XHEL:TTALO ESEF Annual Report
Terveystalo Oyj (XHEL:TTALO)
ESEF Annual Report
2024-02-22
For: 2023-12-31
View Original
Added on
September 25, 2026
TERVEYSTALO OYJ
TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 31.12.2023
2
Terveystalo-konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös 2023
Hallituksen toimintakertomus
Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat ........................ 35
Täsmäytyslaskelma vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin .................................................................................................. 42
Konsernitilinpäätös, IFRS
Konsernin laaja tuloslaskelma .................................................................................................................................. 41
Konsernitase ............................................................................................................................................................. 42
Konsernin rahavirtalaskelma .................................................................................................................................... 43
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista ................................................................................................... 44
1. Konsernin perustiedot ........................................................................................................................................... 45
2. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ........................................................................................................... 45
3. Liiketoimintojen yhdistäminen ............................................................................................................................... 67
4. Segmentti-informaatio........................................................................................................................................... 61
5. Liikevaihto ............................................................................................................................................................. 62
6. Liiketoiminnan muut tuotot .................................................................................................................................... 64
7. Materiaalit ja palvelut ............................................................................................................................................ 64
8. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut .................................................................................................................. 64
9. Poistot ja arvonalentumiset .................................................................................................................................. 65
10. Liiketoiminnan muut kulut ................................................................................................................................... 65
11. Rahoitustuotot ja -kulut ....................................................................................................................................... 66
12. Verot ................................................................................................................................................................... 66
13. Osakekohtainen tulos ......................................................................................................................................... 69
14. Aineelliset hyödykkeet ....................................................................................................................................... 70
15. Aineettomat hyödykkeet ..................................................................................................................................... 73
16. Liikearvoa sisältävien rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvonalentumistestaus ................................................ 74
17. Sijoituskiinteistöt ................................................................................................................................................. 76
18. Osuudet osakkuusyhtiöissä ................................................................................................................................ 77
19. Osakeperusteiset maksut ................................................................................................................................... 77
20. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot arvostusryhmittäin sekä käyvän arvon hierarkia .. 80
21. Rahoitusriskit ...................................................................................................................................................... 81
3
22. Myyntisaamiset ja muut saamiset sekä asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ..................................... 84
23. Rahavarat ja muut rahoitusvarat ........................................................................................................................ 85
24. Osakepääoma ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto ............................................................................. 86
25. Rahoitusvelat ...................................................................................................................................................... 87
26. Ostovelat ja muut velat ....................................................................................................................................... 87
27. Varaukset ............................................................................................................................................................ 88
28. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ........................................................................................................................... 89
29. Vakuudet, ehdolliset velat ja vastuusitoumukset ................................................................................................ 90
30. Lähipiiritapahtumat ............................................................................................................................................. 90
31. Konserniyritykset ................................................................................................................................................ 94
32. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ...................................................................................................... 96
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
4
Hallituksen toimintakertomus
Toimintaympäristö
Kohdemarkkinat
Vuonna 2023 Suomen terveydenhuollon palveluiden kysyntä jatkui vahvana. Kysynnän kausivaihtelut ja varausasteet normalisoituivat
poikkeukselliseen vertailukauteen nähden. Myös peruslaboratoriopalveluiden kysyntä normalisoitui pääosin pandemiaa edeltävälle tasolle.
Pandemian väistyttyä asiointi painottui kivijalkaan ja koronatestauksen, digitaalisten palveluiden ja etävastaanottojen kysyntä laski
merkittävästi vertailukaudesta.
Yritys- ja vakuutusasiakkuuksissa kysyntä jatkui vahvana. Julkisrahoitteisella markkinalla henkilöstöpalveluiden kysyntä oli vahvaa.
Heikentynyt kuluttajaluottamus ja ostovoima vaikuttivat itsemaksettavan suunterveyden palveluiden sekä hierontapalveluiden kysyntään
vuoden toisella puoliskolla. Julkisrahoitteisen markkinan kysynnän laaja-alaisempaa kasvua ei ole vielä tapahtunut, ja markkinalla nähtiin
ainoastaan pienempiä digitaalisten palveluiden kilpailutuksia.
Ruotsissa talouden kasvanut epävarmuus vaikutti makrotalouden muutoksille herkempien organisaatioiden johtamisen ja haitallisen käytön
kuntoutuspalveluiden kysyntään vuoden toisella puoliskolla.
Terveystalo jatkoi koko vuoden ajan vahvoja panostuksia ammattilaisten rekrytointeihin ja onnistui kasvattamaan tarjontaa tasaisesti
vuoden ajan. Tarjonnan vahvistamiseksi kehityspanoksia siirrettiin entistä enemmän ammattilaisten työtä helpottaviin ja tehostaviin
ratkaisuihin.
Kireät työmarkkinat ja inflaatio loivat kasvavia paineita kustannuksiin koko vuoden 2023 ajan, mukaan lukien palkkakuluihin.
Työllisyystilanne on hyvä, mutta sen merkittävät muutokset voivat vaikuttaa myös Suomessa työterveyspalveluiden kysyntään.
Terveystalon kohdemarkkinoiden pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat hyvät; pohjakysyntä on vahvaa, ja megatrendit, kuten väestön
ikääntyminen ja terveydenhuollon digitalisaatio, sekä kasvavat julkisen terveydenhuollon hoitojonot tukevat kysynnän kasvua
tulevaisuudessa. Alan suosituimpana työnantajana Terveystalolla on hyvät edellytykset vauhdittaa kasvua myös jatkossa vahvan markkina-
asemansa tukemana.
Inflaation vaikutukset
Inflaation tasaantumisesta huolimatta osassa hankintakategorioista nähtiin edelleen hintojen nousupaineita. Yhtiö on käynyt aktiivisesti
neuvotteluita keskeisten toimittajien kanssa inflaation kustannusvaikutusten minimoimiseksi. Sähkön hinnan nousu tasaantui
vertailukauteen nähden.
Tulosparannusohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on torjua inflaatiota ja alentaa kustannuksia tietyissä tuote- ja palveluryhmissä.
Kireät työmarkkinat sekä jatkunut inflaatio aiheuttavat palkankorotuspaineita terveydenhuollon palveluissa. Yksityisen terveydenhuollon
toimialalla on voimassa kaksivuotinen työehtosopimus ajalle 1.5.2022-30.4.2024, joka koskee Terveystalon suurinta työntekijäryhmää,
hoitajia. Vuonna 2022 palkankorotukset olivat 2,0 prosenttia 1.10.2022 alkaen, ja vuodelle 2023 korotukset olivat yhteensä 2,95 prosenttia
ja tulivat voimaan 1.11.2023. Lisäksi kesäkuun 2023 palkanmaksun yhteydessä maksettiin sovittu 450 euron suuruinen kertaerä.
Palkkainflaatio näkyy myös muiden ammattiryhmien rekrytoinneissa. Suurin osa (noin 96 prosenttia) Terveystalossa toimivista lääkäreistä
on kuitenkin yksityisiä ammatinharjoittajia, jotka eivät ole palkkasuhteessa yhtiöön.
Inflaation vaikutusten lieventämiseksi Terveystalo toteuttaa myös kaupallisia aloitteita osana tulosparannusohjelmaa. Onnistuneiden
hinnoittelutoimenpiteiden vaikutukset näkyvät vuosien 2023 ja 2024 aikana.
5
Hoitojonot ja regulaatioympäristö Suomessa
Kiireettömän hoidon supistaminen koronarajoitustoimien aikana aiheutti merkittävän hoitovajeen muissa sairauksissa. Erikoissairaanhoidon
jonot ovat edelleen jatkaneet kasvuaan. THL:n mukaan elokuun 2023 lopussa lähes 178 000 potilasta odotti pääsyä julkiseen kiireettömään
erikoissairaanhoitoon. Hoitoa odottaneista yli 30 500 (17,2 prosenttia) oli odottanut hoitoon pääsyä yli puoli vuotta. Elokuussa 2023 yli
puoli vuotta jonottaneita potilaita oli lähes 9 400 enemmän kuin huhtikuussa 2023.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyi vuoden 2023 alusta 21 hyvinvointialueelle ja Helsingin kaupungille.
Hyvinvointialueiden aluevaltuustot päättävät muun muassa alueen palvelustrategiasta, palveluverkoston periaatteista, pelastustoimen
palvelutasosta, hyvinvointialueen talousarviosta ja -suunnitelmasta ja jäsenten valitsemisesta toimielimiin. Aluevaltuuston toimikausi on
neljä vuotta.
Hyvinvointialueet ovat käynn38istäneet pienempiä kilpailutuksia esimerkiksi digitaalisiin palveluratkaisuihin, mutta päätöksiä
suuremmista palveluhankinnoista yksityiseltä sektorilta ei ole toistaiseksi tehty.
Kesällä 2023 julkaistu hallitusohjelma pyrkii lisäämään yksityisen ja julkisen terveydenhuollon yhteistyötä palvelujärjestelmän
vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Ensimmäisenä konkreettisena toimena hallitus päätti Kela-korvausten
nostamisesta. Uudet Kela-korvaukset astuivat voimaan 1.1.2024 alkaen (
https://www.kela.fi/sairaanhoito
). Kokonaisuudessaan Kela-
korvauksia nostetaan 500 miljoonalla vuosina 2024–2027, josta valtion rahoitusosuus on 335 miljoonaa. Korvausten nostamisella pyritään
purkamaan perusterveydenhuollon hoitojonoja. Hallitusohjelman toimenpiteiden arvioidaan tukevan yksityisen palvelutuotannon kysynnän
kasvua ja tuovan uusia mahdollisuuksia julkisrahoitteista ja yksityisesti tuotettujen palveluiden toteuttamiseen.
Maailmanpoliittisen tilanteen ja konfliktien vaikutukset
Käynnissä olevien konfliktien, kuten Ukrainan sodan, välittömät vaikutukset Terveystalolle ovat olleet hyvin vähäisiä. Terveystalolla ei ole
liiketoimintaa Ukrainassa, Israelissa, pakotteiden alaisissa maissa tai näiden maiden kanssa. Konfliktien epäsuorat taloudelliset vaikutukset
syntyvät korkeasta inflaatiosta ja mahdollisista toimitusketjujen ja rahoitusmarkkinoiden häiriöistä. Epäsuorat talousvaikutukset näkyvät
kuluttajaluottamuksen ja ostovoiman heikentymisenä. Vaikutukset voivat näkyä viiveellä myös työllisyydessä ja heikentää Terveystalon
palveluiden kysyntää.
Tulosohjeistus vuodelle 2024
Terveystalo arvioi koko vuoden 2024 liikevaihdon kasvavan (2023: 1 286 miljoonaa euroa), ja oikaistun liikevoiton ennen aineettomien
hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) olevan 10,1–11,5 prosenttia liikevaihdosta (2023: 9,8 prosenttia).
Arviot perustuvat vuoden 2023 lopun ennusteeseen inflaatiosta, kuluttajakysynnästä ja työllisyydestä, normaaliin sairastavuuteen sekä
ennustettaviin työmarkkinoihin Suomessa. Arviot sisältävät tulosparannusohjelman onnistuneen loppuunsaattamisen vaikutuksen ja noin
10 miljoonan euron liikevaihdon vuositason vähentymisen Portfolioliiketoiminnot -segmentin ulkoistusliiketoiminnassa. Ruotsi-segmentin
liikevaihdon odotetaan laskevan markkinan heikkouden vuoksi ja valuuttakurssin säilyvän vakaana. Arviot eivät sisällä merkittäviä
yrityskauppoja tai divestointeja.
Taloudelliset tavoitteet
Terveystalon tavoitteena on:
●
vähintään 5 prosentin vuotuinen liikevaihdon kasvu orgaanisen kasvun ja yritysostojen avulla
●
vähintään 12 prosentin oikaistu EBITA -marginaali vuonna 2025
●
enintään 3,5-kertainen Nettovelka / oikaistu EBITDA
Velkaantuminen voi kuitenkin tilapäisesti ylittää tavoitetason, esimerkiksi yritysostojen yhteydessä.
●
maksaa vähintään 40 prosenttia tilikauden voitosta osinkona
Ehdotetun osingon tulee kuitenkin ottaa huomioon Terveystalon pitkän aikavälin kehitystarpeet ja taloudellinen asema.
6
Avainluvut
Terveystalo konserni, milj. euroa
2023
2022
2021
Liikevaihto
1 286,4
1 259,1
1 154,6
Oikaistu käyttökate (EBITDA)*
1)
200,2
178,0
206,1
Oikaistu käyttökate (EBITDA), % *
1)
15,6
14,1
17,8
Käyttökate (EBITDA)
1)
179,2
168,8
201,8
Käyttökate (EBITDA), %
1)
13,9
13,4
17,5
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)*
1)
125,6
105,2
141,0
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), % *
1)
9,8
8,4
12,2
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)
1)
104,4
95,9
136,7
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), %
1)
8,1
7,6
11,8
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT)
* 1)
93,1
73,4
114,4
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT), % *
1)
7,2
5,8
9,9
Liikevoitto/-tappio (EBIT)
-14,7
33,9
110,1
Liikevoitto/-tappio (EBIT), %
-1,1
2,7
9,5
Oman pääoman tuotto (ROE), %
1)
-7,6
4,1
13,6
Omavaraisuusaste, %
1)
36,5
40,2
42,2
Osakekohtainen tulos, euroa
-0,33
0,19
0,63
Nettovelka
598,1
566,6
519,0
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %
1)
116,0
95,7
85,2
Nettovelka/oikaistu käyttökate (EBITDA)
1)
3,0
3,2
2,5
Varat yhteensä
1 419,5
1 479,4
1 448,6
Henkilöstö keskimäärin HTV
6 426
6 552
5 643
Henkilöstö kauden lopussa
9 824
10 933
9 805
Ammatinharjoittajat kauden lopussa
6 092
5 928
5 754
Oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman IFRS 16*
1)
142,8
122,2
156,9
Nettovelka, ilman IFRS 16
379,0
386,8
340,6
Oikaistu nettovelka/oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman IFRS 16 *
1)
2,7
3,2
2,2
* Oikaisut ovat tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavia olennaisia eriä, jotka liittyvät liiketoiminnan hankintojen kuluihin, liiketoiminnan uudelleenjärjestelykuluihin,
omaisuuden nettomyyntivoittoihin ja - tappioihin, arvonalentumisiin, strategisiin projekteihin ja muihin vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin.
1)
Vaihtoehtoinen tunnusluku. Terveystalo esittää IFRS-tunnuslukujen lisäksi täydentäviä, vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joita yhtiö seuraa sisäisesti ja jotka antavat merkittävää
yhtiötä koskevaa lisätietoa johdolle, sijoittajille, arvopaperimarkkina-analyytikoille ja muille tahoille yhtiön toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahavirroista. Näitä ei
tulisi tarkastella erillisenä IFRS:n mukaisista tunnusluvuista eikä niitä korvaavina tunnuslukuina.
Osakekohtaiset avainluvut
2023
2022
2021
Oma pääoma per osake, euroa
4,1
4,7
4,8
Osakekohtainen tulos, euroa
-0,33
0,19
0,63
Osinko per osake, euroa
0,30
0,28
0,28
Osinko osakekohtaisesta tuloksesta, %
190,9 %*
145,0 %
44,3 %
*Vuonna 2023 osinko oikaistusta osakekohtaisesta tuloksesta (0,47 euroa) oli 63,8 prosenttia.
7
Taloudellinen kehitys
Liikevaihto
Konsernin vuoden 2023 liikevaihto
kasvoi 2,2 prosenttia vertailukaudesta 1 286,4 (1 259,1) miljoonaan euroon. Terveydenhuollon
palveluiden liikevaihto kasvoi 5,7 prosenttia 948,6 (897,8) miljoonaan euroon. Liikevaihto kasvoi vertailukaudesta pääasiassa vahvistuneen
myynnin jakauman ja onnistuneiden hinnoittelutoimenpiteiden ansiosta. Laboratoriopalveluiden käynnit laskivat selvästi vertailukaudesta
merkittävästi vähentyneen koronatestauksen vuoksi. Koronatestejä tehtiin yhteensä noin 6 800 (335 000) kappaletta
1)
. Muiden
laboratoriopalveluiden myynti kasvoi vertailukaudesta. Leikkaustoiminnan ja kuvantamisen liikevaihdot kasvoivat vertailukaudesta.
Portfolioliiketoimintojen liikevaihto laski 8,1 prosenttia 267,2 (290,7) miljoonaan euroon päättyneiden ulkoistussopimusten vuoksi.
Ruotsi-segmentin liikevaihto laski 0,4 prosenttia 92,5 (92,8) miljoonaan euroon. Ilman valuuttakurssivaikutusta liikevaihto kasvoi 7,2
prosenttia. Yrityskaupat kasvattivat Ruotsin liiketoimintojen liikevaihtoa noin 4,6 miljoonalla eurolla.
1)
Pois lukien näytteenottopalvelut
Liikevaihto, milj. euroa
2023
2022
Muutos, %
Terveydenhuollon palvelut
948,6
897,8
5,7
Portfolioliiketoiminnot
267,2
290,7
-8,1
Ruotsi
92,5
92,8
-0,4
Eliminoinnit
-21,8
-22,2
-1,7
Yhteensä
1 286,4
1 259,1
2,2
Taloudellinen tulos ja rahavirta
Konsernin vuoden 2023
oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) kasvoi 19,4 prosenttia
125,6 (105,2) miljoonaan euroon, ollen 9,8 (8,4) prosenttia liikevaihdosta. Kannattavuus parani kaikissa liiketoiminnoissa vertailukaudesta.
Kysynnän jakauman normalisoituminen, onnistuneet hinnoittelutoimenpiteet, sekä tulosparannusohjelman eteneminen vahvistivat
kannattavuutta.
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden
poistoja ja arvonalentumisia (EBITA),
milj. euroa
2023
2022
Muutos, %
Terveydenhuollon palvelut
109,0
99,2
9,9
Portfolioliiketoiminnot
8,7
3,5
149,4
Ruotsi
3,7
2,6
42,5
Muut
4,2
-0,1
>200,0
Yhteensä
125,6
105,2
19,4
Muut-erän raportoitavat luvut koostuvat pääosin emoyhtiön kuluista, liiketoiminnoille allokoimattomista konsernitason oikaisuista ja varauksista.
Materiaalikulut ja ostetut palvelut kasvoivat vertailukaudesta 2,0 prosenttia ja olivat 536,2 (525,7) miljoonaa euroa. Työsuhde-etuuksista
aiheutuvat kulut laskivat vertailukaudesta 1,8 prosenttia ja olivat 447,0 (455,0) miljoonaa euroa. Tulosparannusohjelman toimenpiteet,
vähentyneet sairaspoissaolot sekä päättyneet ulkoistussopimukset vähensivät henkilöstökuluja vertailukaudesta. Henkilöstökuluja
kasvattivat, rekrytointi sekä palkkojen nousu. Liiketoiminnan muut kulut nousivat 14,2 prosenttia 128,2 (112,3) miljoonaan euroon johtuen
pääasiassa tulosparannusohjelman neuvonantopalkkioista sekä toimitilakulujen kasvusta.
Konsernin oikaistu käyttökate (EBITDA) kasvoi 12,5 prosenttia 200,2 (178,0) miljoonaan euroon. Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 93,1 (73,4)
miljoonaa euroa. Liiketulos (EBIT) oli -14,7 (33,9) miljoonaa euroa. Tilikauden liiketulosta heikensivät Portfoliotoiminnot-segmentissä tehdyt
liikearvoa ja julkisrahoitteisia ulkoistusliiketoiminnan asiakassuhteita koskeneet yhteensä 84,6 miljoonan euron suuruiset
8
arvonalentumiskirjaukset. Vertailukaudella muihin aineettomiin hyödykkeisiin kohdistunut 28,9 miljoonan euron arvonalentuminen
heikensi liikevoittoa.
Nettorahoituskulut nousivat 24,2 (2,9) miljoonaan euroon johtuen pääosin nousseesta korkotasosta sekä korkosuojausten käypien arvojen
noususta vertailukaudella. Tulos ennen veroja oli -38,9 (30,9) miljoonaa euroa. Tuloverot olivat -3,3 (-6,5) miljoonaa euroa. Veroasteeseen
vaikuttaa konserniliikearvon alaskirjaus. Tilikauden tulos oli -42,2 (24,4) miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos
-0,33 (0,19) euroa.
Liiketoiminnan rahavirta kasvoi 158,0 (140,9) miljoonaan euroon vahvistuneen kannattavuuden ja yhteisöverojen maksun ajoituksellisten
erojen vuoksi. Kasvua vaimensi sitoutuneen käyttöpääoman kasvu.
Investointien rahavirta laski -44,2 (-93,9) miljoonaan euroon. Ero vertailukauteen muodostui pääosin yritysostojen sekä aineettomiin
hyödykkeisiin kohdistuvien investointien vähentymisestä.
Rahoituksen rahavirta oli -116,2 (-44,6) miljoonaa euroa. Ero vertailukauteen muodostui pääosin raportointikaudella toteutetuista
uudelleenrahoituksista ja kasvaneista nettorahoituskuluista.
Tulosparannusohjelmat
Terveystalo käynnisti vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä tulosparannusohjelman, jolla tavoitellaan vähintään 50 miljoonan euron
inflaatiokorjattua, vuositason (run-rate) EBITA-parannusta vuoden 2024 loppuun mennessä. Ohjelma eteni hyvin ja kokonaistavoite ylitettiin
etuajassa. Vuoden 2023 loppuun mennessä implementoitujen toimenpiteiden arvioidaan parantavan vuositason kannattavuutta noin 60
miljoonalla eurolla. Ohjelman oikaistu EBITA -vaikutus neljännellä vuosineljänneksellä oli noin 13 miljoonaa euroa ja vuonna 2023 noin 37
miljoonaa euroa.
Vuoden 2023 neljännellä vuosineljänneksellä käynnistettiin Ruotsin liiketoiminta -alueella tulosparannusohjelma, jolla tavoitellaan
kannattavuuden rakenteellista muutosta vuonna 2025.
Ohjelmiin liittyvien kokonaiskustannusten vuosina 2022–2024
arvioidaan olevan noin 30–35 miljoonaa euroa. Kustannukset liittyvät
uudelleenjärjestelyihin ja neuvonantopalkkioihin. Neuvonantopalkkiot on sidottu ohjelmilla saavutettaviin tuloksiin. Ohjelmien
kustannukset käsitellään vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Ohjelmien kustannukset olivat 5,3 miljoonaa euroa neljännellä
neljänneksellä ja 21,7 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja ne on käsitelty vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä.
Taloudellinen asema
Terveystalon likviditeetti on hyvä. Rahavarat tilikauden lopussa olivat 37,7 (40,2) miljoonaa euroa. Kokonaisvarat olivat 1 419,5 (1 479,4)
miljoonaa euroa.
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 515,4 (592,0) miljoonaa euroa.
Nettovelkaantumisaste (sisältäen vuokrasopimusvelat) oli 116,0 (97,7) prosenttia, ja nettovelka oli 598,1 (566,6)
miljoonaa euroa.
Nettovelan kasvu aiheutuu pääosin vuokrasopimusveloista. IFRS 16 -oikaistu nettovelka (ilman vuokrasopimusvelkoja) oli 379,0 (386,8)
miljoonaa euroa. Terveystalon rahoituslainojen keskimääräinen maturiteetti oli 3,0 (2,3) vuotta neljännen vuosineljänneksen lopussa ja
vuosineljänneksen painotettu keskikorko oli 4,8 (1,2) prosenttia. Tilikauden aikana yhtiö täytti rahoitussopimuksissaan sovitun, suhteellista
velkaantuneisuutta kuvaavan kovenanttiehdon.
Yhtiö on sopinut tilikaudella 135 miljoonan euron suuruisen ja vastuullisuustavoitteisiin sidotun pitkäaikaisen pankkirahoitussopimuksen ja
jälleen rahoittanut voimassa olevan valmiusluottolimiitin (RCF). Pankkilainan maturiteetti on kolme vuotta yhden vuoden jatko-optiolla, ja
se on kertalyhenteinen. Pankkilainasta nostettiin 125 miljoonaa euroa, joka käytettiin vuosina 2023–2024 erääntyvien pankkilainojen
uudelleenrahoittamiseen. Samassa yhteydessä on sovittu vuonna 2024 erääntyvän 40 miljoonan euron valmiusluottolimiitin jälleen
rahoittamisesta. Valmiusluottolimiitin maturiteetti on kolme vuotta yhden vuoden jatko-optiolla.
9
Toisella vuosineljänneksellä Terveystalo laski liikkeeseen 100 miljoonan euron suuruisen, vastuullisuustavoitteisiin sidotun vakuudettoman
joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy 1.6.2028, ja sille maksetaan lähtökohtaisesti kiinteää 5,375 prosentin vuotuista korkoa. Nasdaq
Helsinki otti joukkovelkakirjalainan kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsingin pörssilistalle 5.6.2023.
Rahoitussopimuksiin perustuvan luoton sekä luotollisten pankkitilien käyttämätön osuus tilikauden lopussa oli 98,0 (99,6) miljoonaa euroa.
Tilikauden oman pääoman tuotto oli -7,6 (4,1) prosenttia. Omavaraisuusaste oli 36,5 (40,2) prosenttia. Yhtiökokouksen päätöksen
mukaisesti 31.12.2022 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella on jaettu osinkoa yhteensä 0,28 euroa osakkeelta. Osinko on
maksettu kahdessa erässä. Ensimmäinen erä maksettiin osakkeenomistajille 3.4.2023 ja toinen erä 9.10.2023.
Kausivaihtelu ja arkipäivien lukumäärän vaikutus
Terveystalon liikevaihto yritys- ja yksityisasiakasryhmissä on tyypillisesti alhaisempi lomakausina, erityisesti kesällä. Arkipäivien määrä
vaikuttaa liikevaihdon ja tuloksen kehitykseen, erityisesti vertailtaessa vuosineljänneksien kehitystä. Työpäiviä oli vuonna 2023 251 (253).
Vuonna 2024 työpäiviä on 252. Yhtiön nettokäyttöpääomatarpeet vaihtelevat vuoden aikana liiketoiminnan kausiluonteisuuden vuoksi.
Vaihtelua syntyy muun muassa eläkkeisiin ja arvonlisäveroon liittyvien maksujen ajoituksista sekä lomarahavelvoitteista ja
työterveyshuoltoon liittyvistä palvelumaksuista.
Työpäivien määrä neljänneksittäin
2022
2023
2024
Q1
63
64
63
Q2
61
60
61
Q3
66
65
66
Q4
63
62
62
Koko vuosi
253
251
252
Investoinnit ja yrityskaupat
Tilikauden 2023 nettoinvestoinnit*, sisältäen yrityskaupat, olivat 43,9 (94,1) miljoonaa euroa. Konsernin nettoinvestoinnit ilman
yrityskauppoja olivat 40,2 (60,0) miljoonaa euroa. Investoinnit koostuivat pääosin digitaaliseen sovellus- ja palvelukehitykseen ja IT-
järjestelmähankkeisiin liittyneistä investoinneista sekä lääketieteellisiin laitteisiin ja toimitiloihin tehdyistä investoinneista.
Bruttoinvestoinneista aineettomie n investointien suhteellinen osuus laski vertailukauteen verrattuna.
Terveystalon tytäryhtiö Feelgood Svenska AB teki toisen vuosineljänneksen aikana sopimukset kahdesta yrityskaupasta.
Feelgood osti Växjö
Hälsoforumin (työterveys) sekä Quality Caren toiminnot (työterveys), joista ensimmäinen toteutui kolmannen ja toinen neljännen
vuosineljänneksen aikana.
*Nettoinvestoinnit eivät sisällä toimitilojen vuokrasopimuksiin liittyviä käyttöoikeusomaisuuserien lisäyksiä. Nettoinvestoinnit sisältävät määräysvallattomien omistajien osuuksien
hankinnat.
Kehittämismenot
Aktivoidut kehittämismenot vuonna 2023 olivat 23,2 (16,4) miljoonaa euroa ja ne sisältyivät muihin aineettomiin hyödykkeisiin.
Henkilöstö
Terveystalon työsuhteisen henkilöstön määrä 31.12.2023 oli Suomessa 8 950 (10 100), Ruotsissa 874 (833) ja yhteensä 9 824 (10 933).
Henkilöstön määrä henkilötyövuosina oli Suomessa keskimäärin 5 596 (5 865), Ruotsissa 829 (687) ja yhteensä 6 426 (6 552).
Ammatinharjoittajien määrä oli Suomessa 5 987 (5 822), Ruotsissa 105 (106) ja yhteensä 6 092 (5 928).
Henkilöstömäärään Suomessa
vaikuttivat koronaan liittyvissä palveluissa työskennelleen henkilöstön väheneminen, tulosparannusohjelman toimenpiteet sekä päättyneet
ulkoistussopimukset.
10
Raportointisegmentit
Terveystalo muutti taloudellisen raportointinsa rakennetta 1.1.2023 alkaen tuodakseen paremmin esiin yhtiön eri liiketoimintojen kehitystä.
Uusi raportointirakenne heijastaa Terveystalon uutta toimintamallia ja on yhdenmukainen sen kanssa, miten yhtiön johto seuraa
Terveystalon liiketoimintojen operatiivista kehitystä. Terveystalo konserni muodostuu kolmesta raportoitavasta segmentistä:
Terveydenhuollon palveluista, Portfolioliiketoiminnoista ja Ruotsista.
Terveydenhuollon palvelut
Terveydenhuollon palvelut -liiketoimintasegmentti tarjoaa Suomessa asiakkaille integroituja hoitopolkuja ennaltaehkäisevistä
työterveyden palveluista perusterveydenhuollon ja erikoislääketieteen palveluihin, diagnostiikkaan ja päiväkirurgiaan.
Terveystalo tavoittelee Terveydenhuollon palvelut -segmentissä toimialan vahvinta kannattavuutta ja parasta hoidon
vaikuttavuutta.
Avainluvut
2023
2022
Muutos, %
Liikevaihto, milj. euroa
948,6
897,8
5,7
EBITA, milj. euroa
107,1
93,8
14,2
EBITA, % liikevaihdosta
11,3 %
10,4 %
0,8 %-yks.
Oikaistu EBITA, milj. euroa
109,0
99,2
9,9
Oikaistu EBITA, % liikevaihdosta
11,5 %
11,0 %
0,4 %-yks.
Terveydenhuollon palveluiden vuoden 2023 liikevaihto
Yritysasiakkaiden
liikevaihto kasvoi 7,9 prosenttia 564,0 (522,9) miljoonaan euroon. Erityisesti ennaltaehkäisevien työterveyspalveluiden
1)
vertailukaudesta. Myös terveydenhuollon palveluiden liikevaihto kasvoi, vaikka koronaan liittyvä myynti laski merkittävästi
vertailukaudesta. Yksityisasiakkaiden liikevaihto kasvoi 6,4 prosenttia 296,1 (278,4) miljoonaan euroon. Liikevaihtoa kasvatti erityisesti
vakuutusyhtiöille tuotettujen palveluiden myynti. Julkisen sektorin asiakkaiden liikevaihto laski 8,3 prosenttia 88,5 (96,4) miljoonaan euroon
päättyneiden sopimusten sekä koronapalveluiden myynnin poistumisen vuoksi. Kuntien työterveysliiketoiminnan liikevaihto kasvoi
vertailukaudesta onnistuneiden hinnoittelutoimenpiteiden ansiosta.
Vastaanottopalveluiden liikevaihto kasvoi 11,2 prosenttia 618,3 (556,3) miljoonaan euroon pääosin asiakasjakauman muutosten ja
onnistuneiden hinnoittelutoimenpiteiden vuoksi. Fyysisten vastaanottojen käyntimäärät kasvoivat hieman edellisvuodesta.
Etävastaanottojen käyntien määrä laski 19,0 prosenttia vertailukaudesta vertailukauden koronaan liittyvien etäkäyntien takia. Diagnostiikan
(laboratoriopalvelut ja kuvantaminen) liikevaihto laski 8,2 prosenttia ja oli 229,6 (250,0) miljoonaa euroa. Laboratoriopalveluiden
käyntimäärät laskivat selvästi vertailukaudesta, jolloin koronatestausmäärät olivat korkealla tasolla. Ilman vertailukauden koronatestausta
laboratoriokäynnit kasvoivat vertailukaudesta. Muiden palveluiden liikevaihto kasvoi 10,0 prosenttia leikkaustoiminnan vetämänä ja oli
100,7 (91,5) miljoonaa euroa.
