityksiä ja
ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita, Kansainvälisen työjärjestön ILO:n perussopimuksia ja YK:n Global Compactin kymmentä
periaatetta, ja jatkaa Global Compactin ympäristöön, ihmisoikeuksiin, työhön sekä korruption torjuntaan liittyvien periaatteiden integrointia
osaksi Terveystalon toimintaa, kulttuuria ja arvoketjua.
Terveystalon strategiaa ja liiketoimintamallia on kuvattu tarkemmin osiossa Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1) sivuilla 37–38.
Mekanismit huolenaiheiden tunnistamiseen, ilmoittamiseen ja tutkimiseen
Tärkeä osa Terveystalon oikein toimimisen kulttuuria on, että jokainen Terveystalo -konsernin nimissä tai sen kanssa toimiva henkilö,
asiakas, kumppani tai toimittaja voi vapaasti tuoda esiin väärinkäytösepäilynsä ja luottaa siihen, että Terveystalo ryhtyy asianmukaisiin
toimiin asian selvittämiseksi. Terveystalo -konserni kannustaa kaikkia työntekijöitään ja ammatinharjoittajiaan ilmoittamaan viipymättä
mahdollisista väärinkäytöksistä. Terveystalossa on käytössä kaikille terveystalolaisille suunnattu verkkokoulutus eettisistä ohjeista, jotka
sisältävät ohjeet väärinkäytösten esiin nostamiseksi ja ilmoittamiseksi. Koulutusta on kuvattu tarkemmin jäljempänä liiketoiminnan
harjoittamiseen liittyviä tavoitteita käsittelevässä kohdassa sivuilla 106–107 ja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä toimenpiteitä
käsittelevässä kohdassa sivulla 109.
Terveystalo -konsernin eettisissä ohjeissa korostetaan, että eettisten ohjeiden vastaisesta toiminnasta tai sellaisen epäilystä on ilmoitettava
esihenkilölle, esihenkilön esihenkilölle tai Terveystalon Laki ja Compliance -osastolle. Potilasturvallisuuteen liittyen jokainen
terveystalolainen on velvollinen tekemään vaaratapahtumailmoituksen, jos huomaa tai saa tietoonsa potilas-/asiakasturvallisuutta tai
tietosuojaa uhkaavan asian. Kuka tahansa voi tehdä vaaratapahtumailmoituksen Terveystalon verkkosivujen kautta, jos huomaa
potilasturvallisuuden tai tietosuojan vaarantuneen. HR-liitännäisissä asioissa ensisijainen yhteyskanava on Terveystalon HR-yksikkö.
Epäilystä voi ilmoittaa myös Terveystalon kaikille avoimen väärinkäytösten ilmoituskanavan kautta esimerkiksi, jos epäily koskee vakavaa
väärinkäytöstä tai asian arkaluonteisuudesta johtuen ilmoitus on tarpeen tehdä nimettömästi. Kyseisen ilmoituskanavan kautta on
mahdollista ilmoittaa anonyymisti väärinkäytöksiä koskevista havainnoista tai epäilyistä osoitteessa www.report.whistleb.com/terveystalo.
Ilmoituskanava on ollut käytössä vuodesta 2017 lähtien, ja se on vakiintunut yhdeksi mahdolliseksi väyläksi ilmoittaa väärinkäytösepäilyistä
tai rikkomuksista. Ruotsissa Feelgood Svenska AB:lla tytäryhtiöineen on oma sisäinen ilmoituskanavansa, joka on tarkoitettu Feelgoodin
sisäiseen käyttöön. Terveystalo ja Feelgood käyttävät ulkoisten palveluntarjoajien kehittämiä teknisiä ilmoituskanava-alustoja, mutta
käsittelevät ja tutkivat vastaanotetut ilmoitukset itse alla kuvatulla tavalla. Riippumatta siitä, mitä kautta väärinkäytösepäilystä ilmoitetaan
tai tuleeko väärinkäytösepäily ilmi normaalin operatiivisen toiminnan yhteydessä, ilmoitukset ja väärinkäytösepäilyt tutkitaan viipymättä,
riippumattomasti ja puolueettomasti.
Ilmoittajalla on mahdollisuus tehdä ilmoituskanavan kautta ilmoitus esimerkiksi seuraaviin aiheisiin liittyvistä rikkomuksista ja epäilyistä:
kuluttajansuoja, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estäminen, finanssimarkkinoita koskevien säännösten ja määräysten vastainen
toiminta, hankintalainsäädännön vastainen toiminta tai epäreilu kilpailu, ympäristönsuojelu, tietosuojalainsäädännön ja verkko- ja
tietojärjestelmien turvallisuusmääräysten vastainen toiminta, verotus, tuoteturvallisuus ja vaatimustenmukaisuus sekä soveltuvaan
toimialakohtaiseen sääntelyyn, kuten esimerkiksi säteilylakiin tai lääkelakiin, liittyvät rikkomukset tai epäilyt.
103
Ilmoittajan ja ilmoituksen kohteen henkilöllisyys sekä muut ilmoitukseen liittyvät seikat pidetään luottamuksellisena lainsäädännön
mukaisesti ja ilmoittajaa suojellaan Euroopan unionin ilmoittajansuojeludirektiivin (direktiivi (EU) 2019/1937) implementoimiseksi
Suomessa ja Ruotsissa säädettyjen kansallisten lakien edellyttämällä tavalla. Vaikka ilmoitettu epäily väärinkäytöksestä osoittautuisikin
tutkimuksessa aiheettomaksi, ilmoittajalle ei aiheudu kielteisiä seuraamuksia, mikäli ilmoitus on tehty vilpittömässä mielessä. Minkäänlaisia
vastatoimia, kuten uhkailua, rangaistuksia tai syrjintää kohdistuen ilmoittajaan tai ilmoituksen tutkintaan osallistuneeseen henkilöön, ei
sallita. Myös toimet ilmoittamisen estämiseksi tai ilmoituksen sisältöön vaikuttamiseksi ovat kiellettyjä.
Terveystalon ilmoituskanavan kautta vastaanotettuja ilmoituksia käsittelevät vain HR-toiminnon tai Laki ja Compliance -osaston nimetyt
ilmoituksia käsittelevät henkilöt sekä tarpeen mukaan tutkintakohtaisesti nimetyt asiantuntijat ja Terveystalon ulkoiset neuvonantajat.
Nimettyjä henkilöitä päivitetään tarpeen mukaan. Ilmoituksia käsittelevät henkilöt on viestitty selkeästi ilmoituskanavan kunkin kieliversion
sivuilla. Ilmoittajaa rohkaistaan kertomaan käsittelijän mahdollisesta esteellisyydestä ilmoituksen yhteydessä, jolloin käsittelijät voivat tehdä
tarvittavat toimenpiteet ilmoituksen käsittelyn puolueettomuuden turvaamiseksi. Esteellinen käsittelijä ei osallistu ilmoituksen käsittelyyn.
Terveystalon henkilöstöjohtaja ja työsuhdejohtaja käsittelevät HR-asioita koskevia ilmoituksia, hallintoylilääkäri sekä terveydenhuollon
palvelujen johtava ylilääkäri lääketieteellisiä asioita koskevia ilmoituksia, ja tietosuojavastaava tietosuojaan liittyviä ilmoituksia. Muut asiat
käsittelee Terveystalon Laki ja Compliance -osasto. Tutkinnan edetessä voidaan tutkintatiimiin nimetä tarpeen mukaan myös muita
asiantuntijoita. Jos tarpeen, työsuhteeseen liittyvissä ilmoituksissa kytketään tutkintaan alkuvaiheessa mukaan myös ilmoittajan esihenkilön
esihenkilö, jollei hän ole ilmoituksen kohteena tai mikäli se ei muusta syystä ole tarkoituksenmukaista. Ilmoituksen kohdetta kuullaan
tutkinnassa, mikäli se on mahdollista. Tarvittaessa voidaan pyytää apua myös ulkopuolisilta neuvonantajilta, jotka ovat erikoistuneet
ilmoituksen aiheeseen. Ilmoituksia käsitteleviä henkilöitä koulutetaan tarpeen mukaan ajankohtaisista teemoista ilmoittajansuojaan liittyen.
Feelgoodin sisäisen ilmoituskanavan kautta vastaanotettuja ilmoituksia käsittelevät Feelgoodin lakiosasto ja/tai laatupäällikkö. Tarvittaessa
tutkintatiimiin voidaan nimetä myös muita asiantuntijoita sisäisesti ja apua voidaan tarpeen mukaan pyytää myös ulkopuolisilta
neuvonantajilta.
Mahdolliset olennaiset havaitut väärinkäytökset raportoidaan Terveystalon johdolle ja hallituksen tarkastusvaliokunnalle, joka valvoo
menettelyjä, joilla käsitellään yhtiön nimettömästi tai muutoin saamia valituksia ja huolenaiheita, jotka koskevat taloudellista raportointia,
sisäistä valvontaa tai tilintarkastusta, mahdollisia rahoitusmarkkinoiden sääntörikkomuksia, muita lain tai yhtiön eettisten ohjeiden
rikkomuksia tai muita rikkomuksia. Ruotsissa havaitut väärinkäytökset raportoidaan Feelgoodin toimitusjohtajalle, joka kuuluu myös
Terveystalo -konsernin johtoryhmään. Hänen ollessaan esteellinen havaitut väärinkäytökset raportoidaan Feelgood Svenska AB:n
hallitukselle tai Terveystalon lakiasiainjohtajalle. Ilmoituksista ja päätökseen saatetuista tutkinnoista mahdollisesti esiin nousseet havainnot
otetaan huomioon Terveystalo -konsernin prosessien kehittämisessä .
G1–2 Suhteet tavara- ja palvelutoimittajiin
Terveystalon liiketoiminnan menestyminen ja kilpailukyvyn ylläpitäminen edellyttävät tehokasta ja vastuullista toimittajayhteistyötä.
Terveystalossa on käytössä Supplier Relationship Management (SRM) -malli toimittajien hallinnassa.
SRM-mallin tavoitteet ovat:
1. Tarvikkeiden ja palvelujen saatavuuden varmistaminen: vastuullinen yhteistyö turvaa liiketoiminnan sujuvuuden myös
poikkeustilanteissa.
2. Hintojen ennustettavuuden parantaminen ja kustannusten hallinta: tiivis yhteistyö auttaa hallitsemaan hankintojen
kokonaiskustannuksia.
3. Vastuullisuuden varmistaminen: toimittajat sitoutuvat Terveystalon yritysvastuuvaatimuksiin, jotka kattavat taloudelliset, verotukselliset,
sosiaaliset ja ympäristövaikutukset.
4. Laatutason ylläpitäminen ja parantaminen: yhteistyön avulla varmistetaan korkea ja tasainen laatu sekä hyvä asiakaskokemus samalla
kun huolehditaan vastuullisuudesta.
5. Innovaatioiden hyödyntäminen: tiivis toimittajayhteistyö tuottaa tietoa tuotteista, palveluista ja toimintamalleista sekä tuottaa uusia
vastuullisia innovaatioita.
SRM-mallin toteutumisesta Terveystalossa vastaa kullekin toimittajalle nimetty asiantuntija, joka ylläpitää toimittajayhteistyötä. Nimetty
asiantuntija vastaa hankittavan kokonaisuuden laajuudesta sekä koordinoi toimittajayhteistyötä kaikkien Terveystalon toimintojen osalta
104
kyseisen toimittajan kanssa. SRM-malli kattaa toimittajasuhteen elinkaaren hallinnan. Hankinta vastaa toimittajavolyymin analysoinnista ja
toimittajaluokittelusta sekä osallistuu tarpeen mukaan toimittajayhteistyöhön tai tukee asiantuntijoita SRM-mallin toteuttamisessa.
Toimittajasuhteiden hoidolla saavutetaan parempi näkyvyys toimitusketjuun, parantaen toimitusvarmuutta, laadunhallintaa ja
riskienhallintaa, lisäten näkyvyyttä kokonaiskustannuksiin sekä edistäen toimitusketjun joustavuutta.
Hankintaprosessin johtaminen
Terveystalon hankintojen periaatteet keskittyvät strategisten liiketoimintatavoitteiden tukemiseen, vastuullisuuteen,
kustannustehokkuuteen ja laadun varmistamiseen. Hankinnat tehdään suunnitelmallisesti ja tarvelähtöisesti.
Hankintaprosessin mukaisesti Terveystalon hankinnat kilpailutetaan, ja päätökset tehdään tarjousten sekä neuvottelujen perusteella.
Terveystalo varmistaa, että prosessi on läpinäkyvä, tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas. Riippuen hankittavan kokonaisuuden
merkityksestä liiketoiminnalle sekä sen laajuudesta ja hankinta -arvosta, hankintaprosessiin osallistuvat relevantit sidosryhmät. Terveystalon
hankinnoissa huomioidaan markkinoiden muutokset, palvelun laatu, oikeudelliset reunaehdot ja hinta. Valintakriteereinä ovat
ammattitaito, luotettavuus, vakavaraisuus, vastuullisuus, resurssit, elinkaarikustannukset, laatu ja kilpailukykyinen hinta. Terveystalon
yleisiä sopimusehtoja sovelletaan pääsääntöisesti kaikkiin hankintoihin ja sopimuksiin tarkastellen tapauskohtaisesti.
Ostolaskuprosessi
Terveystalossa varmistetaan, että ostolaskut maksetaan ajallaan eräpäivien mukaisesti. Valtaosa, noin 95 prosenttia, ostolaskuista saapuu
verkkolaskuina tai sähköpostitse, mikä tehostaa käsittelyprosessia ja varmistaa laskujen perille saapumisen.
Tekoälyä hyödynnetään laskujen käsittelyssä, ja sen avulla suurin osa laskuista ohjautuu automaattisesti kiertoon ilman viiveitä.
Manuaalista käsittelyä vaativat laskut ohjataan eteenpäin saapumispäivän aikana. Järjestelmä lähettää loppukäyttäjille päivittäin
muistutuksia avoimista tehtävistä, ja erääntyneiden laskujen osalta tarkastajille ja hyväksyjille toimitetaan erilliset muistutukset.
Terveystalon sisäiset prosessit ja vastuunjaot tukevat laskujen sujuvaa kiertoa ja maksatusvaiheeseen siirtymistä. Loma-aikoina laskujen
tarkastajille ja hyväksyjille tiedotetaan poissaoloasetusten tärkeydestä. Hyväksymisoikeudet voidaan siirtää sijaiselle hyväksymismatriisin
mukaisesti, mikä varmistaa laskujen käsittelyn aikataulussa myös poissaolojen aikana.
Hankintasopimusten osalta noudatetaan sopimusten mukaisia maksuehtoja. Laskutusosoitetiedoissa suositellaan vähintään 30 päivän
maksuehtoa, mutta erityisesti pienempien yritysten ja toimittajien laskut pyritään kierrättämään ja maksamaan nopeammin.
Viivästyskorkoja ja -kuluja seurataan ostoreskontratiimin mittareina, ja näiden analysoinnin avulla prosesseja kehitetään jatkuvasti.
Vastuullinen ja sujuva ostolaskujen käsittely tukee paitsi Terveystalon toimintaa, myös sen kumppaneiden taloudellista vakautta.
105
G1–3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
Terveystalo noudattaa korruption ja lahjonnan ehkäisyssä lainsäädäntöä sekä muuta soveltuvaa sääntelyä, määräyksiä ja ohjeita.
Terveystalo on lisäksi sitoutunut YK:n Global Compact (UNGC) -aloitteeseen ja sen korruption vastaisiin periaatteisiin. Toimintaa ohjaavat
myös Terveystalon eettiset ohjeet, joissa on määritelty lahjonnan ja korruption ehkäisemisen perusperiaatteet, koskien muun muassa
lahjojen ja vieraanvaraisuuden tarjoamista ja vastaanottamista, eturistiriitojen välttämistä ja reilua kilpailua. Terveystalolla on korruption ja
lahjonnan torjunnan compliance-ohjelma, johon sisältyy aihetta koskevat politiikat, prosessiohjeet sekä muut täydentävät ohjeet.
Ohjeistukset käsittelevät muun muassa lahjoja ja vieraanvaraisuutta, esteellisyystilanteita, reilua kilpailua sekä vastuullis ta toimittaja- ja
arvoketjua.
Korruption ja lahjonnan torjunta sisältyy Terveystalon eettisiin ohjeisiin, joissa käsitellään lahjojen ja vieraanvaraisuuden antamista ja
vastaanottamista, sponsorointia, lahjoitusten hyväksymistä ja tekemistä, eturistiriitatilanteiden ymmärtämistä ja välttämistä sekä reilua
kilpailua. Terveystalon sopimustoimittajien sekä kilpailutuksiin osallistuvien toimittajien on hyväksyttävä Terveystalon toimittajien eettiset
ohjeet (Supplier Code of Conduct), jotka sisältävät muun muassa korruption ja lahjonnan torjuntaan, eturistiriitoihin ja reiluun kilpailuun
liittyvät ohjeet ja vaatimukset. Eettisiä ohjeita, toimittajien eettisiä ohjeita ja muita korruption ja lahjonnan ehkäisyyn liittyviä olennaisimpia
politiikkoja ja ohjeita on kuvattu edellä liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä toimintaperiaatteita käsittelevässä kohdassa sivuilla 97–100.
Terveystalon eettisissä ohjeissa korostetaan, että Terveystalossa ei anneta tai vastaanoteta lahjuksia tai muita etuuksia, jotka saattaisivat
vaikuttaa liiketoimintaan liittyviin päätöksiin, tai joilla on huomattavaa henkilökohtaista tai rahallista arvoa. Annettujen lahjojen ja
vieraanvaraisuuden tulee tukea selkeää liiketoimintatavoitetta, niiden arvon tulee olla kohtuullinen ja niiden tulee sopia liikesuhteen
luonteeseen. Eettisten ohjeiden mukaisesti kaikkien Terveystalossa tehtävien päätösten ja liiketoimien on oltava Terveystalon parhaan edun
mukaisia, eivätkä ne saa perustua kenenkään henkilökohtaisiin etuihin. Ystäviä ja sukulaisia tulee kohdella kuten muitakin
yhteistyökumppaneita, eivätkä henkilökohtaiset suhteet yhteistyökumppaneihin saa vaikuttaa päätöksentekoon. Kaikkien terveystalolaisten
on tunnistettava ja vältettävä eturistiriidat ja pidättäydyttävä päätöksenteosta, johon liittyy tai voi liittyä eturistiriita. Mahdollisesti
eturistiriidaksi miellettävät olosuhteet tulee ilmoittaa heti esihenkilölle ja asia ratkaista yhtiön edun mukaisesti.
Terveystalon keskeisiin sidosryhmiin kuuluvat asiakkaiden, henkilöstön, ammatinharjoittajien, omistajien ja toimittajien lisäksi viranomaiset
ja yhteiskunnalliset päättäjät, jotka vaikuttavat Terveystalon toimialan lainsäädäntöön ja sen valmisteluun. Terveydenhuollon kehittäminen
ja uudistaminen on Terveystalon, viranomaisten ja päättäjien yhteinen tavoite. Terveystalo käy avointa vuoropuhelua toimialaan liittyvistä
aiheista viranomaisten ja yhteiskunnallisten päättäjien kanssa. Vuorovaikutuskanavina käytetään avointa vuoropuhelua, tapaamisia ja
yhteydenpitoa muun muassa erilaisissa työryhmissä ja tilaisuuksissa. Lisäksi Terveystalon edustajia toimii useissa järjestöissä.
Merkittävimmät näistä ovat Elinkeinoelämän keskusliitto ry, Keskuskauppakamari, Helsingin seudun kauppakamari, Hyvinvointiala HALI ry,
Lääkäripalveluyritykset ry, Suomen Osto - ja Logistiikkayhdistys LOGY ry ja FIBS ry. Terveystalo käy toimialan organisaatioiden kanssa avointa
vuoropuhelua toimialaan liittyvistä aiheista ja tekee monipuolista yhteistyötä muun muassa Hyvinvointiala HALI ry:n ja
Lääkäripalveluyritykset ry:n kanssa. Yhteistyökanavia ovat työryhmät ja erilaiset tilaisuudet.
Terveystalon eettisten ohjeiden mukaisesti Terveystalo ei tue poliittista toimintaa. Terveystalo ei jaa rahalahjoituksia poliittisille puolueille
tai järjestöille suoraan tai välillisesti, eikä myöskään rahoita yksittäisten ehdokkaiden vaalikampanjoita.
Terveystalo on sitoutunut reiluun kilpailuun eettisissä ohjeissa. Terveystalo kilpailee reilusti, rehellisesti ja soveltuvien lakien mukaisesti.
Kaikkien Terveystalon työntekijöiden on noudatettava kilpailua koskevia lakeja, säännöksiä ja sisäisiä ohjeistuksia, mukaan lukien
Terveystalo -konsernin kilpailuoikeusohjetta.
Terveystalossa on käytössä kaikille Terveystalon työntekijöille pakollinen verkkokoulutus eettisistä ohjeista ja vaatimustenmukaisesta
toiminnasta. Koulutuksen tavoitteena on parantaa ymmärrystä keskeisistä vaatimustenmukaisuuteen liittyvistä teemoista, kuten
esimerkiksi intressiristiriitojen välttämisestä, lahjonnan ehkäisystä ja reilusta kilpailusta. Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat sisällöt
koottiin uudistettuun compliance-verkkokurssiin omaksi kurssiosiokseen vuonna 2023. Terveystalon sisäiset toiminnot, jotka ovat altteimpia
korruptiolle ja lahjonnalle, ovat julkiset palvelut, B2B-myynti ja hankinta . Edellä mainittu eettisiin ohjeisiin perehdyttävä verkkokoulutus,
joka sisältää myös korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat sisällöt, on pakollinen koko Terveystalon työsuhteiselle henkilöstölle ja siten
myös kaikille riskitoiminnoissa työskenteleville työsuhteisille henkilöille.
106
Eettisiä ohjeita, toimittajien eettisiä ohjeita sekä kilpailuoikeusohjetta on käsitelty tarkemmin edellä liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä
toimintaperiaatteita käsittelevässä kohdassa sivuilla 97–100. Mekanismeja huolenaiheiden ja väärinkäytösepäilyjen tunnistamiseen,
ilmoittamiseen ja tutkimiseen on käsitelty tarkemmin edellä sivuilla 102–103 ja toimittaja -auditointeja jäljempänä vastuulliseen
toimitusketjuun liittyviä toimenpiteitä koskevassa kohdassa sivulla 108. Henkilöstön kouluttamista eettisten ohjeiden ja vaatimusten
mukaiseen toimintaan on käsitelty tarkemmin jäljempänä liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä tavoitteita käsittelevässä kohdassa sivuilla
106–107 ja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä toimenpiteitä käsittelevässä kohdassa sivulla 109.
Tavoitteet
Terveystalo on valinnut eettisen liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien vaikutustensa johtamiseksi kaksi keskeisintä tavoitetta, jotka
edistävät eettisen ja vastuullisen liiketoiminnan toteutumista Terveystalossa ja sen arvo- ja toimitusketjussa. Kummallakin tavoitteella on
yhteys seuraaviin Terveystalon määrittelemiin liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviin olennaisiin kestävyysseikkoihin : yrityskulttuuri,
vastuullinen toimitusketju, korruption ja lahjonnan ehkäisy sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen . Terveystalo ei ole asettanut mitattavaa
tavoitetta vastuulliseen veronmaksuun liittyen. Terveystalo raportoi verojalanjäljestään vuosittain (katso sivut 109–111), ja seuraa
veronmaksuun liittyvien toimintaperiaatteiden ja toimien tehokkuutta.
Tavoite
Mittari (KPI)
Soveltamisala
Tavoitetaso
Tavoitevuosi
Perusvuosi
2024
2023
Kaikki työntekijät
ovat suorittaneet
eettisiin ohjeisiin ja
oikein toimimiseen
perehdyttävän
koulutuksen
Koulutuksen
suorittaneiden
vakituisessa,
kokoaikaisessa
työsuhteessa
olevien
työntekijöiden
%-osuus kaikista
vakituisessa,
kokoaikaisessa
työsuhteessa
olevista
työntekijöistä
1)
Terveystalo
Suomen toiminnot
100 %
Jatkuva
2023
91 %
1)
72 %
1)
Keskeiset toimittajat,
jotka kattavat yli 80
%
kokonaishankinnoista
ovat hyväksyneet
toimittajien eettiset
ohjeet
Toimittajien
eettiset ohjeet
hyväksyneiden
toimittajien %-
osuus
2)
Terveystalo
Suomen toiminnot
100 %
Jatkuva
2023
97 %
81 %
1)
Uusi compliance-kurssikokonaisuus otettiin käyttöön ja siirrettiin uudelle verkkoalustalle keväällä 2023. Kurssi tulee jatkossa suorittaa joka toinen vuosi ja aikavälillä 5/2023–12/2024
käynnissä on ollut kurssin suorituskausi 5/2023–12/2025. Suorituskaudesta johtuen vuodelta 2023 raportoitu luku sisältää suoritukset ajalta 5/2023–12/2023 (ts. kurssikokonaisuuden
uudistamisen jälkeen ja 31.12.2023 mennessä tehdyt suoritukset). Vuodelta 2024 raportoitu luku sen sijaan sisältää suoritukset ajalta 5/2023–12/2024 (ts. kurssikokonaisuuden
uudistamisen jälkeen ja 31.12.2024 mennessä tehdyt suoritukset). Raportoidut luvut eivät sisällä Medimar Scandinavia Ab:tä eivätkä vuoden 2024 aikana hankittuja yhtiöitä Suomessa
(SRK Group Oy, Suomen Radiologikeskus Oy, iRad Oy, Kajaanin Radiologieskus Oy ja Cityläkarna Mariehamn Ab), joiden henkilöstö ei ole Terveystalon keskitetyssä henkilöstöjärjestelmässä
ja joiden henkilöstöllä ei ole pääsyä Terveystalon oppimisalustalle.