1) Työterveyden lakisääteinen tehtävä on ennaltaehkäistä työstä aiheutuvia terveyshaittoja. Ennaltaehkäiseviä palveluita ovat muun muassa työpaikkaselvitys, jossa selvitetään
työpaikan olosuhteet ja työn altisteet, terveystarkastukset, toimenpide -ehdotukset työolojen parantamisesta ja työntekijöiden työkyvyn edistämisestä, neuvonta ja ohjaus,
osallistuminen työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen, työssä selviytymisen edistäminen ja tarvittaessa ohjaaminen kuntoutukseen, kun työntekijän
työkyky on heikentynyt, työpaikan ensiapuvalmiuden ohjaus ja työterveyden laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta.
11
Terveydenhuollon palveluiden liikevaihto asiakkuuksittain ja palveluittain
Liikevaihto, milj. euroa
2023
2022
Muutos, %
Asiakkuuksittain
Yritysasiakkaat
564,0
522,9
7,9
Yksityisasiakkaat
296,1
278,4
6,4
Julkinen sektori
88,5
96,4
-8,3
Palveluittain
Vastaanotot
618,3
556,3
11,2
Diagnostiikka
229,6
250,0
-8,2
Muut
100,7
91,5
10,0
Yritysasiakkaat
ovat Terveystalon suurin asiakasryhmä. Terveystalon yritysasiakkaat käsittävät yhtiön työterveysasiakkaat lukuun ottamatta kunnallisia työterveysasiakkaita, jotka
sisältyvät julkisen sektorin asiakasryhmään. Yhtiö tarjoaa lakisääteisiä työterveyspalveluja ja muita työterveys- ja työhyvinvointipalveluja kaiken kokoisille yritysasiakkaille.
Yksityisasiakkaat
ovat Terveystalon toiseksi suurin asiakasryhmä. Yksityisasiakkaisiin kuuluu yksityishenkilöitä ja perheitä. Yksityisasiakkaiden palvelut maksaa joko asiakas itse tai
vakuutusyhtiö.
Terveydenhuollon palveluiden
julkisen sektorin toimijoiden työterveyspalveluita. Ulkoistukset ja henkilöstövuokraus ovat osa Portfolioliiketoimintoja.
Terveydenhuollon palveluiden käynnit
Käynnit, kpl
2023
2022
Muutos, %
Vastaanotot
6 069 111
6 351 339
-4,4
Fyysiset vastaanotot
4 750 619
4 723 915
0,6
Etävastaanotot
1 318 492
1 627 424
-19,0
Diagnostiikka
1 285 980
1 460 908
-12,0
Muut
48 984
41 278
18,7
Yhteensä
7 404 075
7 853 525
-5,7
Vuoden 2023
oikaistu liikevoitto
ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)
kasvoi 9,9 prosenttia 109,0
(99,2) miljoonaan euroon, ollen 11,5 (11,0) prosenttia liikevaihdosta. Kannattavuutta heikensi vertailukaudesta koronatestauksen
merkittävä väheneminen, kun taas onnistuneet hinnoittelutoimenpiteet ja suotuisampi myynnin jakauma koronaan liittymättömissä
palveluissa vahvistivat kannattavuutta. Vähintään 50 miljoonan euron vuositason (run-rate) EBITA -parannukseen vuoden 2024 loppuun
tähtäävä tulosparannusohjelma eteni hyvin ja kokonaistavoite ylitettiin etuajassa. Vuoden 2023 loppuun mennessä implementoitujen
toimenpiteiden arvioidaan parantavan vuositason kannattavuutta yli noin 60 miljoonalla eurolla. Ohjelman oikaistu EBITA -vaikutus vuonna
2023 oli noin 37 miljoonaa euroa.
12
Portfolioliiketoiminnot
Portfolioliiketoiminnot-segmentti koostuu liiketoiminnoista, jotka tavoittelevat itsenäistä arvonluontia hyödyntäen Terveystalon
kyvykkyyksiä kunkin tarpeen mukaan. Portfolioliiketoimintoihin kuuluvat julkisen sektorin ulkoistukset, henkilöstövuokrauspalvelut ja
suunterveys, sekä muita liiketoimintoja , kuten julkisen sektorin digitaaliset palvelut, kuntoutus-, lastensuojelu - ja hierontapalvelut sekä
tulkkauspalvelut.
Avainluvut
2023
2022
Muutos, %
Liikevaihto, milj. euroa
267,2
290,7
-8,1
EBITA, milj. euroa
8,3
2,0
>200,0
EBITA, % liikevaihdosta
3,1 %
0,7 %
2,4 %-yks.
Oikaistu EBITA, milj. euroa
8,7
3,5
149,4
Oikaistu EBITA, % liikevaihdosta
3,3 %
1,2 %
2,1 %-yks.
Portfolioliiketoimintojen liikevaihto palveluittain
Liikevaihto, milj. euroa
2023
2022
Muutos, %
Ulkoistukset
91,1
118,7
-23,3
Henkilöstövuokraus
84,7
84,1
0,6
Suunterveys
54,5
52,2
4,3
Muut
36,9
35,6
3,7
Yhteensä
267,2
290,7
-8,1
Portfolioliiketoimintojen vuoden 2023 liikevaihto
päättyneiden ulkoistussopimusten vuoksi 23,3 prosenttia ja oli 91,1 (118,7) miljoonaa euroa. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihto
kasvoi 0,6 % erikoissairaanhoidon kysynnän kasvun ansiosta ja oli 84,7 (84,1) miljoonaa euroa. Hoitajavälityksen liikevaihto puolestaan laski
koronaan liittyvien palveluiden kysynnän vähennyttyä vertailukaudesta. Suunterveyden liikevaiht o kasvoi 4,3 prosenttia ja oli 54,5 (52,2)
miljoonaa euroa. Muiden palveluiden liikevaihto kasvoi 3,7 prosenttia ja oli 36,9 (35,6) miljoonaa euroa.
Vuoden 2023 oikaistu liikevoitto
ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)
euroon, ollen 3,3 (1,2) prosenttia liikevaihdosta. Kannattavuuden vahvistumiseen vaikuttivat heikosti kannattavien ulkoistussopimusten
päättyminen, onnistuneet hinnoittelutoimenpiteet, kustannusten karsiminen sekä kasvanut kysyntä. Ulkoistusten korkeammat
erikoishoidon kustannukset sekä inflaatio heikensivät kannattavuutta vertailukaudesta.
13
Ruotsi
Ruotsi-segmentti koostuu Feelgood-tytäryhtiöiden työterveyteen, organisaatioiden johtamisen konsultointiin sekä riippuvuuksien ehkäisyn
palveluihin keskittyvästä liiketoiminnasta Ruotsissa. Terveystalo tavoittelee Ruotsissa kannattavaa kasvua keskipitkällä ja pitkällä
aikavälillä.
Avainluvut
2023
2022
Muutos, %
Liikevaihto, milj. euroa
92,5
92,8
-0,4
EBITA, milj. euroa
2,1
1,9
10,1
EBITA, % liikevaihdosta
2,3 %
2,0 %
0,2 %-yks.
Oikaistu EBITA, milj. euroa
3,7
2,6
42,5
Oikaistu EBITA, % liikevaihdosta
4,0 %
2,8 %
1,2 %-yks.
Ruotsin liiketoiminnan vuoden 2023 liikevaihto
vertailukaudesta vaikutti negatiivisesti liikevaihtoon. Liikevaihdon kasvu ilman valuuttakurssivaikutusta oli 7,2 prosenttia.
Kysyntä oli hyvällä tasolla vuoden alkupuoliskolla erityisesti organisaatioiden johtamisen konsultoinnin sekä riippuvuuksien ehkäisyn
palveluissa. Vuoden kolmannella neljänneksellä ennaltaehkäisevien työterveyspalveluiden kysyntä käynnistyi kesälomien jälkeen hieman
aiempaa vuotta hitaammin. Vuoden toisella puoliskolla talouden kasvanut epävarmuus vaikutti makrotalouden muutoksille herkempien
palveluiden kysyntään. Yrityskaupat kasvattivat konsernin Ruotsin liiketoimintojen liikevaihtoa noin 4,6 miljoonalla eurolla.
Vuoden 2023 oikaistu liikevoitto
ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)
miljoonaan euroon, ollen 4,0 (2,8) prosenttia liikevaihdosta. Kannattavuutta vahvisti toimintojen tehokkuuden paraneminen. Liiketoiminta-
alueella käynnistettiin neljännellä neljänneksellä tulosparannusohjelma, jolla tavoitellaan kannattavuuden rakenteellista muutosta vuonna
2025.
Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista
Terveystalo on liikevaihdoltaan ja verkostoltaan Suomen suurin yksityinen terveyspalveluyritys ja työterveyden johtava toimija Pohjoismaissa.
Terveystalossa työskentelee yhteensä yli 15 500 terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaista. Terveystalo on Helsingin pörssissä listattu yhtiö,
jolla on vahva suomalainen omistus. Vuonna 2023 Suomen Terveystalossa asioi 1,2 miljoonaa yksittäistä asiakasta. Asiakaskäyntejä
Suomessa tehtiin noin 7,6 miljoonaa.
Terveystalon missiona on taistella terveemmän elämän puolesta keskittymällä siihen, mikä on tärkeintä. Terveystalon strategiana on tuottaa tiedolla
johdettua integroitua terveydenhuoltoa ja varmistaa vaikuttavin ennaltaehkäisy ja hoito sekä paras asiakas- ja ammattilaiskokemus. Tavoitteena on
olla alan kannattavin toimija ja vaikuttaa myönteisesti koko yhteiskuntaan. Terveystalon arvot – kaiken keskellä ihminen, lääketiede luotsaa ja
terveydenhuollon uudistaja - ovat Terveystalon kaiken toiminnan perusta.
Terveystalo raportoi vastuullisuudestaan osana vuosikertomusta. Tähän osioon on koottu osa-alueen keskeiset teemat, tavoitteet ja
tulokset. Vuonna 2023 tehty kaksoisolennaisuuden arviointi toimii perustana Terveystalon vastuullisuustyölle ja kestävyysraportoinnin
sisältämien tietojen määrittelylle. Terveystalon olennaiset vastuullisuusteemat liittyvät Terveystalon asiakkaisiin ja loppukäyttäjiin, omaan
henkilöstöön sekä eettiseen liiketoimintaan. Lisäksi Terveystalo edistää kestävää kulutusta ja ilmastotyötä.
Terveystalon vastuullisuustyötä ohjaavat yhtiön eettiset ohjeet, arvot ja strategiset tavoitteet sekä kaksoisolennaisuusanalyysissä
olennaisiksi määritellyt vastuullisuusteemat. Terveystalo on sitoutunut YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin,
Kansainvälisen työjärjestön ILO:n keskeisiin sopimuksiin sekä YK:n Global Compact -aloitteen kymmeneen periaatteeseen.
14
Johtamalla vastuullisuutta järjestelmällisesti Terveystalo pyrkii varmistamaan, että vastuullisuudelle asetetut tavoitteet saavutetaan.
Jatkuvan parantamisen malli takaa, että yhtiön palvelut luovat arvoa asiakkaille myös tulevaisuudessa.
Olennaisiin vastuullisuusnäkökohtiin liittyviä merkittävimpiä riskejä arvioidaan ja mitigoidaan osana yhtiön yleistä riskienhallinnan prosessia.
Toimialalla koulutetuista ammattilaisista on jatkuvasti pulaa samalla kun hoidon tarve ja kysyntä terveydenhuollonpalveluille kasvaa.
Keskeiset riskit liittyvät terveydenhuollon ammattilaisten saatavuuteen ja siten hoidon saatavuuteen. Yhtiö vähentää riskien vaikutuksia
muun muassa automatisoimalla rutiinitehtäviä, hyödyntämällä teknologiaa ja kohdentamalla resursseja hoidon tarpeen mukaisesti. Lisäksi
yhtiö vahvistaa edelleen asemaansa alan houkuttelevimpana työpaikkana kehittämällä muun muassa moniammatillista yhteistyötä ja
johtamista. Terveystalo uskoo voivansa hyödyntää asemaansa alan houkuttelevimpana työnantajana saavuttaakseen markkinaa
nopeamman kasvun.
Terveyttä ja hyvinvointia
Terveystalon toiminnan ydin ja keskeisin positiivinen vaikutus on oikean, laadukkaan, vaikuttavan ja turvallisen hoidon tarjoaminen
asiakkaille. Terveystalo on edelläkävijä tiedolla johdetussa integroidussa hoidossa. Yhtiö hyödyntää dataa hoidon tukena ja vaikuttavan
ennaltaehkäisyn kohdentamisessa sekä mittaa asiakkaalle syntyvää hyötyä ja hoidon vaikuttavuutta jatkuvasti. Yhtiön integroidun hoidon
malli tarjoaa nopean hoitoon pääsyn, kytkee hoidon eri vaiheet sujuviksi moniammatillisiksi ja -kanavaisiksi hoitopoluiksi sekä ohjaa
asiakasta ja potilasta aktiivisesti ja tukee hoidon jatkuvuutta läpi hoitopolun. Yhtiön digitaalisilla ratkaisuilla on keskeinen rooli
integroiduissa hoitopoluissa ja niiden kehittämisessä.
Laatua johdetaan kaikilla organisaatiotasoilla
Terveystalon laatujärjestelmän perusta on potilasturvallisuus ja toimialan kansallinen lainsäädäntö. Laatua johdetaan organisaation kaikilla
tasoilla. Terveystalon laatujärjestelmällä varmistetaan nopea palveluiden saatavuus ja potilasturvallisuus, korkeatasoinen ja jatkuvasti
kehittyvä asiakaskokemus, tietosuojan ja -turvan toteutuminen, suositusten mukainen toiminta sekä hoidon vaikuttavuuden jatkuva
kehittyminen. Terveystalon toimintapolitiikka, laatupolitiikka, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan politiikka, omavalvontaohjelma, eettiset
ohjeet sekä tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka ohjaavat toimintaa. Potilasturvallisuuden ja laadukkaan hoidon varmistavat yhteiset prosessit
ja toimintatavat on kuvattu Terveystalon toimintajärjestelmässä. Potilastietojen tietosuojaan liittyvä ohjeistus on kuvattu potilastyön
Tietosuojakäsikirjassa. Toimintaa ohjaavat myös ISO 9001:2015 -laatujärjestelmä, Käypä hoito -suositukset sekä
toimialaa ja yksityisten
palveluntuottajien toimintaa koskeva lainsäädäntö ja viranomaisvelvoitteet sekä asiakassopimukset.
Hoidon laadun ja vaikuttavuuden tavoitteet
Terveystalo on määritellyt kolme keskeisintä tavoitetta, jotka edistävät Terveystalon laatupäämäärien toteutumista. Kaksi tavoitteista
sisältyy myös vuonna 2023 julkaistuun vastuullisuustavoitteisiin sidottuun rahoitusviitekehykseen.
Vaikuttavaa hoitoa mielenterveyden ongelmiin
Mielenterveysongelmat kuuluvat Terveystalon kolmen yleisimmän diagnoosiryhmän joukkoon ja ovat merkittävä syy inhimilliselle
kärsimykselle sekä siihen liittyville sairauspoissaolopäiville ja ennenaikaisille eläköitymisille Suomessa. Oikean ja vaikuttavan hoidon
toteutuminen mielenterveysongelmissa on yksi Terveystalon lääketieteellisen kehityksen painopisteistä. Lyhytpsykoterapiaan päässeiden
potilaiden on todettu toipuvan nopeammin kuin niiden, jotka saavat vain sairauslomaa ja/tai lääkitystä. Lyhytpsykoterapiaan päässeillä on
myös vähemmän sairauspoissaolopäiviä. Terveystalon tavoitteena on lisätä työterveyden lyhytpsykoterapian käyttöä masennus- tai
ahdistushäiriödiagnoosin saaneiden hoidossa. Kun yhä useammat ihmiset saavat hoitoa varhaisessa vaiheessa, resursseja vapautuu
pitkäaikaiseen kuntouttavaan psykoterapiaan sairauden vakavuuden vuoksi sitä tarvitseville. Terveystalo on kehittänyt systemaattisesti
mielenterveyden hoitopolkuja ja kasvattanut lyhytpsykoterapiaan lähetteen saaneiden potilaiden osuutta.
Terveystalon tavoitteena on kasvattaa työterveyden lyhytpsykoterapiaan lähetteen saaneiden ahdistus- tai masennuspotilaiden osuutta 25
prosenttiin vuoteen 2026 mennessä. Vuonna 2023 niiden työterveyden potilaiden osuus, jotka ohjattiin lyhytpsykoterapiaan, oli 12,6 (8,5)
prosenttia kaikista ahdistus- tai masennusdiagnoosin saaneista työterveyden potilaista. Masennus - ja ahdistusdiagnooseja tehtiin
työterveydessä yhteensä 87 335 (80 702). Vuoden 2023 toteuma oli tavoitteen mukainen.
Erinomainen asiakaskokemus
15
Nettosuositteluindeksi NPS (Net Promoter Score) on Terveystalon tärkein mittari asiakaskokemuksen laadulle. Terveystalo pyrkii
erottumaan tarjoamalla erinomaisen kokemuksen kaikissa asiakaskohtaamisissa. Yritys kehittää palveluitaan kuuntelemalla potilaita ja
hyödyntämällä uutta teknologiaa. NPS-luku ilmaisee osuuden Terveystalon potilaista, jotka suosittelisivat Terveystalon palveluja muille.
Terveystalon NPS on poikkeuksellisen korkea verrattuna alan keskiarvoon (38), ja suorituksen ylläpitäminen vaatii jatkuvaa työtä.
Terveystalon tavoitteena on säilyttää asiakastyytyväisyyttä mittaava nettosuositteluindeksi NPS vähintään tasolla 83. Vuonna 2023
vastaanottojen NPS oli 84,8 (82,7).
Vaikuttavaa hoitoa jokaisella käynnillä
Terveystalo käyttää PEI-mittaria (Patient Enablement Instrument) käyntikohtaisen hoidon vaikuttavuuden mittaamisessa. PEI mittaa
asiakkaan kokemaa pärjäämistä sairautensa tai tilansa kanssa vastaanoton jälkeen, eli kokeeko asiakas pärjäävänsä oireensa tai sairautensa
kanssa vastaanoton jälkeen paljon paremmin, paremmin, entiseen tapaan vai huonommin (asteikolla 1–4). Henkilökohtaisen
asiakaspalautteen tavoitteena on parantaa sekä asiakas- että ammattilaiskokemusta. PEI-mittaria käytetään yleisesti
perusterveydenhuollossa, ja Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos (THL) on valinnut sen yhdeksi keskeiseksi mittariksi, jolla suomalaisen
terveydenhuollon vaikuttavuutta tulevaisuudessa mitataan.
Terveystalon tavoitteena on säilyttää asiakkaan pärjäämistä kuvaava PEI-indeksi vähintään tasolla 2,9. Vuonna 2023 PEI-indeksi oli 2,9 (2,9).
Noin 60 prosenttia Terveystalon asiakkaista kokee tulevansa toimeen sairautensa kanssa paremmin tai paljon paremmin vastaanoton
jälkeen.
Terveyttä ja hyvinvointia
Tavoite
Mittari (KPI)
Soveltamisala
Tavoitetaso
Tavoitevuosi
Perusvuosi
2023
2022
2021
Kasvattaa niiden työterveyshoidon
potilaiden osuutta, joille on
diagnosoitu ahdistus tai masennus,
ja jotka ohjataan
lyhytpsykoterapiaan 25 prosenttiin
vuoteen 2026 mennessä 1)
Niiden työterveyshoidon
potilaiden osuus, joille on
diagnosoitu ahdistus tai
masennus, ja jotka ohjataan
lyhytpsykoterapiaan
Työterveyden
asiakkaat
Suomessa
25 %
2026
2022
12,6 %
8,5 %
6,2 %
Säilyttää asiakastyytyväisyys
vähintään tasolla 83 2)
Vastaanottojen
nettosuositteluindeksi NPS
(Net Promoter Score)
Terveystalon
Suomen
vastaanotoilla
käyneet
asiakkaat
Vähintään
83
Jatkuva
2022
84,8
82,7
83,0
Säilyttää käyntikohtainen PEI-indeksi
3) vähintään tasolla 2,9
PEI-indeksi (Patient
Enablement Instrument)
Terveystalon
Suomen lääkärin
vastaanotoilla
käyneet
asiakkaat
Vähintään
2,9
Jatkuva
2022
2,9
2,9
-
1) Työterveyshuollon potilaat, joilla on masennus - tai ahdistusdiagnoosi ja jotka saavat ohjauksen lyhytpsykoterapiaan / Työterveyshuollon potilaat, joilla on masennus- tai
ahdistusdiagnoosi.
2) NPS mittaa yksittäisen potilaan kokemusta saamastaan palvelusta pian palvelukokemuksen jälkeen. Potilasta pyydetään arvioimaan, kuinka todennäköisesti (asteikolla 0–10) hän
suosittelisi Terveystalon palvelua. Suositteluarvo lasketaan vähentämällä niiden osuus, jotka vastasivat asteikolla 0–6 (eli kriitikoiden osuus), niiden osuudesta, jotka vastasivat
asteikolla 9–10 (eli suosittelevien osuus).
3) PEI-indeksin (Patient Enablement Instrument) avulla mitataan, kokeeko asiakas pärjäävänsä oireensa tai sairautensa kanssa vastaanoton jälkeen paljon paremmin, paremmin,
entiseen tapaan vai huonommin. Asteikko on 1–4.
Edellä kuvattujen tavoitteiden ohella Terveystalo mittaa jatkuvasti kliinisiä, kokemuksellisia ja prosessituloksiaan parhaiden kansainvälisten
käytäntöjen mukaisesti ja julkaisee jatkuvasti päivittyvän laatumittaristonsa internetsivuillaan. Laatutavoitteiden toteutumista seurataan
Terveystalon Laatu-ohjausryhmässä kvartaaleittain.
Vastuullista työtä
16
Ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö on Terveystalon toiminnan perusta. Osaavista ammattilaisista on monin paikoin pulaa, ja
henkilöstöön kohdistuvat suurimmat riskit liittyvät osaavien ammattilaisten saatavuuteen ja pysyvyyteen. Terveystalon keskeinen
strateginen tavoite on varmistaa, että Terveystalossa on riittävästi terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaisia, jotta Terveystalo voi vastata
kasvavaan kysyntään sekä saavuttaa strategiansa mukaiset tavoitteet. Terveystalon tavoitteena on olla toimialan paras ja vetovoimaisin
työntekopaikka.
Terveystalon houkuttelevuus työantajana sekä Terveystalossa työskentelevien työhyvinvointi ja -tyytyväisyys on kaiken toiminnan perusta.
Terveystalo pyrkii vahvistamaan houkuttelevuuttaan työpaikkana tarjoamalla ammattilaisille kiinnostavaa ja merkityksellistä työtä,
kilpailukykyisen palkkauksen, monipuoliset ura- ja kehittymismahdollisuudet sekä varmistamalla, että ammattilaiset voivat tehdä työnsä
sujuvasti ja keskittyä olennaiseen. Tasa -arvo, oikeudenmukaisuus ja syrjimättömyys ovat keskeisiä toimintaperiaatteita. Terveystalo oli
vuonna 2023 neljättä kertaa peräkkäin alan ammattilaisten mielestä toimialan suosituin työnantaja Suomessa
1)
.
1) Universumin työnantajatutkimus 2023
Vuoden 2023 lopussa Terveystalon Suomen toiminnoissa työskenteli 8 950 (10 100) työsuhteista henkilöä ja 5 987 (5 822) itsenäistä
ammatinharjoittajaa. Ruotsissa Terveystalon tytäryhtiö Feelgoodin palveluksessa oli 874 (833) työsuhteista työntekijää ja 105 (106)
ammatinharjoittajaa. Henkilöstömäärään Suomessa vaikuttivat koronaan liittyvissä palveluissa työskennelleen henkilöstön väheneminen,
tulosparannusohjelman toimenpiteet sekä päättyneet ulkoistussopimukset.
Terveystalon henkilöstöjohtamista koskevat toimintaperiaatteet
Terveystalo on laatinut toimintaperiaatteet olennaisten henkilöstöönsä kohdistuvien vaikutusten johtamiseksi.
Terveystalon eettiset
ohjeet (Code of Conduct) pitävät sisällään keskeiset periaatteet koskien tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta, syrjimättömyyttä ja
yhdenvertaisuutta. Terveystalo kunnioittaa Suomen lakien mukaisesti työntekijöidensä oikeutta kuulua ammattiyhdistyksiin tai vastaaviin
edunvalvontajärjestöihin sekä osallistua niiden toimintaan. Terveystalo kunnioittaa myös työntekijöiden kollektiivista neuvotteluoikeutta.
Terveystalon työsuhteisista työntekijöistä Suomessa 80 prosenttia kuuluu työehtosopimusten piiriin. Ruotsissa vastaava osuus on 100
prosenttia.
Työyhteisön kehittämissuunnitelma pitää sisällään päämäärät ja toimenpiteet, joilla kehitetään ja ylläpidetään henkilöstön osaamista ja
edistetään työhyvinvointia. Kehittämissuunnitelma sisältää myös Terveystalon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Palkkauksen
tasa-arvoa tarkastellaan ja sen toteutumista edistetään osana työyhteisön kehittämissuunnitelmaa. Esimerkiksi sukupuoli ei saa olla
palkkaukseen vaikuttava tekijä. Terveystalon yhdenvertaisuustyöryhmä aloitti toimintansa vuoden 2023 alussa. Sen tavoitteena on edistää
yhdenvertaisuutta Terveystalon työyhteisöissä ja asiakaskohtaamisissa.
Terveystalon osaajastrategiassa yhtenä osa-alueena on merkityksellisten ja kilpailukykyisten palkitsemis- ja palkkausmallien kehittäminen,
joilla vahvistetaan ammattilaisten suoriutumista, sitoutumista sekä Terveystalon vetovoimaisuutta työnantajana. Terveystalon
palkitsemisen periaatteet on määritelty palkitsemispolitiikassa ja ne perustuvat suoritukseen, tasapuolisuuteen ja kilpailukykyyn.
Tavoitteena on varmistaa, että Terveystalo työnantajana houkuttelee motivoituneita ja osaavia asiantuntijoita. Palkitsemisen tulee tukea
Terveystalon strategisten tavoitteiden saavuttamista, kannustaa Terveystalon arvojen mukaiseen käyttäytymiseen ja palkita
erinomaisesta suorituksesta.
Terveystalon tavoitteena on olla toimialansa paras ja vetovoimaisin työntekopaikka
Terveystalon tavoitteena on olla toimialansa paras ja vetovoimaisin työntekopaikka kaikille ammattilaisille. Osaajatutkimus on yksi
Terveystalon tärkeimmistä sisäisten toimintatapojen ja esihenkilötyön parantamisen välineistä. Tutkimus on suunnattu kaikille Terveystalon
ammattilaisille, itsenäiset ammatinharjoittajat mukaan lukien. Osaajatutkimuksen keskeisenä mittarina seurataan suositteluindeksiä (eNPS),
joka kertoo, kuinka suuri osa henkilöstöstä ja ammatinharjoittajista suosittelisi Terveystaloa työntekopaikkana muille. Vuoden 2023
osaajatutkimuksessa eNPS-suositteluindeksi oli 19 (28). Vuoden 2023 aikana Terveystalo yksinkertaisti toimintamalliaan ja
organisaatiorakennettaan osana tulosparannusohjelmaa. Nämä muutokset vaikuttivat suositteluhalukkuuteen. Terveystalon vahvuuksiin
kuuluvat toimivat työyhteisöt, yhteistyö sekä lähijohtaminen. Nämä koettiin yhä myönteisemmin. Myös halukkuus työskennellä jatkossa
Terveystalossa säilyi hyvällä tasolla. Tavoitteena on, että eNPS-suositteluindeksi on vähintään 25 vuonna 2025.
17
Vastuullista työtä
Tavoite
Mittari (KPI)
Soveltamisala
Tavoitetaso
Tavoitevuosi
Perusvuosi
2023
2022
Toimialan paras ja vetovoimaisin
työntekopaikka
Henkilöstön
suositteluindeksi,
eNPS
Terveystalon
työsuhteiset
työntekijät ja
ammatinharjoittajat
Vähintään 25
2025
2022
19
28
eNPS eli henkilöstön suositteluindeksi kertoo, kuinka suuri osa henkilöstöstä ja ammatinharjoittajista suosittelisi Terveystaloa työntekopaikkana muille.
Hyvinvoivat ja vahvat työyhteisöt
Terveystalon osaajastrategian keskiössä on rakentaa vahvoja työyhteisöjä, joissa on inhimillisen tehokas työkulttuuri ja joissa ihmiset
viihtyvät ja työnteko on sujuvaa ja tuloksellista. Tämän saavuttamiseksi Terveystalossa huolehditaan henkilöstön terveydestä ja
turvallisuudesta tarjoamalla lakisääteisten palveluiden ylittävät työterveyspalvelut ja kehittämällä jatkuvasti turvallisuuskulttuuria
työyhteisöissä. Työ- ja yksityiselämän tasapainon vaaliminen on osa inhimillisen tehokasta työkulttuuria. Työyhteisöt ovat tasa-arvoisia,
yhdenvertaisia ja monimuotoisia. Hyvä ja toimiva esihenkilötyö on tuloksellisuuden ja työviihtyvyyden avaintekijä, ja sitä vahvistetaan
jatkuvasti tukemalla ja kouluttamalla esihenkilöitä.
Työturvallisuus
Terveystalon henkilöstön työturvallisuutta Suomessa kehitetään ja johdetaan konsernitasoisesti yhtiö ja liiketoimintakohtaiset erot
huomioon ottaen. Organisaation eri tasot tuntevat ja tunnistavat omat vastuunsa työturvallisuuden varmistamisessa Suomen
lainsäädännön mukaisesti. Terveystalon tavoite on olla joka päivä entistä turvallisempi työympäristö.
Työturvallisuuden kehittäminen Terveystalossa keskittyy työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen tunnistamiseen,
ehkäisemiseen ja torjumiseen sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseen ja edistämiseen. Työturvallisuuden
kehittämiseksi laaditaan vuosittainen toimintasuunnitelma. Vuoden 2023 tavoitteena oli työturvallisuuden systemaattisen johtamisen
kehittäminen yksilötasolla, yksiköissä, liiketoiminnoissa sekä konsernissa selkeyttämällä työturvallisuuden vastuita, huolellisella
perehdyttämisellä sekä työturvallisuusjohtamisen vahvistamisella osana esihenkilötyötä. Vuonna 2023 käynnistettiin uusi toimintamalli
työtehtävien vaarojenarviointiin.
Kaikki Terveystalossa tapahtuneet työ - ja työmatkatapaturmat raportoidaan ja tutkitaan. Toimintaa kehitetään edelleen
turvallisuushavaintojen avulla. Terveystalossa ei ole tapahtunut kuolemaan tai vakavaan vammautumiseen johtanutta työ- tai
työmatkatapaturmaa vuosiin. Tapaturmataajuus Suomessa vuonna 2023 oli 20 (18).
Ruotsissa (Feelgood) työturvallisuus on järjestetty noudattaen Ruotsin lainsäädäntöä. Toimintaa ohjaa sertifioitu ISO 45001 -työterveys- ja
työturvallisuusjärjestelmä. Tapaturmien määrä Ruotsissa oli vuonna 2023 16 (13).
Työterveys
Työterveyshuollolla on tärkeä rooli tunnistaa terveyttä uhkaavia riskitekijöitä ja ennaltaehkäistä sairauksia. Terveystalon työterveyshuolto
ja työturvallisuus on Suomessa järjestetty yhtiö- ja aluekohtaisesti noudattaen Suomen lainsäädäntöä, jonka mukaan työnantajan on
kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja
torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi.
Lakisääteisten vaatimusten lisäksi Terveystalo tarjoaa työntekijöilleen Suomessa laajasti perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja
hyvinvoinnin palveluita, kuten fysioterapiaa ja mielen hyvinvointia tukevia palveluita. Myös lyhytpsykoterapia on osa Terveystalon
työntekijöiden työterveyspalveluita.
Terveystalo tuottaa itse työterveyshuollon palvelut omalle henkilöstölleen kaikkialla Suomessa. Työterveyspalveluilla on ISO 9001:2015 -
laatujärjestelmäsertifikaatti.
Työterveydessä panostetaan henkilöstön työkyvyn ylläpitoon ja sairaudenhoitoon. Henkilöstön sairauspoissaolot laskivat edellisvuodesta
ja sairauspoissaoloprosentti Suomessa oli 4,0 (5,2) prosenttia tehdyistä työtunneista.
18
Ruotsissa (Feelgood) työterveyshuolto on järjestetty noudattaen Ruotsin lainsäädäntöä. Toimintaa ohjaa sertifioitu ISO 45001 työterveys -
ja työturvallisuusjärjeste lmä. Ruotsissa sairauspoissaoloprosentti vuonna 2023 oli 4,8 (5,5).
Työ- ja yksityiselämän tasapaino
Työ- ja yksityiselämän tasapaino tukee henkilöstön hyvinvointia, tuottavuutta ja työtyytyväisyyttä. Työnantajana Terveystalo pyrkii
tukemaan henkilöstöä työn ja yksityiselämän yhteensovittamisessa.
Terveystalon kaikki työsuhteiset työntekijät ovat oikeutettuja lakisääteisten vapaiden käyttöön. Vuonna 2023 lakisääteisiä vapaita
ottaneiden osuus kaikista työsuhteisista työntekijöitä oli 7,4 prosenttia, joista 8,1 prosenttia oli naisia ja 4,2 prosenttia miehiä.
Terveystalossa tehdään joustavasti työtä paikasta riippumattomasti. Työ n tavoitteet ja tarkoituksenmukaisuus ratkaisevat työnteon tavan.
Ammatillinen kasvu ja keskittyminen olennaiseen
Terveystalo tarjoaa työsuhteiselle henkilöstölleen ja ammatinharjoittajille korkeatasoista koulutusta eri osa-alueilla. Osaamisen
kehittämisellä tavoitellaan vahvaa ja ajantasaista ammattitaitoa sekä erinomaista esihenkilötyötä ja johtamista.
Vuonna 2023 koulutuksia järjestettiin Suomessa keskimäärin 11,7 tuntia työsuhteista työntekijää kohden. Sisäisten koulutusten lisäksi
Terveystalo tekee myös tutkimus- ja koulutusyhteistyötä useiden yliopistojen kanssa ja edistää nuorten työllistymistä muun muassa trainee-
ohjelmilla.
Ammattilaisten työn sujuvuutta parannetaan jatkuvasti
kehittämällä työn rakenteita, työkaluja ja prosesseja. Vuonna 2023 Terveystalon
kaikki työterveysasiakkaat saivat käyttöönsä CE- merkityn lääkinnällisen laitteen, Oirearvio-työkalun, joka sujuvoittaa työterveysasiointia
sairastumistapauksissa. Oirearvio tukee myös ammattilaisten työtä hoitamalla osan rutiiniluontoisista asioista ammattilaisen puolesta,
jolloin säästetty aika voidaan käyttää asiakkaan kohtaamiseen.
Eettistä liiketoimintaa
Eettinen, vastuullinen ja vaatimustenmukainen liiketoiminta korostuvat Terveystalon toiminnassa. Terveystalon liiketoimintaa ohjaavat
toimialaa sekä yksityisiä terveydenhuoltopalveluita tuottavien toimintaa koskeva lainsäädäntö sekä viranomaisvelvoitteet. Lisäksi
terveydenhuollon ammattilaisten työtä ohjaavat ammattikuntien omat eettiset toimintatavat .
Eettiset ohjeet tukevat Terveystalon yrityskulttuuria ja luovat puitteet, jotka auttavat varmistamaan Terveystalon arvojen ja sisäisten
ohjeistusten sekä soveltuvien lakien mukaisen toiminnan. Eettiset ohjeet heijastavat myös Terveystalon keskeisille sidosryhmille antamia
sitoumuksia. Terveystalo on sitoutunut edistämään eettisiä liiketoimintakäytäntöjä ja edellyttää, että Terveystalossa toimitaan lakien ja
yhtiön toimintaa koskevien säännösten mukaisesti. Lainsäädännön ja Terveystalon eettisten ohjeiden noudattamisen lisäksi yhtiö on
sitoutunut YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin, Kansainvälisen työjärjestön ILO:n keskeisiin sopimuksiin sekä
YK:n Global Compact -aloitteen kymmeneen periaatteeseen. Terveystalo kehittää jatkuvasti compliance -ohjelmaansa ja siihen kuuluvia
prosesseja ja kontrolleja vastatakseen toimintaympäristön muutoksiin.
Terveystalon eettiset ohjeet pitävät sisällään Terveystalon keskeiset periaatteet koskien muun muassa lahjonnan ja korruption vastaista
toimintaa, reilua kilpailua ja ympäristövaatimusten noudattamista, yksityisyyden suojan ja potilasturvallisuuden varmistamista,
työntekijöiden tasa-arvoa, syrjimättömyyttä ja liittymisvapautta, sekä väärinkäytösten ilmoittamista.
Terveystalo -konserni odottaa myös toimittajiensa noudattavan korkeita kestävän liiketoiminnan eettisten, sosiaalisten ja
ympäristönäkökohtien sekä työterveys - ja turvallisuusolosuhteiden standardeja. Terveystalo hankkii vuosittain toimipaikkoihinsa palveluita,
materiaaleja ja tarvikkeita noin 5 000 toimittajalta, joista noin 190 suurinta toimittajaa vastaa noin 80 prosenttia hankinnan
kokonaiskustannuksesta. Suurimpia hankintakategorioita ovat alihankintapalvelut, kuten siivous-, konsultointi - ja laboratoriopalvelut, ICT-
hankinnat, toimitilojen vuokrat, lääkkeet sekä terveydenhuollon tarvikkeet ja laitteet.
Terveystalo -konsernin toimittajien eettisissä ohjeissa määritellään vähimmäisvaatimukset, jotka kaikkien toimittajien ja
yhteistyökumppaneiden on täytettävä voidakseen tehdä liiketoimintaa Terveystalon ja sen tytäryhtiöiden kanssa. Kaikkien Terveystalon
19
sopimustoimittajien sekä kilpailutuksiin osallistuvien toimittajien on hyväksyttävä Terveystalon toimittajien eettiset ohjeet (Supplier Code of
Conduct). Terveystalon toimittajien eettiset ohjeet päivitettiin 2023 ja ne ovat saatavilla Terveystalon verkkosivuilla.
Tärkeä osa Terveystalon oikein toimimisen kulttuuria on, että jokainen Terveystalon nimissä tai kanssa toimiva henkilö, asiakas, kumppani
tai toimittaja voi tuoda esiin väärinkäytösepäilynsä ja luottaa siihen, että Terveystalo ryhtyy asianmukaisiin toimiin eettisten ohjeiden
vastaisen toiminnan tai sellaisen epäilyn selvittämiseksi. Terveystalossa on käytössä kaikille suunnattu verkkokoulutus eettisistä ohjeista,
jotka sisältävät ohjeet väärinkäytösten esiin nostamiseksi ja ilmoittamiseksi. Eettisten ohjeiden vastaisesta toiminnasta tai sellaisen
epäilystä on ilmoitettava esihenkilölle, esihenkilön esihenkilölle tai Terveystalon Laki & Compliance -osastolle. Epäilystä voi ilmoittaa myös
Terveystalon kaikille avoimen väärinkäytösten ilmoituskanavan (WhistleB) kautta esimerkiksi, jos epäily koskee vakavaa väärinkäytöstä, tai
asian arkaluonteisuudesta johtuen ilmoitus on tarpeen tehdä nimettömästi.
Terveystalo vastaanotti vuonna 2023 yhteensä 13 (19) ilmoitusta ilmoituskanavan kautta. Vuonna 2023 vastaanotetuista ilmoituksista,
joiden tutkinta on saatettu päätökseen, kahdessa havaittiin eettisten ohjeiden vastaista toimintaa ja ne johtivat kurinpitoprosessiin.
Joidenkin loppuvuodesta 2023 vastaanotettujen ilmoitusten tutkinta on kesken. Ilmoituksista ja päätökseen saatetuista tutkinnoista esiin
nousseet havainnot on otettu huomioon Terveystalon prosessien kehittämisessä.
Ihmisoikeuksien kunnioittaminen
Terveystalo ei salli minkäänlaista syrjintää, häirintää, kiusaamista, rasismia tai epäasiallista kohtelua eikä hyväksy lapsityövoiman käyttöä,
mitään pakkotyön muotoa, eikä muita ihmisoikeuksien loukkauksia omassa toiminnassaan tai arvo- ja toimitusketjussaan. Terveystalo
kunnioittaa YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia sekä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) määrittelemiä
työntekijöiden oikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia. Yhtiö on sitoutunut YK:n Global Compact -aloitteeseen ja sen ihmis- ja
työoikeusperiaatteisiin. Myös Terveystalon palvelun- ja tavarantoimittajien ja muiden yhteistyökumppaneiden odotetaan toimivan näiden
periaatteiden edellyttämällä tavalla ja kunnioittavan kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia. Ihmisoikeuksiin liittyvät periaatteet
sisältyvät Terveystalon eettisiin ohjeisiin ja toimittajien eettisiin ohjeisiin.
Eettiseen liiketoimintaan liittyvät tavoitteet
Terveystalo mittaa eettisen ja vastuullisen liiketoiminnan toteutumista Terveystalossa ja sen arvo- ja toimitusketjussa. Jokaisen
terveystalolaisen on noudatettava eettisiä ohjeita riippumatta liiketoimintayksiköstä tai tehtävästä. Tavoitteena on, että kaikki Terveystalon
työntekijät ovat suorittaneet eettisiin ohjeisiin ja oikein toimimiseen perehdyttävän koulutuksen.
Vuonna 2023 72 (69) prosenttia Terveystalon vakituisessa, kokoaikaisessa työsuhteessa olevista työntekijöistä suoritti koulutuksen. Luvut
sisältävät Terveystalon Suomen toiminnot.
Sopimustoimittajien sekä kilpailutuksiin osallistuvien toimittajien on hyväksyttävä Terveystalon toimittajien eettiset ohjeet (Supplier Code
of Conduct), jotka sisältävät korruption ja lahjonnan torjuntaan, ihmisoikeuksiin, työelämän perusoikeuksiin, työturvallisuuteen ja -
terveyteen, verotukseen ja ympäristövastuuseen liittyvät ohjeet ja vaatimukset.
Tavoitteena on, että 100 prosenttia Terveystalon keskeisistä toimittajista on hyväksynyt toimittajien eettiset ohjeet. Vuoden 2023 lopussa
81 (80) prosenttia keskeisistä toimittajista, jotka edustavat 80 prosenttia Terveystalon Suomen toimintojen kokonaishankinnoista, oli
hyväksynyt toimittajien eettiset ohjeet. Luvut sisältävät Ter veystalon Suomen toiminnot.
20
Eettistä liiketoimintaa
Tavoite
Mittari (KPI)
Soveltamisala
Tavoitetaso
Tavoitevuosi
2023
2022
Kaikki työntekijät ovat suorittaneet eettisiin
ohjeisiin ja oikein toimimiseen perehdyttävän
koulutuksen
Koulutuksen
suorittaneiden
vakituisessa,
kokoaikaisessa
työsuhteessa
olevien
työntekijöiden
%-osuus kaikista
vakituisessa,
kokoaikaisessa
työsuhteessa
olevista
työntekijöistä 1)
Terveystalo Suomen
toiminnot
100 %
Jatkuva
72 %1)
69 % 1)
Keskeiset toimittajat, jotka kattavat yli 80 %
kokonaishankinnoista ovat hyväksyneet
toimittajien eettiset ohjeet
Toimittajien
eettiset ohjeet
hyväksyneiden
toimittajien %-
osuus 2)
Terveystalo Suomen
toiminnot
100 %
Jatkuva
81 %
80 %
1) Koulutusten suorituskaudet ovat olleet eripituisia ja henkilöpiiriä, jonka osalta suoritukset raportoidaan, on muutettu, mistä johtuen luvut eivät ole vertailukelpoisia. Uusi
compliance-kurssikokonaisuus otettiin käyttöön ja siirrettiin uudelle verkkoalustalle keväällä 2023. Vuoden 2023 luvut sisältävät vain kurssinkokonaisuuden uudistamisen jälkeiset
suoritukset ja ainoastaan Suomen toiminnoissa vakituisessa, kokoaikaisessa työsuhteessa olevien työntekijöiden osalta. Vuoden 2022 lukuihin sisältyy myös vuoden 2021 toisen
vuosipuoliskon aikaisia suorituksia ja luvut sisältävät vakituisessa, kokoaikaisessa työsuhteessa olevien työntekijöiden suoritusten lisäksi myös muun Suomen toimintojen henkilöstön
suoritukset.
2) Terveystalo mittaa toimittajien eettiset ohjeet hyväksyneiden toimittajien osuutta Terveystalon keskeisistä toimittajista, jotka kattavat noin 80 prosenttia Terveystalon Suomen
toimintojen kaikista hankintamenoista. Hankintamenot eivät sisällä yksityisten ammatinharjoittajien palkkioihin liittyviä menoja, Ruotsin liiketoimintojen hankintoja tai
kertaluonteisia / vähämerkityksisiä hankintoja.
Korruption ja lahjonnan ehkäisy
Terveystalo noudattaa korruption ja lahjonnan ehkäisyssä lainsäädäntöä sekä muuta soveltuvaa sääntelyä, määräyksiä ja ohjeita.
Terveystalo on lisäksi sitoutunut YK:n Global Compact -aloitteeseen ja sen korruption vastaisiin periaatteisiin. Toimintaa ohjaavat myös
Terveystalon eettiset ohjeet, joissa on lahjonnan ja korruption vastaisia ohjeita muun muassa lahjojen ja vieraanvaraisuuden tarjoamisesta
ja vastaanottamisesta sekä eturistiriitojen välttämisestä.
Terveystalon sopimustoimittajien sekä kilpailutuksiin osallistuvien toimittajien on hyväksyttävä Terveystalon toimittajien eettiset ohjeet
(Supplier Code of Conduct), jotka sisältävät muun muassa korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyvät ohjeet ja vaatimukset. Varmistaakseen
toimittajien eettisten ohjeiden ja muiden sopimusehtojen noudattamisen Terveystalo toteuttaa toimittajien itsearviointeja sekä säännöllisiä
auditointeja.
Terveystalon eettisten ohjeiden mukaan Terveystalossa ei tarjota, anneta, pyydetä tai vastaanoteta lahjuksia tai muita etuuksia, jotka
saattaisivat vaikuttaa liiketoimintaan liittyviin päätöksiin, tai joilla on huomattavaa henkilökohtaista tai rahallista arvoa. Terveystalo ei tue
poliittista toimintaa yhtiön eettisten ohjeiden mukaisesti. Terveystalo ei jaa rahalahjoituksia poliittisille puolueille tai järjestöille suoraan tai
välillisesti, eikä myöskään rahoita yksittäisten ehdokkaiden vaalikampanjoita. Eettisiin ohjeisiin liittyvistä väärinkäytöksiä koskevista
havainnoista tai epäilyistä on mahdollista ilmoittaa anonyymisti osoitteessa
www.report.whistleb.com/terveystalo
.
Vuonna 2023 tietoon ei tullut korruptioon tai lahjontaan liittyviä tapauksia. Terveystalo kehittää korruption ja lahjonnan vastaisuutta
koskevaa compliance-ohjelmaansa ja siihen kuuluvia prosesseja heijastamaan ympäristössään tapahtuneita muutoksia.
Potilaiden tietosuojan ja -turvan varmistaminen
Yksityisyyden suojaaminen ja tietosuojan toteutuminen on jokaisen Terveystalossa työskentelevän ja Terveystalon lukuun työtä tekevän
vastuulla. Henkilötietojen asianmukaiseen ja lainmukaiseen käsittelyyn kiinnitetään Terveystalossa erityistä huomiota. Terveystalo
kouluttaa ja ohjeistaa henkilöstöään henkilötietojen käsittelyssä, ja korostaa potilastietojen erityistä salassapitovelvollisuutta ja
suojaamista. Kaikille terveystalolaisille tarkoitettu uudistettu tietosuojaverkkokurssikokonaisuus otettiin käyttöön syksyllä 2023.
Terveystalossa potilastietoja säilytetään tietoturvasertifioiduissa potilastietojärjestelmissä. Terveystalon Suomessa käytössä olevat
potilastietojärjestelmät ovat A-luokan järjestelmiä ja ne on tietoturvasertifioitu Kanta-palveluja koskevien määritysten mukaisesti. Lisäksi
21
Terveystalon tietosuojaa ja tietoturvaa auditoidaan säännöllisesti ISO 9001:2015 -laatujärjestelmän mukaisesti sekä sisäisesti että
ulkopuolisen toimijan toimesta.
Terveystalo käyttää asianmukaisia fyysisiä, teknisiä ja hallinnollisia suojakeinoja tietojen suojaamiseksi väärinkäytöksiltä. Tällaisia keinoja
ovat muun muassa tietoverkkoliikenteen kontrollointi ja suodattaminen, salaustekniikoiden ja turvallisten laitetilojen käyttö, asianmukainen
kulunvalvonta, hallittu käyttöoikeuksien myöntäminen ja niiden käytön valvonta, henkilötietojen käsittelyyn osallistuvan henkilöstön
ohjeistaminen sekä palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja ylläpidossa tapahtuva riskienhallinta. Terveystalo valitsee käyttämänsä
alihankkijat huolellisesti ja huolehtii sopimus- ja muilla järjestelyillä siitä, että tietoja käsitellään myös niiden toimesta lainsäädännön ja
hyvän tietosuojakäytännön mukaisesti.
Terveystalo luo arvoa sidosryhmilleen
Vastuullinen liiketoiminta on myös taloudellisesti tuottavaa ja kestävää. Terveystalo luo arvoa asiakkailleen, osakkeenomistajilleen ja
yhteiskunnalle kehittämällä jatkuvasti palveluidensa lääketieteellistä, kokemuksellista ja toiminnallista laatua, nopeuttamalla hoitoon
pääsyä, vähentämällä sairauspoissaoloja ja työllistämällä suoraan ja välillisesti yhteensä yli 15 500 ammattilaista. Merkittävimmät
Terveystalon toiminnan rahavirrat muodostuvat tuotoista, jotka syntyvät palvelumyynnistä, hankinnoista tavaran- ja palveluntoimittajilta,
henkilöstölle maksetuista palkoista ja palkkioista, ammatinharjoittajille maksetuista palkkioista, veroista ja investoinneista sekä voitonjaosta
osakkeenomistajille.
Terveystalon liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot olivat vuonna 2023 yhteensä 1 290,6 (1 261,8) miljoonaa euroa. Toimittajilta ostetut
tavarat, materiaalit ja palvelut olivat yhteensä 536,2 (525,7) miljoonaa euroa. Palkat ja palkkiot henkilöstölle olivat yhteensä 375,7 (381,5)
miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut olivat yhteensä 24,2 (2,9) miljoonaa euroa. Omistajille vuoden 2023 aikana edellisen tilikauden
tuloksen perusteella jaetut osingot olivat yhteensä 35,4 (35,4) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan kehittämiseen investoitiin yhteensä 40,2
(58,5) miljoonaa euroa.
Terveystalon verojalanjälki vuonna 2023 oli yhteensä 212,1 (235,7) miljoonaa euroa. Verojalanjälki kuvaa yrityksen toiminnasta
yhteiskunnalle kertyviä verotuloja ja veroluonteisia maksuja. Lisäksi Terveystalo tilitti ammatinharjoittajille palkkioita yhteensä 380,1 (340,6)
miljoonaa euroa, josta jokainen ammatinharjoittaja tilittää veronsa itse. Ammatinharjoittajien veroja ei ole sisällytetty Terveystalon
verojalanjälkeen.
Kestävää kulutusta ja ilmastotyötä
Terveystalo on sitoutunut kansainvälisten ilmastokokousten tavoitteisiin hillitä ilmaston lämpenemistä. Tavoitteena on, että Terveystalon oma
toiminta on päästötöntä vuonna 2030. Terveystalo edistää luonnonvarojen säästämistä ja kestävää käyttöä toimitusketjuissaan minimoimalla jätteen
syntymisen kaikessa toiminnassaan ja toimittamalla kaikki jätteet hyötykäyttöön. Digitaalisilla palveluilla voidaan yhtä aikaa parantaa palvelujen
saatavuutta ja vähentää asiakkaiden matka-aikaa sekä matkoista aiheutuvia päästöjä.
Ilmastonmuutos ei vuonna 2023 suoritetun kaksoisolennaisuusanalyysin tulosten perusteella kuulu Terveystalon olennaisiin vastuullisuuden
teemoihin, koska Terveystalon hiilijalanjälki ei toiminnan luonteen vuoksi ole merkittävä. Palvelualaa pidetään yleisesti vähäpäästöisenä, koska sen
energiaintensiteetti on pieni. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja siihen sopeutuminen eivät aiheuta myöskään merkittäviä riskejä tai mahdollisuuksia
Terveystalon liiketoiminnalle tai strategialle. Läpinäkyvyyden sekä raportoinnin jatkuvuuden vuoksi Terveystalo kuitenkin jatkaa keskeisimpien
ympäristövaikutuksiinsa liittyvien tietojen raportointia.
Terveystalon ympäristöpolitiikka
Terveystalo -konsernin ympäristöpolitiikka kuvaa ympäristöperiaatteita, joita kaikkien työntekijöiden, johtajien, toimihenkilöiden,
hallituksen jäsenten, konsulttien ja muun Terve ystalo-konsernin johdolla työskentelevän henkilöstön odotetaan noudattavan.
Terveystalo toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ympäristöön kohdistuvien haittavaikutusten ehkäisemiseksi ja
vähentämiseksi. Konsernin ympäristöpolitiikan lisäksi Terveystalo on sitoutunut noudattamaan sovellettavaa voimassa olevaa
lainsäädäntöä, viranomaismääräyksiä, toimialan työ- ja potilasturvallisuuden varmistavia toimintakäytäntöjä, sekä parantamaan jatkuvasti
ympäristöä säästäviä toimintatapoja.
Ympäristöhaittoja ehkäistään muun muassa vähentämällä energiankulutusta ja siirtymällä hiilineutraaleihin energiamuotoihin,
22
vähentämällä toiminnasta syntyvän jätteen määrää ja lisäämällä kierrätystä, optimoimalla terveydenhuollon laitteiden elinkaarta,
huomioimalla ympäristönäkökohdat matkustus - ja autopolitiikassa, sekä kehittämällä digitaalisia palveluita. Ympäristöhaittoja ehkäistään
lisäksi suunnitelmallisella lääkehuollolla, huomioimalla ympäristönäkökohdat keskitetyissä hankinnoissa, tehokkaalla varastojen hallinnalla
ja huomioimalla kestävän kehityksen ja ympäristönäkökohdat verkosto- ja toimitilahankkeissa.
Terveystalon ympäristöohjelma kattaa kaikki toimipaikat Suomessa ja sen asianmukaisuutta arvioidaan laatu- ja ympäristöjärjestelmien
auditoinneissa. Terveystalon ympäristöjärjestelmä on sertifioitu ISO 14001 -standardin mukaisesti. Standardi luo puitteet prosessien ja
negatiivisia ympäristövaikutuksia minimoivien toimintatapojen jatkuvalle kehitykselle. Vuonna 2023 ISO 14001:2015 -ympäristösertifikaatti
laajentui kattamaan kaikki Terveystalon Suomen lääkärikeskusverkoston yksiköt. Myös osa Feelgoodin toimipaikoista Ruotsissa on ISO
14001:2015-sertifioituja.
Oma toiminta päästötöntä 2030
Terveystalo tavoitteena on pienentää hiilijalanjälkeä siten, että vuonna 2030 Terveystalon oma toiminta on päästötöntä. Tavoitteena on
lisäksi vähentää suoria ja epäsuoria CO2-päästöjä (Scope 1 ja 2) 80 prosenttia vuoteen 2025 mennessä (vuoden 2018 tasosta). Energian
käytössä tavoitteena on, että vihreän sähkön osuus hankittavasta sähköstä on 100 prosenttia. Lisäksi yhtiön tavoitteena on minimoida
jätteen syntyminen ja varmistaa syntyvän jätteen kierrätys ja hyötykäyttö kaikessa toiminnassa.
Kestävää kulutusta ja ilmastotyötä
Tavoite
Mittari (KPI)
Soveltamisala
Tavoitetaso
Tavoitevuosi
Perusvuoden
taso
Perusvuosi
2023
2022
2021
Oma toiminta päästötöntä 2030 1)
Suorat (Scope 1) ja
epäsuorat (Scope 2)
kasvihuonekaasujen
vähennys
verrattuna vuoteen
2018
Suomen ja
Ruotsin
toiminnot
-100 %
2030
6 316,8
2018
-56 %
-76 %
-89 %
Vähentää suoria ja epäsuoria CO2-
päästöjä (Scope 1 ja 2) 80 %
vuoteen 2025 mennessä (vuoden
2018 tasosta) 1)
Suorat (Scope 1) ja
epäsuorat (Scope 2)
kasvihuonekaasujen
päästöt, tonnia,
CO2
Suomen ja
Ruotsin
toiminnot
-80 %
2025
6 316,8
2018
2 755,4
1
544,1
664,0
Hankkia 100 % vihreää sähköä
vuoteen 2025 mennessä 2)
Vihreän sähkön
osuus hankitusta
sähköstä, %
Suomen ja
Ruotsin
toiminnot
100 %
2025
62 %
2020
70 %
72 %
89 %
Minimoida jätteen syntyminen
kaikessa toiminnassa ja toimittaa
kaikki jätteet hyötykäyttöön
Terveystalon
yksiköissä syntyvien
jätteiden hyötyaste,
% 3)
Suomen
toiminnot
100 %
2025
99 %
2020
100 %
100
%
100 %
Terveystalon
yksiköissä syntyvien
jätteiden
kierrätysaste, % 3)
Suomen
toiminnot
100 %
2025
61 %
2020
68 %
67 %
64 %
1) Scope 2 -päästöt on laskettu markkinaperusteisesti (market-based). Markkinaperusteisessa laskennassa on huomioitu Terveystalon ostamat vihreän sähkön alkuperätakuut, jotka
vuonna 2023 noin 70 (72) prosenttia sähkönkulutuksesta. Jäljelle jäävän ostosähkön päästöt on laskettu Suomen ja Ruotsin jäännösjakaumapäästökertoimilla (AIB, European
Residual Mixes). Suomen jäännösjakaumapäästökerroin kasvoi 83 prosenttia vuodesta 2022 johtuen fossiilisten polttoaineiden suuremmasta osuudesta jäännösjakaumassa
(Suomen jäännösjakauman päästökerroin vuonna 2022 oli 0,285 kgCO2e/kWh ja vuonna 2023 0,5208 kgCO2e/kWh). Vuoden 2022 markkinaperusteiset Scope 2-päästöt on Suomen
osalta laskettu uudelleen, koska Terveystalo osti vihreän sähkön alkuperätakuun ajalle 1.9.-31.12.2022 vuoden 2023 alussa. Vuodesta 2022 alkaen energian käytön ja hiilijalanjäljen
luvut sisältävät myös Ruotsin toiminnot. Vuoden 2021 luvut sisältävät vain Suomen toiminnot.
23
2) Niissä yksiköissä, joissa Terveystalo hankkii sähkön itse.
Terveystalon hiilijalanjälki
Vuonna 2023 Terveystalon hiilijalanjälki Suomessa Scope 1 ja 2 -päästöistä (markkinaperusteinen) oli yhteensä 2 716,0 (1 401,9)
tCO2e (hiilidioksidiekvivalenttitonnia). Ruotsissa Feelgoodin toimintojen Scope 1 ja 2 -päästöt olivat yhteensä 39,4 (142,2) tCO2e.
Terveystalon hiilijalanjälki koostuu pääosin kiinteistöjen kuluttaman sähköenergian tuotannosta, liikenteestä ja matkustamisesta
syntyvistä päästöistä sekä sairaaloissa ja klinikoilla syntyvästä jätteestä. Toiminnasta aiheutuvia päästöjä vähennetään esimerkiksi
siirtymällä yhä enemmän vihreään sähköön ja suosimalla vähäpäästöisiä ajoneuvoja. Terveystalo kehittää vaikutustensa mittaamista
koko arvoketjussa ja työskentelee keskeisten toimittajien kanssa vähentääkseen arvoketjussa syntyviä päästöjä.
Terveystalo raportoi toiminnastaan aiheutuvat suorat (Scope 1) ja epäsuorat (Scope 2) kasvihuonekaasupäästöt sekä osan
epäsuorista Scope 3 -päästöistä GHG Protocol -standardin mukaisesti. Ruotsin toimintojen päästöt on raportoitu vuodesta 2022
alkaen.
Scope 1
Terveystalo ei pääosin omista tai hallinnoi itse kiinteistöjä, joissa se toimii, joten suorat kasvihuonekaasupäästöt koostuvat pääosin
Terveystalon hallinnoiman autokannan ja kuvantamiskäytössä olevien rekkojen päästöistä. Omien ja yhtiön suorassa ohjauksessa
olevien ajojen päästöt on laskettu polttoaineenkulutuksen perusteella. Vuonna 2023 Scope 1 CO2-päästöt Suomessa olivat yhteensä
137,5 (134,5) tCO2e. Ruotsissa Scope 1 -päästöt olivat 18,2 (39,9) tCO2e.
Scope 2
Epäsuorat Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt aiheutuvat Terveystalon hankkiman sähkön ja Terveystalon hallinnoimissa kiinteistöissä
kulutetun kaukolämmön tuotannosta. Vuonna 2023 Terveystalon hallinnoimiin kiinteistöihin Suomessa hankittiin yhteensä 16 171 (15 841)
MWh sähköä. Vuoden 2020 alusta alkaen yhtiön sähkösalkku (kiinteistöihin hankittava sähkö) on ollut CO2-vapaata vihreää sähköä.
Suomessa kulutusvuodelle 2023 hankittu CO2-vapaa sähkö oli 11 220 (11 395) MWh mikä vastaa noin 69 (72) prosenttia yhtiön Suomen
toimintojen sähkönkulutuksesta. Yhtiön sähkösalkun ulkopuolisiin kiinteistöihin hankittavan sähkön määrä oli 4 951 (4 447) MWh, mikä
vastaa 2 578,5 (1 267,4) tCO2e (markkinaperusteinen) Scope 2 -päästöjä. Markkinaperusteisten Scope 2 -päästöjen nousu johtuu pääosin
päästölaskennassa käytettävän Suomen sähköntuotannon jäännösjakauman päästökertoimen 83 prosentin kasvusta edellisvuodesta1).
Sähkösalkun ulkopuolisen ostosähkön määrä Suomessa kasvoi noin 11 prosenttia, mikä myös kasvatti Scope 2 -päästöjä vertailukaudesta.
Ruotsin toiminnoissa Feelgoodin hallinnoimiin kiinteistöihin hankittiin 2 081 (1 328) MWh sähköä, josta noin 74 (67) prosenttia oli CO2-
vapaata vihreää sähköä. Ruotsin ostosähköstä aiheutuvat Scope 2-päästöt olivat 21,2 (102,3) tCO2e. Terveystalon tavoitteena on, että
vihreän sähkön osuus hankittavasta sähköstä on 100 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.
1) Scope 2 -päästöt on laskettu markkinaperusteisesti (market-based). Markkinaperusteisessa laskennassa on huomioitu Terveystalon ostamat vihreän sähkön alkuperätakuut, jotka
vuonna 2023 noin 70 (72) prosenttia sähkönkulutuksesta. Jäljelle jäävän ostosähkön päästöt on laskettu Suomen ja Ruotsin jäännösjakaumapäästökertoimilla (AIB, European
Residual Mixes). Suomen jäännösjakaumapäästökerroin kasvoi 83 prosenttia vuodesta 2022 johtuen fossiilisten polttoaineiden suuremmasta osuudesta jäännösjakaumassa
(Suomen jäännösjakauman päästökerroin vuonna 2022 oli 0,285 kgCO2e/kWh ja vuonna 2023 0,5208 kgCO2e/kWh). Vuoden 2022 markkinaperusteiset Scope 2-päästöt on Suomen
osalta laskettu uudelleen, koska Terveystalo osti vihreän sähkön alkuperätakuun ajalle 1.9.-31.12.2022 vuoden 2023 alussa.