2)
Terveystalo mittaa toimittajien eettiset ohjeet hyväksyneiden toimittajien osuutta Terveystalon keskeisistä toimittajista, jotka kattavat noin 80 prosenttia Terveystalon Suomen toimintojen
kaikista hankintamenoista. Hankintamenot eivät sisällä yksityisten ammatinharjoittajien palkkioihin liittyviä menoja, Ruotsin liiketoimintojen hankintoja tai kertaluonteisia /
vähämerkityksisiä hankintoja.
Henkilöstön kouluttaminen eettisten ohjeiden ja vaatimusten mukaiseen toimintaan
107
Terveystalo on sitoutunut edistämään eettisiä liiketoimintakäytäntöjä ja kouluttaa henkilöstöään eettisten ohjeiden ja vaatimusten
mukaiseen toimintaan. Terveystalossa on käytössä kaikille terveystalolaille suunnattu verkkokoulutus eettisten ohjeiden mukaisesta
toiminnasta. Hallinnollista työtä ja kliinistä työtä tekeville on käytössä erilliset, toimintaympäristöjen erot huomioon ottavat, räätälöidyt
verkkokoulutukset. Kurssin suorittaminen on pakollista kaikille työsuhteisille.
Kurssien tarkoituksena on tukea ymmärrystä siitä, miksi vaatimustenmukainen ja eettisesti kestävä liiketoiminta on tärkeää, ja miten se
liittyy jokaisen terveystalolaisen jokapäiväiseen toimintaan ja päätöksiin. Lisäksi koulutuksen tavoitteena on parantaa ymmärrystä
keskeisistä vaatimustenmukaisuuteen liittyvistä teemoista, kuten korruption ja lahjonnan ehkäisemisestä ja havaitsemisesta, reilusta
kilpailusta, eturistiriitojen välttämisestä ja väärinkäytöksien ilmoittamisesta, sekä edelleen kehittää Terveystalon vaatimustenmukaista
kulttuuria.
Uusi compliance-kurssikokonaisuus otettiin käyttöön keväällä 2023. Tässä yhteydessä kurssikokonaisuus uudistettiin, koulutuksen sisältöä
räätälöitiin kohdennetusti ottamaan huomioon hallinnollista ja kliinistä työtä tekevien toimintaympäristöjen erot ja koulutuksen
interaktiivisuutta parannettiin. Kurssikokonaisuus siirrettiin uudelle verkkoalustalle oppimisalustan käyttäjäkokemuksen parantamiseksi.
Compliance-verkkokurssin kehitystyö jatkui läpi vuoden 2024.
Jokaisen terveystalolaisen on noudatettava eettisiä ohjeita, riippumatta liiketoimintayksiköstä tai tehtävästä, minkä vuoksi tavoitteena on,
että kaikki Terveystalon työntekijät ovat suorittaneet eettisiin ohjeisiin ja oikein toimimiseen perehdyttävän koulutuksen. Kurssi tulee
jatkossa suorittaa joka toinen vuosi. Suoritusten tarkastelukaudella 5/2023–12/2024 91 prosenttia Terveystalon vakituisessa, kokoaikaisessa
työsuhteessa olevista työntekijöistä suoritti koulutuksen. Luvut sisältävät Terveystalon Suomen toiminnot. Ruotsin toiminnoissa
jalkautetaan uudistettu compliance-verkkokurssi vuonna 2025.
Vuonna 2024 toteutettiin compliance-verkkokurssin tavoittavuuden parantamiseen liittyviä toimenpiteitä. Kurssia koskevaa viestintää
lisättiin ja selkeytettiin, kurssin suoritus- ja seurantaprosessia selkeytettiin, kurssisuoritusten seurantaa tehostettiin ja kurssikokonaisuuden
muut kieliversiot päivitettiin vastaamaan vuonna 2023 uudistettua suomenkielistä kurssia. Vuoden 2024 aikana toteutetut toimenpiteet
näkyivät suoritusaktiivisuuden selkeänä nousuna vuoden aikana. Suoritusaktiivisuutta seurataan säännöllisesti. Verkkokurssin suoritus- ja
seurantaprosessin kehitys tulee jatkumaan vuonna 2025, minkä lisäksi kurssin sisältöä tullaan tarkastelemaan, jotta varmistetaan, että se
vastaa kulloinkin toimintaympäristön muutoksiin.
Toimittajien eettiset ohjeet hyväksyneet toimittajat
Terveystalo pyrkii varmistamaan eettisen ja vastuullisen liiketoiminnan toteutumisen myös arvo- ja toimitusketjussaan. Sopimustoimittajien
sekä kilpailutuksiin osallistuvien toimittajien on hyväksyttävä Terveystalon toimittajien eettiset ohjeet (Supplier Code of Conduct), jotka
sisältävät muun muassa toimitusketjun hallintaan, tuoteturvallisuuteen ja vaatimustenmukaisuuteen, liiketoimintaetiikkaan, kuten
korruption ja lahjonnan torjuntaan, kilpailuoikeuteen, eturistiriitoihin ja tietosuojaan liittyvät ohjeet ja vaatimukset sekä ihmisoikeuksiin,
työelämän perusoikeuksiin, työturvallisuuteen ja -terveyteen, verotukseen ja ympäristövastuuseen liittyvät ohjeet ja vaatimukset.
Tavoitteena on, että 100 prosenttia Terveystalon keskeisistä toimittajista on hyväksynyt toimittajien eettiset ohjeet. Vuoden 2024 lopussa
97 (81) prosenttia keskeisistä toimittajista, jotka edustavat noin 80 prosenttia Terveystalon Suomen toimintojen kokonaishankinnoista, oli
hyväksynyt toimittajien eettiset ohjeet. Luvut sisältävät Terveystalon Suomen toiminnot.
108
Toimenpiteet
Vastuullinen toimitusketju
Varmistaakseen toimittajien eettisten ohjeiden ja muiden sopimusehtojen noudattamisen Terveystalo toteuttaa toimittajien itsearviointeja
sekä säännöllisiä auditointeja. Toimittaja -auditointeja tehdään kohdennetusti ja vuonna 2024 auditointeja tehtiin neljä kappaletta.
Auditoitavat ovat Terveystalolle kriittisiä toimittajia ja valitaan liiketoiminnallisen merkittävyyden tai toimittajaan liittyvien riskitekijöiden
perusteella.
Toimittaja -auditoinnit suoritetaan oman henkilöstön toimesta. Auditointiin osallistuu hankinta, toimittajalle nimetty vastuuhenkilö sekä
muita toimittajayhteistyöhön osallistuvia asiantuntijoita. Auditointiin kuuluu toimittajan täyttämä esitietolomake, toimittajahaastattelu,
toimipaikkavierailu sekä palautetilaisuudet. Toimittaja -auditointien tavoitteena on kehittää toimittajayhteistyötä sekä varmistaa, että
auditoitavan toimittajan liiketoiminta täyttää sopimuksella sovitut asiat ja vaatimukset liittyen palvelun sisältöön, vastuullisuuteen, laatuun
ja tietoturvaan. Auditoinneista tuloksena voi olla vahvuuksia, havaintoja kehityskohteista, lieviä tai merkittäviä poikkeamia tai mahdollisia
sopimusrikkomuksia. Terveystalo antaa auditoidulle toimittajalle kirjallisen yhteenvetoraportin auditoinnin tuloksista sekä mahdollisista
poikkeamista, joiden osalta vaaditaan toimenpidesuunnitelma, jolla kaikki poikkeamat saatetaan sopimuksen mukaisiksi. Vuonna 2024
tehtiin neljä toimittaja-auditointia, jotka kohdistuivat terveydenhuollon tarvikkeiden toimittajaan, lääkkeiden toimittajaan,
terveydenhuollon laitteiden toimittajaan sekä tekstiilihuollon palvelutoimittajaan.
Korruption ja lahjonnan torjunta ja ehkäiseminen
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskeva politiikka- ja prosessikehitystyö on jatkunut läpi vuoden 2024. Korruption ja lahjonnan torjuntaa
koskevat sisällöt koottiin uudistettuun compliance-verkkokurssiin omaksi kurssiosiokseen vuonna 2023. Tavoitteena oli pyrkiä tunnistamaan
tilanteita, joihin voi liittyä korruption tai lahjonnan riski, ja kouluttaa henkilöstöä toimimaan vaatimusten mukaisesti ja eettisesti mainituissa
tilanteissa. Vastuullisen toimitus- ja arvoketjun osiot on samoin integroitu uudistettuun kurssisisältöön yksityiskohtaisilla esimerkeillä. Myös
eturistiriitatilanteita sekä lahjoja ja vieraanvaraisuutta koskevat kurssisisällöt on jo aiemmin integroitu uudistettuun compliance-
verkkokurssiin. Compliance-verkkokurssin kehitystyö on jatkunut läpi vuoden 2024. Lisäksi Terveystalo kehittää jatkuvasti compliance-
ohjelmaansa ja siihen kuuluvia prosesseja ja kontrolleja, jotta ne vastaavat toimintaympäristön muutoksiin.
Tärkeä osa Terveystalon oikein toimimisen kulttuuria on, että jokainen Terveystalo -konsernin nimissä tai sen kanssa toimiva henkilö,
asiakas, kumppani tai toimittaja voi vapaasti tuoda esiin väärinkäytösepäilynsä ja luottaa siihen, että Terveystalo ryhtyy asianmukaisiin
toimiin eettisten ohjeiden vastaisen toiminnan tai sellaisen epäilyn selvittämiseksi. Terveystalo kannustaa kaikkia työntekijöitään ja
ammatinharjoittajiaan ilmoittamaan viipymättä mahdollisista väärinkäytöksistä. Eettisiin ohjeisiin liittyvistä väärinkäytöksiä koskevista
havainnoista tai epäilyistä on mahdollista ilmoittaa anonyymisti osoitteessa www.report.whistleb.com/terveystalo. Compliance-toiminnon
yhtenä fokusalueena on ollut ilmoituskanavaa koskevan tietoisuuden lisääminen siten, että kynnys tehdä ilmoituksia olisi mahdollisimman
matala. Arvioiden mukaan tässä on myös onnistuttu. Kaikki epäillyt väärinkäytökset tai rikkomukset tutkitaan asianmukaisesti ja
luottamuksellisesti riippumatta siitä, mitä kautta väärinkäytösepäilystä ilmoitetaan tai tuleeko väärinkäytösepäily ilmi normaalin
operatiivisen toiminnan yhteydessä. Mahdolliset korruptioon tai lahjontaan liittyvät tapaukset raportoidaan Terveystalon johdolle ja
hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Ilmoituskanavan kautta vastaanotettujen ilmoitusten käsittelyn etenemistä on kuvattu tarkemmin edellä
huolenaiheiden tunnistamiseen, ilmoittamiseen ja tutkimiseen liittyviä mekanismeja käsittelevässä kohdassa sivuilla 102–103 sekä
Terveystalon ilmoituskanavan käsittelyohjeessa, joka on suomenkielisenä kaikkien saatavilla Terveystalon ulkoisilla verkkosivuilla.
Ihmisoikeuksien kunnioittaminen
Terveystalo ei salli minkäänlaista syrjintää, häirintää, kiusaamista, rasismia tai epäasiallista kohtelua eikä hyväksy lapsityövoiman käyttöä,
mitään pakkotyön muotoa, eikä muita ihmisoikeuksien loukkauksia omassa toiminnassaan tai arvo- ja toimitusketjussaan. Terveystalo
kunnioittaa YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia sekä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) määrittelemiä
työntekijöiden oikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia. Yhtiö on sitoutunut YK:n Global Compact (UNGC) -aloitteeseen ja sen ihmis- ja
työoikeusperiaatteisiin. Myös Terveystalon palvelun- ja tavarantoimittajien ja muiden yhteistyökumppaneiden odotetaan toimivan näiden
periaatteiden edellyttämällä tavalla ja kunnioittavan kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia. Ihmisoikeuksiin liittyvät periaatteet
sisältyvät Terveystalon eettisiin ohjeisiin ja toimittajien eettisiin ohjeisiin.
109
Terveystalo toteutti loppuvuodesta 2024 koko arvoketjua koskevan ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin. Vaikutusten arvioinnin pohjalta
muodostettu Terveystalon ihmisoikeuspolitiikka tuli voimaan tammikuussa 2025. Tunnistetut mahdolliset haitalliset vaikutukset
huomioidaan kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksessä vuonna 2025 sekä due diligence -prosessin kehityksessä vuoden 2025 aikana.
Vuonna 2023 uudistetun, eettisten ohjeiden ja vaatimusten mukaiseen toimintaan kouluttavan verkkokurssin
tavoittavuuden parantaminen
Terveystalon eettisten ohjeiden ja vaatimusten mukaiseen toimintaan kouluttavan verkko kurssikokonaisuuden uudistettu versio otettiin
käyttöön keväällä 2023. Tässä yhteydessä kurssikokonaisuus uudistettiin, koulutuksen sisältöä räätälöitiin kohdennetusti ottamaan
huomioon hallinnollista ja kliinistä työtä tekevien toimintaympäristöjen erot ja koulutuksen interaktiivisuutta parannettiin. Uudistuksen
yhtenä fokusalueena oli myös pyrkiä tunnistamaan niin kutsutut harmaan alueen tilanteet, joissa tietty toiminta ei ole lainvastaista, mutta
kuitenkin joissain tapauksissa eettisesti ongelmallista. Samalla kurssikokonaisuus siirrettiin uudelle verkkoalustalle oppimisalustan
käyttäjäkokemuksen parantamiseksi.
Vuonna 2024 toteutettiin uudistetun verkkokurssin tavoittavuuden parantamiseen liittyviä toimenpiteitä. Kurssia koskevaa viestintää
lisättiin ja selkeytettiin, kurssin suoritus- ja seurantaprosessia selkeytettiin, kurssisuoritusten seurantaa tehostettiin ja kurssikokonaisuuden
muut kieliversiot päivitettiin vastaamaan vuonna 2023 uudistettua suomenkielistä kurssia. Vuoden 2024 aikana toteutetut toimenpiteet
näkyivät suoritusaktiivisuuden selkeänä nousuna vuoden aikana. Vuoden aikana aloitettiin myös uudistetun verkkokurssin jalkautustyö
Ruotsin toiminnoissa. Uudistettu compliance-verkkokurssi on tarkoitus ottaa käyttöön Ruotsissa vuoden 2025 kuluessa.
Kurssikokonaisuuden tavoitteena on parantaa ymmärrystä keskeisistä vaatimustenmukaisuuteen liittyvistä teemoista, kuten korruption ja
lahjonnan ehkäisemisestä ja havaitsemisesta, reilusta kilpailusta, intressiristiriitojen välttämisestä ja väärinkäytöksien ilmoittamisesta, sekä
edelleen kehittää Terveystalon vaatimustenmukaista kulttuuria. Kurssilla ja siihen liittyvillä toimilla on yhteys seuraaviin Terveystalon
määrittelemiin liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviin olennaisiin kestävyysseikkoihin: yrityskulttuuri, vastuullinen toimitusketju,
korruption ja lahjonnan ehkäisy sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen.
Terveystalo maksaa veronsa arvonlisäysketjun mukaisesti
Terveystalo -konsernin emoyhtiö sekä rahoitus- ja hankintayhtiöt toimivat Suomessa ja maksavat veronsa Suomeen. Terveyspalveluita ja
muita palveluita tarjoavia yhtiöitä Terveystalolla on Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Kaikki konserniyhtiöt harjoittavat taloudellista
toimintaansa sijoittautumisvaltioissaan ja maksavat toimintansa verot paikallisia säädöksiä noudattaen toimintamaahansa. Terveystalon
verojalanjälkiraportointi kattaa Suomen osalta kaikki kotimaiset yhtiöt. Ruotsin ja Feelgoodin osalta verojalanjälki sisältää kaikki Ruotsin
alakonserniin kuuluvat yhtiöt. Virossa toimivan tytäryhtiön liikevaihdon osuus on toistaiseksi pienimuotoista suhteessa koko konsernin
liikevaihtoon, ja siksi osuus esitetään Ruotsin lukuihin yhdisteltynä.
Terveystalon verojalanjälki vuonna 2024 oli yhteensä 218,7 (212,1) miljoonaa euroa. Verojalanjälki kuvaa yhtiön toiminnasta yhteiskunnalle
kertyviä verotuloja ja veronluonteisia maksuja. Lisäksi Terveystalo tilitti ammatinharjoittajille palkkioita yhteensä 399,4 (380,1) miljoonaa
euroa, joista jokainen ammatinharjoittaja tilittää veronsa itse. Ammatinharjoittajien veroja ei ole sisällytetty Terveystalon verojalanjälkeen.
110
Terveystalon verojalanjälki
milj. euroa
2024
2023
Suoriteperusteiset henkilöstöön liittyvät lakisääteiset maksut
72,9
79,7
TyEL-maksut (työnantajan osuus)
53,2
55,1
Työttömyysvakuutusmaksut (työnantajan osuus)
3,2
6,3
Tapaturmavakuutusmaksut ja ryhmähenkivakuutusmaksut + muut sivukulut
0,7
0,8
Työnantajan sairausvakuutusmaksut
14,5
16,3
Sivukulut Suomen ulkopuolelle
1,2
1,1
Palkoista pidätetyt ennakonpidätykset
1)
90,2
91,5
Maksetut verot
55,7
40,9
Vähentämättä jäänyt arvonlisävero
2)
35,1
31,2
Nettotilitetty arvonlisävero
6,2
0,4
Kiinteistövero
0,5
0,5
Tuloverot (kassaperusteinen)
12,4
6,6
Varainsiirtovero
0,1
0,0
Maksetuista osingoista perityt verot
1,3
2,1
Verojalanjälki yhteensä
218,7
212,1
Terveystalon verojalanjälki maittain
milj. euroa
2024
2023
Suomi
196,3
188,8
Ruotsi ja Viro
22,4
23,3
1) Lisäksi ammatinharjoittajille tilitettiin palkkioita yhteensä 399,4 (380,1) miljoonaa euroa, joista jokainen ammatinharjoittaja tilittää veronsa itse.
2) Arvonlisävero on yksityisille terveyspalveluyrityksille merkittävä tekijä, sillä niillä ei ole lähtökohtaisesti arvonlisäveron vähennysoikeutta.
Mittareiden laatimisperiaatteet
Verojalanjäljen mittareiden laatimisperiaatteet ovat tilikausien kesken pysyneet samana tiedon vertailtavuuden varmentamiseks i.
Verojalanjälki kuvaa yhtiön toiminnasta yhteiskunnalle kertyviä verotuloja ja veronluonteisia maksuja.
Henkilöstöön liittyvät lakisääteiset maksut on koottu suoriteperusteisesti, ja ne pitävät sisällään työnantajan osuuden TyEL-maksuista ja
työttömyysvakuutusmaksuista, tapaturmavakuutusmaksut ja ryhmähenkivakuutusmaksut, työnantajan sairausvakuutusmaksut sekä
ulkomaille maksetut sivukulut. Henkilöstöön kohdistuvilla sivukuluilla kuvataan yhtiön työnantajavelvoitteista muodostuvaa
yhteiskunnallista vaikutusta ympäristöön.
Palkoista pidätetyt ennakonpidätykset muodostuvat Terveystalon työsuhteisille työntekijöille maksetuista suorituksista. Tämän
laskentaperiaatteen tarkoituksena on kuvata Terveystalon työsuhteisten työntekijöiden kautta suoritettavaa yhteiskunnallista positiivista
vaikuttamista. Tämän kokonaisuuden päälle tulevat lisäksi ammatinharjoittajille tilitetyt palkkiot, joista jokainen ammatinharjoittaja tilittää
veronsa itse.
Maksetut verot muodostuvat Terveystalo -konsernille keskeisten verojen ja veronluonteisten maksujen kokonaisuudesta. Vähentämättä
jäänyt arvonlisävero muodostuu tilikausikohtaisesti arvonlisäverojen yhteismäärästä, jota Terveystalo -konserni ei pysty vähentämään
arvonlisäverotuksessaan liiketoiminnan arvonlisäverottoman luonteesta vuoksi. Tilikaudesta 2022 alkaen Terveystalo on lisännyt
verojalanjäljen laatimisperiaatteisiin myös nettotilitetyn arvonlisäveron määrän, joka koostuu Terveystalon arvonlisäverollisesta
111
toiminnasta Suomeen tilitetystä arvonlisäverosta. Nettotilitetyn arvonlisäveron määrä on riippuvainen arvonlisäverollisen liiketoiminnan
laajuudesta, ja laajuus vaihtelee tilikausikohtaisesti. Tilikausikohtaiset volyymivaihtelut näkyvät tilikausikohtaisina eroina nettotilitetyn
arvonlisäveron määrässä.
Verojalanjäljen laatimisperiaatteisiin kuuluu myös Terveystalon välittömien verojen kuvaaminen osana yhteiskunnallista vaikuttamisen
kokonaisuutta. Terveystalo -konsernin välittömiä veroja ovat tulovero eli yhteisövero, varainsiirtovero ja kiinteistövero. Terveystalon
tuloverojen laskentaperiaate on kassaperusteinen, mistä johtuen yhteisöverojen määrässä on vaihtelua tilikausien kesken. Yhteisöverojen
määrä on riippuvainen erillisyhtiöiden verotettavasta tuloksesta, ja verotettavaan tulokseen vaikuttaa konserniyhtiöiden liiketoiminta ja
tilikauden aikaiset muutokset. Terveystalon maksamasta yhteisöverosta tilitetään työntekijämäärän mukaan verontilityslain mukainen
osuus niille kunnille, joissa terveystalolaiset ovat työskennelleet. Näin kaikki Terveystalon toimipisteet ja ulkoistuskohteet kerryttävät
osaltaan kotikuntansa verotuloja. Kiinteistöveroja maksetaan yhtiön omistuksessa olevista kiinteistöistä, kuten rakennuksista ja
rakennelmista, ja kiinteistöveron suuruus on riippuvainen kiinteistön arvosta ja käyttötarkoituksesta. Konsernin varainsiirtoverojen
kokonaisuus muodostuu tilikauden aikaisista varainsiirtoverotuksen alaisista liiketapahtumista. Terveystalon verojalanjäljen
laatimisperiaatteisiin kuuluu myös maksetuista osingoista perittyjen verojen kokonaisuus, joka ilmoitetaan maksuperusteisesti
tiilikausikohtaisella erittelyllä. Terveystalon verojalanjäljen maakohtainen erittely kuvastaa edellä kuvattuja veroja ja veronluonteisia
maksuja maantieteellisesti tarkasteltuna. Tarkastelu on esitetty maantieteellisenä jakona Suomi ja muut liiketoiminnan toimintavaltiot
(Ruotsi ja Viro).
Kaikki konserniyhtiöt harjoittavat taloudellista toimintaansa sijoittautumisvaltioissaan ja maksavat toimintansa verot paikallisia säädöksiä
noudattaen toimintamaahansa. Laatimisperiaatteiden osalta tämä tarkoittaa sitä, että Terveystalon verojalanjälkiraportointi kattaa Suomen
osalta kaikki kotimaiset yhtiöt. Tämän lisäksi Ruotsin ja Feelgoodin osalta verojalanjälki sisältää kaikki Ruotsin alakonserniin kuuluvat yhtiöt.
Virossa toimivan tytäryhtiön liikevaihdon osuus on toistaiseksi pienimuotoista suhteessa koko konsernin liikevaihtoon, ja siksi osuus
esitetään Ruotsin lukuihin yhdisteltynä.
112
Konsernitilinpäätös, IFRS
Konsernin laaja tuloslaskelma
Milj. euroa
Liite
1.1.-31.12.2024
1.1.-31.12.2023
Liikevaihto
4, 5
Liiketoiminnan muut tuotot
6
Materiaalit ja palvelut
7
-549,8
-536,2
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
8
-427,8
-447,0
Poistot ja arvonalentumiset
9
-106,4
-193,8
Liiketoiminnan muut kulut
10
-143,7
-128,2
Liiketulos
-14,7
Rahoitustuotot
11
Rahoituskulut
11
-28,6
-25,4
Rahoituskulut - netto
-26,5
-24,2
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta
Tilikauden tulos ennen veroja
-38,9
Tuloverot
12
-18,0
-3,3
Tilikauden tulos
-42,2
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
-42,2
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteiseksi
-2,0
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteiseksi
28
-0,1
-0,1
Kauden muut laajan tuloksen erät verovaikutus huomioon otettuna
-2,1
Kauden laaja tulos yhteensä
-42,2
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
-42,2
Emoyhtiön osakkeenomistajille tilikauden voitosta laskettu osakekohtainen
tulos, euroissa
Laimentamaton
13
-0,33
Laimennettu
13
-0,33
Liitetiedot ovat kiinteä osa konsernitilinpäätöstä.
113
Konsernitase
Milj. euroa
Liite
31.12.2024
31.12.2023
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
14
Käyttöoikeusomaisuuserät
14
Liikearvo
15, 16
Aineettomat hyödykkeet
15
Sijoituskiinteistöt
17
Osuudet osakkuusyrityksissä
18
Lainasaamiset
20
Laskennalliset verosaamiset
12
Muut pitkäaikaiset varat
20
Pitkäaikaiset varat yhteensä
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
Myyntisaamiset ja muut saamiset
22
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset
Rahavarat
23
Lyhytaikaiset varat yhteensä
VARAT YHTEENSÄ
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Omat osakkeet
-15,2
-15,7
Muuntoerot
-7,3
-5,2
Kertyneet voittovarat
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
Pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
20, 21, 25
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat
14, 21, 25
Laskennalliset verovelat
12
Varaukset
27
Muut velat
Pitkäaikaiset velat yhteensä
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
20, 21, 25
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat
14, 21, 25
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat
Varaukset
27
Ostovelat ja muut velat
26
Lyhytaikaiset velat yhteensä
VELAT YHTEENSÄ
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ
Liitetiedot ovat kiinteä osa konsernitilinpäätöstä.