Scope 3
Epäsuorista Scope 3 -päästöistä Terveystalo raportoi henkilöstön työmatkustamisesta aiheutuvat päästöt sekä yhtiön toiminnasta
aiheutuvien jätteiden päästöt.
Terveystalossa pyritään välttämään tarpeetonta työhön liittyvää matkustamista muun muassa suosimalla etäpalavereja, kun se on
mahdollista. Suomen henkilöstön työmatkalentämistä vuonna 2023 kertyi 0,8 (0,7) miljoonaa lentokilometriä, mikä vastaa 85,5
(84,1) CO2e-tonnia Scope 3 -päästöjä. Henkilöstön kilometrikorvattuja työmatkoja Suomessa kertyi yhteensä 2,7 (2,6) miljoonaa
kilometriä, mikä vastaa 448,2 (440,8) CO2e-tonnia Scope 3 -päästöjä. Terveystalo kannustaa henkilöstöään valitsemaan
vähäpäästöisiä työsuhdeajoneuvoja. Yhtiön Suomessa käyttämät työsuhdeautot olivat päästöarvoltaan keskimäärin 64 (72) g
CO2e/km. Ruotsin henkilöstön työmatkalentämisestä aiheutui päästöjä 60,8 (45,1) CO2e-tonnia. Yhteensä Ruotsin henkilöstön
kaikista työmatkoista aiheutui päästöjä 260,4 (262,6) CO2e-tonnia.
24
Terveystalon tavoitteena on minimoida sekajätteen syntyminen kaikessa Terveystalon toiminnassa ja toimittaa mahdollisimman iso
osa jätteistä hyötykäyttöön.
Jätteistä aiheutuvat epäsuorat päästöt Suomessa olivat 42,6 (41,7) tCO2e. Ruotsin toiminnoissa syntyvät
jätemäärät ja niistä aiheutuvat päästöt ovat hyvin alhaiset, 3,4 (2,1) tCO2e koska jätettä syntyy pääasiassa toimistoissa.
Terveystalon toiminnan luonteen vuoksi CO2-päästöjen intensiteetti on alhainen. Vuonna 2023 Terveystalon päästöintensiteetti (Scope 1 ja
2 markkinaperusteinen) liikevaihtoon suhteutettuna oli 2,1 (1,2) gCO2e/euro. Suhteutettuna työsuhteisten työntekijöiden määrään
päästöintensiteetti oli 0,4 (0,2) tCO2e. Luvuissa on mukana myös Terveystalon Ruotsin toiminnot.
EU-luokitusjärjestelmän mukainen raportointi
EU-luokitusjärjestelmä (taksonomia) on kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä, joka määrittelee kriteerit ympäristön kannalta kestävälle
liiketoiminnalle. Heinäkuussa 2020 voimaan tullut asetus luo EU:n taksonomian perustan asettamalla yleiset edellytykset, jotka
taloudellisen toiminnan on täytettävä, jotta toiminta voidaan luokitella ympäristön kannalta kestäväksi. Asetuksessa asetetaan kuusi
ympäristötavoitetta, jotka ovat: ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen
kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön saastumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä luonnon
monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Taloudellista toimintaa, joka edistää mitä tahansa näistä tavoitteista
samalla vahingoittamatta muita, voidaan tietyin kriteerein pitää ympäristön kannalta kestävänä. Suurten yritysten on raportoitava kestävän
liiketoiminnan osuus liiketoiminnastaan luokitusjärjestelmän kriteerien mukaisesti.
EU-taksonomia koskee tällä hetkellä pääosin niitä taloudellisia toimintoja, joilla on eniten merkitystä ympäristötavoitteiden saavuttamiselle.
Tämän seurauksena useat toimialat, kuten terveydenhuollon palvelut, jäävät lähes kokonaan nykymuotoisen taksonomian soveltamisalan
ulkopuolelle.
Terveystalo on selvittänyt luokitusjärjestelmäkelpoisuutensa (”Eligibility”) tarkastelemalla toimintojaan suhteessa luokitusjärjestelmässä
lueteltuihin taloudellisiin toimintoihin. Ainoastaan yksi Terveystalon liiketoiminnoista on luokiteltu luokitusjärjestelmässä (12.1 Residential
care activities).
Tämän jälkeen Terveystalo on arvioinut toiminnan luokitusjärjestelmän mukaisuutta (”Alignment”). Toiminta luokitellaan
luokitusjärjestelmän mukaiseksi, mikäli taksonomian kriteerit täyttyvät: 1. toiminta tukee olennaisesti ainakin yhden ympäristötavoitteen
saavuttamista 2. sillä ei ole merkittäviä haittavaikutuksia muiden ympäristötavoitteiden näkökulmasta ja 3. toiminta noudattaa
taksonomiassa määriteltyjä sosiaalisia vähimmäistakeita (”Minimum safeguards”). Tämän arvion pohjalta luokitusjärjestelmässä lueteltua
Terveystalon toimintaa (12.1 Residential care activities) ei voida pitää luokitusjärjestelmäkelpoisena, koska toiminta ei luonteensa vuoksi
tavoittele tai tue luokitusjärjestelmän ympäristötavoitteiden saavuttamista.
Arvioinnin perusteella luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen merkittävyys on tunnuslukuina ilmaistuna minimaalinen. Tunnusluvut ovat
luokitusjärjestelmäkelpoisten ja luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen osuus (%) liikevaihdosta, operatiivisista kustannuksista ja
investoinneista. Yhtiön arvion mukaan 1 prosentti Terveystalon liikevaihdosta, operatiivisista kustannuksista ja investoinneista on
luokitusjärjestelmäkelpoista (eligible) ja 99 prosenttia puolestaan ei-luokitusjärjestelmäkelpoista (non-eligible). Osuus liikevaihdosta on
laskettu jakamalla lastensuojelupalveluiden liikevaihto (luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminto), konsernin kokonaisliikevaihdolla. Osuus
investoinneista on laskettu jakamalla lastensuojelupalveluihin vuoden aikana tehdyt investoinnit (huoneistojen peruskorjaukset,
investoinnit koneisiin ja laitteisiin) yhtiön nettoinvestoinneilla ilman yrityskauppoja. Osuus toimintamenoista on laskettu jakamalla
lastensuojelupalveluiden toimintamenot konsernin kokonaistoimintamenoilla (pois lukien poistot ja arvonalentumiset). Terveystalon
liikevaihdosta, operatiivisista kustannuksista ja investoinneista 0 prosenttia on luokitusjärjestelmän mukaista (aligned) ja 100 prosenttia
puolestaan ei-luokitusjärjestelmän mukaista (non-aligned). Yllä kuvattu luokitusjärjestelmän mukainen määrittely on tehty vastuullisuus - ja
talousorganisaation edustajien sisäisellä arvioinnilla.
25
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta 2023
1.1.2023-31.12.2023
2023
Merkittävän edistämisen kriteeri
"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not
Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)
Koodi (2)
Liikevai
hto (3)
Osuus
liikevaihd
osta,
vuosi N
(4)
Ilmastonmuutoksen hillintä (5)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)
Vesi (7)
Ympäristön pilaa
ntuminen (8)
Kiertotalous (9)
Biologinen monimuotoisuus (10)
Ilmastonmuutoksen hillintä (11)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)
Vesi (13)
Ympäristön pilaantuminen (14)
Kiertotalous (15)
Biologinen monimuotoisuus (16)
Vähimmäistason suojatoimet (17)
Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten
(A.2) osuus liikevaihdosta ' vuosi N
-
1 (18)
Luokka mahdollistava toiminta (19)
Luokka siirtymätoiminta (20)
Milj.
euroa
%
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/
E
%
M
T
A LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävistä
(luokitusjärjestelmän mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)
Josta mahdollistavat toiminnat
Josta siirtymätoiminnat
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Lastensuojelu
CCA 12.1
12
1 %
1 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei
ympäristön kannalta kestävistä (muista
kuin luokitusjärjestelmän mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)
12
1 %
1 %
A Luokitusjärjestelmäkelpoisista
toiminnoista saatu liikevaihto (A.1 + A.2)
B EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista
toiminnoista saatu liikevaihto
274
99 %
99 %
YHTEENSÄ
286
100 %
100
%
26
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista 2023
1.1.2023-31.12.2023
2023
Merkittävän edistämisen kriteeri
"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not
Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat
(1)
Koodi (2)
Pääoma
menot (3)
Osuus
pääomame
noista,
vuosi N (4)
Ilmastonmuutoksen hillintä (5)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)
Vesi (7)
Ympäristön pilaa
ntuminen (8)
Kiertotalous (9)
Biologinen monimuotoisuus (10)
Ilmastonmuutoksen hillintä (11)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)
Vesi (13)
Ympäristön pilaantuminen (14)
Kiertotalous (15)
Biologinen monimuotoisuus (16)
Vähimmäistason suojatoimet (17)
Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten
(A.2) osuus pääomamenoista ' vuosi N
-
1 (18)
Luokka mahdollistava toim
inta (19)
Luokka siirtymätoiminta (20)
Milj.
euroa
%
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/
E
%
M
T
A LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien
(luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen pääomamenot (A.1)
Josta mahdollistavat toiminnat
Josta siirtymätoiminnat
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Lastensuojelu
CCA 12.1
0
0 %
1 %
-
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei
ympäristön kannalta kestävien (muiden
kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen pääomamenot (A.2)
0
0 %
1 %
A Luokitusjärjestelmäkelpoisten
toimintojen pääomamenot (A.1 + A.2)
B EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten
toimintojen pääomamenot
40
100 %
99
%
YHTEENSÄ
40
100 %
100
%
27
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista 2023
1.1.2023-31.12.2023
2023
Merkittävän edistämisen kriteeri
"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not
Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)
Koodi
Toiminta
menot (3)
Osuus
toimintame
noista,
vuosi N (4)
Ilmastonmuutoksen hillintä (5)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)
Vesi (7)
Ympäristön pilaantuminen (8)
Kiertotalous (9)
Biologinen monimuotoisuus (10)
Ilmastonmuutoksen hillintä (11)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)
Vesi (13)
Ympäristön
pilaantuminen (14)
Kiertotalous (15)
Biologinen monimuotoisuus (16)
Vähimmäistason suojatoimet (17)
Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten
(A.2) osuus
toimintamenoista ' vuosi N
-
1 (18)
Luokka mahdollistava toiminta (19)
Luokka siirtymätoiminta (20)
Milj.
euroa
%
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/
E
%
M
T
A LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien
(luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen toimintamenot (A.1)
Josta mahdollistavat toiminnat
Josta siirtymätoiminnat
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Lastensuojelu
CCA
12.1
10
1 %
1 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei
ympäristön kannalta kestävien (muiden
kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen toimintamenot (A.2)
10
1 %
1 %
A Luokitusjärjestelmäkelpoisten
toimintojen toimintamenot (A.1 + A.2)
B EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten
toimintojen toimintamenot
1101
99 %
99
%
YHTEENSÄ
100 %
100
%
28
Lomake 1: Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot
Rivi
Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää
tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa
ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän
jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
2.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen
uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai
teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden
parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen
toimintaan liittyviä vastuita.
EI
3.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien
ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten
vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai
sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien
sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan
liittyviä vastuita.
EI
5.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien
yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista,
kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
6.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai
jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on
tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
29
Osake ja osakkeenomistajat
Terveystalo Oyj:llä on yksi osakesarja (TTALO), joka on listattu NASDAQ Helsinki Oy:ssä. Vuoden 2023 lopussa Terveystalon markkina-arvo
oli 983 (794) miljoonaa euroa ja osakkeen päätöskurssi 7,74 (6,25) euroa. Vuoden 2023 aikana Terveystalon osakkeen ylin kurssi oli 8,53
(11,94) euroa, alin kurssi 6,43 (6,06) euroa ja keskikurssi 7,50 (9,41) euroa. Osakkeita vaihdettiin 20,6 (29,5) miljoonaa kappaletta.
Terveystalon kaupparekisteriin merkitty osakemäärä oli tilikauden lopussa 127 036 531 (127 036 531) osaketta. Osakkeenomistajia oli
tilikauden lopussa yhteensä 34 025 (30 938).
Terveystalolla ja sen tytäryhtiöillä on hallussaan 480 230 (488 536) omaa osaketta palkitsemiskäyttöön, mikä vastaa 0,4 % kaikista ulkona
olevista osakkeista.
Suurimmat rekisteröidyt osakkeenomistajat 31.12.2023
Nimi
Määrä
Määrä, %
Äänet
Äänet, %
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma
17,44
17,44
Rettig Group Ab
16,65
16,65
Pohjola Vakuutus Oy
8,29
8,29
Hartwall Capital
6,48
6,48
OP-Henkivakuutus Oy
5,63
5,63
Skandinaviska Enskilda Banken AB
4,51
4,51
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
4,03
4,03
LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö
2,05
2,05
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
1,97
1,97
Sijoitusrahasto Evli Suomi Pienyhtiöt
1,55
1,55
10 suurinta yhteensä
Euroclearin ylläpitämän osakerekisterin mukainen lista ei sisällä hallintarekisteröityjä omistuksia.
Osakeomistuksen jakautuminen 31.12.2023
Osakemäärä
Omistajia kpl
Omistajia %
Arvo-osuusmäärä kpl
Arvo-osuusmäärä %
Äänimäärä kpl
Äänimäärä %
1-100
15 740
46,26
701 279
0,55
701 279
0,55
101- 500
12 677
37,26
3 188 040
2,51
3 188 040
2,51
501-1 000
2 927
8,60
2 246 249
1,77
2 246 249
1,77
1 001-5 000
2 156
6,34
4 431 586
3,49
4 431 586
3,49
5 001-10 000
241
0,71
1 763 531
1,39
1 763 531
1,39
10 001-50 000
206
0,61
4 627 671
3,64
4 627 671
3,64
50 001-100 000
27
0,08
2 109 499
1,66
2 109 499
1,66
100 001-500 000
29
0,09
6 428 528
5,06
6 428 528
5,06
500 001-
22
0,06
101 540 148
79,93
101 540 148
79,93
Yhteensä
34 025
100,00
127 036 531
100,00
127 036 531
100,00
joista hallintarekisteröityjä
11
0,03
9 214 087
7,25
9 214 087
7,25
Odotusluettelolla yhteensä
0
0
0
0
0
Yhteistilillä
0
0
0
0
Erityistileillä yhteensä
0
0
0
0
Liikkeeseen laskettu määrä
127 036 531
100,00
127 036 531
100,00
30
Osakkeenomistajaryhmät 31.12.2023
Osakkeenomistajat sektorin mukaan
Osakemäärä
% osakkeista
Kotitaloudet
13 337 151
11,32
Julkisyhteisöt
31 236 163
26,51
Rahoitus-ja vakuutuslaitokset
30 372 798
25,78
Yritykset
17 898 422
15,19
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
3 747 089
3,18
Ulkomaalaisomistus
21 230 821
18,02
Yhteensä
117 822 444
100,00
Hallintarekisteröityjä
9 214 087
7,25
Johdon omistukset 31.12.2023
Nimi
Asema
Osakemäärä
%-osuus
osakkeista
%-osuus
äänimäärästä
Kari Kauniskangas
Hallituksen puheenjohtaja
21 802
0,02 %
0,00 %
Matts Rosenberg
Hallituksen jäsen
14 498
0,01 %
0,00 %
Carola Lemne
Hallituksen jäsen
5 126
0,00 %
0,00 %
Kristian Pullola
Hallituksen jäsen
8 207
0,01 %
0,00 %
Katri Viippola
Hallituksen jäsen
11 453
0,01 %
0,00 %
Ari Lehtoranta
Hallituksen jäsen
6 504
0,01 %
0,00 %
Sofia Hasselberg
Hallituksen jäsen
2 499
0,00 %
0,00 %
Ville Iho
Toimitusjohtaja
13 306
0,01 %
0,00 %
Juuso Pajunen
Talousjohtaja
19 000
0,01 %
0,00 %
Petri Bono
Johtava ylilääkäri
2 087
0,00 %
0,00 %
Henri Mäenalanen
Vt. johtaja, Terveydenhuollon palvelut
2 230
0,00 %
0,00 %
Stefan Kullgren
Ruotsin liiketoiminta-alueen johtaja
0
0,00 %
0,00 %
Ilari Richard
Digitaalisten palveluiden johtaja
3 134
0,00 %
0,00 %
Mikko Tainio
Liiketoimintajohtaja, Portfolioliiketoiminnat
5 596
0,00 %
0,00 %
Minttu Sinisalo
Henkilöstöjohtaja
1 400
0,00 %
0,00 %
Johdon omistukset yhteensä
116 842
0,09 %
0,00 %
Kaikki osakkeet yhteensä
127 036 531
100,00 %
100,00 %
Liputusilmoitukset
Terveystalo Oyj:lle ei tilikauden aikana ilmoitettu merkittävistä muutoksista sen suurimpien osakkeenomistajien omistuksissa.
Hallituksen valtuutukset
Hallituksella on voimassa oleva valtuutus päättää yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta yhtiön vapaalla omalla
pääomalla. Valtuutuksen nojalla hankittavien ja/tai pantiksi otettavien omien osakkeiden lukumäärä on yhteensä enintään 12 703 653
osaketta, mikä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.
Lisäksi hallituksella on voimassa oleva valtuutus päättää osakeannista ja osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin
oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus kattaa yhteensä enintään 12 703 653 osaketta, mikä vastaa noin 10 prosenttia
yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutuksia ei käytetty tilikauden aikana.
31
Osinkopolitiikka ja hallituksen esitys varojenjaosta tilikaudelta 2023
Terveystalon osinkopolitiikan tavoitteena on maksaa vähintään 40 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta osinkoina. Yhtiön kulloinenkin
tuloskehitys ja näkymät sekä rahoitustilanne ja pääomatarpeet pyritään ottamaan huomioon osingonjaossa. Vuonna 2023 osakekohtainen
tulos oli -0,33 (0,19) euroa.
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 535,9 (530,8) miljoonaa euroa, josta tilikauden tulos on 40,5 (23,7) miljoonaa euroa. Hallitus ehdottaa
varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella jaetaan osinkoa 0,30 (0,28) euroa
osakkeelta eli yhteensä noin 38,0 (35,4) miljoonaa euroa. Osinko maksettaisiin kahdessa erässä seuraavasti:
Osingonmaksun ensimmäinen erä 0,15 euroa osakkeelta maksettaisiin osakkeenomistajille, jotka ovat osingonmaksun ensimmäisen erän
täsmäytyspäivänä 28.3.2024 rekisteröityinä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osingon
ensimmäinen erä maksettaisiin 8.4.2024.
Osingonmaksun toinen erä 0,15 euroa osakkeelta maksettaisiin osakkeenomistajille, jotka ovat osingonmaksun toisen erän
täsmäytyspäivänä 9.10.2024 rekisteröityinä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että
osingonmaksun toinen erä maksettaisiin 16.10.2024. Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen tarvittaessa
päättämään uudesta täsmäytyspäivästä ja maksupäivästä osingonmaksun toiselle erälle, mikäli Euroclear Finland Oy:n säännöt tai Suomen
arvo-osuusjärjestelmää koskevat säädökset muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä
ehdotettu osingonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.
Varsinaisen yhtiökokouksen 2023 ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksiä
Terveystalo Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 23.3.2023 Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen tilikaudelta 2022 ja myönsi
vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous hyväksyi toimielinten palkitsemisraportin.
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että 31.12.2022 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella jaetaan
osinkoa yhteensä 0,28 euroa osakkeelta (eli nykyisellä osakemäärällä kokonaisuudessaan noin 35,4 miljoonaa euroa).
Osinko maksettiin kahdessa erässä seuraavasti:
●
Osingonmaksun ensimmäinen erä 0,14 euroa osakkeelta maksettiin osakkeenomistajille, jotka olivat osingonmaksun ensimmäisen
erän täsmäytyspäivänä 27.3.2023 rekisteröityinä Euroclear Finland Oy:n pitämään Yhtiön osakasluetteloon. Osingon ensimmäinen
erä maksettiin osakkeenomistajille 3.4.2023.
●
Osingonmaksun toinen erä 0,14 euroa osakkeelta maksettiin osakkeenomistajille, jotka olivat osingonmaksun toisen erän
täsmäytyspäivänä 2.10.2023 rekisteröityinä Euroclear Finland Oy:n pitämään Yhtiön osakasluetteloon. Osingonmaksun toinen erä
maksettiin 9.10.2023. Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen tarvittaessa päättämään uudesta täsmäytyspäivästä ja
maksupäivästä osingonmaksun toiselle erälle, mikäli Euroclear Finland Oy:n säännöt tai Suomen arvo-osuusjärjestelmää koskevat
säädökset muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät.
Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin seitsemän (7). Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Kari Kauniskangas, Carola
Lemne, Kristian Pullola, Matts Rosenberg ja Katri Viippola sekä uusiksi jäseniksi Sofia Hasselberg ja Ari Lehtoranta toimikaudeksi, joka
päättyy 2024 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Tilintarkastajaksi valittiin uudelleen tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, ja päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Henrik Holmbom.
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai
pantiksi ottamisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Valtuutuksen nojalla hankittavien ja/tai pantiksi otettavien omien osakkeiden
lukumäärä on yhteensä enintään 12 703 653 osaketta, mikä vastaa noin 10 % yhtiön kaikista osakkeista. Lisäksi hallitus valtuutettiin
päättämään osakeannista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.
Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 12 703 653 osaketta, mikä vastaa noin 10 % yhtiön
kaikista osakkeista. Nämä valtuutukset ovat voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään
30.6.2024 asti.
32
Hallitus valtuutettiin myös päättämään yhteensä enintään 150 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin
tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta
yhtiökokouksen päätöksen päivämäärästä lukien.
Uusi hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan hallituksen puheenjohtajaksi Kari Kauniskankaan ja hallituksen varapuheenjohtajaksi Matts
Rosenbergin. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Kristian Pullola ja jäseniksi Matts Rosenberg, Katri Viippola ja Sofia Hasselberg.
Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Kari Kauniskangas ja jäseniksi Carola Lemne ja Ari Lehtoranta.
Muutoksia Terveystalon johtoryhmässä
Terveystalon organisaatio on muodostunut 1.1.2023 alkaen kolmesta liiketoiminta-alueesta: Terveydenhuollon palveluista,
Portfolioliiketoiminnoista sekä Ruotsista.
Ilari Richardt nimitettiin Terveystalon digitaalisten palveluiden johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 29.3.2023 alkaen Kati Sulinin jätettyä
yhtiön.
Henri Mäenalanen nimitettiin Terveystalon Terveydenhuollon palveluiden operatiiviseksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 12.4.2023
alkaen Siina Saksin jätettyä yhtiön.
Terveystalo tiedotti 31.10.2023 muutoksista johtoryhmässä. Terveydenhuollon palvelut -liiketoiminta-alueen kaupallinen ja operatiivinen
johto yhdistetään yhden tulosvastuullisen johtajan alle. Sari Heinonen, s.1976, KTT, nimitettiin Terveydenhuollon palvelut -liiketoiminta-
alueen johtajaksi ja Terveystalon johtoryhmän jäseneksi 5.2.2024 alkaen. Operatiivinen johtaja Henri Mäenalanen toimi Terveydenhuollon
palvelut -liiketoiminta-alueen väliaikaisena johtajana Sari Heinosen aloitukseen saakka, minkä jälkeen hän siirtyi Portfolioliiketoimintojen
johtajan tehtävään. Ruotsin liiketoiminta -alueen johtajana ja Feelgood AB:n toimitusjohtajana 1.10.2023 aloittanut Stefan Kullgren
nimitettiin Terveystalon johtoryhmän jäseneksi 1.11.2023 alkaen.
Terveystalon johtoryhmään kuuluu yllä mainittujen johtajien lisäksi johtava ylilääkäri Petri Bono, talousjohtaja Juuso Pajunen sekä
henkilöstöjohtaja Minttu Sinisalo. Kaikki edellä mainitut raportoivat toimitusjohtaja Ville Iholle.
Hallinnointi
Selvitys Terveystalo Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, palkitsemispolitiikka sekä palkitsemisraportti vuodelta 2023 julkaistaan osana
vuosikertomusta 22.2.2024.
Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat
Terveystalo Oyj:n hallitus on päättänyt avainhenkilöiden pitkän aikavälin osakepalkkio -ohjelman uudesta ansaintajaksosta
2024–2026
Terveystalo Oyj:n hallitus on päättänyt osakepalkkio-ohjelman uusista ansaintajaksoista vuosille 2024–2026. Ohjelman tarkoituksena on
yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt toteuttamaan
Terveystalon strategiaa ja tarjota heille kilpailukykyinen, yhtiön osakkeiden ansaintaan perustuva kannustinohjelma.
Pitkän aikavälin osakepalkkio-ohjelma perustuu rullaavaan 3 vuoden ansaintajaksorakenteeseen, jossa uusi ansaintajakso alkaa joka vuosi
hallituksen niin päättäessä. Hallitus päättää vuosittain osallistujat, mittarit, mittareiden tavoitetasot ja ansaintamahdollisuudet. Ohjelman
perustamisesta ja sen keskeisistä ehdoista kerrottiin 3.12.2020 julkaistussa pörssitiedotteessa.
Suoriteperusteisen osakepalkkio -ohjelman (PSP) ansaintajakso 2024–2026
Ansaintajaksolla 2024–2026 osallistujia palkitaan onnistuneesta omistaja -arvon luonnista. Suoritusmittarit, joiden pohjalta osakepalkkioita
mahdollisesti maksetaan noin 90 prosentille osallistujista, ovat yhtiön osakkeen kokonaistuoton (Total Shareholder Return) absoluuttinen ja
suhteellinen kehitys (OMX HKI benchmark CAP GI -indeksiin verrattuna). Noin 10 prosentille osallistujista arvonluonnin mittari on heidän
johtamansa liiketoiminta-alueen tai itsenäisen liiketoiminnon EBITA (oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia).
33
Terveystalon hallitus vahvistaa ansaittujen palkkioiden yhteismäärän ansaintajakson päättymisen jälkeen. 2024‒2026 ansaintajakson
pohjalta mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan Terveystalo Oyj:n osakkeina ansaintajakson päätyttyä edellyttäen, että
hallituksen ohjelmalle asettamat suoritustavoitteet saavutetaan. Ohjelman perusteella maksettavien osakkeiden kokonaismäärä on
enintään 640 000 osaketta. Palkkiosta vähennetään palkkionsaajalle aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut, minkä jälkeen jäljelle jäävä
nettomäärä suoritetaan osallistujille osakkeina.
Ohjelmaan on oikeutettu osallistumaan korkeintaan noin 75 hallituksen valitsemaa henkilöä, Terveystalon johtoryhmän jäsenet mukaan
lukien.
Terveystalo soveltaa johtoryhmän jäseniin osakeomistusvaatimusta. Johtoryhmän kunkin jäsenen edellytetään säilyttävän vähintään 50
prosenttia pitkän aikavälin kannustinohjelman perusteella nettona saamistaan osakkeista, kunnes hänen osakeomistuksensa Terveystalosta
vastaa vähintään hänen vuosittaista bruttoperuspalkkaansa.
Ehdollisen osakepalkkio-ohjelman (RSP) ansaintajakso 2024–2026
Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän tarkoituksena on toimia täydentävänä rakenteena erikseen valituille Terveystalon avainhenkilöille
erityistilanteissa.
Osakepalkkiot maksetaan Terveystalo Oyj:n osakkeina ansaintajakson päätyttyä edellyttäen, että kunkin osallistujan työsuhde
Terveystaloon jatkuu edelleen. Ohjelman perusteella maksettavien osakkeiden kokonaismäärä on enintään 64 000 osaketta.
Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät
Terveystalon riskienhallintaa ohjaa yhtiön hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka. Politiikassa määritellään riskienhallinnan
päämäärät ja periaatteet, organisointi ja vastuut sekä toimintatavat. Rahoitusriskien hallinnassa noudatetaan Terveystalon hallituksen
vahvistamaa konsernin rahoituspolitiikkaa.
Alla kuvatuilla riskeillä ja epävarmuustekijöillä katsotaan mahdollisesti olevan merkittävää vaikutusta yhtiön liiketoimintaan, taloudelliseen
tulokseen ja tulevaisuuden näkymiin seuraavan 12 kuukauden aikana. Tämän luettelon ei ole tarkoitus olla tyhjentävä. Riskien
esitysjärjestys ei kuvaa riskien toteutumisen vaikutuksen suuruutta tai esiintymistodennäköisyyttä.
●
Käynnistetyn tulosparannusohjelman tavoiteltujen taloudellisten vaikutusten saavuttaminen on välttämätöntä korkean inflaation
vaikutuksen torjumiseksi ja yhtiön asettamien taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
●
Yhtiön liiketoiminta riippuu sen kyvystä löytää ja houkutella palvelukseensa päteviä ja ammattitaitoisia terveydenhuollon
ammattilaisia, työntekijöitä ja johtajia sekä pitää heidät palveluksessaan. Kasvanut palvelutarjonta ja kiristynyt kilpailutilanne
vaikuttaa terveydenhuollon ammattilaisten saatavuuteen erityisesti suurilla paikkakunnilla. Avainhenkilöiden vaihtuvuuteen liittyy
riski siitä, että mukana häviää tietoa ja osaamista.
●
Suomen talouden heikko yleinen kehitys, korkea inflaatio ja niiden vaikutukset yksityishenkilöiden, työnantajien ja julkisyhteisöjen
taloudelliseen tilanteeseen voivat vaikuttaa haitallisesti Terveystalon liiketoimintaan ja toiminnan kannattavuuteen vähentämällä
Terveystalon palveluiden kysyntää sekä vaikuttaa haitallisesti rahoituksen saatavuuteen.
●
Tietojärjestelmähankkeisiin sekä palvelujen, palvelutuotteiden ja toimintamallien kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyy riskejä.
Yhtiö luo uusia digitaalisia asiakasratkaisuja, jolloin tietojärjestelmiin liittyvä kokonaisriski kasvaa. Digitaalisten järjestelmien
kehittämisen epäonnistuminen voi altistaa Terveystalon mahdollisille teknisille vioille ja häiriöille.
●
Yhtiö ei välttämättä onnistu löytämään sopivia yritysostokohteita tai laajentumismahdollisuuksia suotuisin ehdoin ja
ostokohteiden integraatiot eivät välttämättä toteudu suunnitellusti.
●
Terveystalon laajentumiseen uusille maantieteellisille markkinoille liittyy useita riskejä. Epäonnistuminen
laajentumismahdollisuuksien tunnistamisessa, uusien työntekijöiden rekrytoinnissa tai arvioitujen hyötyjen saavuttamisessa voi
vaikuttaa haitallisesti Terveystalon liiketoimintaan ja toiminnan tulokseen.
●
Yhtiön liiketoiminta on hyvin riippuvainen toimivista tietojärjestelmistä, tietoliikenteestä ja ulkoisista palveluntoimittajista.
Häiriöitä voivat aiheuttaa mm. laiterikot, ohjelmistovirheet tai kyberuhat. Pitkäkestoiset toimintahäiriöt tietojärjestelmissä tai
maksuliikenteessä voivat aiheuttaa merkittäviä myynnin menetyksiä ja asiakastyytyväisyyden heikkenemistä.
34
●
Tietoturvan tai -suojan vaarantuminen voi aiheuttaa menetyksiä, vahingonkorvausvaatimuksia ja maineen vaarantumisen.
●
Pandemiat tai epidemiat ja niihin liittyvät rajoitustoimenpiteet voivat vaikuttaa haitallisesti Terveystalon liiketoimintaan muun
muassa vähentämällä joidenkin terveydenhuollon palveluiden kysyntää tai aiheuttamalla haasteita toimitusketjussa.
●
Kilpailuympäristön muutoksilla, markkinoille tulevilla uusilla kilpailijoilla ja lisääntyvällä hintakilpailulla voi olla haitallinen vaikutus
yhtiön kannattavuuteen ja kasvupotentiaaliin.
●
Terveystalon työterveyshuollon kysyntä on altis väestökehityksen aiheuttamille muutoksille väestön ikääntyessä ja työssäkäyvän
väestön osuuden vähentyessä.
●
Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (SOTE) ja sen oikeudelliset tulkinnat voivat vaikuttaa Terveystalon liiketoimintaan
ja toiminnan kannattavuuteen.
●
Muutokset terveydenhuollon palvelujen korvausjärjestelmässä voivat vaikuttaa haitallisesti Terveystalon liiketoimintaan,
taloudelliseen asemaan ja toiminnan tulokseen.
●
Toiminnallisten riskien hallinnan, lääketieteellisen laadun ja sisäisen valvonnan prosessien epäonnistumiset tai puutteet voivat
johtaa laadunvalvonnan, mukaan lukien lääketieteellisen laadun epäonnistumiseen tai muuten vaikuttaa haitallisesti Terveystalon
kannattavuuteen ja maineeseen.
●
Terveystalon toiminta saattaa olla altis lakoille tai muille työehtoihin liittyville työtaistelutoimille.
●
Yhtiö on osapuolena ja voi joutua osapuoleksi viranomaisen, potilaan tai kolmannen osapuolen vireille panemassa
oikeudenkäynnissä tai hallinnollisessa menettelyssä. Yhtiö katsoo, etteivät sen tämänhetkiset vireillä olevat oikeudelliset
vaatimukset tai oikeudenkäynnit ole luonteeltaan merkittäviä.
Terveystalon riskienhallintaa ja yhtiön liiketoimintaan liittyviä riskejä on kuvattu tarkemmin yhtiön kotisivuilla ja yhtiön vuosikertomuksessa.
Yhtiökokous vuonna 2024
Terveystalo Oyj:n varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi tiistaina 26.3.2024. Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle
myöhemmin julkistettavalla kutsulla.
Terveystalo Oyj
Hallitus
35
Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat
Tunnusluvut
Osakekohtainen tulos, (euroa)
=
Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden tulos
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Terveystalo esittää IFRS-tunnuslukujen lisäksi täydentäviä, vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joita yhtiö seuraa sisäisesti ja jotka antavat merkittävää
yhtiötä koskevaa lisätietoa johdolle, sijoittajille, arvopaperimarkkina-analyytikoille ja muille tahoille yhtiön toiminnan tuloksesta, taloudellisesta
asemasta ja rahavirroista. Näitä ei tulisi tarkastella erillisenä IFRS:n mukaisista tunnusluvuista eikä niitä korvaavina tunnuslukuina.
Taseen vaihtoehtoiset tunnusluvut
Yhtiö esittää seuraavat taseen vaihtoehtoiset tunnusluvut, koska ne ovat yhtiön näkemyksen mukaan hyödyllisiä mittareita yhtiön kyvystä saada
rahoitusta ja maksaa velkaansa.
Oman pääoman tuotto (ROE), %
=
Kauden tulos (viimeiset 12 kuukautta)
x 100 %
Oma pääoma (sisältäen määräysvallattomien omistajien osuuden) (keskimäärin)
Omavaraisuusaste, %
=
Oma pääoma (sisältäen määräysvallattomien omistajien osuuden)
x 100 %
Taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste (gearing), %
=
Korolliset velat - korolliset saamiset ja rahavarat
x 100 %
Oma pääoma
Nettovelka/oikaistu käyttökate (EBITDA)
(viimeiset 12 kuukautta) *
=
Korolliset velat - korolliset saamiset ja rahavarat
Oikaistu käyttökate (EBITDA) (viimeiset 12 kuukautta)
Oikaistu nettovelka/oikaistu käyttökate
(EBITDA) (viimeiset 12 kuukautta), ilman IFRS
16:ta *
=
Korolliset velat ilman vuokrasopimusvelkoja - korolliset saamiset ja rahavarat
Oikaistu käyttökate (EBITDA) (viimeiset 12 kuukautta), ilman IFRS 16:ta
Tuloslaskelman vaihtoehtoiset tunnusluvut
Yhtiö esittää seuraavat tuloslaskelman vaihtoehtoiset tunnusluvut, koska yhtiön näkemyksen mukaan ne lisäävät ymmärrystä yhtiön liiketoiminnan
tuloksesta. Lisäksi oikaistut vaihtoehtoiset tunnusluvut ovat usein analyytikkojen ja muiden osapuolten käyttämiä ja helpottavat vertailtavuutta
kausien välillä.
Oikaistu käyttökate (EBITDA) *
=
Liikevoitto/-tappio + poistot ja arvonalentumiset + oikaisut
Oikaistu käyttökate (EBITDA), % *
=
Liikevoitto/-tappio + poistot ja arvonalentumiset + oikaisut
x 100 %
Liikevaihto
Oikaistu liikevoitto / -tappio ennen
aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA) *
=
Liikevoitto/-tappio + aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset +
oikaisut
36
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien
hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia
(EBITA), % *
=
Liikevoitto/-tappio + aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset +
oikaisut
x 100 %
Liikevaihto
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT) *
=
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja osuutta osakkuusyhtiöiden tuloksesta +
oikaisut
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT), % *
=
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja osuutta osakkuusyhtiöiden tuloksesta
+oikaisut
x 100 %
Liikevaihto
Käyttökate (EBITDA)
=
Liikevoitto/-tappio + poistot ja arvonalentumiset
Käyttökate (EBITDA), %
=
Liikevoitto/-tappio + poistot ja arvonalentumiset
x 100 %
Liikevaihto
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien
hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia
(EBITA)
=
Liikevoitto/-tappio + aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien
hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia
(EBITA), %
=
Liikevoitto/-tappio + aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset
x 100 %
Liikevaihto
Liikevoitto/-tappio (EBIT)
=
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja osuutta osakkuusyhtiöiden tuloksesta
Liikevoitto/-tappio (EBIT), %
=
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja osuutta osakkuusyhtiöiden tuloksesta
x 100 %
Liikevaihto
Oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman IFRS
16:ta *
=
Liikevoitto/-tappio + poistot ja arvonalentumiset + oikaisut - IFRS 16
vuokrakuluoikaisu
* Oikaisut ovat tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavia olennaisia eriä, jotka liittyvät liiketoiminnan hankintojen kuluihin, liiketoiminnan
uudelleenjärjestelykuluihin, omaisuuden nettomyyntivoittoihin ja -tappioihin, arvonalentumisiin, strategisiin projekteihin ja muihin
vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin.
37
Täsmäytyslaskelma vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin
Oman pääoman tuotto (ROE), %
2023
2022
2021
Tilikauden tulos
-42,2
24,4
80,4
Oma pääoma (sisältäen määräysvallattomien omistajien osuuden) (keskimäärin)
553,7
600,4
590,1
Oman pääoman tuotto (ROE), %
-7,6
4,1
13,6
Omavaraisuusaste, %
2023
2022
2021
Oma pääoma (sisältäen määräysvallattomien omistajien osuuden)
515,4
592,0
608,9
Taseen loppusumma
1 419,5
1 479,4
1 448,6
Saadut ennakot
6,4
7,1
6,1
Omavaraisuusaste, %
36,5
40,2
42,2
Nettovelkaantumisaste (gearing), %
2023
2022
2021
Korolliset velat
635,8
607,0
557,2
Korolliset saamiset ja rahavarat
37,7
40,4
38,2
Oma pääoma
515,4
592,0
608,9
Nettovelkaatumisaste (gearing), %
116,0
95,7
85,2
Nettovelka/oikaistu käyttökate (EBITDA)
2023
2022
2021
Korolliset velat
635,8
607,0
557,2
Korolliset saamiset ja rahavarat
37,7
40,4
38,2
Oikaistu käyttökate (EBITDA)
200,2
178,0
206,1
Nettovelka/oikaistu käyttökate (EBITDA)
3,0
3,2
2,5
Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa
2023
2022
2021
Tilikauden tulos
-42,2
24,4
80,4
Tuloverot
3,3
6,5
20,3
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
0,0
0,1
0,3
Nettorahoituskulut
24,2
2,9
9,0
Poistot ja arvonalentumiset
193,8
134,9
91,7
Oikaisut*
21,1
9,2
4,3
Oikaistu käyttökate (EBITDA)
200,2
178,0
206,1
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %
2023
2022
2021
Oikaistu käyttökate (EBITDA)
200,2
178,0
206,1
Liikevaihto
1 286,4
1 259,1
1 154,6
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %
15,6
14,1
17,8
38
.
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA), milj. euroa
2023
2022
2021
Tilikauden tulos
-42,2
24,4
80,4
Tuloverot
3,3
6,5
20,3
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
0,0
0,1
0,3
Nettorahoituskulut
24,2
2,9
9,0
Aineettomien hyödykkeiden poistot
ja arvonalentumiset
119,1
62,0
26,6
Oikaisut*
21,2
9,2
4,3
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA)
125,6
105,2
141,0
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA), %
2023
2022
2021
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia
(EBITA)
125,6
105,2
141,0
Liikevaihto
1 286,4
1 259,1
1 154,6
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA), %
9,8
8,4
12,2
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT), milj. euroa
2023
2022
2021
Tilikauden tulos
-42,2
24,4
80,4
Tuloverot
3,3
6,5
20,3
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
0,0
0,1
0,3
Nettorahoituskulut
24,2
2,9
9,0
Oikaisut*
107,8
39,5
4,3
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT)
93,1
73,4
114,4
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT), %
2023
2022
2021
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT)
93,1
73,4
114,4
Liikevaihto
1 286,4
1 259,1
1 154,6
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT), %
7,2
5,8
9,9
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa
2023
2022
2021
Tilikauden tulos
-42,2
24,4
80,4
Tuloverot
3,3
6,5
20,3
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
0,0
0,1
0,3
Nettorahoituskulut
24,2
2,9
9,0
Poistot ja arvonalentumiset
193,8
134,9
91,7
Käyttökate (EBITDA)
179,2
168,8
201,8
Käyttökate (EBITDA), %
2023
2022
2021
39
Käyttökate (EBITDA)
179,2
168,8
201,8
Liikevaihto
1 286,4
1 259,1
1 154,6
Käyttökate (EBITDA), %
13,9
13,4
17,5
.
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia
(EBITA), milj. euroa
2023
2022
2021
Tilikauden tulos
-42,2
24,4
80,4
Tuloverot
3,3
6,5
20,3
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
0,0
0,1
0,3
Nettorahoituskulut
24,2
2,9
9,0
Aineettomien hyödykkeiden poistot
ja arvonalentumiset
119,1
62,0
26,6
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia
(EBITA)
104,4
95,9
136,7
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia
(EBITA), %
2023
2022
2021
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)
104,4
95,9
136,7
Liikevaihto
1 286,4
1 259,1
1 154,6
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia
(EBITA), %
8,1
7,6
11,8
Liikevoitto/-tappio (EBIT), milj. euroa
2023
2022
2021
Tilikauden tulos
-42,2
24,4
80,4
Tuloverot
3,3
6,5
20,3
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta
0,0
0,1
0,3
Nettorahoituskulut
24,2
2,9
9,0
Liikevoitto/-tappio (EBIT)
-14,7
33,9
110,1
Liikevoitto/-tappio (EBIT), %
2023
2022
2021
Liikevoitto/-tappio (EBIT)
-14,7
33,9
110,1
Liikevaihto
1 286,4
1 259,1
1 154,6
Liikevoitto/-tappio (EBIT), %
-1,1
2,7
9,5
Oikaisut aiheryhmittäin*, milj. euroa
2023
2022
2021
Yrityshankintoihin liittyvät kulut
1)
-0,8
2,8
3,1
Uudelleenjärjestelyihin liittyvät kulut
2)
3,2
1,5
0,3
Arvonalentumiset
80,8
30,3
-
Strategiset projektit ja muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
18,8
5,0
0,8
Oikaisut
101,9
39,5
4,3
40
Oikaisut tiliryhmittäin*, milj. euroa
2023
2022
2021
Liiketoiminnan muut tuotot
-0,8
-0,1
-0,4
Henkilöstökulut
3,1
1,3
0,3
Liiketoiminnan muut kulut
18,7
8,0
4,4
Poistot ja arvonalentumiset
86,7
30,3
-
Laskennalliset verot
-5,9
-
-
Oikaisut
101,9
39,5
4,3
Oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman IFRS 16:ta
2023
2022
2021
Tilikauden tulos
-42,2
24,4
80,4
Tuloverot
3,3
6,5
20,3
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta
0,0
0,1
0,3
Nettorahoituskulut
24,2
2,9
9,0
Poistot ja arvonalentumiset
193,8
134,9
91,7
Oikaisut*
21,1
9,2
4,3
IFRS 16 vuokrakuluoikaisu
-57,4
-55,8
-49,2
Oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman IFRS 16:ta
142,8
122,2
156,9
Nettovelka/oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman IFRS 16:ta
2023
2022
2021
Korolliset velat
416,7
427,2
378,8
Korolliset saamiset ja rahavarat
37,7
40,4
38,2
Oikaistu käyttökate (EBITDA)
142,8
122,2
156,9
Nettovelka/oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman IFRS 16:ta
2,7
3,2
2,2
* Oikaisut ovat tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavia olennaisia eriä, jotka liittyvät liiketoiminnan hankintojen kuluihin, liiketoiminnan uudelleenjärjestelykuluihin,
omaisuuden nettomyyntivoittoihin ja -tappioihin, arvonalentumisiin ja muihin vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin.
1)
Sisältäen hankittujen liiketoimintojen transaktiokustannukset ja integraatiokulut.
2)
Sisältäen verkoston ja liiketoimintojen uudelleenjärjestelyt.
41
Konsernitilinpäätös, IFRS
Konsernin laaja tuloslaskelma
Milj. euroa
Liite
1.1.-31.12.2023
1.1.-31.12.2022
Liikevaihto
4, 5
Liiketoiminnan muut tuotot
6
Materiaalit ja palvelut
7
-536,2
-525,7
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
8
-447,0
-455,0
Poistot ja arvonalentumiset
9
-193,8
-134,9
Liiketoiminnan muut kulut
10
-128,2
-112,3
Liiketulos
-14,7
Rahoitustuotot
11
Rahoituskulut
11
-25,4
-10,4
Rahoituskulut - netto
-24,2
-2,9
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta
-0,1
Tilikauden tulos ennen veroja
-38,9
Tuloverot
12
-3,3
-6,5
Tilikauden tulos
-42,2
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
-42,2
Määräysvallattomille omistajille
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteiseksi
-5,3
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteiseksi
28
-0,1
Kauden muut laajan tuloksen erät verovaikutus huomioon otettuna
-5,1
Kauden laaja tulos yhteensä
-42,2
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
-42,2
Määräysvallattomille omistajille
Emoyhtiön osakkeenomistajille tilikauden voitosta laskettu osakekohtainen
tulos, euroissa
Laimentamaton
13
-0,33
Laimennettu
13
-0,33
Liitetiedot ovat kiinteä osa konsernitilinpäätöstä.
42
Konsernitase
Milj. euroa
Liite
31.12.2023
31.12.2022
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
14
Käyttöoikeusomaisuuserät
14
Liikearvo
15, 16
Aineettomat hyödykkeet
15
Sijoituskiinteistöt
17
Osuudet osakkuusyrityksissä
18
Lainasaamiset
20
Laskennalliset verosaamiset
12
Muut pitkäaikaiset varat
20
Pitkäaikaiset varat yhteensä
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
Myyntisaamiset ja muut saamiset
22
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset
Rahavarat
23
Lyhytaikaiset varat yhteensä
VARAT YHTEENSÄ
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Omat osakkeet
-15,7
-15,8
Muuntoero
-5,2
-5,3
Kertyneet voittovarat
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä
Määräysvallattomien omistajien osuus
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
Pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
20, 21, 25
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat
14, 21, 25
Laskennalliset verovelat
12
Varaukset
27
Muut velat
Pitkäaikaiset velat yhteensä
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
20, 21, 25
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat
14, 21, 25
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat
Varaukset
27
Ostovelat ja muut velat
26
Lyhytaikaiset velat yhteensä
VELAT YHTEENSÄ
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ
Liitetiedot ovat kiinteä osa konsernitilinpäätöstä.
43
Konsernin rahavirtalaskelma
Milj. euroa
Liite
1.1.-31.12.2023
1.1.-31.12.2022
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto ennen veroja
-38,9
Oikaisut
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
9
27
-2,1
-6,7
-4,1
Käyttöomaisuuden ja tytäryhtiöosakkeiden myyntivoitot/-tappiot
-0,2
-0,3
Rahoitustuotot ja -kulut
11
Käyttöpääoman muutokset
-8,7
-0,5
-0,2
Saadut korot
Maksetut verot
-6,6
-26,0
Liiketoiminnan rahavirta
Investointien rahavirta
Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla
3
-4,0
-34,9
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin
-24,6
-30,2
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin
-16,4
-29,0
Osakkuusyhtiöiden myynti
Liiketoimintojen myynti
Liiketoimintojen hankinnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla
3
-0,3
-0,7
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit
Saadut osingot
Investointien rahavirta
-44,2
-93,9
Rahoituksen rahavirta
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta
3
-0,1
-0,0
Pitkäaikaisten lainojen nostot
25
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
25
-210,0
-40,0
Lyhytaikaisten lainojen nostot
25
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut
25
-47,1
-116,7
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut
25
-50,9
-49,3
Osamaksuvelkojen takaisinmaksut
25
-4,3
-5,3
Maksetut korot ja muut rahoituskulut
-19,9
-8,4
Maksetut osingot
-35,4
-35,4
Rahoituksen rahavirta
-116,2
-44,6
Rahavarojen muutos
-2,4
Rahavarat tilikauden alussa
Valuuttakurssien muutosten vaikutus
-0,1
-0,3
Rahavarat tilikauden lopussa
Liitetiedot ovat kiinteä osa konsernitilinpäätöstä.
44
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Milj. euroa
Osakepää-
oma
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Omat
osakkeet
Kertyneet
voittovarat
Muuntoerot
Yhteensä
emoyhtiön
omistajille
Määräysval-
lattomien
omistajien
osuus
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2023
-15,8
-5,3
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden tulos
-42,2
-42,2
-42,2
Muut laajan tuloksen erät
-0,1
Liiketoimet omistajien kanssa
-35,4
-35,4
-35,4
Tapahtumat määräysvallattomien
omistajien kanssa
Liiketoimet määräysvallattomien
omistajien kanssa
-0,0
-0,0
Muut
Muut oikaisut*
-0,4
-0,4
-0,4
Oma pääoma 31.12.2023
-15,7
-5,2
* Aikaisempiin tilikausiin kohdistuva korjaus.
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Milj. euroa
Osakepää-
oma
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Omat
osakkeet
Kertyneet
voittovarat
Muuntoerot
Yhteensä
emoyhtiön
omistajille
Määräysval-
lattomien
omistajien
osuus
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2022
-18,0
-0,8
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden tulos
Muut laajan tuloksen erät
-0,5
-4,5
-5,1
-5,1
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakeperusteiset maksut
-3,0
-0,8
-0,8
Osingonjako
-35,4
-35,4
-35,4
Tapahtumat määräysvallattomien
omistajien kanssa
Liiketoimet määräysvallattomien
omistajien kanssa
Oma pääoma 31.12.2022
-15,8
-5,3
45
VIITE 1 YHTIÖTIEDOT
Raportoivan yhteisön nimi tai muu tunniste
Yhteisön kotipaikka
Yhteisön oikeudellinen muoto
Kotivaltio
Yhteisön rekisteröity osoite
Pääasiallinen toimipaikka
Suomi ja Ruotsi
Kuvaus yhteisön toiminnan luonteesta ja pääasiallisista toiminnoista
Emoyhtiön nimi
1. Konsernin perustiedot
Terveystalo Oyj on suomalainen Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on
Helsinki. Konsernin emoyhtiö Terveystalo Oyj on noteerattu Nasdaq Helsingissä. Terveystalo -konserni (”Konserni”,
”Terveystalo”) muodostuu emoyhtiöstä ja 24 tytäryhtiöstä. Lisätietoja tytäryhtiöistä löytyy liitetiedossa 31. Jäljennös
konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Konsernin internet-sivuilta
www.terveystalo.com
, osoitteesta Terveystalo Oyj
/ Konserniviestintä, Jaakonkatu 3, 00100 Helsinki tai sähköpostitse osoitteesta [email protected].
Terveystalo on yksi Suomen johtavista yksityisistä terveyspalveluiden tarjoajista ja johtava toimija työterveydessä
Pohjoismaissa. Yhtiö tarjoaa yleislääketieteen, työterveyden ja erikoissairaanhoidon palveluja,
diagnostiikkapalveluja, päiväkirurgiaa, suunterveyden palveluja ja muita täydentäviä terveyspalveluja yritys- ja
yksityisasiakkaille sekä julkisen sektorin asiakkaille.
Terveystalo Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 13.2.2024 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi.
Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen
julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös
tilinpäätöksen muuttamisesta.
2. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
2.1 Laatimisperusta
Terveystalon konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa sovellettavaksi hyväksyttyjen kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on
noudatettu 31.12.2023 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja
yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina, ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei
laadintaperiaatteissa ole muuta kerrottu. Kaikki esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu
summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.
2.2 Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen sekä uudet IFRIC:n agendapäätökset
Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit
46
Konserni on noudattanut vuoden 2023 alusta alkaen seuraavia voimaan tulleita uusia ja muutettuja standardeja
(sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla):
●
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden esittäminen
: Muutokset selventävät
olennaisuuden periaatteen soveltamista tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevaan informaatioon.
●
Kirjanpidollisen arvion määritelmä
: Muutokset selventävät, kuinka yhtiöiden tulisi
erottaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutokset kirjanpidollisten arvioiden muutoksista, ja keskittyvät
kirjanpidollisen arvion määritelmään ja sen selvennyksiin.
●
Yhdestä liiketoimesta aiheutuviin varoihin ja velkoihin liittyvä laskennallinen vero
:
Muutokset kaventavat alkuperäistä kirjaamista koskevan poikkeuksen soveltamisalaa ja selventävät, ettei
poikkeus sovellu sellaisiin liiketoimiin, kuten vuokrasopimukset ja käytöstä poistamisesta johtuvat
velvoitteet, joista syntyy yhtä suuret ja vastakkaiset väliaikaiset erot.
●
Kansainvälinen verouudistus – Pilari 2:n mallisäännöt
: Muutoksilla annetaan
helpotus OECD:n (Organization for Economic Cooperation and Development, Taloudellisen yhteistyön ja
kehityksen järjestö) kansainvälisestä verouudistuksesta johtuvien laskennallisten verojen
kirjanpitokäsittelyyn ja edellytetään uusien liitetietojen esittämistä, joilla pyritään korvaamaan helpotuksesta
mahdollisesti aiheutuva informaation menetys.
Yllä mainituilla standardimuutoksilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta Terveystalon konsernitilinpäätökseen.
Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit, joilla ei ole ollut vaikutusta Terveystalon
konsernitilinpäätökseen:
●
Vakuutussopimukset,
Vertailutiedot – Muutokset IFRS 17:ään
Vakuutussopimukset: IFRS 17 ja IFRS 9 alkuperäinen soveltaminen
Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja muutetut standardit
Tämän tilinpäätöksen hyväksymispäivänä Terveystalo ei ole soveltanut seuraavia uusia ja uudistettuja IFRS-
standardeja, jotka on julkaistu, mutta jotka eivät ole vielä voimassa:
●
Vuokrasopimusvelka myynnissä ja takaisinvuokrauksessa
tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
●
Velkojen luokittelu lyhyt- ja pitkäaikaisiin sekä pitkäaikaisiin velkoihin liittyvät
kovenanttiehdot*
●
Toimittajarahoitusjärjestelyt*
alkavilla tilikausilla)
●
Varojen myynti tai apporttisijoitus sijoittajan ja sen osakkuusyhtiön
tai yhteisyrityksen välillä*
(vapaaehtoinen soveltaminen on sallittua, voimaantulo lykätty toistaiseksi)
Yllä mainituilla standardien käyttöönotoilla ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta Terveystalon
konsernitilinpäätöksiin tulevina tilikausina.
Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja muutetut standardit, joilla ei oleteta olevan vaikutusta Terveystalon
konsernitilinpäätöksiin tulevina tilikausina.:
●
Vaihdettavuuden puuttuminen*
tilikausilla)
* = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2023.
47
2.3 Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, jotka pohjautuvat johdon
parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä vallitsevista olosuhteista, aikaisempiin kokemuksiin ja oletuksiin
tulevista tapahtumista liittyen muun muassa Konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen
myynnin ja kustannustason kannalta. On kuitenkin mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä
käytetyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden
soveltamisessa erityisesti silloin, kun voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis -
ja esittämistapoja.
Konsernissa seurataan arvioiden ja olettamusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia
säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia, tietolähteitä.
Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai
olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Seuraavassa on esitetty tärkeimmät kohteet, joissa johdon harkintaa on käytetty:
Vuokrasopimukset
Terveystalon vuokrasopimukset sisältävät sekä päättämisoptioita että jatkamisoptioita. Konserni käyttää optioita
vuokrasopimusten hallinnassa varmistaakseen toimitilojen joustavan käytön Konsernin liiketoiminnassa. Johto
tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja määrittäessään, käytetäänkö vuokrasopimuksien päättämis- tai
jatkamisoptioita ja arvioidessaan vuokrasopimuksien päättymispäivän ja vuokra-ajan. Johdon arvion mukaan
merkittäviin toistaiseksi vuokrattuihin toimitiloihin liittyviä päättämisoptioita ei tulla käyttämään, ja kyseiset
vuokrasopimukset käsitellään pitkäaikaisina vuokrasopimuksina.
Varaukset
Merkittävimmät varaukset taseessa liittyvät pääosin tappiollisiin sopimuksiin, joissa johdon harkintaa käytetään
ennustettujen kokonaistappioiden määrittelyyn.
Seuraavassa on esitetty tärkeimmät johdon tekemiin arvioihin liittyvät epävarmuustekijät:
Aineettomat hyödykkeet yrityshankintojen yhteydessä
IFRS 3 edellyttää hankkijaa kirjaamaan aineettomat hyödykkeet erillään liikearvosta tiettyjen kriteerien täyttyessä.
Erillään kirjattavien aineettomien hyödykkeiden kirjaaminen käypään arvoon edellyttää johdon arviota tulevista
kassavirroista. Johto on mahdollisuuksien mukaan käyttänyt saatavilla olevia markkinatietoja käypien arvojen
määrittämiseksi. Jos varojen markkinatietoja ei ole saatavilla, perustuu niiden arvostus historiallisiin tuottotietoihin
sekä varojen aiottuun käyttöön Konsernin liiketoiminnassa. Arvostukset perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin ja
arvioituihin luovutus- tai jälleenhankintahintoihin, ja arvostaminen edellyttää johdon arviota omaisuuserien tulevasta
käytöstä ja vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan.
Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Lisäksi
Konsernissa käydään läpi vähintään jokaisena raportointipäivänä mahdolliset viitteet aineellisten tai aineettomien
hyödykkeiden arvonalentumisista.
Ehdollisten kauppahintojen arvostaminen
Johto tekee harkintaan perustuvia päätöksiä ja arvioita määrittäessään yrityskauppoihin liittyvien ehdollisten
kauppahintojen arvostusta. Harkintaa käytetään erityisesti odotettujen maksujen määrää arvioitaessa, ja ne
perustuvat tulevaisuuden tuottoihin liittyviin mahdollisiin skenaarioihin, eri skenaarioiden mukaisesti maksettaviin
määriin ja kunkin skenaarion todennäköisyyteen.
48
Arvonalentumistestaus
Konserni suorittaa vähintään vuosittain arvonalentumistestauksen liikearvoa sisältäville rahavirtaa tuottaville
yksiköille. Liikearvon lisäksi Konsernilla ei ole muita aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajoittamaton taloudellinen
vaikutusaika. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevan rahamäärän arvioiminen perustuu
käyttöarvoon perustuviin laskelmiin. Näiden laskelmien laatiminen vaatii arvioiden käyttämistä. Vaikka johdon
näkemyksen mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat arvioidut kerrytettävissä olevat rahamäärät
poiketa tulevaisuudessa toteutuvista rahamääristä.
2.4 Konsolidointiperiaatteet
Tytäryhtiöt
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Terveystalo Oyj ja kaikki sen omistamat tytäryhtiöt, joissa sillä on yli
50 prosenttia äänimäärästä, tai yhtiöt, joissa sillä muutoin on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun Konserni
olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja
pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.
Hankitut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä määräysvallan päättymiseen saakka.
Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenetelmää käyttäen. Tytäryhtiön hankinnasta maksettava
vastike määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja Konsernin liikkeeseen laskemien oman
pääoman ehtoisten osuuksien käypänä arvona. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat
ja vastattaviksi otetut velat sekä ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin.
Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai
määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien
nettovarojen taseeseen merkityistä määristä.
Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen
laskusta aiheutuvia menoja, kirjataan kuluksi. Luovutettuun vastikkeeseen ei sisällytetä hankinnasta erillisenä
käsiteltäviä liiketoimia, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu
käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu
lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen tilikauden päättymispäivänä, ja tästä syntyvä voitto tai tappio
kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaksi pääomaksi luokiteltua lisäkauppahintaa ei arvosteta uudelleen.
Jos liiketoimintojen yhdistäminen tapahtuu vaiheittain, hankkijaosapuolella hankinnan kohteessa aiemmin ollut
omistusosuus arvostetaan hankinta-ajankohtana käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien
omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina ylittävät hankitun
nettovarallisuuden käyvän arvon. Jos vastike on pienempi kuin hankitun tytäryhtiön nettovarallisuuden käypä arvo,
negatiivinen erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Konserniyhtiöiden väliset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat voitot sekä Konsernin sisäinen
voitonjako eliminoidaan. Tytäryhtiöiden noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu
vastaamaan Konsernin noudattamia laatimisperiaatteita.
Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen,
käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina – toisin sanoen liiketoimina omistajien kanssa näiden toimiessa
omistajan ominaisuudessa. Maksetun tai saadun vastikkeen käyvän arvon ja tytäryhtiön nettovarallisuudesta
hankitun tai luovutetun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan.
Kun määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta lakkaa, mahdollinen jäljelle jäävä osuus arvostetaan käypään
arvoon ja syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
49
Osakkuusyhtiöt
Osakkuusyhtiöt ovat yrityksiä, joissa Konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy
pääsääntöisesti silloin, kun Konserni omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun Konsernilla on muutoin
huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa.
Osakkuusyhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Ne arvostetaan alun
perin hankintamenoon, joka sisältää hankintaan liittyvät menot. Jos Konsernin osuus osakkuusyhtiön tappioista
ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita
yhdistellä, ellei Konserni ole sitoutunut osakkuusyhtiöiden velvoitteiden täyttämiseen.
Realisoitumattomat voitot Konsernin ja osakkuusyhtiöiden välillä on eliminoitu Konsernin omistusosuuden
mukaisesti. Osakkuusyhtiösijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Konsernin omistusosuuden
mukainen osuus osakkuusyhtiöiden tilikauden tuloksista esitetään omana eränään rahoituserien jälkeen.
Osakkuusyhtiöiden noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin
noudattamia periaatteita.
Jokaisen tilikauden lopussa arvioidaan, onko objektiivista näyttöä siitä, että osakkuusyhtiöön tehdyn sijoituksen arvo
on alentunut. Jos tällaista näyttöä on, arvonalentumistappio määritetään osakkuusyhtiöstä kerrytettävissä olevan
rahamäärän ja sen kirjanpitoarvon välisenä erotuksena ja kirjataan arvonalentumistappiona tulosvaikutteisesti.
Jos omistusosuus osakkuusyhtiössä vähenee, mutta huomattava vaikutusvalta säilyy, vain suhteellinen osuus
aiemmin laajan tuloksen eriin kirjatuista määristä ja sijoituksen arvosta konsernitilinpäätöksessä kirjataan
tulosvaikutteisesti osaksi myyntivoittoa tai -tappiota.
2.5 Ulkomaanrahan määräiset erät
Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset
liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia.
Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet voitot ja tappiot
merkitään tuloslaskelmaan rahoitustuotoksi tai -kuluksi.
Feelgood-alakonsernin toimintavaluutta on Ruotsin kruunu, joka poikkeaa Konsernin esittämisvaluutasta, joten sen
tuloslaskelma, rahavirtalaskelma ja tase on muunnettu esittämisvaluutan määräiseksi seuraavasti:
- Tuloslaskelma sekä rahavirtalaskelma on muunnettu kauden keskikurssilla.