114
Konsernin rahavirtalaskelma
Milj. euroa
Liite
1.1.-31.12.2024
1.1.-31.12.2023
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto ennen veroja
-38,9
Oikaisut
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
9
27
-2,1
-1,5
-6,7
Käyttöomaisuuden ja tytäryhtiöosakkeiden myyntivoitot/-tappiot
-0,3
-0,2
Rahoitustuotot ja -kulut
11
Käyttöpääoman muutokset
-8,7
-0,1
-0,5
Saadut korot
Maksetut verot
-12,4
-6,6
Liiketoiminnan rahavirta
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin
-27,3
-24,6
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin
-12,3
-16,4
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit
Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla
3
-8,4
-4,0
Tytäryritysten myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla
Liiketoimintojen hankinnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla
3
-0,3
-0,3
Liiketoimintojen myynti
Saadut osingot
Investointien rahavirta
-47,4
-44,2
Rahoituksen rahavirta
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta
3
-0,1
Pitkäaikaisten lainojen nostot
25
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
25
-145,1
-210,0
Lyhytaikaisten lainojen nostot
25
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut
25
-100,1
-47,1
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut
25
-48,4
-50,9
Osamaksuvelkojen takaisinmaksut
25
-3,8
-4,3
Maksetut korot ja muut rahoituskulut
-23,7
-19,9
Saadut korot ja muut rahoitustuotot
Maksetut osingot
-38,0
-35,4
Rahoituksen rahavirta
-148,8
-116,0
Rahavarojen muutos
-2,4
Rahavarat tilikauden alussa
Valuuttakurssien muutosten vaikutus
-0,1
-0,1
Rahavarat tilikauden lopussa
Liitetiedot ovat kiinteä osa konsernitilinpäätöstä.
115
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Milj. euroa
Osakepää-
oma
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Omat
osakkeet
Kertyneet
voittovarat
Muuntoerot
Oma pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2024
-15,7
-5,2
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden tulos
Muut laajan tuloksen erät
-0,1
-2,0
-2,1
Liiketoimet omistajien kanssa
-38,0
-38,0
Oma pääoma 31.12.2024
-15,2
-7,3
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Milj. euroa
Osakepää-
oma
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Omat
osakkeet
Kertyneet
voittovarat
Muuntoerot
Yhteensä
emoyhtiön
omistajille
Määräysval-
lattomien
omistajien
osuus
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2023
-15,8
-5,3
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden tulos
-42,2
-42,2
-42,2
Muut laajan tuloksen erät
-0,1
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakeperusteiset maksut
Osingonjako
-35,4
-35,4
-35,4
Tapahtumat määräysvallattomien
omistajien kanssa
Liiketoimet määräysvallattomien
omistajien kanssa
-0,0
-0,0
Muut
Muut oikaisut*
-0,4
-0,4
-0,4
Oma pääoma 31.12.2023
-15,7
-5,2
* Aikaisempiin tilikausiin kohdistuva korjaus.
116
VIITE 1 YHTIÖTIEDOT
Raportoivan yhteisön nimi tai muu tunniste
Yhteisön kotipaikka
Yhteisön oikeudellinen muoto
Kotivaltio
Yhteisön rekisteröity osoite
Pääasiallinen toimipaikka
Suomi ja Ruotsi
Kuvaus yhteisön toiminnan luonteesta ja pääasiallisista toiminnoista
Emoyhtiön nimi
1. Konsernin perustiedot
Terveystalo Oyj on suomalainen Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on
Helsinki. Konsernin emoyhtiö Terveystalo Oyj on noteerattu Nasdaq Helsingissä. Terveystalo -konserni (”Konserni”,
”Terveystalo”) muodostuu emoyhtiöstä ja 24 tytäryhtiöstä. Lisätietoja tytäryhtiöistä löytyy liitetiedosta 31. Jäljennös
konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Konsernin internet-sivuilta
www.terveystalo.com
, osoitteesta Terveystalo Oyj
/ Konserniviestintä, Jaakonkatu 3, 00100 Helsinki tai sähköpostitse osoitteesta [email protected].
Terveystalo on yksi Suomen johtavista yksityisistä terveyspalveluiden tarjoajista ja johtava toimija työterveydessä
Pohjoismaissa. Yhtiö tarjoaa yleislääketieteen, työterveyden ja erikoissairaanhoidon palveluja,
diagnostiikkapalveluja, päiväkirurgiaa, suunterveyden palveluja ja muita täydentäviä terveyspalveluja yritys- ja
yksityisasiakkaille sekä julkisen sektorin asiakkaille.
Terveystalo Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 13.3.2025 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi.
Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen
julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös
tilinpäätöksen muuttamisesta.
2. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
2.1 Laatimisperusta
Terveystalon konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa sovellettavaksi hyväksyttyjen kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on
noudatettu 31.12.2024 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja
yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina, ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei
laadintaperiaatteissa ole muuta kerrottu. Kaikki esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu
summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.
2.2 Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen sekä uudet IFRIC:n agendapäätökset
Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit
Konserni on noudattanut vuoden 2024 alusta alkaen seuraavia voimaan tulleita uusia ja muutettuja standardeja
(sovellettava 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla):
117
●
Vuokrasopimusvelka myynnissä ja takaisinvuokrauksessa:
uuden, muuttuvia maksuja koskevan kirjanpitomallin ja edellyttävät myyjä-vuokralle ottajan arvioimaan
uudelleen ja mahdollisesti oikaisemaan myynti- ja takaisinvuokrausliiketoimet, jotka on tehty vuonna 2019
tapahtuneen IFRS 16:n käyttöönoton jälkeen.
●
Velkojen luokittelu lyhyt- ja pitkäaikaisiin sekä pitkäaikaisiin velkoihin liittyvät
kovenanttiehdot:
Muutosten tavoitteena on yhdenmukaistaa soveltamiskäytäntöä sekä selventää
vaatimuksia velkojen luokittelemisesta lyhyt- tai pitkäaikaisiksi. Muutokset täsmentävät, että sellaiset
kovenanttiehdot, joiden on täytyttävä raportointikauden päättymispäivän jälkeen, eivät vaikuta velan
luokitteluun lyhyt- tai pitkäaikaiseksi raportointikauden päättymispäivänä. Tällaisista kovenanteista on
esitettävä tietoja tilinpäätöksen liitetiedoissa. Muutoksilla selvennetään myös, että yhtiön omien oman
pääoman ehtoisten instrumenttien siirto katsotaan velan suorittamiseksi.
●
Toimittajarahoitusjärjestelyt:
tavarantoimittajia tai palveluntuottajia koskevien rahoitusjärjestelyjen läpinäkyvyyttä ja selventää näiden
vaikutuksia velkoihin, rahavirtoihin sekä maksuvalmiusriskiin. Muutokset edellyttävät laadullisten ja
määrällisten tietojen esittämistä näistä rahoitusjärjestelyistä.
Yllä mainituilla standardimuutoksilla ei ole ollut vaikutusta Terveystalon konsernitilinpäätökseen.
Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja muutetut standardit
Tämän tilinpäätöksen hyväksymispäivänä Terveystalo ei ole soveltanut seuraavia uusia ja uudistettuja IFRS-
standardeja, jotka on julkaistu, mutta jotka eivät ole vielä voimassa:
●
IFRS 18 Presentation and Disclosure in Financial Statements*
alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua). IFRS 18 korvaa IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen
-standardin. IFRS 18:n keskeisimmät uudet vaatimukset ovat seuraavat:
●
liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen ryhmiin, sekä esitettävä kaksi uutta välisummaa:
”Liikevoitto tai -tappio” sekä ”Voitto tai tappio ennen rahoitusta ja tuloveroja”.
●
tilinpäätöksessä. Nämä tunnusluvut ovat tuottojen ja kulujen välisummia, joita käytetään julkisessa
viestinnässä johdon näkemyksen esittämiseen yhtiön taloudellisesta tuloksesta.
●
tarkennettuihin yleisiin vaatimuksiin. Lisäksi yhtiöiltä, jotka erittelevät kulut tuloslaskelmassa
toiminnoittain, edellytetään tiettyjen kulujen erittelyjen esittämistä liitetiedoissa.
Terveystalo on aloittanut alustavan arvioinnin IFRS 18 -standardin vaikutuksista konsernitilinpäätökseen.
Huomattavin havaittu vaikutus on, että tuloslaskelman tuottojen ja kulujen luokittelu tulee muuttumaan uusiin
ryhmiin. Lisäksi liitetiedoissa esitetään johdon määrittelemät tuloksellisuutta kuvaavat tunnusluvut.
Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja muutetut standardit, joilla ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta
Terveystalon konsernitilinpäätöksiin tulevina tilikausina:
●
Rahoitusinstrumenttien luokittelu ja arvostaminen*
1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)
●
Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin – osa 11*
tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)
●
Varojen myynti tai apporttisijoitus sijoittajan ja sen osakkuusyhtiön
tai yhteisyrityksen välillä*
(vapaaehtoinen soveltaminen on sallittua, voimaantulo lykätty toistaiseksi)
118
Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja muutetut standardit, joilla ei oleteta olevan vaikutusta Terveystalon
konsernitilinpäätöksiin tulevina tilikausina:
●
Vaihdettavuuden puuttuminen
tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)
●
IFRS 19 Subsidiaries without Public Accountability: Disclosures*
(sovellettava 1.1.2027 tai sen jälkeen
alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)
* Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2024.
2.3 Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, jotka pohjautuvat johdon
parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä vallitsevista olosuhteista sekä aikaisempiin kokemuksiin ja oletuksiin
tulevista tapahtumista liittyen muun muassa Konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen
myynnin ja kustannustason kannalta. On kuitenkin mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä
käytetyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden
soveltamisessa erityisesti silloin, kun voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis -
ja esittämistapoja.
Konsernissa seurataan arvioiden ja olettamusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia
säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa käyttämällä useita sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä.
Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai
olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Seuraavassa on esitetty tärkeimmät kohteet, joissa johdon harkintaa on käytetty:
Vuokrasopimukset
Terveystalon vuokrasopimukset sisältävät sekä päättämisoptioita että jatkamisoptioita. Konserni käyttää optioita
vuokrasopimusten hallinnassa varmistaakseen toimitilojen joustavan käytön Konsernin liiketoiminnassa. Johto
tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja määrittäessään, käytetäänkö vuokrasopimuksien päättämis- tai
jatkamisoptioita, ja arvioidessaan vuokrasopimuksien päättymispäivän ja vuokra-ajan. Johdon arvion mukaan
merkittäviin toistaiseksi vuokrattuihin toimitiloihin liittyviä päättämisoptioita ei tulla käyttämään ja kyseiset
vuokrasopimukset käsitellään pitkäaikaisina vuokrasopimuksina.
Seuraavassa on esitetty tärkeimmät johdon tekemiin arvioihin liittyvät epävarmuustekijät:
Varaukset
Merkittävimmät varaukset taseessa liittyvät pääosin tappiollisiin sopimuksiin, joissa johdon arviota käytetään
ennustettujen kokonaistappioiden määrittelyyn.
Aineettomat hyödykkeet yrityshankintojen yhteydessä
IFRS 3 edellyttää hankkijaa kirjaamaan aineettomat hyödykkeet erillään liikearvosta tiettyjen kriteerien täyttyessä.
Erillään kirjattavien aineettomien hyödykkeiden kirjaaminen käypään arvoon edellyttää johdon arviota tulevista
kassavirroista. Johto on mahdollisuuksien mukaan käyttänyt saatavilla olevia markkinatietoja käypien arvojen
määrittämiseksi. Jos varojen markkinatietoja ei ole saatavilla, perustuu niiden arvostus historiallisiin tuottotietoihin
sekä varojen aiottuun käyttöön Konsernin liiketoiminnassa. Arvostukset perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin ja
arvioituihin luovutus- tai jälleenhankintahintoihin, ja arvostaminen edellyttää johdon arviota omaisuuserien tulevasta
käytöstä ja vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan.
Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Lisäksi
Konsernissa käydään läpi vähintään jokaisena raportointipäivänä mahdolliset viitteet aineellisten tai aineettomien
hyödykkeiden arvonalentumisista.
119
Ehdollisten kauppahintojen arvostaminen
Johto tekee harkintaan perustuvia päätöksiä ja arvioita määrittäessään yrityskauppoihin liittyvien ehdollisten
kauppahintojen arvostusta. Harkintaa käytetään erityisesti odotettujen maksujen määrää arvioitaessa, ja ne
perustuvat tulevaisuuden tuottoihin liittyviin mahdollisiin skenaarioihin, eri skenaarioiden mukaisesti maksettaviin
määriin ja kunkin skenaarion todennäköisyyteen.
Arvonalentumistestaus
Konserni suorittaa vähintään vuosittain arvonalentumistestauksen liikearvoa sisältäville rahavirtaa tuottaville
yksiköille. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevan rahamäärän arvioiminen perustuu käyttöarvoon
perustuviin laskelmiin. Näiden laskelmien laatiminen vaatii arvioiden käyttämistä. Vaikka johdon näkemyksen
mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat arvioidut kerrytettävissä olevat rahamäärät poiketa
tulevaisuudessa toteutuvista rahamääristä.
2.4 Konsolidointiperiaatteet
Tytäryhtiöt
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Terveystalo Oyj ja kaikki sen omistamat tytäryhtiöt, joissa sillä on yli
50 prosenttia äänimäärästä, tai yhtiöt, joissa sillä muutoin on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun Konserni
olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja
pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.
Hankitut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä määräysvallan päättymiseen saakka.
Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenetelmää käyttäen. Tytäryhtiön hankinnasta maksettava
vastike määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja Konsernin liikkeeseen laskemien oman
pääoman ehtoisten osuuksien käypänä arvona. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat
ja vastattaviksi otetut velat sekä ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin.
Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai
määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien
nettovarojen taseeseen merkityistä määristä.
Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen
laskusta aiheutuvia menoja, kirjataan kuluksi. Luovutettuun vastikkeeseen ei sisällytetä hankinnasta erillisenä
käsiteltäviä liiketoimia, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu
käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu
lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen tilikauden päättymispäivänä, ja tästä syntyvä voitto tai tappio
kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaksi pääomaksi luokiteltua lisäkauppahintaa ei arvosteta uudelleen.
Jos liiketoimintojen yhdistäminen tapahtuu vaiheittain, hankkijaosapuolella hankinnan kohteessa aiemmin ollut
omistusosuus arvostetaan hankinta-ajankohtana käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien
omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina ylittävät hankitun
nettovarallisuuden käyvän arvon. Jos vastike on pienempi kuin hankitun tytäryhtiön nettovarallisuuden käypä arvo,
negatiivinen erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Konserniyhtiöiden väliset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat voitot sekä Konsernin sisäinen
voitonjako eliminoidaan. Tytäryhtiöiden noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu
vastaamaan Konsernin noudattamia laatimisperiaatteita.
Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen,
käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina – toisin sanoen liiketoimina omistajien kanssa näiden toimiessa
120
omistajan ominaisuudessa. Maksetun tai saadun vastikkeen käyvän arvon ja tytäryhtiön nettovarallisuudesta
hankitun tai luovutetun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan.
Kun määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta lakkaa, mahdollinen jäljelle jäävä osuus arvostetaan käypään
arvoon ja syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Osakkuusyhtiöt
Osakkuusyhtiöt ovat yrityksiä, joissa Konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy
pääsääntöisesti silloin, kun Konserni omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun Konsernilla on muutoin
huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa.
Osakkuusyhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Ne arvostetaan alun
perin hankintamenoon, joka sisältää hankintaan liittyvät menot. Jos Konsernin osuus osakkuusyhtiön tappioista
ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita
yhdistellä, ellei Konserni ole sitoutunut osakkuusyhtiöiden velvoitteiden täyttämiseen.
Realisoitumattomat voitot Konsernin ja osakkuusyhtiöiden välillä on eliminoitu Konsernin omistusosuuden
mukaisesti. Osakkuusyhtiösijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Konsernin omistusosuuden
mukainen osuus osakkuusyhtiöiden tilikauden tuloksista esitetään omana eränään rahoituserien jälkeen.
Osakkuusyhtiöiden noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin
noudattamia periaatteita.
Jokaisen tilikauden lopussa arvioidaan, onko objektiivista näyttöä siitä, että osakkuusyhtiöön tehdyn sijoituksen arvo
on alentunut. Jos tällaista näyttöä on, arvonalentumistappio määritetään osakkuusyhtiöstä kerrytettävissä olevan
rahamäärän ja sen kirjanpitoarvon välisenä erotuksena ja kirjataan arvonalentumistappiona tulosvaikutteisesti.
Jos omistusosuus osakkuusyhtiössä vähenee, mutta huomattava vaikutusvalta säilyy, vain suhteellinen osuus
aiemmin laajan tuloksen eriin kirjatuista määristä ja sijoituksen arvosta konsernitilinpäätöksessä kirjataan
tulosvaikutteisesti osaksi myyntivoittoa tai -tappiota.
2.5 Ulkomaanrahan määräiset erät
Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset
liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia.
Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet voitot ja tappiot
merkitään tuloslaskelmaan rahoitustuotoksi tai -kuluksi.
Feelgood-alakonsernin toimintavaluutta on Ruotsin kruunu, joka poikkeaa Konsernin esittämisvaluutasta, joten sen
tuloslaskelma, rahavirtalaskelma ja tase on muunnettu esittämisvaluutan määräiseksi seuraavasti:
-
-
-
2.6 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn
alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
121
Magneettikuvauslaitteet
10 vuotta
Rakennukset
10–40 vuotta
Koneet ja kalusto
2–7 vuotta
Toimitilojen perusparannusmenot
3–10 vuotta
Toimitilakiinteistöt poistetaan tasapoistoina 40 vuoden poistoajalla. Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyy
myös taideteoksia, joista ei kirjata poistoja.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksesta syntyvät myyntivoitot tai -tappiot
sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Hyödykkeiden huoltomenoja ei sisällytetä aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvoon.
Magneettikuvauslaitteiden osia joudutaan korvaamaan uusilla , ja Konserni sisällyttää tällaiset osan uudistamisesta
aiheutuvat kustannukset erillisenä aktivoitavaan erään.
Hyödykkeiden jäännösarvoa ja taloudellista vaikutusaikaa arvioidaan jokaisen tilikauden lopussa.
2.7 Sijoituskiinteistöt
Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, joita Konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoa tai omaisuuden
arvonnousua. Osakehuoneistot, joita ei käytetä omassa toiminnassa, on lähtökohtaisesti käsitelty
sijoituskiinteistöinä. Sijoituskiinteistöt arvostetaan alun perin hankintamenoon, ja ne poistetaan tasapoistoin
käyttäen 40 vuoden poistoaikaa.
2.8 Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet
Liikearvo
Liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja
aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina ylittävät Konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä
arvosta.
Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta
varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmälle. Liikearvo
arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Liikearvosta kirjattuja
arvonalentumistappioita ei peruuteta.
Luovutusten yhteydessä luovutusvoittoon tai -tappioon sisältyy luovutettavaan yksikköön liittynyt liikearvon
kirjanpitoarvo.
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat hyödykkeet sisältävät hankittuja ohjelmistoja ja lisenssejä sekä hankittujen yhtiöiden asiakassuhteita,
tavaramerkkejä tai muita aineettomia hyödykkeitä. Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen
hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että
hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu Konsernin hyväksi.
Pilvipalveluratkaisut, jotka täyttävät vaatimukset aineettoman hyödykkeen määritelmästä, aktivoidaan.
Pilvipalveluihin liittyvät konfigurointi- ja räätälöintimenot, jotka eivät täytä aineettoman hyödykkeen määritelmää ja
jotka ovat erotettavissa varsinaisesta pilvipalvelusta, kirjataan kuluksi silloin kun palvelu vastaanotetaan.
Konfigurointi- ja räätälöintimenot, jotka eivät ole erotettavissa pilvipalvelusta, kirjataan ennakkomaksuiksi taseeseen
ja jaksotetaan kuluksi pilvipalvelun todennäköisen keston aikana.
122
Yrityskaupoissa hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan hankinta-ajankohtana käypään arvoon erillään
liikearvosta, jos hyödykkeet täyttävät varojen määritelmän, ovat erotettavissa tai pohjautuvat sopimukseen tai
muihin laillisiin oikeuksiin.
Aineettomat hyödykkeet arvostetaan hankintamenoon ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden
tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Aineettomien hyödykkeiden taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
Aineettomat oikeudet
3–7 vuotta
Tietokoneohjelmistot
3–5 vuotta
Asiakassopimukset ja niihin liittyvät asiakassuhteet
3–12 vuotta
Tavaramerkit
20 vuotta tai lyhyempi taloudellinen vaikutusaika
Muut aineettomat hyödykkeet
3–5 vuotta
Tutkimus- ja kehittämismenot
Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Kehittämismenot, jotka täyttävät aktivointikriteerit kirjataan
taseeseen kehittämismenoihin, jotka sisältyvät aineettomiin hyödykkeisiin. Menot, jotka eivät täytä
aktivointikriteereitä, kirjataan kuluksi. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 3–5 vuotta.
2.9 Arvonalentumiset
Aineelliset ja aineettomat omaisuuserät
Konserni arvioi jokaisena raportointipäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos
viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva
rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta sekä keskeneräisistä aineettomista hyödykkeistä riippumatta
siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan Konsernin rahavirtaa tuottavan yksikön
tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat
erotettavissa muista rahavirroista.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai
sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä
saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona
käytetään ennen veroja määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja
omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.
Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä
kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se
kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen
vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen
kohteena oleva omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin
liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio perutaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa,
joita on käytetty määrittäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei
kuitenkaan peruta enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.
Liikearvosta kirjattua arvonalennusta ei peruuteta missään tilanteessa.
Rahoitusvarat
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen
ryhmän arvon alentumisesta.
123
Konserni kirjaa myyntisaamisista ja asiakassopimuksiin perustuvista varoista odotetun luottotappion
yksinkertaistetulla menettelyllä. Varauksessa käytetyt prosentit perustuvat historiatietoon toteutuneista
luottotappioista, ja siinä on otettu huomioon tarkasteluhetken taloudelliset olosuhteet sekä Konsernin näkemys
taloudellisista olosuhteista, jotka tulevat vaikuttamaan myyntisaamisten odotettavissa olevana voimassaoloaikana.
2.10 Vuokrasopimukset
Konserni vuokralle ottajana
Konserni arvioi sopimuksen syntymisajankohtana, onko sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen
vuokrasopimus. Sopimus on vuokrasopimus tai siihen sisältyy vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden
yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Vuokralle
ottaja kirjaa sopimuksen alkamisajankohtana käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokrasopimusvelan taseeseen.
Vuokrasopimuksen vuokra-ajaksi määritetään ajanjakso, jonka aikana sopimus ei ole peruutettavissa. Vuokra-
aikaan lisätään mahdollisen jatko- tai päättämisoption sisältämä ajanjakso, mikäli on kohtuullisen varmaa, että
Konserni käyttää jatko-option tai ei käytä päättämisoptiota. Toistaiseksi voimassa olevat vuokrasopimukset, jotka
liittyvät merkittäviin toimitiloihin, on käsitelty pitkäaikaisina vuokrasopimuksina, sillä johdon arvion mukaan näihin
sopimuksiin liittyviä päättämisoptioita ei tulla käyttämään. Tällaisten vuokrasopimusten vuokra-aika perustuu
Konsernin strategiaan ja verkostosuunnitelmaan.
Vuokra-ajaltaan enintään 12 kuukauden pituisia sopimuksia sekä sopimuksia, joiden kohteena olevan
omaisuuserän arvo on vähäinen, ei kirjata taseeseen. Näiden sopimusten osalta vuokrat kirjataan tuloslaskelmaan
kuluksi tasaerinä.
Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan alun perin hankintamenoon, joka sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen
arvostuksen mukaisen määrän, sopimuksen alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat vähennettyinä
mahdollisilla saaduilla vuokrasopimukseen liittyvillä kannustimilla, mahdolliset Konsernille syntyneet alkuvaiheen
välittömät menot sekä arvion mahdollisista alkuperäiseen tilaan palauttamista koskevista menoista, joita Konsernille
syntyy. Mikäli vuokrasopimuksiin sisältyy useita vuokrasopimuskomponentteja, käsitellään ne erikseen.
Myöhemmin käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn
hankintamenoon, ja niitä oikaistaan mahdollisella vuokrasopimusvelan uudelleen määrittämisestä johtuvalla erällä.
Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa tai vuokra-ajan kuluessa
riippuen siitä, kumpi näistä on lyhyempi. Jos sopimuksessa olevan osto-option käyttö on kohtuullisen varmaa,
käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Käyttöoikeusomaisuuserien taloudellinen
vaikutusaika on 1–13 vuotta.
Käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvoa ja taloudellista vaikutusaikaa tarkastellaan tarvittaessa, kuitenkin
vähintään vuosittain, ja mahdollinen arvonalentuminen kirjataan, mikäli taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuu
muutoksia.
Vuokrasopimusvelka arvostetaan alun perin niiden vuokra-aikana maksettavien vuokramaksujen nykyarvoon, joita
ei ole maksettu sopimuksen alkamisajankohtana. Konserni käyttää diskonttokorkona arvioitua lisäluoton korkoa.