- Tase on muunnettu raportointipäivän kurssilla.
- Kaikki muuntamisesta syntyvät valuuttakurssierot on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin.
2.6 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn
alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
Magneettikuvauslaitteet
10 vuotta
Rakennukset
10–40 vuotta
Koneet ja kalusto
2–7 vuotta
Toimitilojen perusparannusmenot
3–10 vuotta
50
Toimitilakiinteistöt poistetaan tasapoistoina 40 vuoden poistoajalla. Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyy
myös taideteoksia, joista ei kirjata poistoja.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksesta syntyvät myyntivoitot tai -tappiot
sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Hyödykkeiden huoltomenoja ei sisällytetä aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvoon.
Magneettikuvauslaitteiden osia joudutaan korvaamaan uusilla , ja Konserni sisällyttää tällaiset osan uudistamisesta
aiheutuvat kustannukset erillisenä aktivoitavaan erään.
Hyödykkeiden jäännösarvoa ja taloudellista vaikutusaikaa arvioidaan jokaisen tilikauden lopussa.
2.7 Sijoituskiinteistöt
Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, joita Konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoa tai omaisuuden
arvonnousua. Osakehuoneistot, joita ei käytetä omassa toiminnassa, on lähtökohtaisesti käsitelty
sijoituskiinteistöinä. Sijoituskiinteistöt arvostetaan alun perin hankintamenoon, ja ne poistetaan tasapoistoin
käyttäen 40 vuoden poistoaikaa.
2.8 Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet
Liikearvo
Liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja
aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina ylittävät Konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä
arvosta.
Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta
varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmälle. Liikearvo
arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Liikearvosta kirjattuja
arvonalentumistappioita ei peruuteta.
Luovutusten yhteydessä luovutusvoittoon tai -tappioon sisältyy luovutettavaan yksikköön liittynyt liikearvon
kirjanpitoarvo.
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat hyödykkeet sisältävät hankittuja ohjelmistoja ja lisenssejä sekä hankittujen yhtiöiden asiakassuhteita,
tavaramerkkejä tai muita aineettomia hyödykkeitä. Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen
hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että
hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu Konsernin hyväksi.
Pilvipalveluratkaisut, jotka täyttävät vaatimukset aineettoman hyödykkeen määritelmästä, aktivoidaan.
Pilvipalveluihin liittyvät konfigurointi- ja räätälöintimenot, jotka eivät täytä aineettoman hyödykkeen määritelmää ja
jotka ovat erotettavissa varsinaisesta pilvipalvelusta, kirjataan kuluksi silloin kun palvelu vastaanotetaan.
Konfigurointi- ja räätälöintimenot, jotka eivät ole erotettavissa pilvipalvelusta, kirjataan ennakkomaksuiksi taseeseen
ja jaksotetaan kuluksi pilvipalvelun todennäköisen keston aikana.
Yrityskaupoissa hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan hankinta-ajankohtana käypään arvoon erillään
liikearvosta, jos hyödykkeet täyttävät varojen määritelmän, ovat erotettavissa tai pohjautuvat sopimukseen tai
muihin laillisiin oikeuksiin.
Aineettomat hyödykkeet arvostetaan hankintamenoon ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden
tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Konsernissa ei ole liikearvon lisäksi taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomia aineettomia hyödykkeitä.
51
Aineettomien hyödykkeiden taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
Aineettomat oikeudet
3–7 vuotta
Tietokoneohjelmistot
3–5 vuotta
Asiakassopimukset ja niihin liittyvät asiakassuhteet
3–12 vuotta
Tavaramerkit
20 vuotta tai lyhyempi taloudellinen vaikutusaika
Muut aineettomat hyödykkeet
3–5 vuotta
Tutkimus- ja kehittämismenot
Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Kehittämismenot, jotka täyttävät aktivointikriteerit kirjataan
taseeseen kehittämismenoihin, jotka sisältyvät aineettomiin hyödykkeisiin. Menot, jotka eivät täytä
aktivointikriteereitä, kirjataan kuluksi. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 3–5 vuotta.
2.9 Arvonalentumiset
Aineelliset ja aineettomat omaisuuserät
Konserni arvioi jokaisena raportointipäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos
viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva
rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta sekä keskeneräisistä aineettomista hyödykkeistä riippumatta
siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan Konsernin rahavirtaa tuottavan yksikön
tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat
erotettavissa muista rahavirroista.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai
sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä
saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona
käytetään ennen veroja määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja
omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.
Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä
kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se
kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen
vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen
kohteena oleva omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin
liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio perutaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa,
joita on käytetty määrittäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei
kuitenkaan peruta enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.
Liikearvosta kirjattua arvonalennusta ei peruuteta missään tilanteessa.
Rahoitusvarat
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen
ryhmän arvon alentumisesta.
Konserni kirjaa myyntisaamisista ja asiakassopimuksiin perustuvista varoista odotetun luottotappion
yksinkertaistetulla menettelyllä. Varauksessa käytetyt prosentit perustuvat historiatietoon toteutuneista
luottotappioista, ja siinä on otettu huomioon tarkasteluhetken taloudelliset olosuhteet sekä Konsernin näkemys
taloudellisista olosuhteista, jotka tulevat vaikuttamaan myyntisaamisten odotettavissa olevana voimassaoloaikana.
52
2.10 Vuokrasopimukset
Konserni vuokralle ottajana
Konserni arvioi sopimuksen syntymisajankohtana, onko sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen
vuokrasopimus. Sopimus on vuokrasopimus tai siihen sisältyy vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden
yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Vuokralle
ottaja kirjaa sopimuksen alkamisajankohtana käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokrasopimusvelan taseeseen.
Vuokrasopimuksen vuokra-ajaksi määritetään ajanjakso, jonka aikana sopimus ei ole peruutettavissa. Vuokra-
aikaan lisätään mahdollisen jatko- tai päättämisoption sisältämä ajanjakso, mikäli on kohtuullisen varmaa, että
Konserni käyttää jatko-option tai ei käytä päättämisoptiota. Toistaiseksi voimassa olevat vuokrasopimukset, jotka
liittyvät merkittäviin toimitiloihin, on käsitelty pitkäaikaisina vuokrasopimuksina, sillä johdon arvion mukaan näihin
sopimuksiin liittyviä päättämisoptioita ei tulla käyttämään. Tällaisten vuokrasopimusten vuokra-aika perustuu
Konsernin strategiaan ja verkostosuunnitelmaan.
Vuokra-ajaltaan enintään 12 kuukauden pituisia sopimuksia sekä sopimuksia, joiden kohteena olevan
omaisuuserän arvo on vähäinen, ei kirjata taseeseen. Näiden sopimusten osalta vuokrat kirjataan tuloslaskelmaan
kuluksi tasaerinä.
Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan alun perin hankintamenoon, joka sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen
arvostuksen mukaisen määrän, sopimuksen alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat vähennettyinä
mahdollisilla saaduilla vuokrasopimukseen liittyvillä kannustimilla, mahdolliset Konsernille syntyneet alkuvaiheen
välittömät menot sekä arvion mahdollisista alkuperäiseen tilaan palauttamista koskevista menoista, joita Konsernille
syntyy. Mikäli vuokrasopimuksiin sisältyy useita vuokrasopimuskomponentteja, käsitellään ne erikseen.
Myöhemmin käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn
hankintamenoon, ja sitä oikaistaan mahdollisella vuokrasopimusvelan uudelleen määrittämisestä johtuvalla erällä.
Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa tai vuokra-ajan kuluessa
riippuen siitä, kumpi näistä on lyhyempi. Jos sopimuksessa olevan osto-option käyttö on kohtuullisen varmaa,
käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Käyttöoikeusomaisuuserien taloudellinen
vaikutusaika on 1–16 vuotta.
Käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvoa ja taloudellista vaikutusaikaa tarkastellaan tarvittaessa, kuitenkin
vähintään vuosittain, ja mahdollinen arvonalentuminen kirjataan, mikäli taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuu
muutoksia.
Vuokrasopimusvelka arvostetaan alun perin niiden vuokra-aikana maksettavien vuokramaksujen nykyarvoon, joita
ei ole maksettu sopimuksen alkamisajankohtana. Konserni käyttää diskonttokorkona arvioitua lisäluoton korkoa.
Vuokrasopimusvelan arvoon sisältyvät kiinteät maksut, mukaan lukien tosiasiallisesti kiinteät maksut; muuttuvat
vuokrat, jotka riippuvat indeksistä tai hintatasosta ja jotka alun perin määritetään sopimuksen alkamisajankohdan
indeksin tai hintatason perusteella; määrät, jotka vuokralle ottajan odotetaan maksavan jäännösarvotakuiden
perusteella; osto-option toteutushinta, jos on kohtuullisen varmaa, että Terveystalo käyttää kyseisen option.
Myöhemmin vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron
menetelmää. Vuokrasopimusvelka määritetään uudelleen, kun vastaisissa vuokramaksuissa on tapahtunut muutos
indeksin tai hintatason muutoksen takia, mikäli Terveystalon arvion jäännösarvotakuun perusteella maksettavaksi
odotettavien määrien arvioidaan muuttuvan tai jos Konserni muuttaa arvioitaan siitä, aikooko se käyttää osto-, jatko-
tai päättämisoptiota. Kun vuokrasopimusvelka määritetään uudelleen tällä tavalla, käyttöoikeusomaisuuserän
kirjanpitoarvoon tehdään vastaava oikaisu tai se kirjataan tulosvaikutteisesti, jos käyttöoikeusomaisuuserän
kirjanpitoarvo on vähennetty nollaan.
53
2.11 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat
Rahoitusvarat
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan joko käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin tai
jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvaroihin. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan
tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat muodostuvat johdannaisvaroista, noteeraamattomista
osakesijoituksista sekä lainasaamisista. Käypien arvojen muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että
realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat koostuvat myyntisaamisista ja muista saamisista. Niiden
arvostusperuste on jaksotettu hankintameno , ja ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin
rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.
Konsernilla ei ollut käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavia rahoitusvaroja tilikaudella 2022
tai 2023.
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet rahavirtoihin ovat lakanneet tai ne on siirretty toiselle
osapuolelle, ja Konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin toiselle osapuolelle.
Rahavarat
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista
lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden
maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.
Rahoitusvelat
Konsernin rahoitusvelat luokitellaan joko käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin tai
jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat muodostuvat ehdollisista lisäkauppahintaveloista sekä
johdannaisveloista. Käypien arvojen muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja
tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin sisältyvät rahalaitoslainat, joukkovelkakirjalainat,
osamaksu- ja vuokrasopimusvelat sekä ostovelat ja muut velat. Ne merkitään alun perin kirjanpitoon saadun
vastikkeen käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon.
Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.
Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvelat
luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei Konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden
päähän raportointipäivästä.
Konsernilla ei ollut käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavia rahoitusvelkoja tilikaudella 2022
tai 2023.
Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun Konserni joko maksaa velan lainanantajalle tai on juridisesti vapautettu
pääasiallisesta velkaan liittyvästä velvoitteesta oikeudellisen prosessin seurauksena tai lainanantajan toimesta.
2.12 Vaihto-omaisuus
54
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon.
Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä (first in, first out). Nettorealisointiarvo on vaihto-omaisuuden
hankintameno vähennettynä mahdollisella arvonalentumistappiolla.
2.13 Työsuhde-etuudet
Eläkevelvoitteet
Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi. Maksupohjaisessa eläkejärjestelyssä yritys maksaa
kiinteitä maksuja järjestelyyn. Yrityksellä ei ole laillista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksuihin, mikäli
vakuutusyhtiöllä ei ole riittävästi varoja maksaa työntekijöiden nykyisiltä tai aikaisemmilta kausilta ansaitsemia
etuuksia. Maksupohjaisiin järjestelyihin maksetut suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus
koskee.
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat eläkejärjestelyitä, joissa Konserni itse vastaa eläkemaksuvelvoitteista ja kantaa
riskin vastuuvelan arvosta sekä varojen tuoton muutoksista. Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään
taseeseen velaksi velvoitteen tilikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvat varat.
Eläkevelvoite on esitetty taseen pitkäaikaisissa muissa veloissa. Eläkevastuun määrittää vuosittain riippumaton
aktuaari käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method).
Eläkevelvoitteen nykyarvo saadaan diskonttaamalla arvioidut vastaiset maksettavat rahavirrat käyttäen
diskonttokorkona laina-ajoiltaan ja valuutoiltaan maksettavia eläke-etuuksia vastaavia yritysten liikkeelle laskemien
korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen tai valtion liikkeelle laskemien joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoja.
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot liittyen etuuspohjaisen eläkejärjestelyn uudelleen arvostamiseen kirjataan
suoraan muihin laajan tuloksen eriin. Etuuspohjaiseen eläkejärjestelyyn liittyvät korot ja muut kulut kirjataan
suoraan tulosvaikutteisesti. Mikäli etuuspohjaista eläkejärjestelyä muutetaan tai supistetaan, muutos etuudessa
kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan siltä osin kuin se perustuu etuuden saajan aiempaan työsuoritukseen.
Osakeperusteiset maksut
Osakeperusteisissa palkkiojärjestelmissä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden
myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisjakson aikana. Oman pääoman
ehtoisina instrumentteina maksettavia osakeperusteisia etuuksia ei uudelleenarvosteta, ja niistä kirjataan omaan
pääomaan kulua vastaava lisäys. Rahana maksettava osakeperusteinen etuus arvostetaan käypään arvoon kunkin
tilikauden päättyessä velan suoritushetkeen asti sekä kirjataan velaksi taseeseen.
Etuuksien kuluksi kirjattava määrä perustuu Konsernin arvioon palvelun suorittamiseen ja tulokseen perustuvien
oikeuden syntymisehtojen mukaisesti maksettavien etuuksien määrästä oikeuden syntymisjakson lopussa.
Markkinaperusteiset ehdot otetaan huomioon etuuden käypää arvoa määritettäessä. Sen sijaan ei-
markkinaperusteisia ehtoja, jotka perustuvat esimerkiksi kannattavuuteen, ei oteta huomioon määritettäessä käypää
arvoa, vaan ne vaikuttavat arvioon etuuksien lopullisesta määrästä. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta
etuuksien määrästä kunkin tilikauden päättyessä ja kirjaa arvioiden muutokset tuloslaskelmaan.
2.14 Varaukset ja ehdolliset velat
Varaus kirjataan, kun Konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite,
maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen määrä voidaan arvioida luotettavasti. Varaukset
arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada
korvaus joltain kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa,
kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.
Varaus kirjataan sopimuksista silloin, kun sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttäminen aiheuttaa väistämättä
menoja, jotka ylittävät sopimuksesta odotettavissa olevan taloudellisen hyödyn.
Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt ehdollinen velvoite, joka varmistuu, kun
Konsernin määräysvallan ulkopuolella oleva epävarma tapahtuma realisoituu. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös
55
sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä tai jonka suuruutta
ei voida määrittää luotettavasti. Ehdolliset velat esitetään liitetiedoissa.
2.15 Tuloutusperiaat teet
Konsernin liikevaihto koostuu pääasiallisesti työterveyspalvelujen tuottamisesta, lääkäriasema- ja
sairaalatoiminnoista, suunterveyden palveluista sekä diagnostiikkapalvelujen myynnistä. Lisäksi Konserni tarjoaa
monipuolisia perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, lastensuojelun ja digitaalisen terveydenhuollon palveluja
julkiselle sektorill e sekä mm. hieronta- ja kuntoutuspalveluita. Konsernin asiakassopimukset sisältävät pääasiassa
yhden suoritevelvoitteen, joka on tyypillisesti yksi asiakaskäynti, ja sopimuksien transaktiohinnat ovat pääasiassa
kiinteitä. Joissakin tapauksissa hinta sisältää muuttuvan vastikkeen, kuten alennuksen tai sakkoehdon. Mahdollisten
muuttuvien vastikkeiden määrä arvioidaan raportointihetkellä ja kohdistetaan yhdelle tai useammalle
suoritevelvoitteelle. Sopimuksiin sisältyvät maksuehdot ja -ajat vaihtelevat, mutta maksuajat ovat aina selkeästi alle
vuoden. Näin ollen sopimukset eivät sisällä merkittävää rahoituskomponenttia. Myyntituotot kirjataan siihen
määrään asti, johon Konserni odottaa olevansa oikeutettu huomioiden asiakassopimusten ehdot ja
liiketoimintakäytännöt.
Tuotot yksittäisistä asiakaskäynneistä kirjataan yhtenä ajankohtana silloin, kun palvelu on suoritettu. Pitkäaikaiset
sopimukset, jotka koskevat ennalta määritellyn palvelun tai palvelukokonaisuuden tuottamista, tuloutetaan sitä
mukaa kun Terveystalo täyttää suoritevelvoitteensa suorittamalla luvatun palvelun. Konsernin pitkäaikaisissa
sopimuksissa katsotaan olevan yksi suoritevelvoite, jossa Konsernin tarjoamat palvelut yhdistetään
palvelukokonaisuudeksi. Asiakas samanaikaisesti saa ja kuluttaa palvelusta saamansa hyödyn, jolloin ajan
kuluessa tulouttamisen ehdot täyttyvät. Pitkäaikaisissa sopimuksissa Terveystalo määrittää suoritevelvoitteen
täyttämisasteen ajan kulumisen perusteella. Konserni katsoo käytetyn menetelmän kuvaavan parhaiten palvelun
luovuttamista. Ennakoituja kuluja ja tuottoja tarkastellaan säännöllisesti palveluiden suorittamisen aikana.
Ennusteiden tulosvaikutteiset muutokset sekä mahdollinen palvelusopimuksen ennustettavissa oleva
kokonaistappio kirjataan sillä kaudella, kun ne ovat ilmenneet. Terveystalolla ei ole asiakassopimuksien saamisesta
aiheutuvia merkittäviä lisämenoja.
Yksityisten ammatinharjoittajien osalta Terveystalo toimii päämiehenä ja kirjaa myyntituotot bruttoperusteisesti
liikevaihtoon sekä palveluiden hankinnasta aiheutuneet kulut materiaalit ja palvelut -erään.
2.16 Segmentti-informaatio
Terveystalo on muuttanut toimintamalliaan tilikauden 2023 alusta ja sen seurauksena taloudellisen raportointinsa
rakennetta tuodakseen paremmin esiin yhtiön eri liiketoimintojen kehitystä. Uusi raportointirakenne heijastaa
Terveystalon uutta toimintamallia ja on yhdenmukainen sen kanssa, miten ylin operatiivin en päätöksentekijä seuraa
Terveystalon liiketoimintojen operatiivista kehitystä. Terveystalo -konserni muodostuu kolmesta toimintasegmentistä,
jotka ovat raportoitavia segmenttejä: Terveydenhuollon palveluista, Portfolioliiketoiminnoista ja Ruotsista.
Kannattavuuden seuranta perustuu ensisijaisesti toimintasegmentteihin. Lisäksi Terveystalo esittää liikevaihdon
erittelyn Terveydenhuollon palvelut -segmentistä asiakkuuksittain ja palveluittain sekä Portfolioliiketoiminnot-
segmentistä palveluittain.
Terveystalon ylin operatiivinen päätöksentekijä on toimitusjohtaja, joka seuraa toimintasegmenttien operatiivista
tulosta arvioidakseen niiden suoriutumista ja tehdäkseen resurssien kohdistamiseen liittyviä päätöksiä. Segmenttien
keskeisiin taloudellisiin tunnuslukuihin kuuluvat liikevaihto ja oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien
hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA). Segmenttien suoriutumisen arvioiminen ja resurssien
kohdistaminen perustuvat ensisijaisesti segmenttien oikaistuun liikevoittoon/-tappioon ennen aineettomien
hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), jonka johto arvioi olevan tarkoituksenmukaisin mittari tähän
tarkoitukseen.
Terveydenhuollon palvelut -toimintasegmentti tarjoaa Suomessa asiakkaille integroituja hoitopolkuja
ennaltaehkäisevistä työterveyden palveluista perusterveydenhuollon ja erikoislääketieteen palveluihin,
diagnostiikkaan ja päiväkirurgiaan. Terveydenhuollon palveluissa Terveystalo tavoittelee toimialan vahvinta
kannattavuutta ja parasta hoidon vaikuttavuutta.
56
Portfolioliiketoiminnot koostuvat liiketoiminnoista, jotka tavoittelevat terveydenhuollon palveluista itsenäistä
arvonluontia hyödyntäen Terveystalon kyvykkyyksiä kunkin tarpeen mukaan. Portfolioliiketoimintoihin kuuluvat
julkisen sektorin ulkoistukset, henkilöstövuokrauspalvelut ja suunterveys sekä muita liiketoimintoja kuten julkisen
sektorin digitaaliset palvelut, kuntoutus-, lastensuojelu- ja hierontapalvelut sekä viittomakielen tulkkauspalvelut.
Ruotsi-segmentti koostuu Feelgood-tytäryhtiöiden työterveyteen, organisaatioiden johtamisen konsultointiin sekä
riippuvuuksien ehkäisyn palveluihin keskittyvästä liiketoiminnasta Ruotsissa. Terveystalo tavoittelee Ruotsissa
kannattavaa kasvua keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Toimintasegmenttien lisäksi Terveystalo esittää tietoa Muut-erästä, jonka raportoitavat luvut koostuvat pääosin
emoyhtiön kuluista sekä liiketoiminnoille allokoimattomista konsernitason oikaisuista ja varauksista.
2.17 Julkiset avustukset
Julkiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa, mikäli ne ovat muita kuin omaisuuseriin liittyviä
avustuksia. Avustukset kirjataan, kun on kohtuullisen varmaa, että avustukset tullaan saamaan ja niihin liittyvät
ehdot täyttyvät.
2.18 Liikevoitto
IAS 1 ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto saadaan lisäämällä
liikevaihtoon liiketoiminnan muut tuotot, vähentämällä siitä materiaalit ja palvelut, työsuhde-etuuksiin liittyvät kulut,
poistot ja arvonalentumiset sekä liiketoiminnan muut kulut.
2.19 Osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto
tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Yhtiön osakepalkkiojärjestelmällä
on osakekohtaiseen tulokseen liittyvä laimennusvaikutus.
2.20 Tuloverot
Tuloverot sisältävät pääasiassa tilikauden verotettavaan tuloon perustuvan veron ja laskennalliset verot. Suoraan
omaan pääomaan tai muihin laajan tuloksen eriin kirjattuihin eriin liittyvä verovaikutus kirjataan vastaavasti omaan
pääomaan tai muihin laajan tuloksen eriin. Tilikauden verosaamiset ja -velat kirjataan määrään, joka odotetaan
saatavan tai suoritettavan veronsaajalle, käyttäen niitä verokantoja ja lakeja, joista on säädetty tilinpäätöspäivään
mennessä. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista
verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoon merkittävä omaisuuserä tai velka, eikä
kyseessä ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä tällaisen omaisuus- tai velkaerän kirjaaminen vaikuta kirjanpidon
tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana. Verotuksessa vähennyskelvottomasta
liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista kirjata laskennallista
veroa siltä osin kuin ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verot
liittyvät pääosin aktivoitujen asiakassuhteiden ja tavaramerkkien kirjanpitoarvon ja verotusarvon välisiin eroihin sekä
varauksiin, jotka on tehty pääasiassa tappiollisiin sopimuksiin liittyen.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on olemassa vakuuttavaa näyttöä, että
tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan vahvistetut tappiot voidaan hyödyntää ja tappioiden
käyttämistä pidetään todennäköisenä.
Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä vahvistettuja verokantoja.
57
3. Liiketoimintojen yhdistämiset
Tilikauden 2023 aikana konserni on tehnyt yhden yrityshankinnan ja yhden liiketoimintakaup an.
15.8.2023 Feelgood Företagshälsovård AB hankki 100 prosenttia ruotsalaisen työterveyspalveluita tarjoavan Växjö
Hälsoforum AB:n osakekannasta.
2.10.2023 Feelgood Sjukvård AB hankki Quality Care AB:n työterveyspalveluihin liittyvät liiketoiminnat.
Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto luovutetun vastikkeen sekä hankinta -ajankohtana hankittujen varojen
ja vastattavaksi otettujen velkojen käyvistä arvoista. Hankittujen yhtiöiden taseet on laadittu olennaisilta osin IFRS:n
ja Terveystalon laskentaperiaatteiden mukaisesti. Laskelmat on laadittu alustavina, ja hankinnat on esitetty
yhdistettynä, koska ne eivät ole yksittäin tarkasteltuna olennaisia.
Luovutettu vastike
Milj. euroa
Kauppahinta, rahana maksettava
0,6
Ehdollinen vastike
0,5
Luovutettu vastike yhteensä
1,0
Hankituista varoista ja vastattavaksi otetuista veloista kirjatut määrät
Milj. euroa
Rahavarat
0,2
Aineettomat hyödykkeet
0,1
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
0,0
Käyttöoikeusomaisuuserät
0,3
Myyntisaamiset ja muut saamiset
0,1
Vuokrasopimusvelat
-0,3
Ostovelat ja muut velat
-0,3
Laskennalliset verovelat
0,0
Yksilöitävissä olevat nettovarat yhteensä
0,0
Liikearvo
1,0
Liiketoimintojen yhdistämisestä syntyi alustava 1,0 miljoonan euron liikearvo, joka perustuu yhtiöiden ja
liiketoiminnan hankinnasta odotettavissa oleviin synergiaetuihin ja henkilökunnan osaamiseen. Syntyneestä
liikearvosta 0,7 miljoonaa euroa on vähennyskelpoista verotuksessa. Tilikauden 2023 aikana tehtyjen hankintojen
rahavirtavaikutus oli -0,3 miljoonaa euroa.
Toteutuneissa liiketoimintojen yhdistämisissä Konserni on hankkinut asiakkuuksia. Muihin aineettomiin
hyödykkeisiin sisältyvien asiakassopimusten ja niihin liittyvien asiakassuhteiden käypä arvo on määritelty
asiakassuhteiden arvioidun kestoajan ja olemassa olevista asiakkuuksista syntyvien diskontattujen
nettorahavirtojen perusteella.
Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo oli 0,1 miljoonaa euroa, eikä niihin liity olennaista
arvonalentumisriskiä.
58
Konserni on kirjannut näistä hankinnoista yhteensä 0,1 miljoonaa euroa transaktioihin liittyvää kulua palkkioista
liittyen neuvontaan, arvonmääritykseen tai muihin palveluihin. Kulut sisältyvät konsernituloslaskelman liiketoiminnan
muut kulut -erään.
Edellä kuvattujen liiketoimintojen yhdistämisen myötä tilikauden 2023 aikana kirjattu liikevaihto oli 0,4 miljoonaa
euroa ja tilikauden tappio 0,0 miljoonaa euroa.
Johdon arvion mukaan Konsernin liikevaihto tilikauden 2023 aikana olisi ollut 1 286,9 miljoonaa euroa ja tilikauden
tappio 42,2 miljoonaa euroa, jos tilikauden aikana toteutuneet liiketoimintojen hankinnat olisi yhdistelty
konsernitilinpäätökseen 1.1.2023 alkaen.
59
Liiketoimintojen yhdistämiset 2022
Tilikauden 2022 aikana konserni on tehnyt 12 yrityshankintaa ja 3 liiketoimintakauppaa.
1.2.2022 Terveystalo Healthcare Oy hankki 100 prosenttia työterveyspalveluita tarjoavan Vantaan Työterveys Oy:n
osakekannasta.
1.2.2022 Feelgood Företagshälsovård AB hankki 100 prosenttia ruotsalaisen työterveyspalveluita tarjoavan
Länshälsan Uppsala AB:n osakekannasta.
31.3.2022 Terveystalo Healthcare Oy hankki 100 prosenttia fysioterapiapalveluita tarjoavan Lapin Liikuntaklinikka
Oy:n osakekannasta.
31.3.2022 Terveystalo Healthcare Oy hankki 100 prosenttia fysioterapiapalveluita tarjoavan OMT Klinikka Kokkola
Oy:n osakekannasta.
31.3.2022 Terveystalo Healthcare Oy hankki 100 prosenttia fysio- ja toimintaterapiapalveluita tarjoavan Suomen
Fysiogeriatria Oy:n osakekannasta sekä välillisen 100 prosentin omistuksen sen tytäryhtiöissä Aktiivi-Fysioterapia
Tampere Oy, Mimmin Terapia Oy sekä toi.minna Oy.
1.5.2022 Feelgood Företagshälsovård AB hankki 100 prosenttia ruotsalaisen työterveyspalveluita tarjoavan
Jobbhälsan i Norr AB:n osakekannasta.
1.5.2022 Feelgood Svenska AB hankki 100 prosenttia ruotsalaisen riippuvuushoitopalveluita tarjoavan
Nämndemansgården AB:n ja tytäryhtiöiden osakekannasta.
31.5.2022 Terveystalo Healthcare Oy hankki 100 prosenttia fysioterapiapalveluita tarjoavan Into Terveys Oy:n
osakekannasta.
30.6.2022 Terveystalo Healthcare Oy hankki 100 prosenttia fysioterapiapalveluita tarjoavan Kunnon Syke Oy:n
osakekannasta.
31.8.2022 Terveystalo Healthcare Oy hankki 100 prosenttia kuntoutuspalveluita tarjoavan Ludus Oy Tutkimus- ja
Kuntoutuspalvelut -yhtiön osakekannasta.
31.8.2022 Suomen Terveystalo Oy hankki Hammasrasti-toiminimellä harjoitetut hammaslääkäri- ja
suuhygienistipalveluihin sekä muuhun suunterveydenhuoltoon liittyvät liiketoiminnat.
31.8.2022 Suomen Terveystalo Oy hankki FysioProfessionals Oy:n fysioterapiaan, kuntoutukseen, hierontaan,
urheiluhierontaan, osteopatiaan, alaraaja-analyysiin sekä kuntouttavaan liikuntaan liittyvät liiketoiminnat.
30.9.2022 Terveystalo Healthcare Oy hankki 100 prosenttia fysioterapiapalveluita tarjoavan Saimaan
Urheilufysioterapia Oy:n osakekannasta.
30.9.2022 Suomen Terveystalo Oy hankki Hammaslääkäripalvelu Hymyn Paikka Oy:n hammaslääkäripalveluihin
sekä terveydenhuoltoon liittyvien aineiden ja tarvikkeide n myyntiin liittyvät liiketoiminnat.
31.10.2022 Terveystalo Healthcare Oy hankki 100 prosenttia chat- ja videoyhteysratkaisuita tarjoavan Somia
Reality Oy:n osakekannasta.
Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto luovutetun vastikkeen sekä hankinta -ajankohtana hankittujen varojen
ja vastattavaksi otettujen velkojen käyvistä arvoista. Hankittujen yhtiöiden taseet on laadittu olennaisilta osin IFRS:n
ja Terveystalon laskentaperiaatteiden mukaisesti. Hankinnat on esitetty yhdistettynä, koska ne eivät ole yksittäin
tarkasteltuna olennaisia.
60
Luovutettu vastike
Milj. euroa
Kauppahinta, rahana maksettava
37,8
Ehdollinen vastike
5,1
Luovutettu vastike yhteensä
42,9
Hankituista varoista ja vastattavaksi otetuista veloista kirjatut määrät
Milj. euroa
Rahavarat
4,4
Aineettomat hyödykkeet
6,0
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
1,1
Käyttöoikeusomaisuuserät
4,4
Laskennalliset verosaamiset
0,2
Vaihto-omaisuus
0,2
Myyntisaamiset ja muut saamiset
5,2
Rahoitusvelat
-0,5
Vuokrasopimusvelat
-4,4
Ostovelat ja muut velat
-6,2
Laskennalliset verovelat
-1,1
Korolliset velat
-0,1
Yksilöitävissä olevat nettovarat yhteensä
8,9
Liikearvo
34,0
Liiketoimintojen yhdistämisestä syntyi 34,0 miljoonan euron liikearvo tilikaudella 2022, joka perustuu yhtiöiden ja
liiketoiminnan hankinnasta odotettavissa oleviin synergiaetuihin ja henkilökunnan osaamiseen. Tilikauden 2023
aikana tehtyihin vuoden 2022 yrityshankintoihin liittyneiden oikaisujen vaikutus liikearvoon oli 0,3 miljoonaa euroa.