Vuokrasopimusvelan arvoon sisältyvät kiinteät maksut, mukaan lukien tosiasiallisesti kiinteät maksut; muuttuvat
vuokrat, jotka riippuvat indeksistä tai hintatasosta ja jotka alun perin määritetään sopimuksen alkamisajankohdan
indeksin tai hintatason perusteella; määrät, jotka vuokralle ottajan odotetaan maksavan jäännösarvotakuiden
perusteella; osto-option toteutushinta, jos on kohtuullisen varmaa, että Terveystalo käyttää kyseisen option.
Myöhemmin vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron
menetelmää. Vuokrasopimusvelka määritetään uudelleen, kun vastaisissa vuokramaksuissa on tapahtunut muutos
indeksin tai hintatason muutoksen takia, mikäli Terveystalon arvion jäännösarvotakuun perusteella maksettavaksi
124
odotettavien määrien arvioidaan muuttuvan tai jos Konserni muuttaa arvioitaan siitä, aikooko se käyttää osto-, jatko-
tai päättämisoptiota. Kun vuokrasopimusvelka määritetään uudelleen tällä tavalla, käyttöoikeusomaisuuserän
kirjanpitoarvoon tehdään vastaava oikaisu tai se kirjataan tulosvaikutteisesti, jos käyttöoikeusomaisuuserän
kirjanpitoarvo on vähennetty nollaan.
2.11 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat
Rahoitusvarat
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan joko käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin tai
jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvaroihin. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan
tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat muodostuvat johdannaisvaroista, noteeraamattomista
osakesijoituksista sekä lainasaamisista. Käypien arvojen muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että
realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat koostuvat myyntisaamisista ja muista saamisista. Niiden
arvostusperuste on jaksotettu hankintameno , ja ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin
rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.
Konsernilla ei ollut käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavia rahoitusvaroja tilikaudella 2023
tai 2024.
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet rahavirtoihin ovat lakanneet tai ne on siirretty toiselle
osapuolelle, ja Konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin toiselle osapuolelle.
Rahavarat
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista
lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden
maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.
Rahoitusvelat
Konsernin rahoitusvelat luokitellaan joko käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin tai
jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat muodostuvat ehdollisista lisäkauppahintaveloista sekä
johdannaisveloista. Käypien arvojen muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja
tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin sisältyvät rahalaitoslainat, joukkovelkakirjalainat,
osamaksu- ja vuokrasopimusvelat sekä ostovelat ja muut velat. Ne merkitään alun perin kirjanpitoon saadun
vastikkeen käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon.
Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.
Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvelat
luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei Konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden
päähän raportointipäivästä.
Konsernilla ei ollut käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavia rahoitusvelkoja tilikaudella 2023
tai 2024.
Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun Konserni joko maksaa velan lainanantajalle tai on juridisesti vapautettu
pääasiallisesta velkaan liittyvästä velvoitteesta oikeudellisen prosessin seurauksena tai lainanantajan toimesta.
125
2.12 Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon.
Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä (first in, first out). Nettorealisointiarvo on vaihto-omaisuuden
hankintameno vähennettynä mahdollisella arvonalentumistappiolla.
2.13 Työsuhde-etuudet
Eläkevelvoitteet
Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi. Maksupohjaisessa eläkejärjestelyssä yritys maksaa
kiinteitä maksuja järjestelyyn. Yrityksellä ei ole laillista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksuihin, mikäli
vakuutusyhtiöllä ei ole riittävästi varoja maksaa työntekijöiden nykyisiltä tai aikaisemmilta kausilta ansaitsemia
etuuksia. Maksupohjaisiin järjestelyihin maksetut suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus
koskee.
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat eläkejärjestelyitä, joissa Konserni itse vastaa eläkemaksuvelvoitteista ja kantaa
riskin vastuuvelan arvosta sekä varojen tuoton muutoksista. Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään
taseeseen velaksi velvoitteen tilikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvat varat.
Eläkevelvoite on esitetty taseen pitkäaikaisissa muissa veloissa. Eläkevastuun määrittää vuosittain riippumaton
aktuaari käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method).
Eläkevelvoitteen nykyarvo saadaan diskonttaamalla arvioidut vastaiset maksettavat rahavirrat käyttäen
diskonttokorkona laina-ajoiltaan ja valuutoiltaan maksettavia eläke-etuuksia vastaavia yritysten liikkeelle laskemien
korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen tai valtion liikkeelle laskemien joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoja.
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot liittyen etuuspohjaisen eläkejärjestelyn uudelleen arvostamiseen kirjataan
suoraan muihin laajan tuloksen eriin. Etuuspohjaiseen eläkejärjestelyyn liittyvät korot ja muut kulut kirjataan
suoraan tulosvaikutteisesti. Mikäli etuuspohjaista eläkejärjestelyä muutetaan tai supistetaan, muutos etuudessa
kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan siltä osin kuin se perustuu etuuden saajan aiempaan työsuoritukseen.
Osakeperusteiset maksut
Osakeperusteisissa palkkiojärjestelmissä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden
myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisjakson aikana. Oman pääoman
ehtoisina instrumentteina maksettavia osakeperusteisia etuuksia ei uudelleenarvosteta, ja niistä kirjataan omaan
pääomaan kulua vastaava lisäys. Rahana maksettava osakeperusteinen etuus arvostetaan käypään arvoon kunkin
tilikauden päättyessä velan suoritushetkeen asti sekä kirjataan velaksi taseeseen.
Etuuksien kuluksi kirjattava määrä perustuu Konsernin arvioon palvelun suorittamiseen ja tulokseen perustuvien
oikeuden syntymisehtojen mukaisesti maksettavien etuuksien määrästä oikeuden syntymisjakson lopussa.
Markkinaperusteiset ehdot otetaan huomioon etuuden käypää arvoa määritettäessä. Sen sijaan ei-
markkinaperusteisia ehtoja, jotka perustuvat esimerkiksi kannattavuuteen, ei oteta huomioon määritettäessä käypää
arvoa, vaan ne vaikuttavat arvioon etuuksien lopullisesta määrästä. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta
etuuksien määrästä kunkin tilikauden päättyessä ja kirjaa arvioiden muutokset tuloslaskelmaan.
2.14 Varaukset ja ehdolliset velat
Varaus kirjataan, kun Konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite,
maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen määrä voidaan arvioida luotettavasti. Varaukset
arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada
korvaus joltain kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa,
kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.
Varaus kirjataan sopimuksista silloin, kun sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttäminen aiheuttaa väistämättä
menoja, jotka ylittävät sopimuksesta odotettavissa olevan taloudellisen hyödyn.
126
Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt ehdollinen velvoite, joka varmistuu, kun
Konsernin määräysvallan ulkopuolella oleva epävarma tapahtuma realisoituu. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös
sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä tai jonka suuruutta
ei voida määrittää luotettavasti. Ehdolliset velat esitetään liitetiedoissa.
2.15 Tuloutusperiaatteet
Konsernin liikevaihto koostuu pääasiallisesti työterveyspalvelujen tuottamisesta, lääkäriasema- ja
sairaalatoiminnoista, suunterveyden palveluista sekä diagnostiikkapalvelujen myynnistä. Lisäksi Konserni tarjoaa
monipuolisia perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, lastensuojelun ja digitaalisen terveydenhuollon palveluja
julkiselle sektorille sekä mm. hieronta- ja kuntoutuspalveluita. Konsernin asiakkaat koostuvat yritysasiakkaista,
yksityisasiakkaista ja julkisen sektorin asiakkaista. Konsernilla ei ole asiakkaita, joiden liikevaihto olisi vähintään 10
prosenttia Konsernin liikevaihdosta.
Konsernin asiakassopimukset sisältävät pääasiassa yhden suoritevelvoitteen, joka on tyypillisesti yksi
asiakaskäynti, ja sopimuksien transaktiohinnat ovat pääasiassa kiinteitä. Konsernilla on myös asiakassopimuksia,
jotka sisältävät useamman suoritevelvoitteen. Joissakin tapauksissa hinta sisältää muuttuvan vastikkeen, kuten
alennuksen tai sakkoehdon. Mahdollisten muuttuvien vastikkeiden määrä arvioidaan raportointihetkellä ja
kohdistetaan yhdelle tai useammalle suoritevelvoitteelle. Sopimuksiin sisältyvät maksuehdot ja -ajat vaihtelevat,
mutta maksuajat ovat aina selkeästi alle vuoden. Näin ollen sopimukset eivät sisällä merkittävää
rahoituskomponenttia. Myyntituotot kirjataan siihen määrään asti, johon Konserni odottaa olevansa oikeutettu
huomioiden asiakassopimusten ehdot ja liiketoimintakäytännöt.
Tuotot yksittäisistä asiakaskäynneistä kirjataan yhtenä ajankohtana silloin, kun palvelu on suoritettu. Pitkäaikaiset
sopimukset, jotka koskevat ennalta määritellyn palvelun tai palvelukokonaisuuden tuottamista, tuloutetaan sitä
mukaa kun Terveystalo täyttää suoritevelvoitteensa suorittamalla luvatun palvelun. Konsernin pitkäaikaisissa
sopimuksissa katsotaan olevan yksi suoritevelvoite, jossa Konsernin tarjoamat palvelut yhdistetään
palvelukokonaisuudeksi. Konsernilla on myös pitkäaikaisia asiakassopimuksia, joissa erotettavissa olevien
palveluiden muodostaman sarjan luovuttaminen asiakkaalle tapahtuu saman luovutusmallin mukaisesti.
Pitkäaikaisissa asiakassopimuksissa asiakas samanaikaisesti saa ja kuluttaa palvelusta saamansa hyödyn, jolloin
ajan kuluessa tulouttamisen ehdot täyttyvät. Pitkäaikaisissa sopimuksissa Terveystalo määrittää suoritevelvoitteen
täyttämisasteen ajan kulumisen perusteella. Konserni katsoo käytetyn menetelmän kuvaavan parhaiten palvelun
luovuttamista. Ennakoituja kuluja ja tuottoja tarkastellaan säännöllisesti palveluiden suorittamisen aikana.
Ennusteiden tulosvaikutteiset muutokset sekä mahdollinen palvelusopimuksen ennustettavissa oleva
kokonaistappio kirjataan sillä kaudella, kun ne ovat ilmenneet. Terveystalolla ei ole asiakassopimuksien saamisesta
aiheutuvia merkittäviä lisämenoja.
Yksityisten ammatinharjoittajien osalta Terveystalo toimii päämiehenä ja kirjaa myyntituotot bruttoperusteisesti
liikevaihtoon sekä palveluiden hankinnasta aiheutuneet kulut materiaalit ja palvelut -erään.
2.16 Segmentti-informaatio
Raportointirakenne heijastaa Terveystalon toimintamallia ja on yhdenmukainen sen kanssa, miten ylin operatiivinen
päätöksentekijä seuraa Terveystalon liiketoimintojen operatiivista kehitystä. Raportointirakennetta muutettiin
tilikaudella 2023 Terveystalon toimintamallin muutoksen johdosta. Terveystalo -konserni muodostuu kolmesta
toimintasegmentistä, jotka ovat raportoitavia segmenttejä: Terveydenhuollon palveluista, Portfolioliiketoiminnoista ja
Ruotsista. Kannattavuuden seuranta perustuu ensisijaisesti toimintasegmentteihin. Lisäksi Terveystalo esittää
liikevaihdon erittelyn Terveydenhuollon palvelut -segmentistä asiakkuuksittain ja palveluittain sekä
Portfolioliiketoiminnot-segmentistä palveluittain.
Terveystalon ylin operatiivinen päätöksentekijä on toimitusjohtaja, joka seuraa toimintasegmenttien operatiivista
tulosta arvioidakseen niiden suoriutumista ja tehdäkseen resurssien kohdistamiseen liittyviä päätöksiä. Segmenttien
keskeisiin taloudellisiin tunnuslukuihin kuuluvat liikevaihto ja oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien
hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA). Segmenttien suoriutumisen arvioiminen ja resurssien
kohdistaminen perustuvat ensisijaisesti segmenttien oikaistuun liikevoittoon/-tappioon ennen aineettomien
hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), jonka johto arvioi olevan tarkoituksenmukaisin mittari tähän
tarkoitukseen.
127
Terveydenhuollon palvelut -toimintasegmentti tarjoaa Suomessa asiakkaille integroituja hoitopolkuja
ennaltaehkäisevistä työterveyden palveluista perusterveydenhuollon ja erikoislääketieteen palveluihin,
diagnostiikkaan ja päiväkirurgiaan. Terveydenhuollon palveluissa Terveystalo tavoittelee toimialan vahvinta
kannattavuutta ja parasta hoidon vaikuttavuutta.
Portfolioliiketoiminnot koostuvat liiketoiminnoista, jotka tavoittelevat terveydenhuollon palveluista itsenäistä
arvonluontia hyödyntäen Terveystalon kyvykkyyksiä kunkin tarpeen mukaan. Portfolioliiketoimintoihin kuuluvat
julkisrahoitteiset palvelut kuten ulkoistukset ja henkilöstöpalvelut, sekä kuluttaja-asiakkaille suunnattuja palveluita,
mukaan lukien suunterveys ja hieronta.
Ruotsi-segmentti koostuu Feelgood-tytäryhtiöiden työterveyteen, organisaatioiden johtamisen konsultointiin sekä
riippuvuuksien ehkäisyn palveluihin keskittyvästä liiketoiminnasta Ruotsissa. Terveystalo tavoittelee Ruotsissa
kannattavaa kasvua keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Toimintasegmenttien lisäksi Terveystalo esittää tietoa Muut-erästä, jonka raportoitavat luvut koostuvat pääosin
emoyhtiön kuluista sekä liiketoiminnoille allokoimattomista konsernitason oikaisuista ja varauksista.
2.17 Julkiset avustukset
Julkiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa, mikäli ne ovat muita kuin omaisuuseriin liittyviä
avustuksia. Avustukset kirjataan, kun on kohtuullisen varmaa, että avustukset tullaan saamaan ja niihin liittyvät
ehdot täyttyvät.
2.18 Liikevoitto
IAS 1 ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto saadaan lisäämällä
liikevaihtoon liiketoiminnan muut tuotot, vähentämällä siitä materiaalit ja palvelut, työsuhde-etuuksiin liittyvät kulut,
poistot ja arvonalentumiset sekä liiketoiminnan muut kulut.
2.19 Osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto
tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Yhtiön osakepalkkiojärjestelmällä
on osakekohtaiseen tulokseen liittyvä laimennusvaikutus.
2.20 Tuloverot
Tuloverot sisältävät pääasiassa tilikauden verotettavaan tuloon perustuvan veron ja laskennalliset verot. Suoraan
omaan pääomaan tai muihin laajan tuloksen eriin kirjattuihin eriin liittyvä verovaikutus kirjataan vastaavasti omaan
pääomaan tai muihin laajan tuloksen eriin. Tilikauden verosaamiset ja -velat kirjataan määrään, joka odotetaan
saatavan tai suoritettavan veronsaajalle, käyttäen niitä verokantoja ja lakeja, joista on säädetty tilinpäätöspäivään
mennessä. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista
verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoon merkittävä omaisuuserä tai velka, eikä
kyseessä ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä tällaisen omaisuus- tai velkaerän kirjaaminen vaikuta kirjanpidon
tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana. Verotuksessa vähennyskelvottomasta
liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista kirjata laskennallista
veroa siltä osin kuin ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verot
liittyvät pääosin aktivoitujen asiakassuhteiden ja tavaramerkkien kirjanpitoarvon ja verotusarvon välisiin eroihin sekä
varauksiin, jotka on tehty pääasiassa tappiollisiin sopimuksiin liittyen.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on olemassa vakuuttavaa näyttöä, että
tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan vahvistetut tappiot voidaan hyödyntää ja tappioiden
käyttämistä pidetään todennäköisenä.
128
Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä vahvistettuja verokantoja.
129
3. Liiketoimintojen yhdistämiset
Liiketoimintojen yhdistämiset 2024
Tilikauden 2024 aikana konserni on tehnyt kolme yrityshankintaa ja yhden liiketoimintakaup an.
31.3.2024 Terveystalo Healthcare Oy hankki 100 prosenttia kuvantamisen palveluita tarjoavan SRK Group Oy:n
osakekannasta sekä välillisen 100 prosentin omistuksen sen tytäryhtiöissä Suomen Radiologikeskus Oy, iRad Oy ja
Kajaanin Radiologikeskus Oy.
1.7.2024 Feelgood Företagshälsovård AB hankki 100 prosenttia ruotsalaisen työterveyspalveluita tarjoavan
Clarahälsan AB:n osakekannasta.
6.9.2024 Suomen Terveystalo Oy hankki 100 prosenttia yleis- ja erikoislääkäripalveluja, psykologipalveluja sekä
fysioterapian palveluita tarjoavan Cityläkarna Mariehamn Ab:n osakekannasta.
30.11.2024 Rela-hierojat Oy hankki franchising liiketoimintamallilla harjoitetun hierontapalveluihin liittyvän
liiketoiminnan.
Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto luovutetun vastikkeen sekä hankinta -ajankohtana hankittujen varojen
ja vastattavaksi otettujen velkojen käyvistä arvoista. Hankittujen yhtiöiden taseet on laadittu olennaisilta osin IFRS:n
ja Terveystalon laskentaperiaatteiden mukaisesti. Laskelmat on laadittu alustavina, ja hankinnat on esitetty
yhdistettynä, koska ne eivät ole yksittäin tarkasteltuna olennaisia.
Luovutettu vastike
Milj. euroa
Kauppahinta, rahana maksettava
8,1
Ehdollinen vastike
0,8
Luovutettu vastike yhteensä
8,9
Hankituista varoista ja vastattavaksi otetuista veloista kirjatut määrät
Milj. euroa
Rahavarat
0,8
Aineettomat hyödykkeet
0,2
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
0,5
Käyttöoikeusomaisuuserät
1,2
Myyntisaamiset ja muut saamiset
1,5
Rahoitusvelat
-0,1
Vuokrasopimusvelat
-1,2
Ostovelat ja muut velat
-2,2
Yksilöitävissä olevat nettovarat yhteensä
0,6
Liikearvo
8,3
Liiketoimintojen yhdistämisestä syntyi alustava 8,3 miljoonan euron liikearvo, joka perustuu yhtiöiden ja
liiketoiminnan hankinnasta odotettavissa oleviin synergiaetuihin ja henkilökunnan osaamiseen. Syntyneestä
liikearvosta 0,0 miljoonaa euroa on vähennyskelpoista verotuksessa. Tilikauden 2024 aikana tehtyjen hankintojen
rahavirtavaikutus oli -7,1 miljoonaa euroa.
130
Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo oli 1,5 miljoonaa euroa, eikä niihin liity olennaista
arvonalentumisriskiä.
Konserni on kirjannut näistä hankinnoista yhteensä 0,3 miljoonaa euroa transaktioihin liittyvää kulua
varainsiirtoveroista sekä palkkioista liittyen neuvontaan, arvonmääritykseen tai muihin palveluihin. Kulut sisältyvät
konsernituloslaskelman liiketoiminnan muut kulut -erään.
Edellä kuvattujen liiketoimintojen yhdistämisen myötä tilikauden 2024 aikana kirjattu liikevaihto oli 6,8 miljoonaa
euroa ja tilikauden voitto 0,1 miljoonaa euroa.
Johdon arvion mukaan Konsernin liikevaihto tilikauden 2024 aikana olisi ollut 1 345,0 miljoonaa euroa ja tilikauden
voitto 72,0 miljoonaa euroa, jos tilikauden aikana toteutuneet liiketoimintojen hankinnat olisi yhdistelty
konsernitilinpäätökseen 1.1.2024 alkaen.
131
Liiketoimintojen yhdistämiset 2023
Tilikauden 2023 aikana konserni on tehnyt yhden yrityshankinnan ja yhden liiketoimintakaup an.
15.8.2023 Feelgood Företagshälsovård AB hankki 100 prosenttia ruotsalaisen työterveyspalveluita tarjoavan Växjö
Hälsoforum AB:n osakekannasta.
2.10.2023 Feelgood Sjukvård AB hankki Quality Care AB:n työterveyspalveluihin liittyvät liiketoiminnat.
Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto luovutetun vastikkeen sekä hankinta -ajankohtana hankittujen varojen
ja vastattavaksi otettujen velkojen käyvistä arvoista. Hankittujen yhtiöiden taseet on laadittu olennaisilta osin IFRS:n
ja Terveystalon laskentaperiaatteiden mukaisesti. Hankinnat on esitetty yhdistettynä, koska ne eivät ole yksittäin
tarkasteltuna olennaisia.
Luovutettu vastike
Milj. euroa
Kauppahinta, rahana maksettava
0,6
Ehdollinen vastike
0,5
Luovutettu vastike yhteensä
1,0
Hankituista varoista ja vastattavaksi otetuista veloista kirjatut määrät
Milj. euroa
Rahavarat
0,2
Aineettomat hyödykkeet
0,1
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
0,0
Käyttöoikeusomaisuuserät
0,3
Myyntisaamiset ja muut saamiset
0,1
Vuokrasopimusvelat
-0,3
Ostovelat ja muut velat
-0,3
Laskennalliset verovelat
0,0
Yksilöitävissä olevat nettovarat yhteensä
0,0
Liikearvo
1,0
Liiketoimintojen yhdistämisestä syntyi 1,0 miljoonan euron liikearvo, joka perustuu yhtiöiden ja liiketoiminnan
hankinnasta odotettavissa oleviin synergiaetuihin ja henkilökunnan osaamiseen. Syntyneestä liikearvosta 0,7
miljoonaa euroa oli vähennyskelpoista verotuksessa. Tilikauden 2023 aikana tehtyjen hankintojen rahavirtavaikutus
oli -0,3 miljoonaa euroa. Aikaisempien tilikausien aikana tehtyihin liiketoimintojen yhdistämisiin liittyneiden
lisäkauppahintojen maksuista johtuva rahavirtavaikutus oli -1,6 miljoonaa euroa tilikaudella 2024.
Toteutuneissa liiketoimintojen yhdistämisissä Konserni on hankkinut asiakkuuksia. Muihin aineettomiin
hyödykkeisiin sisältyvien asiakassopimusten ja niihin liittyvien asiakassuhteiden käypä arvo on määritelty
asiakassuhteiden arvioidun kestoajan ja olemassa olevista asiakkuuksista syntyvien diskontattujen
nettorahavirtojen perusteella.
Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo oli 0,1 miljoonaa euroa, eikä niihin liity olennaista
arvonalentumisriskiä.
132
Konserni on kirjannut näistä hankinnoista yhteensä 0,1 miljoonaa euroa transaktioihin liittyvää kulua palkkioista
liittyen neuvontaan, arvonmääritykseen tai muihin palveluihin. Kulut sisältyvät konsernituloslaskelman liiketoiminnan
muut kulut -erään.
Edellä kuvattujen liiketoimintojen yhdistämisen myötä tilikauden 2023 aikana kirjattu liikevaihto oli 0,4 miljoonaa
euroa ja tilikauden tappio 0,0 miljoonaa euroa.
Johdon arvion mukaan Konsernin liikevaihto tilikauden 2023 aikana olisi ollut 1 286,9 miljoonaa euroa ja tilikauden
tappio 42,2 miljoonaa euroa, jos tilikauden aikana toteutuneet liiketoimintojen hankinnat olisi yhdistelty
konsernitilinpäätökseen 1.1.2023 alkaen.
4. Segmentti-informaatio
Terveystalo konsernin toimintasegmentit ovat Terveydenhuollon palvelut, Portfolioliiketoiminnot ja Ruotsi.
Toimintasegmentit ovat myös raportoitavia segmenttejä eikä niitä ole yhdistelty.
Segmentti-informaatio
1.1.-31.12.2024
Terveyden
huollon
palvelut
Portfoliolii
ketoiminn
ot
Ruotsi
Segmentit
yhteensä
Muut
Sisäiset
eliminoinn
it
Yhteensä
Milj. euroa
Liikevaihto
Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta
1 026,8
231,6
81,6
1 340,0
-
-
1 340,0
Tuotot liiketoimista saman yhteisön muiden
toimintasegmenttien kanssa
16,0
6,9
0,2
23,1
-
-23,1
-
Liikevaihto yhteensä
1 042,8
238,5
81,8
1 363,1
-
-23,1
1 340,0
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien
hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)
162,0
10,3
-2,0
170,3
0,7
-
171,0
Oikaisut
7,6
0,3
6,3
14,2
9,2
-
23,5
Poistot aineellisista hyödykkeistä
6,8
1,1
7,0
14,8
60,1
-
74,9
1.1.-31.12.2023
Terveyden
huollon
palvelut
Portfoliolii
ketoiminn
ot
Ruotsi
Segmentit
yhteensä
Muut
Sisäiset
eliminoinn
it
Yhteensä
Milj. euroa
Liikevaihto
Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta
933,5
260,7
92,3
1 286,4
-
-
1 286,4
Tuotot liiketoimista saman yhteisön muiden
toimintasegmenttien kanssa
15,1
6,5
0,2
21,8
-
-21,8
-
Liikevaihto yhteensä
948,6
267,2
92,5
1 308,2
-
-21,8
1 286,4
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien
hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)
109,0
8,7
3,7
121,4
4,2
-
125,6
Oikaisut
1,9
0,4
1,6
3,9
17,3
-
21,2
Poistot aineellisista hyödykkeistä
5,9
1,0
6,9
13,8
60,9
-
74,6
Oikaisut (EBITA)*, milj. euroa
2024
2023
133
Yrityshankintoihin liittyvät kulut 1)
-0,7
-0,8
Uudelleenjärjestelyihin liittyvät kulut 2)
1,9
3,2
Omaisuuden nettomyyntivoitot ja -tappiot 3)
0,6
-
Strategiset projektit ja muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
21,6
18,8
Oikaisut*
23,5
21,2
* Oikaisut ovat tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavia olennaisia eriä, jotka liittyvät liiketoimintojen hankintojen kuluihin, liiketoimintojen
uudelleenjärjestelykuluihin, liiketoimintojen ja omaisuuden nettomyyntivoittoihin ja -tappioihin sekä muihin vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin. Muut-
erän oikaisut liittyvät pääosin tulosparannusohjelmaan. Terveydenhuollon palvelut -segmentin oikaisut tilikaudella 2024 sisältävät 5,6 miljoonan euron
kertaluonteisen erän, joka liittyy kiinteistön perusparannus- ja kunnossapitovastuisiin yksittäisessä toimipaikassa yli kymmenen vuoden ajalta.