Syntyneestä liikearvosta 1,0 miljoonaa euroa oli vähennyskelpoista verotuksessa. Tilikauden 2022 aikana tehtyjen
hankintojen rahavirtavaikutus oli -32,9 miljoonaa euroa. Tilikaudella 2023 rahavirtavaikutus vuonna 2022 tehdyistä
yrityshankinnoista oli -4,0 miljoonaa euroa kauppahintoihin liittyvistä oikaisuista ja lisäkauppahintojen maksuista
johtuen.
Toteutuneissa liiketoimintojen yhdistämisissä Konserni on hankkinut asiakkuuksia ja teknologiaan perustuvia
aineettomia hyödykkeitä. Muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvien asiakassopimusten ja niihin liittyvien
asiakassuhteiden käypä arvo on määritelty asiakassuhteiden arvioidun kestoajan ja olemassa olevista
asiakkuuksista syntyvien diskontattujen nettorahavirtojen perusteella. Teknologian käypä arvo on määritelty
käyttäen arvioitua jälleenhankintakustannusta.
Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo oli 5,2 miljoonaa euroa, eikä niihin liity olennaista
arvonalentumisriskiä.
Konserni on kirjannut näistä hankinnoista yhteensä 1,3 miljoonaa euroa transaktioihin liittyvää kulua
varainsiirtoverosta sekä palkkioista liittyen neuvontaan, arvonmääritykseen tai muihin palveluihin. Kulut sisältyvät
konsernituloslaskelman liiketoiminnan muut kulut -erään.
Edellä kuvattujen liiketoimintojen yhdistämisen myötä tilikauden 2022 aikana kirjattu liikevaihto oli 18,3 miljoonaa
euroa ja tilikauden tappio 1,0 miljoonaa euroa.
61
Johdon arvion mukaan Konsernin liikevaihto tilikauden 2022 aikana olisi ollut 1 268,0 miljoonaa euroa ja kauden
voitto 23,3 miljoonaa euroa, jos tilikauden aikana toteutuneet liiketoimintojen hankinnat olisi yhdistelty
konsernitilinpäätökseen 1.1.2022 alkaen.
4. Segmentti-informaatio
Terveystalo konsernin toimintasegmentit ovat Terveydenhuollon palvelut, Portfolioliiketoiminnot ja Ruotsi.
Toimintasegmentit ovat myös raportoitavia segmenttejä eikä niitä ole yhdistelty.
Segmentti-informaatio
1.1.-31.12.2023
Terveyden
huollon
palvelut
Portfoliolii
ketoiminn
ot
Ruotsi
Segmentit
yhteensä
Muut
Sisäiset
eliminoinn
it
Yhteensä
Milj. euroa
Liikevaihto
Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta
933,5
260,7
92,3
1 286,4
-
-
1 286,4
Tuotot liiketoimista saman yhteisön muiden
toimintasegmenttien kanssa
15,1
6,5
0,2
21,8
-
-21,8
-
Liikevaihto yhteensä
948,6
267,2
92,5
1 308,2
-
-21,8
1 286,4
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien
hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)
109,0
8,7
3,7
121,4
4,2
-
125,6
Poistot aineellisista hyödykkeistä
5,9
1,0
6,9
13,8
60,9
-
74,6
1.1.-31.12.2022
Terveyden
huollon
palvelut
Portfoliolii
ketoiminn
ot
Ruotsi
Segmentit
yhteensä
Muut
Sisäiset
eliminoinn
it
Yhteensä
Milj. euroa
Liikevaihto
Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta
882,5
284,0
92,6
1 259,1
-
-
1 259,1
Tuotot liiketoimista saman yhteisön muiden
toimintasegmenttien kanssa
15,3
6,7
0,2
22,2
-
-22,2
-
Liikevaihto yhteensä
897,8
290,7
92,8
1 281,3
-
-22,2
1 259,1
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien
hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)
99,2
3,5
2,6
105,3
-0,1
-
105,2
Poistot aineellisista hyödykkeistä
5,6
0,9
6,6
13,1
59,7
-
72,8
Segmenttien yhteenlasketun oikaistun liikevoiton/-tappion ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja
ja arvonalentumisia (EBITA) täsmäytys konsernin tulokseen ennen veroja
31.12.2023
31.12.2022
Milj. euroa
62
Tulos ennen veroja
-38,9
30,9
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
0,0
0,1
Nettorahoituskulut
24,2
2,9
Aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset
119,1
62,0
Oikaisut
21,2
9,2
Muut
-4,2
0,1
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien
hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)
121,4
105,3
Pitkäaikaisten varojen maantieteellinen jakautuminen
Pitkäaikaiset varat sisältävät aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, käyttöoikeusomaisuuserät, liikearvon, muut
aineettomat hyödykkeet, sijoituskiinteistöt sekä osuudet osakkuusyrityksissä.
Milj. euroa
31.12.2023
31.12.2022
Suomi
1 144,7
1 206,3
Ruotsi
75,3
74,8
Yhteensä
1 220,0
1 281,1
5. Liikevaihto
Konsernin liikevaihto on jaettu kolmeen segmenttiin: Terveydenhuollon palvelut, Portfolioliiketoiminnot ja Ruotsi.
Segmenteistä on kerrottu liitetiedossa 4. Terveydenhuollon palveluiden liikevaihto on jaoteltu palveluittain ja
asiakastyyppien perusteella. Portfolioliiketoimintojen liikevaihto on jaettu palveluittain. Konsernin asiakkaat
koostuvat yritysasiakkaista, yksityisasiakkaista ja julkisen sektorin asiakkaista. Konsernilla ei ole asiakkaita, joiden
liikevaihto olisi vähintään 10 prosenttia konsernin liikevaihdosta.
Yritysasiakkaat ovat Terveystalon suurin asiakasryhmä. Terveystalon yritysasiakkaat käsittävät yhtiön
työterveysasiakkaat lukuun ottamatta kunnallisia työterveysasiakkaita. Yhtiö tarjoaa lakisääteisiä
työterveyspalveluita ja muita työterveys- ja työhyvinvointipalveluita kaiken kokoisille yritysasiakkaille.
Yksityisasiakkaisiin kuuluu yksityishenkilöitä ja perheitä. Yhtiön vahva brändi, vaivaton pääsy palveluihin ilman
pitkiä odotusaikoja, johtava yksityishenkilöille, perheille ja eläkeläisille suunnattu palvelutarjonta ja henkilökohtaiset
digitaaliset palvelut tuovat Terveystalolle kilpailuedun julkiseen terveydenhuoltoon nähden ja kannustavat asiakkaita
investoimaan omaan terveyteensä. Yksityisasiakkaiden palvelut maksaa joko asiakas itse tai vakuutusyhtiö.
Terveystalon julkisen sektorin asiakasryhmään kuuluu suomalaisia julkisen sektorin organisaatioita, kuten kuntia,
kuntayhtymiä, sairaanhoitopiirejä sekä kunnallisia työterveysasiakkaita. Julkisen sektorin asiakkaille tarjottavat
palvelut koostuvat kokonais- ja osaulkoistuksista, terveydenhuollon henkilöstövuokrauspalveluista,
erikoissairaanhoidon palveluista, muista terveydenhuollon palveluista ja kuntien, kuntayhtymien ja
sairaanhoitopiirien työterveyspalveluista.
Liikevaihdon jakautuminen
Milj. euroa
1.1.-31.12.2023
1.1.-31.12.2022
Terveydenhuollon palvelut
948,6
897,8
Portfolioliiketoiminnot
267,2
290,7
Ruotsi
92,5
92,8
Eliminoinnit
-21,8
-22,2
Yhteensä
1 286,4
1 259,1
63
Terveydenhuollon palvelut, liikevaihto
Milj. euroa
1.1.-31.12.2023
1.1.-31.12.2022
Asiakkuuksittain
Yritysasiakkaat
564,0
522,9
Yksityisasiakkaat
296,1
278,4
Julkinen sektori
88,5
96,4
Yhteensä
948,6
897,8
Palveluittain
Vastaanotot
618,3
556,3
Diagnostiikka
229,6
250,0
Muut
100,7
91,5
Yhteensä
948,6
897,8
Portfolioliiketoiminnot, liikevaihto
Milj. euroa
1.1.-31.12.2023
1.1.-31.12.2022
Ulkoistukset
91,1
118,7
Henkilöstövuokraus
84,7
84,1
Suunterveys
54,5
52,2
Muut
36,9
35,6
Yhteensä
267,2
290,7
Suoritevelvoitteiden täyttymisen ajoittuminen
Milj. euroa
1.1.-31.12.2023
1.1.-31.12.2022
Yhtenä ajankohtana
1 192,9
1 134,4
Ajan kuluessa
93,5
124,6
Yhteensä
1 286,4
1 259,1
Tase-erät
Milj. euroa
31.12.2023
31.12.2022
Sopimukseen perustuvat varat
10,2
12,8
Sopimukseen perustuvat velat
8,8
10,3
Konserni tulee täyttämään sopimuksiin perustuviin velkoihin liittyvät suoritevelvoitteet
vuoden kuluessa.
6. Liiketoiminnan muut tuotot
Milj. euroa
1.1.-31.12.2023
1.1.-31.12.2022
Vuokratuotot
0,9
1,1
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitto
0,2
0,3
Muut erät
3,1
1,2
Yhteensä
4,2
2,7
7. Materiaalit ja palvelut
Milj. euroa
1.1.-31.12.2023
1.1.-31.12.2022
64
Materiaalien ostot
-40,8
-44,1
Varaston muutos
0,5
0,2
Ulkopuoliset palvelut
-495,9
-481,8
Yhteensä
-536,2
-525,7
8. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
Milj. euroa
1.1.-31.12.2023
1.1.-31.12.2022
Palkat ja palkkiot
-374,3
-379,5
Osakeperusteiset maksut
-1,4
-2,0
Eläkekulut — maksupohjaiset järjestelyt
-58,7
-61,0
Muut henkilösivukulut
-12,6
-12,5
Yhteensä
-447,0
-455,0
Henkilöstön lukumäärä tilikauden lopussa
9 824
10 933
9. Poistot ja arvonalentumiset
Milj. euroa
1.1.-31.12.2023
1.1.-31.12.2022
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet
-4,7
-4,5
-9,4
-4,8
-18,2
-20,9
Yhteensä
-32,2
-30,1
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
-0,0
-0,0
-14,9
-14,6
-6,4
-5,9
Yhteensä
-21,3
-20,5
Käyttöoikeusomaisuuserät
-53,3
-52,4
Sijoituskiinteistöt
-0,0
-0,0
Poistot yhteensä
-107,0
-103,0
Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin
-57,3
-
-29,3
-
-0,0
-30,5
-0,0
-0,8
-0,0
-0,2
-0,2
-
-
-0,4
Arvonalentumiset yhteensä
-86,9
-31,9
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä
-193,8
-134,9
10. Liiketoiminnan muut kulut
65
Liiketoiminnan muiden kulujen erittely
Milj. euroa
1.1.-31.12.2023
1.1.-31.12.2022
Hankitut ulkopuoliset palvelut
-22,7
-3,7
Toimitilojen ja kaluston käyttö- ja huoltokulut
-25,1
-22,6
Tieto- ja viestintäteknologiakulut
-40,4
-39,7
Vapaaehtoiset henkilöstökulut
-7,4
-7,1
Vuokrat ja vastikkeet
-4,9
-5,1
Matkakulut
-6,9
-6,5
Markkinointi ja viestintä
-8,7
-8,5
Yrityshankintakulut
-0,1
-1,6
Muut kulut
-12,0
-17,4
Yhteensä
-128,2
-112,3
Tilintarkastajan palkkiot
Tuhatta euroa
1.1.-31.12.2023
1.1.-31.12.2022
Tilintarkastus ja tilintarkastajan lausunnot
-481,1
-387,9
-11,0
-13,4
Yhteensä
-492,1
-401,4
Muut kuin tilintarkastuspalvelut
-4,3
-2,8
-
-49,5
Yhteensä
-4,3
-52,3
Tilintarkastajan palkkiot yhteensä
-496,4
-453,6
Tilintarkastajan palkkiot on esitetty ilman arvonlisäveroa. Emoyhtiön tilintarkastajalle KPMG Oy Ab:lle on maksettu muista kuin
tilintarkastuspalveluista 4 (52) tuhatta euroa.
11. Rahoitustuotot ja -kulut
Milj. euroa
1.1.-31.12.2023
1.1.-31.12.2022
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista
1,2
0,3
Osinkotuotot
0,0
0,0
Korkojohdannaisten käyvän arvon muutos, ei suojauslaskennassa
-
7,1
Rahoitustuotot yhteensä
1,2
7,5
Korkokulut pankkilainoista
-14,3
-5,9
Korkokulut joukkovelkakirjalainoista
-3,2
-
Korkokulut vuokrasopimusveloista
-5,2
-3,9
Korkojohdannaisten käyvän arvon muutos, ei suojauslaskennassa
-1,9
-
Muut rahoituskulut
-0,9
-0,5
Rahoituskulut yhteensä
-25,4
-10,4
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
-24,2
-2,9
12. Verot
66
Tuloverot tuloslaskelmassa
Milj. euroa
1.1.-31.12.2023
1.1.-31.12.2022
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero
-10,8
-8,3
Edellisten tilikausien verot
-0,1
0,0
Laskennallisten verojen muutos
7,6
1,8
Tuloverot yhteensä
-3,3
-6,5
Konsernin verokannan täsmäytys Suomen verokantaan
Milj. euroa
1.1.-31.12.2023
1.1.-31.12.2022
Tulos ennen veroja
-38,9
30,9
Verot laskettuna kotimaan verokannalla
7,8
-6,2
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat
-0,0
-0,0
Verovapaat tulot
0,6
0,2
Vähennyskelvottomat kulut
-11,7
-0,5
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta
0,0
-0,0
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö
0,2
0,2
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista
-0,2
-0,2
Verot aikaisemmilta tilikausilta
-0,1
0,0
Muut
0,1
0,0
Verot tuloslaskelmassa
-3,3
-6,5
Globaali minimivero (Pilari 2)
Terveystalo konserni on arvioinut globaalin minimiveroasetuksen (Pilari 2) vaikutuksia konserniyritysten verotukseen. Konserni
toimii Suomen lisäksi Ruotsissa sekä vähäisessä määrin Virossa. Suomessa ja Ruotsissa tuloveroaste on suurempi kuin globaali
minimiveroaste 15%. Tästä johtuen Pilari 2-verosääntelystä ei oleteta aiheutuvan täydennysverojen maksuja.
Konserni on soveltanut väliaikaista pakollista poikkeusta laskennallisen veron kirjanpitokäsittelystä, joka johtuu kansainvälisen
verouudistuksen täytäntöönpanoa koskevasta lainsäädännöstä.
12.2 Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Laskennalliset verosaamiset 2023
Milj. euroa
1.1.2023
Liiketoimintojen
yhdistäminen
Kirjattu
tuloslaskel
maan
Muuntoer
ot
31.12.2023
Varaukset
1,6
-
-0,4
-
1,2
Vahvistetut tappiot
1,8
-
-0,3
-
1,5
Vuokrasopimukset
1,4
0,0
0,1
0,0
1,5
Korkojohdannaiset
0,7
-
-0,7
-
0,0
Muut väliaikaiset erot
2,1
-
-0,4
-
1,8
Yhteensä
7,7
0,0
-1,7
0,0
6,0
Laskennalliset verovelat 2023
67
Milj. euroa
1.1.2023
Liiketoimintojen
yhdistäminen
Kirjattu
tuloslaskel
maan
Muuntoer
ot
31.12.2023
Liikearvopoistojen peruutus
3,0
-
0,2
-
3,2
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
arvostaminen käypään arvoon
hankinnassa
21,1
0,0
-9,3
-0,0
11,9
Kertyneet poistoerot
2,5
-
0,8
-
3,3
Lainannostokulujen jaksottaminen
0,1
-
0,1
-
0,2
Korkojohdannaiset
2,0
-
-1,0
-
0,9
Muut väliaikaiset erot
0,8
-
-0,0
-
0,8
Yhteensä
29,5
0,0
-9,2
-0,0
20,2
Konsernilla ei ole merkittäviä vähennyskelpoisia väliaikaisia eroja, käyttämättömiä verotuksellisia tappioita
tai käyttämättömiä verotukseen liittyviä hyvityksiä, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista.
Vuokrasopimusten laskennalliset verot
Milj. euroa
1.1.2023
Liiketoimintojen
yhdistäminen
Lisäykset
Vähennyk
set
Kirjattu
tuloslaskelm
aan
31.12.2023
Laskennallinen verosaaminen
36,2
0,1
22,8
-3,5
-10,7
44,8
Laskennallinen verovelka
-34,8
-0,1
-22,8
3,5
10,8
-43,3
Yhteensä
1,4
0,0
0,0
-0,0
0,1
1,5
Laskennalliset verosaamiset 2022
Milj. euroa
1.1.2022
Kirjattu
tuloslaskel
maan
Muuntoero
31.12.2022
Varaukset
1,5
0,1
-
1,6
Vahvistetut tappiot
0,0
1,8
-
1,8
Vuokrasopimukset
1,4
0,0
-0,0
1,4
Korkojohdannaiset
0,2
0,4
-
0,7
Muut väliaikaiset erot
2,3
-0,2
-0,0
2,1
Yhteensä
5,4
2,0
-0,0
7,7
Laskennalliset verovelat 2022
Milj. euroa
1.1.2022
Liiketoimintoje
n
yhdistäminen
Kirjattu
tuloslaskel
maan
Muuntoero
31.12.2022
Liikearvopoistojen peruutus
2,9
-
0,1
-
3,0
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
arvostaminen käypään arvoon hankinnassa
23,5
1,2
-3,4
-0,1
21,1
Kertyneet poistoerot
1,3
-
1,2
-
2,5
Lainannostokulujen jaksottaminen
0,1
-
-0,0
-
0,1
Korkojohdannaiset
0,1
-
1,9
-
2,0
Muut väliaikaiset erot
0,6
-
0,2
-0,0
0,8
Yhteensä
28,5
1,2
-0,1
-0,1
29,5
68
Konsernilla ei ole merkittäviä vähennyskelpoisia väliaikaisia eroja, käyttämättömiä verotuksellisia tappioita
tai käyttämättömiä verotukseen liittyviä hyvityksiä, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista.
Vuokrasopimusten laskennalliset verot
Milj. euroa
1.1.2022
Liiketoimintoje
n
yhdistäminen
Lisäykset
Vähennyks
et
Kirjattu
tuloslaskelm
aan
Muuntoer
o
31.12.2022
Laskennallinen verosaaminen
35,9
0,9
11,1
-1,1
-10,5
-0,1
36,2
Laskennallinen verovelka
-34,5
-0,9
-11,1
1,1
10,5
0,1
-34,8
Yhteensä
1,4
0,0
0,0
0,0
0,0
-0,0
1,4
13. Osakekohtainen tulos
1.1-31.12.2023
1.1-31.12.2022
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. euroa
-42,2
24,4
Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl
126 555
126 508
Laimennettu ulkona olevien osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl
127 037
127 037
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu laimentamaton osakekohtainen
tulos, euroa
-0,33
0,19
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu laimennusvaikutuksella oikaistu
osakekohtainen tulos, euroa
-0,33
0,19
69
14. Aineelliset hyödykkeet
14.1 Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet
2023
Maa- ja
vesialueet,
rakennukset
ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Toimitilojen
perus-
parannukset
Muut
aineelliset
hyödykkeet ja
ennakko-
maksut
Yhteensä
Milj. euroa
Hankintameno 1.1.2023
2,3
165,1
64,4
4,2
236,0
Liiketoimintojen yhdistäminen
-
0,0
-
-
0,0
Lisäykset
-
13,8
1,7
8,8
24,3
Vähennykset
-
-0,5
-0,1
-
-0,6
Muuntoerot
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
Siirrot erien välillä
-
1,2
10,6
-11,8
-
Hankintameno 31.12.2023
2,3
179,7
76,6
1,1
259,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2023
-1,2
-117,1
-35,8
-
-154,0
Poistot
-0,0
-14,9
-6,4
-
-21,3
Arvonalentumiset
-
-0,0
-0,0
-
-0,0
Muuntoerot
-0,0
-0,0
-0,0
-
-0,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.2023
-1,2
-132,1
-42,2
-
-175,5
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
1,2
47,9
28,7
4,2
82,0
Kirjapitoarvo 31.12.2023
1,2
47,5
34,5
1,1
84,2
.
2022
Maa- ja
vesialueet,
rakennukset
ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Toimitilojen
perus-
parannukset
Muut
aineelliset
hyödykkeet ja
ennakko-
maksut
Yhteensä
Milj. euroa
Hankintameno 1.1.2022
2,1
144,4
55,0
3,0
204,4
Liiketoimintojen yhdistäminen
0,2
0,4
0,5
0,0
1,1
Lisäykset
-
20,0
4,9
6,1
31,0
Vähennykset
-
-0,4
-
-0,0
-0,4
Muuntoerot
-0,0
-0,2
-0,0
-0,0
-0,2
Siirrot erien välillä
-
1,0
4,0
-4,9
0,1
Hankintameno 31.12.2022
2,3
165,1
64,4
4,2
236,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2022
-1,1
-101,7
-29,6
-
-132,4
Poistot ja arvonalentumiset
-0,0
-14,6
-5,9
-
-20,6
Arvonalentumiset
-
-0,8
-0,2
-
-1,0
Muuntoerot
0,0
0,1
0,0
-
0,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.2022
-1,2
-117,1
-35,8
-
-154,0
Kirjanpitoarvo 1.1.2022
1,0
42,6
25,4
2,9
72,0
Kirjapitoarvo 31.12.2022
1,2
47,9
28,7
4,2
82,0
70
14.2 Käyttöoikeusomaisuuserät
2023
Toimitilat
Muut erät
Yhteensä
Milj. euroa
Hankintameno 1.1.2023
331,7
41,5
373,1
Liiketoimintojen yhdistäminen
0,3
-
0,3
Lisäykset
108,2
0,6
108,9
Vähennykset
-16,5
-1,2
-17,7
Muuntoerot
0,2
0,0
0,3
Hankintameno 31.12.2023
424,0
40,9
464,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023
-167,5
-31,8
-199,3
Poistot
-50,2
-3,1
-53,3
Muuntoerot
-0,2
-0,0
-0,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023
-217,9
-34,9
-252,8
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
164,2
9,7
173,9
Kirjapitoarvo 31.12.2023
206,1
6,0
212,1
2022
Toimitilat
Muut erät
Yhteensä
Milj. euroa
Hankintameno 1.1.2022
278,7
41,1
319,8
Liiketoimintojen yhdistäminen
4,4
-
4,4
Lisäykset
54,5
0,8
55,3
Vähennykset
-4,7
-0,3
-5,0
Muuntoerot
-1,3
-
-1,3
Hankintameno 31.12.2022
331,7
41,5
373,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2022
-119,0
-28,3
-147,3
Poistot
-48,8
-3,5
-52,3
Muuntoerot
0,3
0,0
0,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2022
-167,5
-31,8
-199,3
Kirjanpitoarvo 1.1.2022
159,7
12,7
172,5
Kirjapitoarvo 31.12.2022
164,2
9,7
173,9
14.3 Vuokrasopimusvelat
2023
Toimitilat
Muut erät
Yhteensä
Milj. euroa
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat
166,8
5,8
172,6
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat
44,0
2,5
46,5
Vuokrasopimusvelat yhteensä
210,8
8,3
219,1
Konsernilla on vuokrasopimuksia, joihin liittyy vuokratiloihin kohdistuvia korjaus- tai kunnostamisvastuita, joista voi aiheutua muutoksia tulevaan
vuokratasoon.
2022
Toimitilat
Muut erät
Yhteensä
Milj. euroa
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat
124,2
9,0
133,2
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat
43,7
2,8
46,5
Vuokrasopimusvelat yhteensä
167,9
11,8
179,8
71
15. Aineettomat hyödykkeet
2023
Liikearvo
Asiakkuudet
Tavaramerkit
Muut
aineettomat
hyödykkeet ja
ennakko-
maksut
Yhteensä
Milj. euroa
Hankintameno 1.1.2023
947,5
167,8
88,7
140,2
1 344,2
Liiketoimintojen yhdistäminen
1,3
0,1
-
-
1,4
Lisäykset
-
-
-
16,3
16,3
Vähennykset
-0,2
-
-
-0,0
-0,2
Muuntoerot
0,1
0,0
0,0
0,1
0,2
Hankintameno 31.12.2023
948,8
167,8
88,7
156,6
1 361,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023
-68,0
-117,5
-38,5
-95,6
-319,6
Poistot
-
-9,4
-4,7
-18,2
-32,2
Arvonalentumiset*
-57,3
-29,3
-
-0,0
-86,6
Muuntoerot
-
-0,0
-0,0
-0,1
-0,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023
-125,3
-156,2
-43,2
-113,9
-438,6
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
879,5
50,3
50,2
44,6
1 024,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
823,5
11,6
45,6
42,8
923,4
* Arvonalentumistestauksen tuloksena on kirjattu liikearvosta 55,3 miljoonan euron arvonalennus ja julkisrahoitteisen ulkoistusliiketoiminnan
asiakassuhteista 29,3 miljoonan euron arvonalennus Portfolioliiketoiminnot-segmentin julkisrahoitteisessa kassavirtaa tuottavassa yksikössä.
Alaskirjattu liikearvo syntyi pääasiassa Attendo Terveyspalveluiden hankinnasta vuonna 2018. Asiakassuhteita koskeva arvonalennuskirjaus koskee
ainoastaan Attendo-kaupan mukana hankittua vanhanmallista ulkoistusliiketoimintaa, joka tulee päättymään asteittain. Tilikauden aikana lisäksi
kirjattu 2,0 miljoonan euron liikearvon arvonalentuminen portfolioliiketoimintojen uudelleenjärjestelyyn liittyneen liiketoimintojen myynnin yhteydessä.
2022
Liikearvo
Asiakkuudet
Tavaramerkit
Muut
aineettomat
hyödykkeet ja
ennakko-
maksut
Yhteensä
Milj. euroa
Hankintameno 1.1.2022
916,6
166,5
88,8
111,0
1 282,9
Liiketoimintojen yhdistäminen
34,4
2,0
-
4,1
40,4
Lisäykset
-
-
-
26,1
26,1
Uudelleen luokittelut ja siirrot erien välillä
-
-
-
-0,1
-0,1
Muuntoerot
-3,5
-0,7
-0,1
-0,9
-5,2
Hankintameno 31.12.2022
947,5
167,8
88,7
140,2
1 344,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2022
-68,0
-107,4
-33,7
-50,0
-259,1
Poistot
-
-10,2
-4,8
-15,1
-30,1
Arvonalentumiset*
-
-
-
-30,5
-30,5
Muuntoerot
-
0,1
0,0
0,1
0,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2022
-68,0
-117,5
-38,5
-95,6
-319,6
Kirjanpitoarvo 1.1.2022
848,6
59,1
55,1
61,0
1 023,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2022
879,5
50,3
50,2
44,6
1 024,7
* Sisältää n. 29 miljoonan euron arvonalentumisen liittyen lopetettuihin osaprojekteihin operatiivisten perusjärjestelmien uudistuksessa.
Kehittämismenot
Muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy kehittämismenoja seuraavasti:
72
2023
Milj. euroa
Hankintameno 1.1.2023
34,5
Lisäykset
12,4
Siirrot ennakkomaksuista
10,8
Muuntoerot
0,1
Hankintameno 31.12.2023
57,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023
-13,0
Poistot ja arvonalentumiset
-12,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023
-25,2
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
21,6
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
32,6
2022
Milj. euroa
Hankintameno 1.1.2022
18,2
Liiketoimintojen yhdistämiset
0,1
Lisäykset
6,8
Siirrot ennakkomaksuista
9,6
Muuntoerot
-0,2
Hankintameno 31.12.2022
34,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2022
-5,2
Poistot ja arvonalentumiset
-7,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2022
-13,0
Kirjanpitoarvo 1.1.2022
12,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2022
21,6
16. Liikearvoa sisältävien rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvonalentumistestaus
Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan arvonalentumisen varalta vähintään kerran vuodessa.
Terveystalo on muuttanut tilikauden aikana toimintamalliaan, jonka seurauksena taloudellisen raportoinnin rakenne
on muuttunut. Aikaisemmin rahavirtaa tuottavat yksiköt olivat jaettu aluerakenteen mukaisesti. Vuoden 2023
arvonalentumistestauksen perustana on ensimmäistä kertaa uusi, vuoden alusta käyttöön otettu johtamis- ja
raportointirakenne, jossa Terveystalo konserni muodostuu kolmesta toimintasegmentistä: Terveydenhuollon
palveluista, Portfolioliiketoiminnoista ja Ruotsista. Terveydenhuollon palvelut ja Ruotsi ovat myös rahavirtaa
tuottavia yksiköitä. Portfolioliiketoiminnot-segmentti koostuu julkisrahoitteisesta ja yksityisrahoitteisesta kassavirtaa
tuottavista yksiköistä. Muuttuneen raportointirakenteen johdosta vertailutietoja ei esitetä.
Terveydenhuollon Palvelut ja Ruotsi muodostuvat yksiköistä, joilla on oma budjetti ja tulosseuranta sekä ovat
keskitetysti johdettuja. Portfolioliiketoimintoja johdetaan yhtenä kokonaisuutena, ne käyttävät osittain yhteisiä
resursseja ja ovat keskitetysti johdettuja, mutta julkisrahoitteisen ja yksityisrahoitteisen tuottamat rahavirrat, niiden
markkinointitoiminnot ja yksilöitävissä olevat varat ovat erilaisia.
Arvonalentumistestauksen tuloksena konserni on kirjannut liikearvoa koskevan 55,3 miljoonan euron
arvonalennuksen julkisrahoitteisen Portfolioliiketoimintojen rahavirtaa tuottavassa yksikössä. Alaskirjattu liikearvo
syntyi pääasiassa Attendo Terveyspalveluiden hankinnasta vuonna 2018. Arvonalennuskirjauksen jälkeen
Portfolioliiketoimintojen julkisrahoitteiseen kassavirtaa tuottavaan yksikköön liittyvä, jäljelle jäävä liikearvo on
yhteensä 146,4 miljoonaa euroa.
73
Muiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden laadittujen testauslaskelmien perusteella liikearvoon ei kohdistu
alaskirjaustarvetta. Näiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät ylittivät niiden
kirjanpitoarvot.
Yrityshankinnoista syntynyt liikearvo on kohdistettu alla olevan taulukon mukaisille rahavirtaa tuottaville yksiköille.
.
31.12.2023
31.12.2023
milj. euroa
Liikearvo
%
Arvonalentuminen
Terveydenhuollon palvelut
603,6
73,3 %
-
Portfolioliiketoiminnot, julkisrahoitteinen
146,4
17,8 %
55,3
Portfolioliiketoiminnot, yksityisrahoitteinen
29,1
3,5 %
-
Ruotsi
44,4
5,4 %
-
Yhteensä
823,5
100,0 %
55,3
Testattavia rahavirtaa tuottavia yksikköjä oli vuonna 2023 yhteensä neljä. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden
kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin, jotka on laadittu käyttäen diskontattuja
rahavirtaennusteita. Laskelmissa käytetyt keskeiset oletukset ovat liikevaihdon kasvu loppujaksolla, kannattavuus
(EBIT-%) loppujaksolla sekä diskonttokorko. Ennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin
vuosille 2024–2027 sisältäen loppujakson kasvun.
Liikearvon testauksessa käytetyt keskeisimmät oletukset vuonna 2023
Terveydenhuol
lon palvelut
Portfolioliiketoi
minnot,
julkisrahoitteine
n
Portfolioliiketoi
minnot,
yksityisrahoittei
nen
Ruotsi
Testattavan jakson pituus
4 vuotta
4 vuotta
4 vuotta
4 vuotta
Liikevaihdon kasvu loppujaksolla
2,0 %
2,0 %
2,0 %
2,0 %
Kannattavuus (EBIT-%) loppujaksolla
13,2 %
5,3 %
6,2 %
5,2 %
Diskonttokorko (Pre-tax WACC)
9,6 %
10,9 %
9,6 %
8,0 %
Diskonttokorko (Post-tax WACC)
8,1 %
9,1 %
8,1 %
6,8 %
Liikevaihdon kasvu loppujaksolla perustuu tasaiseen kasvutekijään, joka vastaa Euroopan keskuspankin pitkän
aikavälin tavoiteinflaatiotasoa. Loppujakson kannattavuus perustuu oletettuun orgaaniseen kasvuun normaalissa
markkinatilanteessa, yleiseen terveyspalveluiden markkinoiden kehitykseen sekä konsernijohdon laatimaan pitkän
aikavälin suunnitelmaan.