1) Sisältäen hankittujen liiketoimintojen transaktiokustannukset ja integraatiokulut.
2) Sisältäen verkoston ja liiketoimintojen uudelleenjärjestelyt.
3) Sisältäen liiketoimintojen myynnit.
Segmenttien yhteenlasketun oikaistun liikevoiton/-tappion ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja
ja arvonalentumisia (EBITA) täsmäytys konsernin tulokseen ennen veroja
31.12.2024
31.12.2023
Milj. euroa
Tulos ennen veroja
89,6
-38,9
Nettorahoituskulut
26,5
24,2
Aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset
31,5
119,1
Oikaisut
23,5
21,2
Muut
-0,7
-4,2
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien
hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)
170,3
121,4
Pitkäaikaisten varojen maantieteellinen jakautuminen
Pitkäaikaiset varat sisältävät aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, käyttöoikeusomaisuuserät, liikearvon,
muut aineettomat hyödykkeet, sijoituskiinteistöt sekä osuudet osakkuusyrityksissä.
Milj. euroa
31.12.2024
31.12.2023
Suomi
1 112,6
1 144,7
Ruotsi
69,5
75,3
Yhteensä
1 182,1
1 220,0
5. Liikevaihto
Konsernin liikevaihto on jaettu kolmeen segmenttiin: Terveydenhuollon palvelut, Portfolioliiketoiminnot ja Ruotsi.
Segmenteistä on kerrottu liitetiedossa 4. Terveydenhuollon palveluiden liikevaihto on jaoteltu palveluittain ja
asiakastyyppien perusteella. Portfolioliiketoimintojen liikevaihto on jaettu palveluittain. Konsernin asiakkaat
koostuvat yritysasiakkaista, yksityisasiakkaista ja julkisen sektorin asiakkaista. Konsernilla ei ole asiakkaita, joiden
liikevaihto olisi vähintään 10 prosenttia konsernin liikevaihdosta.
Yritysasiakkaat ovat Terveystalon suurin asiakasryhmä. Terveystalon yritysasiakkaat käsittävät yhtiön
työterveysasiakkaat lukuun ottamatta kunnallisia työterveysasiakkaita. Yhtiö tarjoaa lakisääteisiä
työterveyspalveluita ja muita työterveys- ja työhyvinvointipalveluita kaiken kokoisille yritysasiakkaille.
134
Yksityisasiakkaisiin kuuluu yksityishenkilöitä ja perheitä. Yhtiön vahva brändi, vaivaton pääsy palveluihin ilman
pitkiä odotusaikoja, johtava yksityishenkilöille, perheille ja eläkeläisille suunnattu palvelutarjonta ja henkilökohtaiset
digitaaliset palvelut tuovat Terveystalolle kilpailuedun julkiseen terveydenhuoltoon nähden ja kannustavat asiakkaita
investoimaan omaan terveyteensä. Yksityisasiakkaiden palvelut maksaa joko asiakas itse tai vakuutusyhtiö.
Terveystalon julkisen sektorin asiakasryhmään kuuluu suomalaisia julkisen sektorin organisaatioita, kuten kuntia,
kuntayhtymiä, sairaanhoitopiirejä sekä kunnallisia työterveysasiakkaita. Julkisen sektorin asiakkaille tarjottavat
palvelut koostuvat kokonais- ja osaulkoistuksista, terveydenhuollon henkilöstövuokrauspalveluista,
erikoissairaanhoidon palveluista, muista terveydenhuollon palveluista ja kuntien, kuntayhtymien ja
sairaanhoitopiirien työterveyspalveluista.
Liikevaihdon jakautuminen
Milj. euroa
1.1.-31.12.2024
1.1.-31.12.2023
Terveydenhuollon palvelut
1 042,8
948,6
Portfolioliiketoiminnot
238,5
267,2
Ruotsi
81,8
92,5
Segmentit yhteensä
1 363,1
1 308,2
Muut
-23,1
-21,8
Yhteensä
1 340,0
1 286,4
Terveydenhuollon palvelut, liikevaihto
Milj. euroa
1.1.-31.12.2024
1.1.-31.12.2023
Asiakkuuksittain
Yritysasiakkaat
638,9
564,0
Yksityisasiakkaat
313,4
296,1
Julkinen sektori
90,5
88,5
Yhteensä
1 042,8
948,6
Palveluittain
Vastaanotot
686,1
618,3
Diagnostiikka
254,2
229,6
Muut
102,5
100,7
Yhteensä
1 042,8
948,6
Portfolioliiketoiminnot, liikevaihto
Milj. euroa
1.1.-31.12.2024
1.1.-31.12.2023
Ulkoistukset
82,8
91,1
Henkilöstövuokraus
73,1
84,7
Suunterveys
50,3
54,5
Muut
32,4
36,9
Yhteensä
238,5
267,2
Suoritevelvoitteiden täyttymisen ajoittuminen
Milj. euroa
1.1.-31.12.2024
1.1.-31.12.2023
Yhtenä ajankohtana
1 255,3
1 192,9
Ajan kuluessa
84,7
93,5
Yhteensä
1 340,0
1 286,4
135
Tase-erät
Milj. euroa
31.12.2024
31.12.2023
Sopimukseen perustuvat varat
7,9
10,2
Sopimukseen perustuvat velat
7,0
8,8
Konserni tulee täyttämään sopimuksiin perustuviin velkoihin liittyvät suoritevelvoitteet vuoden
kuluessa.
6. Liiketoiminnan muut tuotot
Milj. euroa
1.1.-31.12.2024
1.1.-31.12.2023
Vuokratuotot
0,9
0,9
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitto
0,3
0,2
Muut erät
2,5
3,1
Yhteensä
3,7
4,2
7. Materiaalit ja palvelut
Milj. euroa
1.1.-31.12.2024
1.1.-31.12.2023
Materiaalien ostot
-41,4
-40,8
Varaston muutos
0,1
0,5
Ulkopuoliset palvelut
-508,5
-495,9
Yhteensä
-549,8
-536,2
8. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
Milj. euroa
1.1.-31.12.2024
1.1.-31.12.2023
Palkat ja palkkiot
-349,5
-363,0
Osakeperusteiset maksut
-1,6
-1,4
Eläkekulut — maksupohjaiset järjestelyt
-56,9
-58,7
Muut henkilösivukulut
-19,8
-23,9
Yhteensä
-427,8
-447,0
Henkilöstön lukumäärä tilikauden lopussa*
9 153
9 824
* Luku ei sisällä vuoden 2024 aikana hankittuja yhtiöitä Suomessa (SRK Group Oy, Suomen Radiologikeskus Oy, iRad Oy, Kajaanin
Radiologikeskus Oy ja Cityläkarna Mariehamn Ab).
9. Poistot ja arvonalentumiset
Milj. euroa
1.1.-31.12.2024
1.1.-31.12.2023
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet
-4,7
-4,7
-2,2
-9,4
-20,4
-18,2
Yhteensä
-27,2
-32,2
136
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
-0,1
-0,0
-16,4
-14,9
-7,3
-6,4
Yhteensä
-23,7
-21,3
Käyttöoikeusomaisuuserät
-51,2
-53,4
Sijoituskiinteistöt
-0,0
-0,0
Poistot yhteensä
-102,1
-107,0
Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin
-
-57,3
-
-29,3
-2,5
-0,0
-0,0
-
-0,2
-
-0,1
-
-0,0
-0,0
-0,3
-0,0
-1,1
-
-
-0,2
-0,1
-
Arvonalentumiset yhteensä
-4,2
-86,9
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä
-106,4
-193,8
10. Liiketoiminnan muut kulut
Liiketoiminnan muiden kulujen erittely
Milj. euroa
1.1.-31.12.2024
1.1.-31.12.2023
Hankitut ulkopuoliset palvelut
-18,6
-22,7
Toimitilojen ja kaluston käyttö- ja huoltokulut
-26,9
-25,1
Tieto- ja viestintäteknologiakulut
-43,8
-40,4
Vapaaehtoiset henkilöstökulut
-8,4
-7,4
Vuokrat ja vastikkeet
-6,0
-4,9
Matkakulut
-7,1
-6,9
Markkinointi ja viestintä
-11,1
-8,7
Yrityshankintakulut
-0,3
-0,1
Muut kulut
-21,6
-12,0
Yhteensä
-143,7
-128,2
Tilintarkastajan palkkiot
Tuhatta euroa
1.1.-31.12.2024
1.1.-31.12.2023
Tilintarkastus ja tilintarkastajan lausunnot
-436,5
-481,1
-123,6
-11,0
Yhteensä
-560,1
-492,1
137
Muut kuin tilintarkastuspalvelut
-9,8
-4,3
-30,1
-
Yhteensä
-39,9
-4,3
Tilintarkastajan palkkiot yhteensä
-600,0
-496,4
Tilintarkastajan palkkiot on esitetty ilman arvonlisäveroa. Emoyhtiön tilintarkastajalle KPMG Oy Ab:lle on maksettu muista kuin
tilintarkastuspalveluista 40 (4) tuhatta euroa.
*Sisältäen lakisääteisen Kestävyysraportin varmennuksen.
11. Rahoitustuotot ja -kulut
Milj. euroa
1.1.-31.12.2024
1.1.-31.12.2023
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista
2,1
1,2
Osinkotuotot
0,0
0,0
Rahoitustuotot yhteensä
2,1
1,2
Korkokulut pankkilainoista
-13,9
-14,3
Korkokulut joukkovelkakirjalainoista
-5,3
-3,2
Korkokulut vuokrasopimusveloista
-6,5
-5,2
Korkojohdannaisten käyvän arvon muutos, ei suojauslaskennassa
-1,6
-1,9
Muut rahoituskulut
-1,3
-0,9
Rahoituskulut yhteensä
-28,6
-25,4
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
-26,5
-24,2
12. Verot
Tuloverot tuloslaskelmassa
Milj. euroa
1.1.-31.12.2024
1.1.-31.12.2023
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero
-20,7
-10,8
Edellisten tilikausien verot
-0,1
-0,1
Laskennallisten verojen muutos
2,8
7,6
Tuloverot yhteensä
-18,0
-3,3
Konsernin verokannan täsmäytys Suomen verokantaan
Milj. euroa
1.1.-31.12.2024
1.1.-31.12.2023
Tulos ennen veroja
89,6
-38,9
Verot laskettuna kotimaan verokannalla
-17,9
7,8
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat
0,1
-0,0
Verovapaat tulot
0,5
0,6
Vähennyskelvottomat kulut
-0,5
-11,7
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta
-
0,0
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö
0,0
0,2
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista
-0,0
-0,2
138
Verot aikaisemmilta tilikausilta
-0,1
-0,1
Muut
0,1
0,1
Verot tuloslaskelmassa
-18,0
-3,3
Globaali minimivero (Pilari 2)
Terveystalo konserni on laatinut laskelman globaalin minimiveroasetuksen (Pilari 2) vaikutuksista konserniyritysten
verotukseen. Konserni toimii Suomen lisäksi Ruotsissa sekä vähäisessä määrin Virossa. Suomessa ja Ruotsissa
tuloveroaste on suurempi kuin globaali minimiveroaste 15 %. Tästä johtuen Pilari 2 -verosääntelystä ei oleteta
aiheutuvan täydennysverojen maksuja.
12.2 Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Laskennalliset verosaamiset 2024
Milj. euroa
1.1.2024
Liiketoimintojen
yhdistäminen
Kirjattu
tuloslaskel
maan
Muuntoer
ot
31.12.2024
Varaukset
1,2
-
-0,2
-
1,0
Vahvistetut tappiot
1,5
-
1,1
-
2,6
Vuokrasopimukset
1,5
0,0
0,4
0,0
1,9
Korkojohdannaiset
0,0
-
0,0
-
0,1
Muut väliaikaiset erot
1,8
-
-0,2
-
1,6
Yhteensä
6,0
0,0
1,2
0,0
7,1
Laskennalliset verovelat 2024
Milj. euroa
1.1.2024
Liiketoimintojen
yhdistäminen
Kirjattu
tuloslaskel
maan
Muuntoer
ot
31.12.2024
Liikearvopoistojen peruutus
3,2
-
0,2
-
3,4
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
arvostaminen käypään arvoon
hankinnassa
11,9
-
-1,6
-0,1
10,2
Kertyneet poistoerot
3,3
-
0,4
-
3,7
Lainannostokulujen jaksottaminen
0,2
-
-0,1
-
0,2
Korkojohdannaiset
0,9
-
-0,3
-
0,7
Muut väliaikaiset erot
0,8
-
-0,1
-
0,7
Yhteensä
20,2
-
-1,5
-0,1
18,7
Konsernilla ei ole merkittäviä vähennyskelpoisia väliaikaisia eroja, käyttämättömiä verotuksellisia tappioita
tai käyttämättömiä verotukseen liittyviä hyvityksiä, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista.
Vuokrasopimusten laskennalliset verot 2024
Milj. euroa
1.1.2024
Liiketoimintojen
yhdistäminen
Lisäykset
Vähennyk
set
Kirjattu
tuloslaskelm
aan
31.12.2024
Laskennallinen verosaaminen
44,8
0,2
10,5
-1,2
-15,8
38,5
139
Laskennallinen verovelka
-43,3
-0,2
-10,5
1,2
16,2
-36,6
Yhteensä
1,5
0,0
0,0
0,0
0,4
1,9
Laskennalliset verosaamiset 2023
Milj. euroa
1.1.2023
Liiketoimintoje
n
yhdistäminen
Kirjattu
tuloslaskel
maan
Muuntoero
31.12.2023
Varaukset
1,6
-
-0,4
-
1,2
Vahvistetut tappiot
1,8
-
-0,3
-
1,5
Vuokrasopimukset
1,4
0,0
0,1
0,0
1,5
Korkojohdannaiset
0,7
-
-0,7
-
0,0
Muut väliaikaiset erot
2,1
-
-0,4
-
1,8
Yhteensä
7,7
0,0
-1,7
0,0
6,0
Laskennalliset verovelat 2023
Milj. euroa
1.1.2023
Liiketoimintoje
n
yhdistäminen
Kirjattu
tuloslaskel
maan
Muuntoero
31.12.2023
Liikearvopoistojen peruutus
3,0
-
0,2
-
3,2
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
arvostaminen käypään arvoon hankinnassa
21,1
0,0
-9,3
-0,0
11,9
Kertyneet poistoerot
2,5
-
0,8
-
3,3
Lainannostokulujen jaksottaminen
0,1
-
0,1
-
0,2
Korkojohdannaiset
2,0
-
-1,0
-
0,9
Muut väliaikaiset erot
0,8
-
-0,0
-
0,8
Yhteensä
29,5
0,0
-9,2
-0,0
20,2
Konsernilla ei ollut merkittäviä vähennyskelpoisia väliaikaisia eroja, käyttämättömiä
verotuksellisia tappioita tai käyttämättömiä verotukseen liittyviä hyvityksiä, joista ei ollut kirjattu
laskennallista verosaamista.
Vuokrasopimusten laskennalliset verot 2023
Milj. euroa
1.1.2023
Liiketoimintoje
n
yhdistäminen
Lisäykset
Vähennyks
et
Kirjattu
tuloslaskelm
aan
31.12.2023
Laskennallinen verosaaminen
36,2
0,1
22,8
-3,5
-10,7
44,8
Laskennallinen verovelka
-34,8
-0,1
-22,8
3,5
10,8
-43,3
Yhteensä
1,4
0,0
0,0
-0,0
0,1
1,5
140
13. Osakekohtainen tulos
1.1-31.12.2024
1.1-31.12.2023
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. euroa
71,7
-42,2
Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl
126 597
126 555
Laimennettu ulkona olevien osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl
126 727
127 037
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu laimentamaton osakekohtainen
tulos, euroa
0,57
-0,33
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu laimennusvaikutuksella oikaistu
osakekohtainen tulos, euroa
0,57
-0,33
141
14. Aineelliset hyödykkeet
14.1 Aineelliset
käyttöomaisuushyödykke
et
2024
Maa- ja
vesialueet,
rakennukset
ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Toimitilojen
perus-
parannukset
Muut aineelliset
hyödykkeet ja
ennakkomaksut
Yhteensä
Milj. euroa
Hankintameno 1.1.2024
2,3
179,7
76,6
1,1
259,7
Liiketoimintojen yhdistäminen
-
0,5
0,0
-
0,5
Lisäykset
-
16,6
1,0
10,1
27,6
Vähennykset
-
-0,3
-
-
-0,3
Muuntoerot
-0,0
-0,1
-0,0
-0,0
-0,1
Siirrot erien välillä
-
0,4
3,1
-3,5
-
Hankintameno 31.12.2024
2,3
196,6
80,8
7,7
287,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2024
-1,2
-132,1
-42,2
-
-175,5
Poistot
-0,1
-16,4
-7,3
-
-23,7
Arvonalentumiset
-0,2
-0,0
-0,3
-0,1
-0,5
Muuntoerot
0,0
0,1
0,0
-
0,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.2024
-1,5
-148,4
-49,7
-0,1
-199,7
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
1,2
47,5
34,5
1,1
84,2
Kirjapitoarvo 31.12.2024
0,8
48,2
31,1
7,5
87,7
.
2023
Maa- ja
vesialueet,
rakennukset
ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Toimitilojen
perus-
parannukset
Muut aineelliset
hyödykkeet ja
ennakkomaksut
Yhteensä
Milj. euroa
Hankintameno 1.1.2023
2,3
165,1
64,4
4,2
236,0
Liiketoimintojen yhdistäminen
-
0,0
-
-
0,0
Lisäykset
-
13,8
1,7
8,8
24,3
Vähennykset
-
-0,5
-0,1
-
-0,6
Muuntoerot
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
Siirrot erien välillä
-
1,2
10,6
-11,8
-
Hankintameno 31.12.2023
2,3
179,7
76,6
1,1
259,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2023
-1,2
-117,1
-35,8
-
-154,0
Poistot
-0,0
-14,9
-6,4
-
-21,3
Arvonalentumiset
-
-0,0
-0,0
-
-0,0
Muuntoerot
-0,0
-0,0
-0,0
-
-0,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.2023
-1,2
-132,1
-42,2
-
-175,5
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
1,2
47,9
28,7
4,2
82,0
Kirjapitoarvo 31.12.2023
1,2
47,5
34,5
1,1
84,2
142
14.2 Käyttöoikeusomaisuuserät
2024
Toimitilat
Muut erät
Yhteensä
Milj. euroa
Hankintameno 1.1.2024
424,0
40,9
464,9
Liiketoimintojen yhdistäminen
1,2
-
1,2
Lisäykset
28,4
0,2
28,7
Vähennykset
-6,5
-0,1
-6,5
Muuntoerot
-0,9
-0,0
-0,9
Hankintameno 31.12.2024
446,3
41,1
487,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024
-217,9
-34,9
-252,8
Poistot
-48,8
-2,4
-51,2
Arvonalentumiset
-0,6
-0,4
-1,1
Muuntoerot
0,4
0,0
0,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024
-266,9
-37,7
-304,7
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
206,1
6,0
212,1
Kirjapitoarvo 31.12.2024
179,4
3,3
182,7
2023
Toimitilat
Muut erät
Yhteensä
Milj. euroa
Hankintameno 1.1.2023
331,7
41,5
373,1
Liiketoimintojen yhdistäminen
0,3
-
0,3
Lisäykset
108,2
0,6
108,9
Vähennykset
-16,5
-1,2
-17,7
Muuntoerot
0,2
0,0
0,3
Hankintameno 31.12.2023
424,0
40,9
464,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023
-167,5
-31,8
-199,3
Poistot
-50,2
-3,1
-53,3
Muuntoerot
-0,2
-0,0
-0,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023
-217,9
-34,9
252,8
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
164,2
9,7
173,9
Kirjapitoarvo 31.12.2023
206,1
6,0
212,1
14.3 Vuokrasopimusvelat
2024
Toimitilat
Muut erät
Yhteensä
Milj. euroa
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat
141,0
3,6
144,5
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat
45,1
2,2
47,3
Vuokrasopimusvelat yhteensä
186,1
5,8
191,8
2023
Toimitilat
Muut erät
Yhteensä
Milj. euroa
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat
166,8
5,8
172,6
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat
44,0
2,5
46,5
Vuokrasopimusvelat yhteensä
210,8
8,3
219,1
143
15. Aineettomat hyödykkeet
2024
Liikearvo
Asiakkuudet
Tavaramerkit
Muut aineettomat
hyödykkeet ja
ennakkomaksut
Yhteensä
Milj. euroa
Hankintameno 1.1.2024
948,8
167,8
88,7
156,6
1 361,9
Liiketoimintojen yhdistäminen
8,5
-
-
0,1
8,6
Lisäykset
-
-
-
12,2
12,2
Vähennykset*
-1,1
-0,1
-
-
-1,2
Muuntoerot
-1,4
-0,2
-0,1
-0,4
-2,1
Hankintameno 31.12.2024
954,7
167,5
88,6
168,6
1 379,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024
-125,3
-156,2
-43,2
-113,9
-438,6
Poistot
-
-2,2
-4,7
-20,4
-27,2
Arvonalentumiset
-
-
-
-2,5
-2,5
Muuntoerot
-
0,1
0,0
0,2
0,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024
-125,3
-158,4
-47,8
-136,6
-468,1
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
823,5
11,6
45,6
42,8
923,4
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
829,4
9,2
40,8
32,1
911,4
* Vähennykset liikearvosta ja asiakassuhteista liittyvät viittomakielen tulkkaustoimintaa tarjoavan Sivupersoona Oy:n koko osakekannan myyntiin.
2023
Liikearvo
Asiakkuudet
Tavaramerkit
Muut aineettomat
hyödykkeet ja
ennakkomaksut
Yhteensä
Milj. euroa
Hankintameno 1.1.2023
947,5
167,8
88,7
140,2
1 344,2
Liiketoimintojen yhdistäminen
1,3
0,1
-
-
1,4
Lisäykset
-
-
-
16,3
16,3
Vähennykset
-0,2
-
-
-0,0
-0,2
Muuntoerot
0,1
0,0
0,0
0,1
0,2
Hankintameno 31.12.2023
948,8
167,8
88,7
156,6
1 361,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023
-68,0
-117,5
-38,5
-95,6
-319,6
Poistot
-
-9,4
-4,7
-18,2
-32,2
Arvonalentumiset*
-57,3
-29,3
-
-0,0
-86,6
Muuntoerot
-
-0,0
-0,0
-0,1
-0,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023
-125,3
-156,2
-43,2
-113,9
-438,6
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
879,5
50,3
50,2
44,6
1 024,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
823,5
11,6
45,6
42,8
923,4
* Arvonalentumistestauksen tuloksena on kirjattu liikearvosta 55,3 miljoonan euron arvonalennus ja julkisrahoitteisen ulkoistusliiketoiminnan
asiakassuhteista 29,3 miljoonan euron arvonalennus Portfolioliiketoiminnot-segmentin julkisrahoitteisessa kassavirtaa tuottavassa yksikössä. Alaskirjattu
liikearvo syntyi pääasiassa Attendo Terveyspalveluiden hankinnasta vuonna 2018. Asiakassuhteita koskeva arvonalennuskirjaus koskee ainoastaan
Attendo-kaupan mukana hankittua vanhanmallista ulkoistusliiketoimintaa, joka tulee päättymään asteittain. Tilikauden aikana lisäksi kirjattu 2,0 miljoonan
euron liikearvon arvonalentuminen portfolioliiketoimintojen uudelleenjärjestelyyn liittyneen liiketoimintojen myynnin yhteydessä.
144
Kehittämismenot
Muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy kehittämismenoja seuraavasti:
2024
Milj. euroa
Hankintameno 1.1.2024
57,8
Liiketoimintojen yhdistäminen
0,1
Lisäykset
3,9
Siirrot ennakkomaksuista
8,3
Muuntoerot
-0,1
Hankintameno 31.12.2024
70,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024
-25,2
Poistot ja arvonalentumiset
-18,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024
-43,4
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
32,6
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
26,5
2023
Milj. euroa
Hankintameno 1.1.2023
34,5
Lisäykset
12,4
Siirrot ennakkomaksuista
10,8
Muuntoerot
0,1
Hankintameno 31.12.2023
57,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023
-13,0
Poistot ja arvonalentumiset
-12,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023
-25,2
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
21,6
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
32,6
16. Liikearvoa sisältävien rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvonalentumistestaus
Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan arvonalentumisen varalta vähintään kerran vuodessa.
Terveystalo konserni muodostuu kolmesta toimintasegmentistä: Terveydenhuollon palveluista,
Portfolioliiketoiminnoista ja Ruotsista. Terveydenhuollon palvelut ja Ruotsi ovat myös rahavirtaa tuottavia yksiköitä.
Portfolioliiketoiminnot-segmentti koostuu julkisrahoitteisesta ja yksityisrahoitteisesta kassavirtaa tuottavista
yksiköistä.
Terveydenhuollon Palvelut ja Ruotsi muodostuvat yksiköistä, joilla on oma budjetti ja tulosseuranta sekä ovat
keskitetysti johdettuja. Portfolioliiketoimintoja johdetaan yhtenä kokonaisuutena, ne käyttävät osittain yhteisiä
resursseja ja ovat keskitetysti johdettuja, mutta julkisrahoitteisen ja yksityisrahoitteisen tuottamat rahavirrat, niiden
markkinointitoiminnot ja yksilöitävissä olevat varat ovat erilaisia.
Tilikaudella 2024 rahavirtaa tuottavien yksiköiden laadittujen testauslaskelmien perusteella liikearvoon ei kohdistu
alaskirjaustarvetta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät ylittivät niiden kirjanpitoarvot.
Tilikaudella 2023 arvonalentumistestauksen tuloksena konserni kirjasi liikearvoa koskevan 55,3 miljoonan euron
arvonalennuksen julkisrahoitteisen Portfolioliiketoimintojen rahavirtaa tuottavassa yksikössä. Alaskirjattu liikearvo
syntyi pääasiassa Attendo Terveyspalveluiden hankinnasta vuonna 2018. Arvonalennuskirjauksen jälkeen
Portfolioliiketoimintojen julkisrahoitteiseen kassavirtaa tuottavaan yksikköön liittyvä, jäljelle jäävä liikearvo oli
145
yhteensä 146,4 miljoonaa euroa. Muiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden laadittujen testauslaskelmien perusteella
liikearvoon ei kohdistunut alaskirjaustarvetta. Näiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat
rahamäärät ylittivät niiden kirjanpitoarvot.
Yrityshankinnoista syntynyt liikearvo on kohdistettu alla olevan taulukon mukaisille rahavirtaa tuottaville yksiköille.
.
31.12.2024
31.12.2023
31.12.2023
milj. euroa
Liikearvo
%
Liikearvo
%
Arvonalentumine
n
Terveydenhuollon palvelut
607,2
73,2 %
603,6
73,3 %
-
Portfolioliiketoiminnot, julkisrahoitteinen
149,4
18,0 %
146,4
17,8 %
55,3
Portfolioliiketoiminnot, yksityisrahoitteinen
29,1
3,5 %
29,1
3,5 %
-
Ruotsi
43,7
5,3 %
44,4
5,4 %
-
Yhteensä
829,4
100,0 %
823,5
100,0 %
55,3
Testattavia rahavirtaa tuottavia yksikköjä oli vuosina 2023 ja 2024 yhteensä neljä. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden
kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin, jotka on laadittu käyttäen diskontattuja
rahavirtaennusteita. Laskelmissa käytetyt keskeiset oletukset ovat liikevaihdon kasvu loppujaksolla, kannattavuus
(EBIT-%) loppujaksolla sekä diskonttokorko. Ennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin
vuosille 2025–2028 sisältäen loppujakson kasvun.
Liikearvon testauksessa käytetyt keskeisimmät oletukset vuonna 2024
Terveydenhuol
lon palvelut
Portfolioliiketoi
minnot,
julkisrahoitteine
n
Portfolioliiketoi
minnot,
yksityisrahoittei
nen
Ruotsi
Testattavan jakson pituus
4 vuotta
4 vuotta
4 vuotta
4 vuotta
Liikevaihdon kasvu loppujaksolla
2,0 %
2,0 %
2,0 %
2,0 %
Kannattavuus (EBIT-%) loppujaksolla
13,8 %
7,8 %
9,4 %
5,7 %
Diskonttokorko (Pre-tax WACC)
8,5 %
9,9 %
8,5 %
8,6 %
Diskonttokorko (Post-tax WACC)
7,2 %
8,3 %
7,2 %
7,4 %
Liikearvon testauksessa käytetyt keskeisimmät oletukset vuonna 2023
Terveydenhuol
lon palvelut
Portfolioliiketoi
minnot,
julkisrahoitteine
n
Portfolioliiketoi
minnot,
yksityisrahoittei
nen
Ruotsi
Testattavan jakson pituus
4 vuotta
4 vuotta
4 vuotta
4 vuotta
Liikevaihdon kasvu loppujaksolla
2,0 %
2,0 %
2,0 %
2,0 %
Kannattavuus (EBIT-%) loppujaksolla
13,2 %
5,3 %
6,2 %
5,2 %
Diskonttokorko (Pre-tax WACC)
9,6 %
10,9 %
9,6 %
8,0 %
Diskonttokorko (Post-tax WACC)
8,1 %
9,1 %
8,1 %
6,8 %
Liikevaihdon kasvu loppujaksolla perustuu tasaiseen kasvutekijään, joka vastaa Euroopan keskuspankin pitkän
aikavälin tavoiteinflaatiotasoa. Loppujakson kannattavuus perustuu oletettuun orgaaniseen kasvuun normaalissa
markkinatilanteessa, yleiseen terveyspalveluiden markkinoiden kehitykseen sekä konsernijohdon laatimaan pitkän
aikavälin suunnitelmaan.
146
Diskonttauskorkona laskelmissa on käytetty pääoman keskimääräistä kustannusta (Pre-tax WACC), jonka
osatekijät ovat riskitön korko, riskipreemiot, toimialakohtainen beta, toimialakohtainen lainakustannus sekä
toimialakohtainen oman ja vieraan pääoman suhde.
Herkkyysanalyysi
Konserni on arvioinut liikearvon arvonalentumislaskelman herkkyyttä laskelmassa käytettyjen kriittisimpien
olettamien muutosten vaikutuksen osalta. Alla olevassa taulukossa on esitetty vaadittava muutos yksittäisessä
oletuksessa, jolla kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaisi kirjanpitoarvon.
Muuttuja
2024
2023
Liikevaihdon kasvu loppujaksolla
Terveydenhuollon palvelut
Lasku yli 24,5 prosenttiyksikköä
Lasku yli 17,1 prosenttiyksikköä
Portfolioliiketoiminnot, julkisrahoitteinen
Lasku yli 2,1 prosenttiyksikköä
Ei sovellu
Portfolioliiketoiminnot, yksityisrahoitteinen
Lasku yli 21,3 prosenttiyksikköä
Lasku yli 10,2 prosenttiyksikköä
Ruotsi
Lasku yli 1,8 prosenttiyksikköä
Lasku yli 1,0 prosenttiyksikköä
Kannattavuus (EBIT-%) loppujaksolla
Terveydenhuollon palvelut
Lasku yli 12,3 prosenttiyksikköä
Lasku yli 10,6 prosenttiyksikköä
Portfolioliiketoiminnot, julkisrahoitteinen
Lasku yli 2,1 prosenttiyksikköä
Ei sovellu
Portfolioliiketoiminnot, yksityisrahoitteinen
Lasku yli 8,0 prosenttiyksikköä
Lasku yli 4,2 prosenttiyksikköä
Ruotsi
Lasku yli 1,5 prosenttiyksikköä
Lasku yli 0,9 prosenttiyksikköä
Diskonttauskorko (Pre-tax WACC)
Terveydenhuollon palvelut
Kasvu yli 18,8 prosenttiyksikköä
Kasvu yli 14,3 prosenttiyksikköä
Portfolioliiketoiminnot, julkisrahoitteinen
Kasvu yli 2,2 prosenttiyksikköä
Ei sovellu
Portfolioliiketoiminnot, yksityisrahoitteinen
Kasvu yli 15,8 prosenttiyksikköä
Kasvu yli 8,9 prosenttiyksikköä
Ruotsi
Kasvu yli 1,8 prosenttiyksikköä
Kasvu yli 1,0 prosenttiyksikköä
.
Arvioitaessa rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevaa rahamäärää, edellä esitetty huomioiden, johdon
arvion mukaan minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos ei johtaisi tilanteeseen, jossa
yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät alittaisivat Terveydenhuollon palvelut tai Portfolioliiketoiminnot,
yksityisrahoitteinen rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvon. Tilikaudella 2023 Portfolioliiketoiminnot,
julkisrahoitteisessa rahavirtaa tuottavassa yksikössä käyttöarvo vastasi omaisuuserien kirjanpitoarvoa
arvonalentumistestauksen hetkellä, jolloin herkkyysanalyysi ei soveltunut kyseiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle.
Arvonalentumistestauksen mukaan Portfolioliiketoiminnot, julkisrahoitteinen ja Ruotsin rahavirtaa tuottavien
yksiköiden osalta yllä olevassa taulukossa esitetyt muutokset keskeisissä oletuksissa johtaisi siihen, että
omaisuuserien kirjanpitoarvo vastaisi kerrytettävää rahamäärää. Portfolioliiketoiminnot, julkisrahoitteinen rahavirtaa
tuottavan yksikön testaushetken mukainen omaisuuserien kirjanpitoarvo oli 141,7 miljoonaa euroa. Ruotsin
rahavirtaa tuottavan yksikön testaushetken mukainen omaisuuserien kirjanpitoarvo oli 55,9 miljoonaa euroa.
17. Sijoituskiinteistöt
Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvo
Milj. euroa
1.1-31.12.2024
1.1-31.12.2023
Kirjanpitoarvo tilikauden alussa
0,3
0,5
147
Arvonalentumiset
-
-0,2
Tilikauden poisto
-0,0
-0,0
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa
0,3
0,3
Tuotot ja kulut sijoituskiinteistöistä
Milj. euroa
1.1-31.12.2024
1.1-31.12.2023
Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä
0,1
0,1
Sijoituskiinteistöjen hoitokulut
-0,0
-0,0
Yhteensä
0,0
0,0
Sijoituskiinteistöjen tuotot on ilmoitettu Konsernin omistusosuuden mukaisina. Sijoituskiinteistöihin ei liity muita sopimukseen
perustuvia velvoitteita.
Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot
Sijoituskiinteistöosake
m2
Arvo per m2, tuhatta euroa
Arvo yhteensä, tuhatta
euroa
Koy Jyväskylän Väinönkatu 30
1 348
0,2
269
Kiinteistö Oy Jyväskylän Väinönkadun arvo on laskettu Konsernin omistusosuuden (16,81 %) mukaisesti.
18. Osuudet osakkuusyhtiöissä
Terveystalolla on yksi osakkuusyhtiö, joka yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä. Konsernilla ei ole yksittäisiä
olennaisia osakkuusyhtiöitä.
Osakkuusyhtiöt 31.12.2024
Kotimaa
Omistusosuus
Äänivalta
Terveyden Tuottajat Oy
Suomi
0,0 %
47,4 %
Yhdistetyt taloudelliset tiedot osakkuusyhtiöistä
Milj. euroa
2024
2023
Kirjanpitoarvo
0,0
0,0
Konsernin osuus laajasta tuloksesta
-
0,0
19. Osakeperusteiset maksut
Suoriteperusteinen kannustinohjelma 2021
Suoriteperusteinen kannustinohjelma 2021 on suunnattu Terveystalon avainhenkilöille. Pitkän aikavälin
osakepalkkio-ohjelma perustuu rullaavaan kolmen vuoden ansaintajaksorakenteeseen, jossa uusi ansaintajakso
alkaa joka vuosi hallituksen niin päättäessä. Hallitus päättää vuosittain osallistujat, mittarit, mittareiden tavoitetasot
ja ansaintamahdollisuudet. Ohjelman ansaintaedellytyksenä on kolmen vuoden työssäoloehto sekä erikseen
määritetyt taloudellisiin tavoitteisiin perustuvat ansaintakriteerit. Palkkio myönnetään Terveystalon osakkeina
sisältäen palkkiosta osallistujalle aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Veroihin varatun osuuden vähentämisen
jälkeen työntekijälle maksetaan netto-osakkeet. Ohjelman puitteissa on käynnistetty neljä ansaintajaksoa 2021–
2023, 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026. Ohjelmat käsitellään kokonaisuudessaan oman pääoman ehtoisena
osakeperusteisena maksuna. Ansaintajakso 2021–2023 päättyi tilikauden 2024 aikana, jonka seurauksena
148
osakkeet maksettiin ohjelman ansaintaedellytyksien toteuman mukaisesti. Netto-osakkeita maksettiin 45 077
kappaletta. Ansaintajakson 2021–2023 vaikutus tilikauden tulokseen on ollut 0,2 miljoonaa euroa, ja sen
kokonaiskustannus oli 2,5 miljoonaa euroa. Järjestelyn piiriin kuului 36 henkilöä. Ansaintajakson 2022–2024
vaikutus tilikauden tulokseen on ollut 0,4 miljoonaa euroa, ja sen kokonaiskustannukseksi arvioidaan 1,6 miljoonaa
euroa. Järjestelyn piiriin kuuluu 43 henkilöä. Ansaintajakson 2023–2025 vaikutus tilikauden tulokseen on ollut 0,5
miljoonaa euroa, ja sen kokonaiskustannukseksi arvioidaan 1,6 miljoonaa euroa. Järjestelyn piiriin kuuluu 48
henkilöä. Ansaintajakson 2024–2026 vaikutus tilikauden tulokseen on ollut 0,5 miljoonaa euroa, ja sen
kokonaiskustannukseksi arvioidaan 1,8 miljoonaa euroa. Järjestelyn piiriin kuuluu 68 henkilöä.
Suoriteperusteinen kannustinohjelma 2021
2024-2026
2023-2025
2022-2024
2021-2023
Myöntämispäivä
2.4.2024
3.4.2023
1.4.2022
1.4.2021
Palkkio-osakkeita enintään
640 000
640 000
683 085
642 000
Myönnetyt palkkio-osakkeet 1.1.2024
-
533 000
455 974
392 556
Kaudella myönnetyt palkkio-osakkeet
611 000
36 666
18 334
-
Kaudella menetetyt palkkio-osakkeet
30 000
80 815
91 481
301 070
Kaudella toteutetut palkkio-osakkeet
-
-
-
91 486
Myönnetyt palkkio-osakkeet 31.12.2024
581 000
488 666
384 308
-
Palkkio-osakkeiden käypä arvo myöntämishetkellä
6,2
6,6
9,2
12,6
Mittausjakso päättyy
28.2.2027
28.2.2026
28.2.2025
29.2.2024
Oikeuden syntyminen arviolta
31.3.2027
31.3.2026
31.3.2025
7.3.2024
Ansaintakriteerit
Työssäolo,
osakkeen
kokonaistuotto,
EBITA
Työssäolo,
osakkeen
kokonaistuotto
Työssäolo,
osakkeen
kokonaistuotto
Työssäolo, osakkeen
kokonaistuotto,
tuottavuus ja
digitaalinen myynti
Toteutus
Osakkeina ja
rahana
Osakkeina ja
rahana
Osakkeina ja
rahana
Osakkeina ja rahana
Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä
Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa erikseen valituille avainhenkilöille mahdollisuuden ansaita kiinteän
määrän yhtiön osakkeita sitouttamisjakson lopussa. Palkkio myönnetään Terveystalon osakkeina sisältäen
palkkiosta osallistujalle aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Veroihin varatun osuuden vähentämisen jälkeen
työntekijälle maksetaan netto-osakkeet. Ohjelman puitteissa on käynnistetty neljä sitouttamisjaksoa. Ohjelmaa
käsitellään kokonaisuudessaan oman pääoman ehtoisena osakeperusteisena maksuna. Ansaintajakso 2021–2023
päättyi tilikauden 2024 aikana, jonka seurauksena osakkeet maksettiin ohjelman ansaintaedellytyksien toteuman
mukaisesti. Netto-osakkeita maksettiin 3 448 kappaletta. Tilikauden päättyessä ohjelmassa oli 13 osallistujaa.
Sitouttamisjaksojen 2021–2023, 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026 vaikutus tilikauden tulokseen on ollut 0,1
miljoonaa euroa, ja kokonaiskustannukseksi arvioidaan 0,5 miljoonaa euroa.
Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä
2024-2026
2023-2025
2022-2024
2021-2023
Myöntämispäivä
15.5.2024
3.4.2023
22.6.2022
15.4.2021
Palkkio-osakkeita enintään
64 000
64 000
68 309
64 200
Myönnetyt palkkio-osakkeet 1.1.2024
-
29 000
9 000
7 000
Kaudella myönnetyt palkkio-osakkeet
23 000
-
-
-
Kaudella menetetyt palkkio-osakkeet
-
8 000
-
-
Kaudella toteutetut palkkio-osakkeet
-
-
-
7 000
Myönnetyt palkkio-osakkeet 31.12.2024
23 000
21 000
9 000
-
Palkkio-osakkeiden käypä arvo myöntämishetkellä
7,9
6,6
9,5
11,2
149
Mittausjakso päättyy
28.2.2027
28.2.2026
28.2.2025
29.2.2024
Oikeuden syntyminen arviolta
31.3.2027
31.3.2026
31.3.2025
7.3.2024
Ansaintakriteerit
Työssäolo
Työssäolo
Työssäolo
Työssäolo
Toteutus
Osakkeina ja
rahana
Osakkeina ja
rahana
Osakkeina ja
rahana
Osakkeina ja
rahana
20. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot arvostusryhmittäin sekä käyvän
arvon hierarkia
Milj. euroa 31.12.2024
Käypään arvoon
tulosvaikuttei-
sesti kirjattavat
rahoitusvarat ja
-velat
Jaksotettuun
hankintamenoon
arvostetut
rahoitusvarat ja
-velat
Kirjanpito
arvo
Käypä
arvo
Käyvän arvon
hierarkia
Rahoitusvarat
Pitkäaikaiset
0,0
-
0,0
0,0
Taso 2
0,7
-
0,7
0,7
Taso 3
Lyhytaikaiset
-
117,5
117,5
117,5
-
65,2
65,2
65,2
3,4
-
3,4
3,4
Taso 2
Rahoitusvarat yhteensä
4,1
182,6
186,7
186,7
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset
-
249,2
249,2
249,2
Taso 2
-
99,3
99,3
104,3
Taso 1
-
0,0
0,0
0,0
Taso 2
2,1
-
2,1
2,1
Taso 3
Lyhytaikaiset
-
29,7
29,7
29,7
Taso 2
-
0,0
0,0
0,0
Taso 2
-
55,6
55,6
55,6
2,1
-
2,1
2,1
Taso 3
0,3
-
0,3
0,3
Taso 2
Rahoitusvelat yhteensä
4,6
433,8
438,3
443,4
Käyvän arvon hierarkian tasolle 3 luokitellut rahoitusvarat ja -velat muodostuvat noteeraamattomista osakesijoituksista sekä yritys- ja
liiketoimintakauppojen ehdollisista lisäkauppahintaveloista. Osakesijoitusten arvostus perustuu johdon tapauskohtaiseen arvioon
osakkeisiin liittyvästä tulevasta kassavirrasta, ja ehdollisten lisäkauppahintavelkojen arvostus perustuu kauppakirjoilla määritettyyn
ehdollisen lisäkauppahinnan määrään sekä johdon tapauskohtaiseen arvioon lisäkauppahinnan toteutumisesta. Käyvän arvon
hierarkian tasolle 3 luokiteltujen rahoitusvarojen ja velkojen käypien arvojen muutosten vaikutus kauden tulokseen on ollut 1,2 (1,6)
miljoonaa euroa.
150
Milj. euroa 31.12.2023
Käypään arvoon
tulosvaikuttei-
sesti kirjattavat
rahoitusvarat ja
-velat
Jaksotettuun
hankintamenoon
arvostetut
rahoitusvarat ja
-velat
Kirjanpito-
arvo
Käypä
arvo
Käyvän arvon
hierarkia
Rahoitusvarat
Pitkäaikaiset
0,0
-
0,0
0,0
Taso 2
0,8
-
0,8
0,8
Taso 3
Lyhytaikaiset
-
127,6
127,6
127,6
-
37,7
37,7
37,7
4,8
-
4,8
4,8
Taso 2
Rahoitusvarat yhteensä
5,6
165,3
170,8
170,8
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset
-
294,0
294,0
294,0
Taso 2
-
99,1
99,1
102,7
Taso 1
-
1,3
1,3
1,3
Taso 2
3,3
-
3,3
3,3
Taso 3
Lyhytaikaiset
-
19,8
19,8
19,8
Taso 2
-
2,5
2,5
2,5
Taso 2
-
49,5
49,5
49,5
2,6
-
2,6
2,6
Taso 3
0,1
-
0,1
0,1
Taso 2
Rahoitusvelat yhteensä
6,0
466,2
472,2
475,7
.
21. Rahoitusriskit
Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on
minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset Konsernin tulokseen sekä arvostukseen.
Konsernin pääasialliset rahoitusriskit ovat korkoriski, luottoriski ja maksuvalmiusriski. Konsernin riskienhallinnan
yleiset periaatteet hyväksyy hallitus, ja niiden käytännön toteuttamisesta vastaa Konsernin taloushallinto. Konsernin
taloushallinto tunnistaa ja arvioi riskit sekä hankkii tarvittavat instrumentit riskeiltä suojautumiseen.
21.2 Korkoriski ja valuuttakurssiriski
Konsernin korkoriski aiheutuu sen rahalaitoslainoista, jotka ovat vaihtuvakorkoisia. Keskimääräinen markkinakorko
rahalaitoslainoille konsernissa tilikaudella 2024 on ollut 4,9 (4,0) prosenttia. Jos korot olisivat olleet yhden
prosenttiyksikön suuremmat, niin korkokulut olisivat olleet 1,6 (2,7) miljoonaa euroa suuremmat tilikaudella 2024.
Konserni ei sovella IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa. Tilinpäätöshetkellä konsernin tytäryhtiöllä on avoinna
euromääräisiä korkojohdannaisia seuraavasti:
●
sekä saa vaihtuvaa korkoa yhteensä 30,0; 50,0 ja 50,0 miljoonan euron lainapääomille.
●
yhteensä 15,0 ja 25,0 miljoonan euron lainapääomille.
151
Konserni toimii Suomen lisäksi Ruotsissa sekä vähäisessä määrin Virossa ja altistuu näin ollen valuuttakurssiriskille
liittyen Ruotsin kruunuun. Konserniyhtiöiden laskutus ja hankinnat tehdään kuitenkin paikallisessa valuutassa, joten
transaktioriski Terveystalolle on vähämerkityksellinen. Tilikaudella 2024 Konsernin tuloslaskelman
valuuttakurssimuutokset olivat -0,0 (0,0)
miljoonaa euroa. Konserni altistuu kuitenkin valuuttakurssien
muuntoeroille, jotka kirjataan laajan tuloksen eriin, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteiseksi.
21.3 Luottoriski
Konsernin rahavirrasta suuri osa tulee erilaisten vakiintuneiden instituutioiden, julkisen sektorin ja yritysten
maksuina, joilla on asianmukainen luottohistoria. Yrityksen myyntisaamisiin sisältyy kuitenkin luottoriski. Luottoriskiä
hallinnoidaan pääasiallisesti tarkistamalla ja seuraamalla asiakkaan luottohistoriaa säännöllisesti sekä tekemällä
yhteistyötä perintäyritysten kanssa. Lisäksi merkittävä osa Konsernin asiakkaista on yksityishenkilöitä, joiden maksu
tapahtuu pääasiassa samanaikaisesti palvelua luovutettaessa.
Konsernilla ei ole merkittäviä asiakaskohtaisia myyntisaamiskeskittymiä, vaan luottoriski on hajaantunut.
Luottoriskiä seurataan myyntisaamisten määrän, ikäjakauman ja kiertonopeuden kehityksellä. Luottoriskiä
seurataan myös asiakkaittain.
Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten
ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 22
Myyntisaamiset ja muut saamiset
.
21.4 Jälleenrahoitus- ja maksuvalmiusriski
Konserni pyrkii varmistamaan riittävän maksuvalmiuden tehokkaalla kassanhallinnalla sekä riittävillä luottolimiiteillä.
Jälleenrahoitusriskiä hallitaan tasapainoisella ja riittävän pitkäkestoista lainaa sisältävällä portfoliolla. Konsernissa
pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatimaa rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi
tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi, erääntyvien lainojen takaisinmaksuun sekä kasvustrategian
mukaisten investointien ja yritysostojen toteuttamiseksi.
Konsernin rahavarat koostuvat pankkitileillä olevista varoista, käteiskassoista, pankki - ja luottokorttisaamisista sekä
raportointihetkellä matkalla olevista käteismaksusuorituksista.
Konserni hallinnoi maksuvalmiusriskiä seuraamalla käyttämättömien varojen määrää sekä ennustamalla
kassavirtoja eteenpäin.
Konsernilla on käytössään luottolimiitti sekä nostamattomia luottoja, joista tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 oli
nostamatta 93,0 (98,0) miljoonaa euroa.
Konsernilla on 378,1 miljoonaa euroa rahalaitoslainoja ja joukkovelkakirjalainoja. Epävarmuus rahoitusmarkkinoilla
voi aiheuttaa sen, että konsernin liiketoiminnan harjoittamiseen tarvittavan rahoituksen hinta nousee tai sitä on
vaikeammin saatavilla. Konserni ei välttämättä saa rahoitusta kilpailukykyisin ehdoin tai lainkaan, eikä se
välttämättä pysty täyttämään rahoitusjärjestelyjen mukaisia velvoitteitaan.
Alla oleva taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Luvut ovat diskonttaamattomia, ja ne
sisältävät sekä koron- että pääoman takaisinmaksut. Vuokrasopimusvelvoitteiden diskonttaamattomat rahavirrat
eroavat taseeseen merkityistä määristä, koska taseeseen on merkitty diskontattu arvo. Vaihtuvien korkojen osalta
analyysi on laadittu käyttäen tilinpäätöshetken korkotasoa.
Maksuvalmiusriskin maturiteettianalyysi
31.12.2024
Milj. euroa
Kirjanpitoarvo
Rahavirta
1 vuosi
1–2 vuotta
2–5 vuotta
Yli 5 vuotta
152
Rahalaitoslainat
278,8
274,9
15,4
18,6
240,9
-
Joukkovelkakirjalainat
99,3
118,8
5,4
5,4
108,0
-
Vuokrasopimusvelat
191,8
214,1
52,4
46,9
70,4
44,4
Osamaksuvelat
0,0
0,0
0,0
0,0
-
-
Ostovelat
55,6
55,6
55,6
-
-
-
Korkojohdannaiset
0,3
-
-
-
-
-
Yhteensä
625,9
663,5
128,9
70,9
419,4
44,4
31.12.2023
Milj. euroa
Kirjanpitoarvo
Rahavirta
1 vuosi
1–2 vuotta
2–5 vuotta
Yli 5 vuotta
Rahalaitoslainat
313,8
331,6
15,8
137,0
167,6
11,2
Joukkovelkakirjalainat
99,1
124,5
5,4
5,4
113,6
-
Vuokrasopimusvelat
219,1
226,5
51,5
47,4
83,8
43,9
Osamaksuvelat
3,8
3,8
2,6
1,2
0,1
-
Ostovelat
49,5
49,5
49,5
-
-
-
Korkojohdannaiset
0,1
0,4
0,3
0,4
-0,4
-
Yhteensä
688,6
728,6
122,5
188,8
362,1
55,1
.
21.5 Pääoman hallinta
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa
varmistamalla kilpailukykyiset toimintaedellytykset ja mahdollistaa strategian toteuttaminen.
Pääomarakenteeseen vaikutetaan operatiivisen kassavirran lisäksi mm. mahdollisten osakeantien ja omien
osakkeiden hankintojen kautta, velkarahoituksen lisäämisellä tai takaisinmaksulla, mahdollisilla pääomaerien
välisillä konversioilla sekä operatiivisilla päätöksillä investoinneista, kasvusta ja mahdollisista omaisuuserien
myynneistä velkojen vähentämiseksi.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan mm. nettovelan muutoksella, nettovelan ja käyttökatteen suhteella
sekä kassavirtaennusteella.
Konsernin nettovelkaantumisaste (gearing) 31.12.2024 oli 92,1 (116,0) prosenttia. Nettovelkaantumisastetta
laskettaessa korollinen nettovelka on jaettu oman pääoman määrällä. Nettovelkoihin sisältyvät korolliset velat
vähennettynä korollisilla saamisilla ja rahavaroilla. Konsernin korolliset velat olivat vuoden 2024 lopussa 570,0
(635,8) miljoonaa euroa. Merkittävä osa korollisista veloista on rahalaitoslainoja.
Konsernin lainasopimuksessa on kovenanttiehto, jonka raja-arvon ylittyessä lainanantajat voivat vaatia lainojen
välitöntä takaisinmaksua. Kovenanttiehto liittyy käyttökatteen ja nettovelan suhteeseen. Konserni on tilikauden
aikana ja tilinpäätöspäivänä täyttänyt rahoitukseen liittyvän kovenanttiehdon.
153
22. Myyntisaamiset ja muut saamiset sekä asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät
Myyntisaamisten ja muiden saamisten sekä asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien kirjanpitoarvot
Milj. euroa
2024
2023
Pitkäaikaiset
Lainasaamiset
0,3
0,0
Yhteensä
0,3
0,0
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset
109,6
117,4
Muut saamiset
1,9
2,3
Siirtosaamiset
12,2
8,4
Johdannaissaamiset
3,4
4,8
Asiakassopimuksiin perustuvat varat
7,9
10,2
Yhteensä
135,0
143,1
Erittely siirtosaamisista
Milj. euroa
2024
2023
Henkilöstöön liittyvät siirtyvät erät
0,2
0,0
Ennakkomaksut
8,0
3,1
Muut siirtosaamiset
4,1
5,3
Yhteensä
12,2
8,4
Konserni on kirjannut lopullisia luottotappioita ja odotettavissa olevia luottotappioita myyntisaamisista ja
sopimukseen perustuvista varoista yhteensä 1,9 (2,1) miljoonaa euroa. Odotettujen luottotappioiden laskenta
perustuu yksinkertaistettuun menettelyyn. Laskennassa käytetyt prosentit perustuvat historiatietoon toteutuneista
luottotappioista, ja niissä on otettu huomioon tarkasteluhetken taloudelliset olosuhteet sekä konsernin näkemys
taloudellisista olosuhteista, jotka tulevat vaikuttamaan myyntisaamisten odotettavissa olevana voimassaoloaikana.
Konsernin näkemyksen mukaan myyntisaamisten tasearvo vastaa parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin
enimmäismäärä siinä tapauksessa, että sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään myyntisaamisiin liittyviä
velvoitteitaan.
Muiden saamisten ja siirtosaamisten käypä arvo on tasearvo.
Myyntisaamisten ikäjakauma ja kirjatut luottotappiot
2024
Milj. euroa
Myyntisaamiset ja
sopimukseen
perustuvat varat
yhteensä
Arvioitu
odotettavissa oleva
luottotappio
Kirjatut odotettavissa
olevat luottotappiot
Kirjanpitoarvo
Sopimukseen perustuvat varat
7,9
-0,0%
-0,0
7,9
Erääntymättömät
97,4
-0,1 %
-0,1
97,3
Erääntyneet
7,4
-0,5 %
-0,0
7,4
1,8
-1,3 %
-0,0
1,8
2,6
-9,4 %
-0,2
2,3
2,3
-68,9 %
-1,6
0,7
154
Yhteensä
119,5
-1,9
117,5
Myyntisaamisiin liittyvistä luottoriskeistä kerrotaan tarkemmin luottoriskeistä kertovassa liitetiedossa 21. Rahoitusriskit.
Myyntisaamisten ikäjakauma ja kirjatut luottotappiot
2023
Milj. euroa
Myyntisaamiset
yhteensä
Arvioitu
odotettavissa oleva
luottotappio
Kirjatut odotettavissa
olevat luottotappiot
Kirjanpitoarvo
Sopimukseen perustuvat varat
10,2
0,0 %
-0,0
10,2
Erääntymättömät
101,9
-0,1 %
-0,1
101,8
Erääntyneet
10,4
-0,4 %
-0,0
10,3
2,4
-1,3 %
-0,0
2,4
1,8
-8,4 %
-0,2
1,6
3,0
-61,3 %
-1,8
1,1
Yhteensä
129,7
-2,1
127,6
Myyntisaamisiin liittyvistä luottoriskeistä kerrotaan tarkemmin luottoriskeistä kertovassa liitetiedossa 21. Rahoitusriskit.
23. Rahavarat
Konsernin rahavarat 31.12.2024, yhteensä 65,2 (37,7) miljoonaa euroa, koostuvat pankkitileillä olevista varoista,
käteiskassoista, pankki- ja luottokorttisaamisista sekä matkalla olevista käteismaksusuorituksista.
Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä siinä tapauksessa, että
sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusvaroihin liittyviä velvoitteitaan. Rahavaroihin ei kuitenkaan liity
merkittäviä vastapuoliriskejä. Rahavarojen käypä arvo vastaa niiden tasearvoa.
24. Osakepääoma ja sijoitetun vapaan pääoman rahasto
Milj. euroa
Ulkona
olevien
osakkeiden
lukumäärä, 1
000 kpl
Omat
osakkeet
, 1 000
kpl
Osakkeet
yhteensä,
1 000 kpl
Osakepääoma
Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahasto
Omat
osakkeet
Yhteensä
1.1.2023
126 548
489
127 037
0,1
492,8
-15,8
477,1
Maksetut osakepalkkiot
8
-8
-
-
-
0,1
0,1
Omien osakkeiden
mitätöinti
-
-
-
-
-
-
-
31.12.2023
126 556
480
127 037
0,1
492,8
-15,7
477,2
1.1.2024
126 556
480
127 037
0,1
492,8
-15,7
477,2
Maksetut osakepalkkiot
49
-49
-
-
-
0,4
0,4
Omien osakkeiden
mitätöinti
-
-
-
-
-
-
-
155
31.12.2024
126 605
432
127 037
0,1
492,8
-15,2
477,6
Osakkeet ja osakepääoma
Terveystalo Oyj:n osakkeiden lukumäärä 31.12.2024 oli 127 036 531, joista oli ulkona olevia osakkeita 126 604 826
ja Konsernin hallussa olevia omia osakkeita 431 705.
Yhtiöllä on yksi osakelaji. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu
täysimääräisesti. Jokaisella osakkeella on yksi ääni yhtiökokouksessa ja yhtäläiset oikeudet osinkoon ja muuhun
varojenjakoon.
Terveystalo Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Kaupankäyntitunnus on TTALO. Terveystalo Oyj:n
osakkeet kuuluvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden
merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Voimassa olevan
osakeyhtiölain mukaan uusien osakkeiden merkintähinta kirjataan osakepääomaan, ellei sitä ole
osakeantipäätöksen perusteella kokonaan tai osittain kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Jakokelpoiset varat
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 558,9 miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto on 61,0 miljoonaa euroa. Hallitus
ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella
jaetaan osinkoa
) euroa osakkeelta eli yhteensä noin
kahdessa erässä seuraavasti:
●
osingonmaksun ensimmäisen erän täsmäytyspäivänä 10.04.2025 rekisteröityinä Euroclear Finland Oy:n
pitämään Yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osingon ensimmäinen erä maksettaisiin
17.04.2025.
●
osingonmaksun toisen erän täsmäytyspäivänä 08.10.2025 rekisteröityinä Euroclear Finland Oy:n
ylläpitämään Yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osingonmaksun toinen erä maksettaisiin
15.10.2025. Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen tarvittaessa päättämään
uudesta täsmäytyspäivästä ja maksupäivästä osingonmaksun toiselle erälle, mikäli Euroclear Finland Oy:n
säännöt tai Suomen arvo-osuusjärjestelmää koskevat säädökset muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa varojenjakoa ei vähennetä jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen
yhtiökokouksen päätöstä.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön
maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu varojenjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.
156
25. Rahoitusvelat
Ei-rahavirtavaikutteiset muutokset
milj. euroa
1.1.2024
Rahavirta
Liiketoimintojen
yhdistäminen
Muut muutokset
Muuntoerot
31.12.2024
Rahalaitoslainat
313,8
-35,3
0,1
0,1
-
278,8
Joukkovelkakirjalainat
99,1
-
-
0,2
-
99,3
Osamaksuvelat
3,8
-3,8
-
-
-
0,0
Vuokrasopimusvelat
219,1
-53,6
1,2
25,0
0,0
191,8
Yhteensä
635,7
-92,6
1,3
25,4
0,0
569,9
.
Ei-rahavirtavaikutteiset muutokset
milj. euroa
1.1.2023
Rahavirta
Liiketoimintojen
yhdistäminen
Muut muutokset
Muuntoerot
31.12.2023
Rahalaitoslainat
419,2
-105,2
-
-0,2
-
313,8
Joukkovelkakirjalainat
-
99,6
-
-0,5
-
99,1
Osamaksuvelat
8,0
-4,3
-
-
-
3,8
Vuokrasopimusvelat
179,8
-50,9
0,3
90,4
-0,5
219,1
Yhteensä
607,0
-60,8
0,3
89,7
-0,5
635,7
Konsernin lainasopimuksissa on kovenanttiehto, jonka raja-arvon ylittyessä lainanantajat voivat vaatia lainojen
välitöntä takaisinmaksua. Kovenanttiehto liittyy käyttökatteen ja nettovelan suhteeseen. Konserni on tilikauden
aikana ja tilinpäätöspäivänä täyttänyt rahoitukseen liittyvän kovenanttiehdon.
26. Ostovelat ja muut velat
Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvot
Milj. euroa
2024
2023
Ostovelat
55,6
49,5
Muut velat
82,3
80,1
Sopimukseen perustuvat velat
7,0
8,8
Johdannaisvelat
0,3
0,1
Siirtovelat
85,1
86,2
Yhteensä
230,3
224,7
Erittely muista veloista
Milj. euroa
2024
2023
Lääkärinpalkkiovelat
50,1
48,5
Alv-velat
23,0
23,3
Muut
9,1
8,3
Yhteensä
82,3
80,1
157
Erittely siirtoveloista
Milj. euroa
2024
2023
Henkilöstöön liittyvät siirtyvät erät
74,6
74,0
Korkovelat
4,8
6,3
Muut
5,6
5,9
Yhteensä
85,1
86,2
27. Varaukset
Varausten tasearvot
Milj. euroa
2024
2023
Pitkäaikaiset varaukset
3,3
2,8
Lyhytaikaiset varaukset
2,9
3,3
Yhteensä
6,2
6,1
Milj. euroa
2024
2023
Tappiolliset sopimukset
3,1
4,1
Muut varaukset
3,1
2,0
Yhteensä
6,2
6,1
Varausten muutokset vuoden 2024 aikana
Milj. euroa
Tappiolliset
sopimukset
Muut
varaukset
Yhteensä
1.1.2024
4,1
2,0
6,1
Varausten lisäykset
0,0
2,7
2,7
Käytetyt varaukset
-1,1
-1,6
-2,7
31.12.2024
3,1
3,1
6,2
Varausten muutokset vuoden 2023 aikana
Milj. euroa
Tappiolliset
sopimukset
Muut
varaukset
Yhteensä
1.1.2023
7,1
4,4
11,5
Varausten lisäykset
1,1
0,9
2,1
Käytetyt varaukset
-4,1
-3,4
-7,5
31.12.2023
4,1
2,0
6,1
28. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
Konsernilla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä Ruotsissa Feelgood-alakonsernissa. Nämä muodostuvat PSA- ja
PA-KL-järjestelyistä, jotka ovat suljettuja ja joiden osalta kaikki osallistujat ovat joko eläköityneet tai poistuneet
158
Konsernin palveluksesta. Konsernin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin ei liity varoja. Etuuspohjaisissa järjestelyissä
on määritelty maksettava eläke, mahdolliset työkyvyttömyyskorvaukset ja työsuhteen irtisanomisen yhteydessä
suoritettavat etuudet. Eläke-edut määräytyvät näissä järjestelyissä yleensä perustuen työvuosien määrään ja
loppupalkkaan. Etuuspohjaisten velvoitteiden duraation painotettu keskiarvo tilinpäätöshetkellä oli kahdeksan
vuotta.
Yhteenveto etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vaikutuksista tilinpäätöksessä
Milj. euroa
2024
2023
Eläkevelvoitteiden nykyarvo
1,3
1,3
Kulut etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä
0,0
0,0
Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden uudelleen määrittäminen
0,1
0,1
Eläkevelvoitteen täsmäytyslaskelma
Milj. euroa
2024
2023
1.1.
1,3
1,3
Korkokulu (+) / -tuotto (-)
0,1
0,1
Maksetut etuudet
-0,1
-0,1
Velvoitteen uudelleen määrittäminen
0,1
0,1
31.12.
1,3
1,3
Käytetyt vakuutusmatemaattiset oletukset
%
2024
2023
Diskonttokorko
2,70
3,70
Inflaatio
1,80
1,70
Diskonttokorko on määritelty perustuen ruotsalaisten asuntovakuudellisten joukkovelkakirjalainojen tuottoon, joiden maturiteetti vastaa
Konsernin eläkevelvoitteita.
.
Herkkyysanalyysi keskeisten vakuutusmatemaattisten oletusten vaikutuksesta etuuspohjaiseen eläkevelvoitteeseen
Milj. euroa
2024
2023
0,5 prosenttiyksikön lisäys käytetyssä muuttujassa
Diskonttokorko
-0,0
-0,0
Inflaatio
0,0
0,0
0,5 prosenttiyksikön vähennys käytetyssä muuttujassa
Diskonttokorko
0,0
0,0
Inflaatio
-0,0
-0,0
Ulkopuolinen aktuaari on suorittanut herkkyysanalyysin yhdelle muuttujalle kerrallaan olettaen, että muut muuttujat pysyvät ennallaan ja
olettamalla muuttujalle taulukon mukaisen muutoksen riippumatta tämän todellisesta muutoksesta. Näin ollen herkkyysanalyysin
tarkoituksena ei ole määrittää odotettavissa olevia muutoksia eläkevelvoitteen määrässä vaan havainnollistaa velvoitteen herkkyyttä näille
riskitekijöille.
.
29. Vakuudet, ehdolliset velat ja vastuusitoumukset
159
Milj. euroa
31.12.2024
31.12.2023
Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset
0,7
7,5
Vakuudeksi annetut kiinteistökiinnitykset
0,2
-
Yhteensä
0,9
7,5
Muut omasta puolesta annetut vakuudet
Talletukset
0,2
0,2
Muut takaukset
0,1
0,2
Yhteensä
0,3
0,4
Osana normaalia toimipaikka- ja sairaalaverkoston kehittämistä ja ylläpitoa Konserni on solminut 20 vuoden
vuokrasopimuksen, jonka arvioitu vuosivuokra on 3,5 miljoonaa euroa. Vuokrakohteen hallinnan luovutuksen on
suunniteltu tapahtuvan vuonna 2027.
30. Lähipiiritapahtumat
Konsernin lähipiiri
Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä Konserniin kuuluvat tytär- ja osakkuusyhtiöt. Lähipiiriin luetaan myös
hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja sekä heidän läheiset perheenjäsenensä ja
yhteisöt, joissa heillä on määräysvalta tai yhteinen määräysvalta.
Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet on esitetty liitetiedossa 31
Konserniyritykset
.
Lähipiiritapahtumat
2024
Myynnit
Ostot
Saamiset
Velat
Osakkuusyhtiöt
0,5
6,1
0,2
0,4
Yhteensä
0,5
6,1
0,2
0,4
2023
Myynnit
Ostot
Saamiset
Velat
Osakkuusyhtiöt
0,6
9,7
0,2
0,8
Muut lähipiiriyhteisöt
0,0
-
-
-
Yhteensä
0,6
9,7
0,2
0,8
Ylimmän johdon palkitseminen
Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot, tuhatta euroa
2024
2023
Kiinteä palkka
438,2
397,7
Muut edut
13,8
12,3
Lyhyen aikavälin kannustinpalkkiot
577,7
402,2
Pitkän aikavälin kannustimet (osakepalkkiot)
336,2
348,1
Lakisääteinen eläke
169,1
133,4
Yhteensä
1 535,0
1 293,7
Toimitusjohtajan palkka on esitetty suoriteperusteisesti.
160
Johtoryhmän jäsenten palkat ja palkkiot (ilman toimitusjohtajaa), tuhatta euroa
2024
2023
Kiinteä palkka
1 568,1
1 348,3
Muut edut
40,6
28,7
Lyhyen aikavälin kannustinpalkkiot
700,5
606,7
Pitkän aikavälin kannustimet (osakepalkkiot)
308,3
412,1
Työsuhteen päättämisen yhteydessä suoritetut etuudet
36,0
226,3
Lakisääteinen eläke
384,4
330,7
Yhteensä
3 037,9
2 952,8
Johtoryhmän jäsenten palkat ja palkkiot on esitetty suoriteperusteisesti.
Hallituksen jäsenten palkkiot,
tuhatta euroa
2024
2023
Rahana
maksettu
vuosipalkkio
Osakkeina
maksettu
vuosipalkkio
Kokousp
alkkiot
Muut
etuudet*
Rahana
maksettu
vuosipalkkio
Osakkeina
maksettu
vuosipalkkio
Kokousp
alkkiot
Muut
etuudet*
Kauniskangas Kari (hallituksen
puheenjohtaja)
54,0
36,0
15,8
0,5
52,5
35,0
18,7
0,6
Pullola Kristian
31,8
21,2
10,7
0,3
31,2
20,8
11,7
0,3
Rosenberg Matts
31,8
21,2
10,7
0,3
31,2
20,8
12,4
0,3
Lemne Carola
25,4
16,9
14,5
0,3
24,9
16,6
18,0
0,3
Lehtoranta Ari
25,4
16,9
10,1
0,3
24,9
16,6
8,5
0,3
Hasselberg Sofia
25,4
16,9
17,2
0,3
24,9
16,6
15,4
0,3
Sarajärvi Teija**
25,4
16,9
8,1
0,3
-
-
-
-
Hallituksen jäsenenä 26.03.2024
saakka
Viippola Katri
-
-
2,0
-
24,9
16,6
13,7
0,3
Yhteensä
219,2
146,0
89,0
2,2
214,5
143,0
98,1
2,3
* Muut etuudet sisältävät osakepalkkion varainsiirtoveron osuuden.
** Hallituksen jäsen 2024 lähtien.
.
Bonusjärjestelmä
Yhtiöllä on käytössään bonusjärjestelmä, jonka sisällöstä päättää yhtiön hallitus palkitsemisvaliokunnan suosituksen
perusteella. Toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet voivat myös osallistua bonusjärjestelmään yhtiön
bonuskäytännön mukaisesti. Vuosibonusten maksun edellytyksenä on, että yhtiölle asetetut keskeiset
tulostavoitteet saavutetaan. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän keskeiset tulostavoitteet perustuvat yhtiön oikaistuun
liikevoittoon/-tappioon ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) sekä henkilökohtaisiin tulos- ja
suoritustavoitteisiin. Henkilökohtaisten tulos- ja suoritustavoitteiden asettamisesta vastaa bonusjärjestelmään
osallistuvan henkilön esihenkilö.
Terveystalo Oyj:n hallitus on päättänyt osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä Konsernin avainhenkilöille.
Kannustinjärjestelmistä kerrotaan tarkemmin liitetiedossa 19
Osakeperusteiset maksut
.
161
Johdon omistukset
Nimi
Asema
31.12.2024
Kari Kauniskangas
Hallituksen puheenjohtaja
25 363
Matts Rosenberg
Hallituksen jäsen
16 595
Carola Lemne
Hallituksen jäsen
6 799
Kristian Pullola
Hallituksen jäsen
10 304
Ari Lehtoranta
Hallituksen jäsen
8 177
Sofia Hasselberg
Hallituksen jäsen
4 172
Teija Sarajärvi
Hallituksen jäsen
1 673
Ville Iho
Toimitusjohtaja
23 566
Juuso Pajunen
Talousjohtaja
20 697
Petteri Lankinen
Johtava ylilääkäri
-
Sari Heinonen
Liiketoimintajohtaja, Terveydenhuollon palvelut
-
Henri Mäenalanen
Liiketoimintajohtaja, Portfolioliiketoiminnat
3 163
Stefan Kullgren
Ruotsin liiketoiminta-alueen johtaja
10 000
Ilari Richard
Digitaalisten palveluiden johtaja
3 834
Minttu Sinisalo
Henkilöstöjohtaja
4 081
Petra Gräsbeck
Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
175
162
31. Konserniyritykset
Konsernin emoyritys on Terveystalo Oyj, jonka kotimaa on Suomi.
Tytäryhtiöt 31.12.2024
Yhtiön nimi
Kotimaa
Konsernin
omistus
Konsernin
äänivalta
Cityläkarna Mariehamn AB
Suomi
100,0 %
100,0 %
Clarahälsan AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
EAM TTALO Holding Oy*
Suomi
0,0 %
0,0 %
Feelgood Alna Sverige AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Feelgood Företagshälsa Dalarna AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Feelgood Företagshälsovård AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Feelgood Hälsoforum AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Feelgood Länshälsan AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Feelgood Sjukvård AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Feelgood Svenska AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Idavallen AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Länshälsan Skåne AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Medimar Scandinavia AB
Suomi
100,0 %
100,0 %
Nämndemansgården i Sverige AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Rela-hierojat Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Sauma Lastensuojelupalvelut Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Suomen Hierojakoulut Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Suomen Terveystalo Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Terveystalo Estonia OÜ
Viro
100,0 %
100,0 %
Terveystalo Healthcare Holding Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Terveystalo Healthcare Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Terveystalo Julkiset palvelut Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Terveystalo Kuntaturva Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Terveystalo Tactus Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
TT Ålands Tandläkarna AB
Suomi
100,0 %
100,0 %
*EAM TTALO Holding Oy:n juridinen omistus ja äänivalta on Evli Asset Managementilla, mutta sopimuksen perusteella Terveystalo
tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa järjestelyssä ja toimii päämiehenä, kun taas EAM toimii agentin roolissa holdingyhtiön kautta. Tämän
sopimuksellisista piirteistä syntyvän määräysvallan perusteella holdingyhtiö yhdistellään IFRS-konsernitilinpäätökseen strukturoituna
yhteisönä.
Konsernirakenteen muutokset
Tilikausi 2024
Seuraavat fuusiot toteutettiin tilikauden 2024 aikana:
●
●
●
●
163
Tilikausi 2023
Seuraavat fuusiot toteutettiin tilikauden 2023 aikana:
●
●
●
●
●
●
●
●
Seuraavien yhtiöiden toiminta lakannut tilikauden 2023 aikana:
●
●
164
32. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat
Terveystalo Oyj:n hallitus on päättänyt avainhenkilöiden pitkän aikavälin osakepalkkio-ohjelman uudesta
ansaintajaksosta 2025‒2027
Terveystalo Oyj:n hallitus on päättänyt osakepalkkio-ohjelman uusista ansaintajaksoista vuosille 2025‒2027.
Ohjelman tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi pitkällä
aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt toteuttamaan Terveystalon strategiaa ja tarjota heille kilpailukykyinen, yhtiön
osakkeiden ansaintaan perustuva kannustinohjelma.
Pitkän aikavälin osakepalkkio-ohjelma perustuu rullaavaan 3 vuoden ansaintajaksorakenteeseen, jossa uusi
ansaintajakso alkaa joka vuosi hallituksen niin päättäessä. Hallitus päättää vuosittain osallistujat, mittarit,
mittareiden tavoitetasot ja ansaintamahdollisuudet. Ohjelman perustamisesta ja sen keskeisistä ehdoista kerrottiin
3.12.2020 julkaistussa pörssitiedotteessa.
Suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman (PSP) ansaintajakso 2025–2027
Suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman (PSP) ansaintajaksolla 2025–2027 osallistujia palkitaan onnistuneesta
omistaja-arvon luonnista. Suoritusmittarit, joiden pohjalta osakepalkkioita mahdollisesti maksetaan noin 90
prosentille osallistujista, ovat yhtiön osakkeen kokonaistuoton (Total Shareholder Return) absoluuttinen ja
suhteellinen (OMX HKI benchmark CAP GI -indeksiin verrattuna) kehitys. Noin 10 prosentille osallistujista
arvonluonnin mittari on heidän johtamansa liiketoiminta-alueen tai itsenäisen liiketoiminnon EBITA (oikaistu
liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia).
Terveystalon hallitus vahvistaa ansaittujen palkkioiden yhteismäärän ansaintajakson päättymisen jälkeen. 2025‒
2027 ansaintajakson pohjalta mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan Terveystalo Oyj:n osakkeina
ansaintajakson päätyttyä edellyttäen, että hallituksen ohjelmalle asettamat suoritustavoitteet saavutetaan. Ohjelman
perusteella maksettavien osakkeiden kokonaismäärä on enintään 700 000 osaketta. Palkkiosta vähennetään
palkkionsaajalle aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut, minkä jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan
osallistujille osakkeina.
Ohjelmaan on oikeutettu osallistumaan korkeintaan noin 80 hallituksen valitsemaa henkilöä, Terveystalon
johtoryhmän jäsenet mukaan lukien.
Terveystalo soveltaa johtoryhmän jäseniin osakeomistusvaatimusta. Johtoryhmän kunkin jäsenen edellytetään
säilyttävän vähintään 50 prosenttia pitkän aikavälin kannustinohjelman perusteella nettona saamistaan osakkeista,
kunnes hänen osakeomistuksensa Terveystalosta vastaa vähintään hänen vuosittaista bruttoperuspalkkaansa.
Ehdollisen osakepalkkio-ohjelman (RSP) ansaintajakso 2025 –2027
Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän tarkoituksena on toimia täydentävänä rakenteena erikseen valituille
Terveystalon avainhenkilöille erityistilanteissa.
Osakepalkkiot maksetaan Terveystalo Oyj:n osakkeina ansaintajakson päätyttyä edellyttäen, että kunkin
osallistujan työsuhde Terveystaloon jatkuu edelleen. Ohjelman perusteella maksettavien osakkeiden
kokonaismäärä on enintään 70 000 osaketta.
Arvopaperimarkkinalain 9 luvun pykälän 10 mukaiset ilmoitukset
OP Ryhmän vakuutusyhtiöiden omaan sijoitustoimintaan kuuluvat omistukset Terveystalo Oyj:n osakkeissa siirtyivät
OP Osuuskunnan omistukseen tilikauden jälkeen 18.2.2025 toteutetulla kaupalla. Järjestelyn tuloksena OP Ryhmän
yhteenlaskettu omistus Terveystalo Oyj:n osakkeissa pysyi ennallaan ja on 13,91 % Terveystalo Oyj:n kaikista
osakkeista ja äänistä, yhteensä 17 675 975 osaketta. Osana järjestelyä Terveystalo Oyj vastaanotti 19.2.2025
seuraavat liputusilmoitukset.
Terveystalo Oyj vastaanotti arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan OP
Osuuskunnan omistusosuus Terveystalo Oyj:n osakkeista ja äänistä on ylittänyt 10 prosenttia 18.2.2025.
165
Terveystalo Oyj vastaanotti arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Pohjola
Vakuutus Oy:n omistusosuus Terveystalo Oyj:n osakkeista ja äänistä on alittanut 5 prosenttia 18.2.2025.
Terveystalo Oyj vastaanotti arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan OP-
Henkivakuutus Oy:n omistusosuus Terveystalo Oyj:n osakkeista ja äänistä on alittanut 5 prosenttia 18.2.2025.
166
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
Emoyhtiön tuloslaskelma
Euroa
Liite
1.1.-31.12.2024
1.1.-31.12.2023
Liikevaihto
1.1
8 062 045
11 487 798
Materiaalit ja palvelut
-360
-1 684
Henkilöstökulut
-2 406 187
-1 889 541
-287 420
-232 335
-17 263
-153 776
Poistot ja arvonalentumiset
1.2
-22 617
-18 227
Liiketoiminnan muut kulut
1.4
-9 476 615
-20 555 877
Liiketappio
-4 148 418
-11 363 642
Rahoitustuotot ja -kulut
1.5
5 453 177
3 194 991
1 715
-
-2 389 839
-1 126 839
-5 579 405
-3 833 481
Tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
-6 662 769
-13 128 972
Tilinpäätössiirrot
1.6
1 824
-16 959
83 000 000
63 777 000
Tuloverot
-15 293 500
-10 132 230
Tilikauden voitto
61 046 181
40 499 784
Emoyhtiön tase
Euroa
Liite
31.12.2024
31.12.2023
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineelliset hyödykkeet
2.1
64 270
86 887
167
Sijoitukset
2.2
516 818 244
516 818 244
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä
2.3
105 375 000
100 000 000
Pysyvät vastaavat yhteensä
622 257 514
616 905 132
Vaihtuvat vastaavat
2.3
94 081 527
87 022 736
2.4
623 426
1 030 499
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
90 731 399
88 053 235
VASTAAVAA YHTEENSÄ
716 962 467
704 958 366
Euroa
Liite
31.12.2024
31.12.2023
VASTATTAVAA
Oma pääoma
2.5
80 000
80 000
493 503 962
493 503 962
4 373 361
1 855 024
61 046 181
40 499 784
Oma pääoma yhteensä
559 003 504
535 938 771
Tilinpäätössiirtojen kertymä
24 072
25 896
Tilinpäätössiirtojen kertymä yhteensä
24 072
25 896
Vieras pääoma
2.6
Pitkäaikainen vieras pääoma
Joukkovelkakirjalainat
100 000 000
100 000 000
Lyhytaikainen vieras pääoma
1 718 174
2 296 985
45 978 136
56 730 930
148 460
35 585
10 090 121
9 930 200
Vieras pääoma yhteensä
157 934 891
168 993 700
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
716 962 467
704 958 366
168
Emoyhtiön rahoituslaskelma
Euroa
1.1.-31.12.2024
1.1.-31.12.2023
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto ennen veroja
76 339 055
50 631 069
Oikaisut
22 617
18 227
-79 860 935
-60 564 902
2 514 351
1 765 330
Käyttöpääoman muutokset
7 036 904
-16 767 585
-2 652 245
878 760
Verot
-13 178 727
-4 464 873
Liiketoiminnan rahavirta
-9 778 979
-28 503 974
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
-
-44 361
Myönnetyt lainasaamiset tytäryhtiölle
-
-100 000 000
Investointien rahavirta
-
-100 044 361
Rahoituksen rahavirta
Konsernipankkitilin muutos
-10 468 331
31 521 429
Pitkäaikaisten lainojen nostot
-
99 594 000
Saadut konserniavustukset
63 777 000
34 634 000
Maksetut osingot
-37 981 448
-35 435 764
Maksetut korot ja muut rahoituskulut
-5 548 242
-1 765 330
Rahoituksen rahavirta
9 778 979
128 548 335
Rahavarojen muutos
-
-
Rahavarat tilikauden alussa
-
-
Rahavarat tilikauden lopussa
-
-
Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Terveystalo Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain säännösten ja muiden Suomessa voimassa olevien
tilinpäätöksen laadintaa koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti.
Arvostusperiaatteet ja jaksotusmenetelmät
Tytäryhtiöosakkeet
Tytäryhtiöosakkeiden tasearvo muodostuu välittömästä hankintamenosta vähennettynä arvonalennuksilla. Jos
pysyviin vastaaviin kuuluvan hyödykkeen tai sijoituksen kerryttämän tulevan kassavirran oletetaan olevan pysyvästi
pienempi kuin kirjanpitoarvo, erotus on kirjattava arvonalennuksena kuluksi. Jos arvonalennuksen perusteet eivät
enää ole perusteltavissa tilinpäätöshetkellä, arvonalennus on peruutettava.
169
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja poistot
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvo muodostuu välittömästä hankintamenosta vähennyttynä
kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla. Kuluvista aineellisista hyödykkeistä
tehdään suunnitelman mukaiset poistot, jotka perustuvat hyödykkeiden odotettavissa olevaan taloudelliseen
pitoaikaan.
Poistot perustuvat seuraaviin taloudellisiin vaikutusaikoihin:
Koneet ja kalusto: 5 vuotta.
Tuloslaskelman liitetiedot
1.1 Liikevaihto
Euroa
2024
2023
Suomi
8 029 850
11 455 589
Ruotsi
32 195
32 209
Yhteensä
8 062 045
11 487 798
1.2 Poistot ja arvonalentumiset
Euroa
2024
2023
Poistot aineellisista hyödykkeistä
-22 617
-18 227
Yhteensä
-22 617
-18 227
1.3 Henkilöstö
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana
4
4
1.4 Liiketoiminnan muut kulut
Euroa
2024
2023
Hankitut ulkopuoliset palvelut
-8 562 278
-19 452 524
Tieto- ja viestintäteknologiakulut
-35 340
-36 242
Vapaaehtoiset henkilöstökulut
-56 370
-109 863
Vuokrat
-12 817
-14 731
Matkakulut
-46 102
-51 977
Markkinointi ja viestintä
-193 652
-201 761
Muut kulut
-570 056
-688 779
Yhteensä
-9 476 615
-20 555 877
Tilintarkastajan palkkiot
Euroa
2024
2023
Tilintarkastus ja tilintarkastajan lausunnot
-108 900
-101 000
-89 000
-
Yhteensä
-197 900
-56 240
Muut kuin tilintarkastuspalvelut
-14 000
-
Yhteensä
-14 000
-
Tilintarkastajan palkkiot yhteensä
-211 900
-101 000
170
*Sisältäen lakisääteisen Kesrtävyysraportin varmennuksen
1.5 Rahoitustuotot ja -kulut
Euroa
2024
2023
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä
5 453 177
3 194 991
Muilta
1 715
-
Yhteensä
5 454 892
3 194 991
Muut korko- ja rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille
-2 389 839
-1 126 839
Muille
-5 579 405
-3 833 481
Yhteensä
-7 969 244
-4 960 321
1.6 Tilinpäätössiirrot
Euroa
2024
2023
Poistoeron muutos
1 824
-16 959
Saadut konserniavustukset
83 000 000
63 777 000
Tilinpäätössiirrot yhteensä
83 001 824
63 760 041
Taseen liitetiedot
2.1 Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto
Euroa
2024
2023
Hankintameno 1.1.
151 975
107 614
Lisäykset
-
44 361
Hankintameno 31.12.
151 975
151 975
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
-65 087
-46 861
Poistot
-22 617
-18 227
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
-87 704
-65 087
Kirjanpitoarvo 1.1.
86 887
60 753
Kirjanpitoarvo 31.12.
64 270
86 887
2.2 Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Euroa
2024
2023
Hankintameno 1.1.
516 818 244
516 818 244
Hankintameno 31.12.
516 818 244
516 818 244
Kirjanpitoarvo 1.1.
516 818 244
516 818 244
Kirjanpitoarvo 31.12.
516 818 244
516 818 244
171
Emoyhtiön omistusosuudet
Konserniyritykset
2024
2023
Terveystalo Healthcare Holding Oy
100%
100%
2.3 Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Euroa
2024
2023
Lainasaamiset
105 375 000
100 000 000
Yhteensä
105 375 000
100 000 000
Euroa
2024
2023
Pitkäaikaiset saamiset
3 973 554
4 418 475
Myyntisaamiset
634 331
827 512
Konserniavustussaamiset
83 000 000
63 777 000
Siirtosaamiset*
6 473 642
17 999 749
Yhteensä
94 081 527
87 022 736
* 2023 sisältäen edelleenveloitettavat palveluveloitukset 14,8 miljoonaa euroa ja korkosaamiset 3,2 miljoonaa euroa
2.4 Siirtosaamiset
Euroa
2024
2023
ALV-saaminen
153 539
477 423
Muut siirtosaamiset
469 886
553 076
Yhteensä
623 426
1 030 499
2.5 Oman pääoman muutokset
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma
Euroa
2024
2023
Tilikauden alussa
80 000
80 000
Tilikauden lopussa
80 000
80 000
Sidottu oma pääoma yhteensä
80 000
80 000
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Euroa
2024
2023
Tilikauden alussa
493 503 962
493 503 962
Tilikauden lopussa
493 503 962
493 503 962
Kertyneet voittovarat
172
Euroa
2024
2023
Kertyneet voittovarat tilikauden alussa
42 354 808
37 290 789
Maksetut osingot
-37 981 448
-35 435 764
Kertyneet voittovarat tilikauden lopussa
4 373 361
1 855 024
Tilikauden tulos
61 046 181
40 499 784
Vapaa oma pääoma yhteensä
558 923 504
535 858 771
Oma pääoma yhteensä
559 003 504
535 938 771
Laskelma jakokelpoisesta vapaasta omasta pääomasta
Euroa
2024
2023
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
493 503 962
493 503 962
Kertyneet voittovarat
4 373 361
1 855 024
Tilikauden tulos
61 046 181
40 499 784
Yhteensä
558 923 504
535 858 771
Osakkeet ja osakepääoma
Terveystalo Oyj:n osakkeiden lukumäärä 31.12.2024 oli 127 036 531. Osakkeista 431 705 kappaletta on
Terveystalo Oyj:n määräysvallassa olevan EAM TTALO Holding Oy:n hallussa.
Yhtiöllä on yksi osakelaji. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu
täysimääräisesti. Jokaisella osakkeella on yksi ääni yhtiökokouksessa ja yhtäläiset oikeudet osinkoon ja muuhun
varojenjakoon.
Terveystalo Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Kaupankäyntitunnus on TTALO. Terveystalo Oyj:n
osakkeet kuuluvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden
merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Voimassa olevan
osakeyhtiölain mukaan uusien osakkeiden merkintähinta kirjataan osakepääomaan, ellei sitä ole
osakeantipäätöksen perusteella kokonaan tai osittain kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
2.6 Vieras pääoma
2.6.1 Pitkäaikainen vieras pääoma
Euroa
2024
2023
Joukkovelkakirjalainat
100 000 000
100 000 000
Yhteensä
100 000 000
100 000 000
Terveystalo Oyj laski liikkeeseen vastuullisuustavoitteisiin sidotun vakuudettoman 100 miljoonan euron
joukkovelkakirjalainan kesäkuussa 2023. Joukkovelkakirjalaina erääntyy 1.6.2028, ja sille maksetaan
lähtökohtaisesti kiinteää 5,375 prosentin vuotuista korkoa. Nasdaq Helsinki Oy:n otti joukkovelkakirjalainan
kaupankäynnin kohteeksi pörssilistalle 5.6.2023 alkaen.
2.6.2 Lyhytaikainen vieras pääoma
173
Euroa
2024
2023
Ostovelat
1 718 174
2 296 985
Velat saman konsernin yrityksille
45 978 136
56 730 930
Muut velat
148 460
35 585
Siirtovelat
10 090 121
9 930 200
Yhteensä
57 934 891
68 993 700
2.6.3 Velat saman konsernin yrityksille
Euroa
2024
2023
Ostovelat
6 151
265 918
Konsernipankkitilivelat
45 971 985
56 440 316
Siirtovelat
-
24 697
Yhteensä
45 978 136
56 730 930
2.6.4 Siirtovelat
Euroa
2024
2023
Henkilöstöön liittyvät siirtyvät erät
1 135 237
841 720
Muut
650 265
2 845 628
Korkovelat
3 142 760
3 195 139
Tuloverovelka
5 161 860
3 047 713
Yhteensä
10 090 121
9 930 200
Muut liitetiedot
3. Vakuudet ja vastuusitoumukset
Euroa
2024
2023
Omavelkainen takaus*
253 521 166
305 000 000
Muut takaukset
22 607
81 927
* Terveystalo Oyj:n antama omavelkainen takaus tytäryhtiöiden rahoituslaitoslainoille.
174
Hallituksen ja toimitusjohtajan lausumat
Vahvistamme että:
●
konsernitilinpäätös ja emoyhtiön Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien
säännösten mukaisesti laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen
konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta
sekä voitosta tai tappiosta
●
sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus
merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta; ja
●
kestävyysraportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.
175
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
Helsingissä 13. päivänä maaliskuuta 2025
Kari Kauniskangas Sofia Hasselberg
Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen jäsen
Ari Lehtoranta Carola Lemne
Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen
Kristian Pullola Matts Rosenberg
Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen
Teija Sarajärvi Ville Iho
Hallituksen jäsen Toimitusjohtaja
TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu erillinen kertomus.
Helsingissä 13. päivänä maaliskuuta 2025
KPMG Oy Ab
Tilintarkastusyhteisö
Henrik Holmbom
KHT
176
Tilintarkastuskertomus
Terveystalo Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Terveystalo Oyj:n (y-tunnus 2575979–3) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.
Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista,
rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio,
sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
—
konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan
tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien
mukaisesti,
—
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset
vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän
tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa
Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten
mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja
käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä
ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme
muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 10.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä.
Olennaisuus
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen
ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden
määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen
kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai
yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin.
Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme
olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet
merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon
tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa
lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c
alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta
keskeisiin seikkoihin.
177
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt
arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu
väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
TILINTARKASTUKSEN KANNALTA
KESKEISET SEIKAT
KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN
TILINTARKASTUKSESSA
Liikearvon ja yrityshankintoihin liittyvien aineettomien hyödykkeiden arvostaminen
(konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet sekä liitetiedot 3, 15 ja 16)
—
Tilinpäätöksessä 31.12.2024
konsernitaseen liikearvon määrä, 829 milj.
euroa, oli yhteensä 59 % taseen
loppusummasta ja 151 % omasta
pääomasta.
—
Terveystalon yrityshankintoihin liittyvät
asiakassuhteet ja tavaramerkit ovat
konsernitaseen 31.12.2024 mukaan 50 milj.
euroa.
—
Arvonalentumistestauksessa Terveystalo
määrittää kerrytettävissä olevan
rahamäärän käyttöarvoon perustuen.
Arvonalentumistestausten taustalla olevien
rahavirtaennusteiden laatiminen edellyttää
johdon arviointia liittyen kannattavuuteen,
pitkän aikavälin kasvutekijään ja
diskonttauskorkoon.
—
Testauksissa käytettäviin ennusteisiin
liittyvistä johdon ratkaisuista ja tasearvojen
merkittävyydestä johtuen liikearvon ja
yrityshankintoihin liittyvien aineettomien
hyödykkeiden arvostaminen ovat
tilintarkastuksessa keskeisiä seikkoja.
—
Olemme arvioineet keskeisiä
arvonalentumistestauslaskelmissa käytettyjä
oletuksia, kuten kannattavuutta,
diskonttauskorkoa ja pitkän aikavälin
kasvutekijää. Ennusteisiin perehtyessämme
olemme käyttäneet ammatillista harkintaa
keskeisten oletusten testaamisessa ja
arvioidessamme keskeisten oletusten
vaikutuksia herkkyysanalyysiin.
—
Olemme arvioineet käytettyjen oletusten
asianmukaisuutta ja laskelmien teknistä
oikeellisuutta. Tähän on sisältynyt vertailu
taloudellisiin ja toimialan ennusteisiin.
—
Lisäksi olemme arvioineet liikearvosta ja
arvonalentumistestauksesta sekä
yrityshankintoihin liittyvistä aineettomista
hyödykkeistä esitettyjen
konsernitilinpäätöksen liitetietojen
asianmukaisuutta.
Myyntituottojen kirjaaminen (konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet sekä liitetieto 5)
—
Konsernin tilikauden 2024 liikevaihto, 1 340
milj. euroa, koostuu lukuisissa
toimipisteissä eri asiakasryhmille
suoritetuista monenlaisista palveluista ja
palvelukokonaisuuksista. Tietojärjestelmien
kautta käsiteltävien myyntitapahtumien
lukumäärä on suuri ja konsernissa on
käytössä useita hinnoittelu- ja
sopimusmalleja.
—
Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt
myyntiprosesseihin liittyvän sisäisen
valvontaympäristön sekä keskeisimpien
kontrollien arviointia ja
aineistotarkastustoimenpiteitä.
—
Olemme testanneet myyntitapahtumien
rekisteröintiä, laskutus- ja
hinnoitteluprosessien toimivuutta sekä
arvioineet myyntitapahtumien tuloutusten
178
—
Myyntitapahtumien monikirjoisuuden ja
suuren lukumäärän johdosta
myyntituottojen kirjaaminen on
tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
asianmukaisuutta ja oikea-aikaisuutta.
—
Olemme arvioineet myynnin kannalta
relevantteja tietojärjestelmiä.
—
Lisäksi olemme arvioineet myyntituottoja
koskevien konsernin tilinpäätöstietojen
asianmukaisuutta.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta emme ole tunnistaneet tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja.
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja
riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien
säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta
sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa
toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että
tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen,
paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin
tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä
tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme.
Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan
hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella
odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme
ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
—
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden
riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että
väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa,
väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen
valvonnan sivuuttamista.
—
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä
tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan
tehokkuudesta.
—
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien
kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
—
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös
perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella
johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi
179
antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on,
että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan
huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot
eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen
antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat
kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
—
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa,
rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se
antaa oikean ja riittävän kuvan.
—
Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan
tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta
informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta,
valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta
sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät
puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia
relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi
kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan
tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat
tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen
harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä
aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä
koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana yhtäjaksoisesti kolmetoista vuotta. Terveys -talo
Oyj:stä tuli yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö 13.10.2017.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja
vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa
tilintarkastuskertomustamme. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä
tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta
suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.
Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen
siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään
kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että
toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä
kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että muussa informaatiossa on olennainen
virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 13. maaliskuuta 2025
KPMG OY AB
180
Henrik Holmbom
KHT
181
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Terveystalo Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Terveystalo Oyj:n (y-tunnus 2575979–3)
toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernin kestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa,
että konsernin kestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu
1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS);
2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Terveystalo Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista
varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernin kestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-
kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF -asetuksen tai muun
Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernin kestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa
noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut
varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen
tarkastus”.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Kestävyysraportointitarkastajan velvollisuudet.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
Muu seikka
Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Terveystalo Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernin kestävyysraportti on laadittu ja
varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausuntomme ei kata konsernin kestävyysraportissa esitettyjä
vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.
Konsernin kestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
182
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka
koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Konsernin kestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on
suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten
standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai
menettelytavat.
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Terveystalo Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
-
konsernin kestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien
kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista
raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä
-
siitä, että konsernin kestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU)
2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä
vaatimuksia;
-
sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernin kestävyysraportin, jossa ei ole
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa
Kestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy
merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin
liittyy estimaatteja ja olettamuksia sekä mittaus - ja arviointiepävarmuutta. Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja
Yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin
tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla tavalla.
Konsernin kestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernin kestävyysraportissa
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka
sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin
tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernin kestävyysraportin perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja
säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:
-
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernin kestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit,
ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan
olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan
lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
-
Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä
väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen
esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
183
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen
varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja
laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden
riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus,
joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
-
Haastattelimme Terveystalon johtoa sekä kestävyystietojen laatimisesta ja kokoamisesta vastaavia henkilöitä.
-
Perehdyimme kestävyystietojen keräämiseen ja yhdistelemiseen liittyviin keskeisiin prosesseihin haastatteluin.
-
Tutustuimme kestävyysraportilla esitettyjen tietojen kannalta olennaisiin sisäisiin ohjeistuksiin ja toimintaperiaatteisiin.
-
Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin ja arvioimme tukevatko ne
kestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota.
-
Kaksinkertaisen olennaisuuden määrittämistä koskevan prosessin osalta haastattelimme prosessista vastaavia henkilöitä ja
perehdyimme kaksinkertaisesta olennaisuusarvioinnista laadittuun prosessikuvaukseen ja muuhun dokumentaatioon ja tausta-
aineistoon.
-
EU-taksonomiatietojen osalta haastattelimme yrityksen johtoa ja taksonomiatietojen raportoinnin kannalta avainasemassa olevia
henkilöitä selvittääksemme miten taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset toiminnot on tunnistettu, hankimme
haastatteluja tukevaa evidenssiä ja täsmäytimme raportoidut EU-taksonomiatiedot taustalaskemiin ja soveltuvin osin
kirjanpitoon.
-
Arvioimme ESRS kestävyysraportointistandardien raportointia koskevien periaatteiden soveltamista kestävyystietojen
esittämisessä.
Helsingissä 13. maaliskuuta 2025
KPMG OY AB
Kestävyystarkastusyhteisö
Henrik Holmbom
KRT
184
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Terveystalo Oyj:n
ESEF-tilinpäätöksestä
Terveystalo Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Terveystalo Oyj:n (y-
tunnus 2575979-3) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös
7437001AEZHLL3UEX093-2024-12-31-0-fi.zip tilikaudelta 1.1.-31.12.2024.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta
siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
—
laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
—
merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot
iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä
—
varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi
voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat
suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQM1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on
suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten
vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten
noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin
mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös
merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme
suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin
ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
—
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-
merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
—
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin
merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
—
ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen
riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen
sääntelystandardin vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tarkastusevidenssiä.
Lausunto
185
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Terveystalo Oyj:n ESEF-
tilinpäätökseen 7437001AEZHLL3UEX093-2024-12-31-0-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä
liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen
sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Terveystalo Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on annettu
tilintarkastuskertomuksellamme päivätty 13.3.2025. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen
tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 13. maaliskuuta 2025
KPMG OY AB
Henrik Holmbom
KHT