Diskonttauskorkona laskelmissa on käytetty pääoman keskimääräistä kustannusta (Pre-tax WACC), jonka
osatekijät ovat riskitön korko, riskipreemiot, toimialakohtainen beta, toimialakohtainen lainakustannus sekä
toimialakohtainen oman ja vieraan pääoman suhde.
Herkkyysanalyysi
Konserni on arvioinut liikearvon arvonalentumislaskelman herkkyyttä laskelmassa käytettyjen kriittisimpien
olettamien muutosten vaikutuksen osalta. Alla olevassa taulukossa on esitetty vaadittava muutos yksittäisessä
oletuksessa, jolla kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaisi kirjanpitoarvon.
Muuttuja
2023
Liikevaihdon kasvu loppujaksolla
74
Terveydenhuollon palvelut
Lasku yli 17,1 prosenttiyksikköä
Portfolioliiketoiminnot, julkisrahoitteinen
Ei sovellu
Portfolioliiketoiminnot, yksityisrahoitteinen
Lasku yli 10,2 prosenttiyksikköä
Ruotsi
Lasku yli 1,0 prosenttiyksikköä
Kannattavuus (EBIT-%) loppujaksolla
Terveydenhuollon palvelut
Lasku yli 10,6 prosenttiyksikköä
Portfolioliiketoiminnot, julkisrahoitteinen
Ei sovellu
Portfolioliiketoiminnot, yksityisrahoitteinen
Lasku yli 4,2 prosenttiyksikköä
Ruotsi
Lasku yli 0,9 prosenttiyksikköä
Diskonttauskorko (Pre-tax WACC)
Terveydenhuollon palvelut
Kasvu yli 14,3 prosenttiyksikköä
Portfolioliiketoiminnot, julkisrahoitteinen
Ei sovellu
Portfolioliiketoiminnot, yksityisrahoitteinen
Kasvu yli 8,9 prosenttiyksikköä
Ruotsi
Kasvu yli 1,0 prosenttiyksikköä
Arvioitaessa rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevaa rahamäärää, edellä esitetty huomioiden, johdon
arvion mukaan minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos ei johtaisi tilanteeseen, jossa
yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät alittaisivat Terveydenhuollon palvelut tai Portfolioliiketoiminnot,
yksityisrahoitteinen rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvon. Portfolioliiketoiminnot, julkisrahoitteisessa
rahavirtaa tuottavassa yksikössä käyttöarvo vastaa omaisuuserien kirjanpitoarvoa arvonalentumistestauksen
hetkellä, jolloin herkkyysanalyysi ei sovellu kyseiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle.
Arvonalentumistestauksen mukaan Ruotsin rahavirtaa tuottavan yksikön osalta yllä olevassa taulukossa esitetyt
muutokset keskeisissä oletuksissa johtaisi siihen, että omaisuuserien kirjanpitoarvo vastaisi kerrytettävää
rahamäärää. Ruotsin rahavirtaa tuottavan yksikön testaushetken mukainen omaisuuserien kirjanpitoarvo oli 65,3
miljoonaa euroa.
17. Sijoituskiinteistöt
Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvo
Milj. euroa
1.1-31.12.2023
1.1-31.12.2022
Kirjanpitoarvo tilikauden alussa
0,5
0,5
Arvonalentumiset
-0,2
-
Tilikauden poisto
-0,0
-0,0
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa
0,3
0,5
Tuotot ja kulut sijoituskiinteistöistä
Milj. euroa
1.1-31.12.2023
1.1-31.12.2022
Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä
0,1
0,1
Sijoituskiinteistöjen hoitokulut
-0,0
-0,0
75
Yhteensä
0,0
0,1
Sijoituskiinteistöjen tuotot on ilmoitettu Konsernin omistusosuuden mukaisina. Sijoituskiinteistöihin ei liity muita
sopimukseen perustuvia velvoitteita.
Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot
Sijoituskiinteistöosake
m2
Arvo per m2, tuhatta euroa
Arvo yhteensä, tuhatta
euroa
Koy Jyväskylän Väinönkatu 30
1 348
0,2
269
Kiinteistö Oy Jyväskylän Väinönkadun arvo on laskettu Konsernin omistusosuuden (16,81 %) mukaisesti.
18. Osuudet osakkuusyhtiöissä
Terveystalolla on yksi osakkuusyhtiö, joka yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä. Konsernilla ei ole yksittäisiä
olennaisia osakkuusyhtiöitä.
Osakkuusyhtiöt 31.12.2023
Kotimaa
Omistusosuus
Äänivalta
Terveyden Tuottajat Oy
Suomi
0,0 %
48,2 %
Yhdistetyt taloudelliset tiedot osakkuusyhtiöistä
Milj. euroa
2023
2022
Kirjanpitoarvo
0,0
0,0
Konsernin osuus laajasta tuloksesta
0,0
-0,1
19. Osakeperusteiset maksut
Suoriteperusteinen kannustinohjelma 2021
Suoriteperusteinen kannustinohjelma 2021 on suunnattu Terveystalon avainhenkilöille. Pitkän aikavälin
osakepalkkio-ohjelma perustuu rullaavaan kolmen vuoden ansaintajaksorakenteeseen, jossa uusi ansaintajakso
alkaa joka vuosi hallituksen niin päättäessä. Hallitus päättää vuosittain osallistujat, mittarit, mittareiden tavoitetasot
ja ansaintamahdollisuudet. Ohjelman ansaintaedellytyksenä on kolmen vuoden työssäoloehto sekä erikseen
määritetyt taloudellisiin tavoitteisiin perustuvat ansaintakriteerit. Palkkio myönnetään Terveystalon osakkeina
sisältäen palkkiosta osallistujalle aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Veroihin varatun osuuden vähentämisen
jälkeen työntekijälle maksetaan netto-osakkeet. Ohjelman puitteissa on käynnistetty kolme ansaintajaksoa 2021–
2023, 2022–2024 ja 2023–2025. Ohjelmat käsitellään kokonaisuudessaan oman pääoman ehtoisena
osakeperusteisena maksuna. Ansaintajakson 2021–2023 vaikutus tilikauden tulokseen on ollut 0,4 miljoonaa euroa,
ja sen kokonaiskustannukseksi arvioidaan 2,5 miljoonaa euroa. Järjestelyn piiriin kuuluu 37 henkilöä.
Ansaintajakson 2022–2024 vaikutus tilikauden tulokseen on ollut 0,5 miljoonaa euroa, ja sen
kokonaiskustannukseksi arvioidaan 1,9 miljoonaa euroa. Järjestelyn piiriin kuuluu 51 henkilöä. Ansaintajakson
2023–2025 vaikutus tilikauden tulokseen on ollut 0,4 miljoonaa euroa, ja sen kokonaiskustannukseksi arvioidaan
1,6 miljoonaa euroa. Järjestelyn piiriin kuuluu 55 henkilöä.
Suoriteperusteinen kannustinohjelma 2021
2023-2025
2022-2024
2021-2023
Myöntämispäivä
3.4.2023
1.4.2022
1.4.2021
Palkkio-osakkeita enintään
640 000
683 085
642 000
76
Myönnetyt palkkio-osakkeet 1.1.2023
-
577 864
486 556
Kaudella myönnetyt palkkio-osakkeet
582 000
-
-
Kaudella menetetyt palkkio-osakkeet
49 000
121 890
94 000
Kaudella toteutetut palkkio-osakkeet
-
-
-
Myönnetyt palkkio-osakkeet 31.12.2023
533 000
455 974
392 556
Palkkio-osakkeiden käypä arvo myöntämishetkellä
6,6
9,2
12,6
Mittausjakso päättyy
28.2.2026
28.2.2025
29.2.2024
Oikeuden syntyminen arviolta
31.3.2026
31.3.2025
31.3.2024
Ansaintakriteerit
Työssäolo,
osakkeen
kokonaistuotto
Työssäolo,
osakkeen
kokonaistuotto
Työssäolo,
osakkeen
kokonaistuotto,
tuottavuus ja
digitaalinen myynti
Toteutus
Osakkeina ja
rahana
Osakkeina ja
rahana
Osakkeina ja rahana
Siirtymävaiheen kannustinohjelma
Siirtymävaiheen kannustinohjelma on suunnattu ainoastaan toimitusjohtajalle. Ohjelman ansaintaedellytyksenä on
kahden vuoden työssäoloehto sekä erikseen määritetyt taloudellisiin tavoitteisiin perustuvat ansaintakriteerit.
Palkkio myönnetään Terveystalon osakkeina sisältäen palkkiosta osallistujalle aiheutuvat verot ja veroluonteiset
maksut. Verojen pidätyksen jälkeen työntekijälle maksetaan netto-osakkeet. Ohjelma on käsitelty
kokonaisuudessaan oman pääoman ehtoisena osakeperusteisena maksuna. Ohjelma päättyi tilikauden 2023
aikana, jonka seurauksena osakkeet maksettiin ohjelman ansaintaedellytyksien toteuman mukaisesti. Ohjelman
vaikutus tilikauden tulokseen on ollut 0,0 miljoonaa euroa.
Siirtymävaiheen kannustinohjelma
2021-2022
Myöntämispäivä
24.5.2021
Palkkio-osakkeita enintään
58 600
Myönnetyt palkkio-osakkeet 1.1.2023
58 600
Kaudella myönnetyt palkkio-osakkeet
-
Kaudella menetetyt palkkio-osakkeet
50 294
Kaudella toteutetut palkkio-osakkeet
8 306
Myönnetyt palkkio-osakkeet 31.12.2023
-
Palkkio-osakkeiden käypä arvo myöntämishetkellä
14,1
77
Mittausjakso päättyi
28.2.2023
Oikeuden syntymisjakso päättyi
10.3.2023
Ansaintakriteerit
Työssäolo, osakkeen
kokonaistuotto,
tuottavuus ja
digitaalinen myynti
Toteutus
Osakkeina ja rahana
Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä
Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa erikseen valituille avainhenkilöille mahdollisuuden ansaita kiinteän
määrän yhtiön osakkeita sitouttamisjakson lopussa. Palkkio myönnetään Terveystalon osakkeina sisältäen
palkkiosta osallistujalle aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Veroihin varatun osuuden vähentämisen jälkeen
työntekijälle maksetaan netto-osakkeet. Ohjelman puitteissa on käynnistetty kolme sitouttamisjaksoa. Ohjelmaa
käsitellään kokonaisuudessaan oman pääoman ehtoisena osakeperusteisena maksuna. Tilikauden päättyessä
ohjelmassa oli 12 osallistujaa. Sitouttamisjaksojen 2021–2023, 2022–2024 ja 2023–2025 vaikutus tilikauden
tulokseen on ollut 0,1 miljoonaa euroa, ja kokonaiskustannukseksi arvioidaan 0,4 miljoonaa euroa.
Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä
2023-2025
2022-2024
2021-2023
Myöntämispäivä
3.4.2023
22.6.2022
15.4.2021
Palkkio-osakkeita enintään
64 000
68 309
64 200
Myönnetyt palkkio-osakkeet 1.1.2023
-
3 000
7 000
Kaudella myönnetyt palkkio-osakkeet
29 000
6 000
-
Kaudella menetetyt palkkio-osakkeet
-
-
-
Kaudella toteutetut palkkio-osakkeet
-
-
-
Myönnetyt palkkio-osakkeet 31.12.2023
29 000
9 000
7 000
Palkkio-osakkeiden käypä arvo myöntämishetkellä
6,6
9,5
11,2
Mittausjakso päättyy
28.2.2026
28.2.2025
29.2.2024
Oikeuden syntyminen arviolta
31.3.2026
31.3.2025
31.3.2024
Ansaintakriteerit
Työssäolo
Työssäolo
Työssäolo
Toteutus
Osakkeina ja
rahana
Osakkeina ja
rahana
Osakkeina ja rahana
20. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot arvostusryhmittäin sekä käyvän arvon hierarkia
Milj. euroa 31.12.2023
Käypään arvoon
tulosvaikuttei-
sesti kirjattavat
rahoitusvarat ja
-velat
Jaksotettuun
hankintamenoon
arvostetut
rahoitusvarat ja
-velat
Kirjanpito
arvo
Käypä
arvo
Käyvän arvon
hierarkia
Rahoitusvarat
Pitkäaikaiset
0,0
-
0,0
0,0
Taso 2
0,8
-
0,8
0,8
Taso 3
Lyhytaikaiset
78
-
127,6
127,6
127,6
-
37,7
37,7
37,7
4,8
-
4,8
4,8
Taso 2
Rahoitusvarat yhteensä
5,6
165,3
170,8
170,8
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset
-
294,0
294,0
294,0
Taso 2
-
99,1
99,1
102,7
Taso 1
-
1,3
1,3
1,3
Taso 2
3,3
-
3,3
3,3
Taso 3
Lyhytaikaiset
-
19,8
19,8
19,8
Taso 2
-
2,5
2,5
2,5
Taso 2
-
49,5
49,5
49,5
2,6
-
2,6
2,6
Taso 3
0,1
-
0,1
0,1
Taso 2
Rahoitusvelat yhteensä
6,0
466,2
472,2
475,7
Käyvän arvon hierarkian tasolle 3 luokitellut rahoitusvarat ja -velat muodostuvat noteeraamattomista osakesijoituksista sekä yritys- ja
liiketoimintakauppojen ehdollisista lisäkauppahintaveloista. Osakesijoitusten arvostus perustuu johdon tapauskohtaiseen arvioon
osakkeisiin liittyvästä tulevasta kassavirrasta, ja ehdollisten lisäkauppahintavelkojen arvostus perustuu kauppakirjoilla määritettyyn
ehdollisen lisäkauppahinnan määrään sekä johdon tapauskohtaiseen arvioon lisäkauppahinnan toteutumisesta. Käyvän arvon
hierarkian tasolle 3 luokiteltujen rahoitusvarojen ja velkojen käypien arvojen muutosten vaikutus kauden tulokseen on ollut 1,6
miljoonaa euroa (2022: -2,4 miljoonaa euroa).
Terveystalo laski liikkeeseen 100 miljoonan euron suuruisen, vastuullisuustavoitteisiin sidotun vakuudettoman joukkovelkakirjalainan,
joka erääntyy 1.6.2028, ja sille maksetaan lähtökohtaisesti kiinteää 5,375 prosentin vuotuista korkoa. Nasdaq Helsinki otti
joukkovelkakirjalainan kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsingin pörssilistalle 5.6.2023.
Milj. euroa 31.12.2022
Käypään arvoon
tulosvaikuttei-
sesti kirjattavat
rahoitusvarat ja
-velat
Jaksotettuun
hankintamenoon
arvostetut
rahoitusvarat ja
-velat
Kirjanpito-
arvo
Käypä
arvo
Käyvän arvon
hierarkia
Rahoitusvarat
Pitkäaikaiset
0,3
-
0,3
0,3
Taso 2
0,8
-
0,8
0,8
Taso 3
Lyhytaikaiset
-
106,9
106,9
106,9
-
12,8
12,8
12,8
-
40,2
40,2
40,2
9,9
-
9,9
9,9
Taso 2
Rahoitusvarat yhteensä
11,0
159,9
170,9
170,9
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset
-
379,2
379,2
379,2
-
3,9
3,9
3,9
Taso 2
5,6
-
5,6
5,6
Taso 3
Lyhytaikaiset
-
40,0
40,0
40,0
-
4,2
4,2
4,2
79
-
49,0
49,0
49,0
5,0
-
5,0
5,0
Taso 3
3,4
-
3,4
3,4
Taso 2
Rahoitusvelat yhteensä
14,0
476,2
490,2
490,2
.
21. Rahoitusriskit
Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on
minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset Konsernin tulokseen sekä arvostukseen.
Konsernin pääasialliset rahoitusriskit ovat korkoriski, luottoriski ja maksuvalmiusriski. Konsernin riskienhallinnan
yleiset periaatteet hyväksyy hallitus, ja niiden käytännön toteuttamisesta vastaa Konsernin taloushallinto. Konsernin
taloushallinto tunnistaa ja arvioi riskit ja hankkii tarvittavat instrumentit riskeiltä suojautumiseen.
21.2 Korkoriski ja valuuttakurssiriski
Konsernin korkoriski aiheutuu sen rahalaitoslainoista, jotka ovat vaihtuvakorkoisia. Keskimääräinen markkinakorko
rahalaitoslainoille konsernissa tilikaudella 2023 on ollut 4,0 prosenttia (2022: 1,2 prosenttia). Jos korot olisivat olleet
yhden prosenttiyksikön suuremmat, niin korkokulut olisivat olleet 4,1 miljoonaa euroa suuremmat tilikaudella 2023.
(2022: 3,9 miljoonaa euroa).
Konserni ei sovella IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa. Tilinpäätöshetkellä konsernin tytäryhtiöllä on avoinna
euromääräisiä korkojohdannaisia seuraavasti:
●
sekä saa vaihtuvaa korkoa yhteensä 30,0; 50,0 ja 50,0 miljoonan euron lainapääomille.
●
yhteensä 15,0 ja 25,0 miljoonan euron lainapääomille.
Konserni toimii Suomen lisäksi Ruotsissa sekä vähäisessä määrin Virossa ja altistuu näin ollen valuuttakurssiriskille
liittyen Ruotsin kruunuun. Konserniyhtiöiden laskutus ja hankinnat tehdään kuitenkin paikallisessa valuutassa, joten
transaktioriski Terveystalolle on vähämerkityksellinen. Tilikaudella 2023 Konsernin tuloslaskelman
valuuttakurssimuutokset olivat 0,0 (-0,1)
miljoonaa euroa. Konserni altistuu kuitenkin valuuttakurssien
muuntoeroille, jotka kirjataan laajan tuloksen eriin, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteiseksi.
21.3 Luottoriski
Konsernin rahavirrasta suuri osa tulee erilaisten vakiintuneiden instituutioiden, julkisen sektorin ja yritysten
maksuina, joilla on asianmukainen luottohistoria. Yrityksen myyntisaamisiin sisältyy kuitenkin luottoriski. Luottoriskiä
hallinnoidaan pääasiallisesti tarkistamalla ja seuraamalla asiakkaan luottohistoriaa säännöllisesti sekä tekemällä
yhteistyötä perintäyritysten kanssa. Lisäksi merkittävä osa Konsernin asiakkaista on yksityishenkilöitä, joiden maksu
tapahtuu pääasiassa samanaikaisesti palvelua luovutettaessa.
Konsernilla ei ole merkittäviä asiakaskohtaisia myyntisaamiskeskittymiä, vaan luottoriski on hajaantunut.
Luottoriskiä seurataan myyntisaamisten määrän, ikäjakauman ja kiertonopeuden kehityksellä. Luottoriskiä
seurataan myös asiakkaittain.
Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten
ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 22
Myyntisaamiset ja muut saamiset
.
80
21.4 Jälleenrahoitus- ja maksuvalmiusriski
Konserni pyrkii varmistamaan riittävän maksuvalmiuden tehokkaalla kassanhallinnalla sekä riittävillä luottolimiiteillä.
Jälleenrahoitusriskiä hallitaan tasapainoisella ja riittävän pitkäkestoista lainaa sisältävällä portfoliolla. Konsernissa
pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatimaa rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi
tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi, erääntyvien lainojen takaisinmaksuun sekä kasvustrategian
mukaisten investointien ja yritysostojen toteuttamiseksi.
Konsernin rahavarat koostuvat pankkitileillä olevista varoista, käteiskassoista, pankki - ja luottokorttisaamisista sekä
raportointihetkellä matkalla olevista käteismaksusuorituksista.
Konserni hallinnoi maksuvalmiusriskiä seuraamalla käyttämättömien varojen määrää sekä ennustamalla
kassavirtoja eteenpäin.
Konsernilla on käytössään luottolimiitti sekä nostamattomia luottoja, joista tilinpäätöshetkellä 31.12.2023 oli
nostamatta 98,0 miljoonaa euroa (2022: 99,6 miljoonaa euroa).
Konsernilla on 412,1 miljoonaa euroa rahalaitoslainoja. Epävarmuus rahoitusmarkkinoilla voi aiheuttaa sen, että
konsernin liiketoiminnan harjoittamiseen tarvittavan rahoituksen hinta nousee tai sitä on vaikeammin saatavilla.
Konserni ei välttämättä saa rahoitusta kilpailukykyisin ehdoin tai lainkaan, eikä se välttämättä pysty täyttämään
rahoitusjärjestelyjen mukaisia velvoitteitaan.
Alla oleva taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Luvut ovat diskonttaamattomia, ja ne
sisältävät sekä koron- että pääoman takaisinmaksut. Vuokrasopimusvelvoitteiden diskonttaamattomat rahavirrat
eroavat taseeseen merkityistä määristä, koska taseeseen on merkitty diskontattu arvo. Vaihtuvien korkojen osalta
analyysi on laadittu käyttäen tilinpäätöshetken korkotasoa.
Maksuvalmiusriskin maturiteettianalyysi
31.12.2023
Milj. euroa
Kirjanpitoarvo
Rahavirta
1 vuosi
1–2 vuotta
2–5 vuotta
Yli 5 vuotta
Rahalaitoslainat
313,8
331,6
15,8
137,0
167,6
11,2
Joukkovelkakirjalainat
99,1
124,5
5,4
5,4
113,6
-
Vuokrasopimusvelat
219,1
226,5
51,5
47,4
83,8
43,9
Osamaksuvelat
3,8
3,8
2,6
1,2
0,1
-
Ostovelat
49,5
49,5
49,5
-
-
-
Korkojohdannaiset
0,1
0,4
0,3
0,4
-0,4
-
Yhteensä
688,6
728,6
122,5
188,8
362,1
55,1
31.12.2022
Milj. euroa
Kirjanpitoarvo
Rahavirta
1 vuosi
1–2 vuotta
2–5 vuotta
Yli 5 vuotta
Rahalaitoslainat
419,2
446,9
52,3
220,3
151,5
22,5
Vuokrasopimusvelat
179,8
191,9
49,9
43,2
74,8
24,0
Osamaksuvelat
8,0
8,2
4,3
2,6
1,3
-
Ostovelat
49,0
49,0
49,0
-
-
-
Korkojohdannaiset
3,4
2,9
0,1
1,9
0,9
-
Yhteensä
659,4
698,5
155,6
267,9
228,5
46,4
.
81
21.5 Pääoman hallinta
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa
varmistamalla kilpailukykyiset toimintaedellytykset ja mahdollistaa strategian toteuttaminen.
Pääomarakenteeseen vaikutetaan operatiivisen kassavirran lisäksi mm. mahdollisten osakeantien ja omien
osakkeiden hankintojen kautta, velkarahoituksen lisäämisellä tai takaisinmaksulla, mahdollisilla pääomaerien
välisillä konversioilla sekä operatiivisilla päätöksillä investoinneista, kasvusta ja mahdollisista omaisuuserien
myynneistä velkojen vähentämiseksi.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan mm. nettovelan muutoksella, nettovelan ja käyttökatteen suhteella
sekä kassavirtaennusteella.
Konsernin nettovelkaantumisaste (gearing) 31.12.2023 oli 116,0 prosenttia (2022: 95,7 prosenttia).
Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollinen nettovelka on jaettu oman pääoman määrällä. Nettovelkoihin
sisältyvät korolliset velat vähennettynä korollisilla saamisilla ja rahavaroilla. Konsernin korolliset velat olivat vuoden
2023 lopussa 635,8 miljoonaa euroa (2022: 607,0 miljoonaa euroa). Merkittävä osa korollisista veloista on
rahalaitoslainoja.
Konsernin lainasopimuksessa on kovenanttiehto, jonka raja-arvon ylittyessä lainanantajat voivat vaatia lainojen
välitöntä takaisinmaksua. Kovenanttiehto liittyy käyttökatteen ja nettovelan suhteeseen. Konserni on tilikauden
aikana ja tilinpäätöspäivänä täyttänyt rahoitukseen liittyvän kovenanttiehdon.
22. Myyntisaamiset ja muut saamiset sekä asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät
Myyntisaamisten ja muiden saamisten sekä asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien kirjanpitoarvot
Milj. euroa
2023
2022
Pitkäaikaiset
Lainasaamiset
0,0
0,3
Yhteensä
0,0
0,3
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset
117,4
106,9
Muut saamiset
2,3
2,1
Siirtosaamiset
8,4
6,5
Johdannaissaamiset
4,8
9,9
Asiakassopimuksiin perustuvat varat
10,2
12,8
Yhteensä
143,1
138,4
Erittely siirtosaamisista
Milj. euroa
2023
2022
Henkilöstöön liittyvät siirtyvät erät
0,0
0,0
Muut siirtosaamiset
8,4
6,5
Yhteensä
8,4
6,5
Konserni on kirjannut lopullisia luottotappioita ja odotettavissa olevia luottotappioita myyntisaamisista ja
sopimukseen perustuvista varoista yhteensä 2,1 miljoonaa euroa (2022: 1,9 miljoonaa euroa). Odotettujen
luottotappioiden laskenta perustuu yksinkertaistettuun menettelyyn. Laskennassa käytetyt prosentit perustuvat
historiatietoon toteutuneista luottotappioista, ja niissä on otettu huomioon tarkasteluhetken taloudelliset olosuhteet
sekä konsernin näkemys taloudellisista olosuhteista, jotka tulevat vaikuttamaan myyntisaamisten odotettavissa
olevana voimassaoloaikana.
82
Konsernin näkemyksen mukaan myyntisaamisten tasearvo vastaa parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin
enimmäismäärä siinä tapauksessa, että sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään myyntisaamisiin liittyviä
velvoitteitaan.
Muiden saamisten ja siirtosaamisten käypä arvo on tasearvo.
Myyntisaamisten ikäjakauma ja kirjatut luottotappiot
2023
Milj. euroa
Myyntisaamiset ja
sopimukseen
perustuvat varat
yhteensä
Arvioitu
odotettavissa oleva
luottotappio
Kirjatut odotettavissa
olevat luottotappiot
Kirjanpitoarvo
Sopimukseen perustuvat varat
10,2
0,0 %
-0,0
10,2
Erääntymättömät
101,9
-0,1 %
-0,1
101,8
Erääntyneet
10,4
-0,4 %
-0,0
10,3
2,4
-1,3 %
-0,0
2,4
1,8
-8,4 %
-0,2
1,6
3,0
-61,3 %
-1,8
1,1
Yhteensä
129,7
-2,1
127,6
Myyntisaamisiin liittyvistä luottoriskeistä kerrotaan tarkemmin luottoriskeistä kertovassa liitetiedossa 21 Rahoitusriskit.
Myyntisaamisten ikäjakauma ja kirjatut luottotappiot
2022
Milj. euroa
Myyntisaamiset
yhteensä
Arvioitu
odotettavissa oleva
luottotappio
Kirjatut odotettavissa
olevat luottotappiot
Kirjanpitoarvo
Sopimukseen perustuvat varat
12,8
0,0 %
-0,0
12,8
Erääntymättömät
95,0
-0,1 %
-0,1
95,0
Erääntyneet
7,3
-0,4 %
-0,0
7,3
2,3
-1,2 %
-0,0
2,3
1,0
-5,9 %
-0,1
1,0
3,2
-55,5 %
-1,8
1,4
Yhteensä
121,6
-1,9
119,7
Myyntisaamisiin liittyvistä luottoriskeistä kerrotaan tarkemmin luottoriskeistä kertovassa liitetiedossa 21 Rahoitusriskit.
23. Rahavarat
83
Konsernin rahavarat 31.12.2023, yhteensä 37,7 miljoonaa euroa (2022: 40,2 miljoonaa euroa), koostuvat
pankkitileillä olevista varoista, käteiskassoista, pankki- ja luottokorttisaamisista sekä matkalla olevista
käteismaksusuorituksista.
Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä siinä tapauksessa, että
sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusvaroihin liittyviä velvoitteitaan. Rahavaroihin ei kuitenkaan liity
merkittäviä vastapuoliriskejä. Rahavarojen käypä arvo vastaa niiden tasearvoa.
24. Osakepääoma ja sijoitetun vapaan pääoman rahasto
Milj. euroa
Ulkona
olevien
osakkeiden
lukumäärä, 1
000 kpl
Omat
osakkeet
, 1 000
kpl
Osakkeet
yhteensä,
1 000 kpl
Osakepääoma
Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahasto
Omat
osakkeet
Yhteensä
1.1.2022
126 307
1 730
128 037
0,1
492,8
-18,0
474,9
Maksetut osakepalkkiot
241
-241
-
-
-
2,2
2,2
Omien osakkeiden
mitätöinti
-
-1 000
-1 000
-
-
-
-
31.12.2022
126 548
489
127 037
0,1
492,8
-15,8
477,1
1.1.2023
126 548
489
127 037
0,1
492,8
-15,8
477,1
Maksetut osakepalkkiot
8
-8
-
-
-
0,1
0,1
Omien osakkeiden
mitätöinti
-
-
-
-
-
-
-
31.12.2023
126 556
480
127 036
0,1
492,8
-15,7
477,2
Osakkeet ja osakepääoma
Terveystalo Oyj:n osakkeiden lukumäärä 31.12.2023 oli 127 036 531, joista oli ulkona olevia osakkeita 126 556 301
ja Konsernin hallussa olevia omia osakkeita 480 230.
Yhtiöllä on yksi osakelaji. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu
täysimääräisesti. Jokaisella osakkeella on yksi ääni yhtiökokouksessa ja yhtäläiset oikeudet osinkoon ja muuhun
varojenjakoon.
Terveystalo Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Kaupankäyntitunnus on TTALO. Terveystalo Oyj:n
osakkeet kuuluvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden
merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Voimassa olevan
osakeyhtiölain mukaan uusien osakkeiden merkintähinta kirjataan osakepääomaan, ellei sitä ole
osakeantipäätöksen perusteella kokonaan tai osittain kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Jakokelpoiset varat
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 535,9 miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto on 40,5 miljoonaa euroa. Hallitus
ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella
jaetaan osinkoa
) euroa osakkeelta eli yhteensä noin
kahdessa erässä seuraavasti:
84
●
osingonmaksun ensimmäisen erän täsmäytyspäivänä 28.3.2024 rekisteröityinä Euroclear Finland Oy:n
pitämään Yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osingon ensimmäinen erä maksettaisiin 8.4.2024.
●
osingonmaksun toisen erän täsmäytyspäivänä 9.10.2024 rekisteröityinä Euroclear Finland Oy:n
ylläpitämään Yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osingonmaksun toinen erä maksettaisiin
16.10.2024. Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen tarvittaessa päättämään
uudesta täsmäytyspäivästä ja maksupäivästä osingonmaksun toiselle erälle, mikäli Euroclear Finland Oy:n
säännöt tai Suomen arvo-osuusjärjestelmää koskevat säädökset muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa varojenjakoa ei vähennetä jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen
yhtiökokouksen päätöstä.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön
maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu varojenjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.
25. Rahoitusvelat
Ei-rahavirtavaikutteiset muutokset
milj. euroa
1.1.2023
Rahavirta
Liiketoimintojen
yhdistäminen
Muut muutokset
Muuntoerot
31.12.2023
Rahalaitoslainat
419,2
-105,2
-
-0,2
-
313,8
Joukkovelkakirjalainat
-
99,6
-
-0,5
-
99,1
Osamaksuvelat
8,0
-4,3
-
-
-
3,8
Vuokrasopimusvelat
179,8
-50,9
0,3
90,4
-0,5
219,1
Yhteensä
607,0
-60,8
0,3
89,7
-0,5
635,7
.
Ei-rahavirtavaikutteiset muutokset
milj. euroa
1.1.2022
Rahavirta
Liiketoimintojen
yhdistäminen
Muut muutokset
Muuntoerot
31.12.2022
Rahalaitoslainat
365,4
53,8
0,5
-0,2
-0,4
419,2
Osamaksuvelat
13,3
-5,3
-
-
-
8,0
Vuokrasopimusvelat
178,5
-49,3
4,4
46,2
-0,0
179,8
Yhteensä
557,2
-0,8
4,9
46,0
-0,4
607,0
Konsernin lainasopimuksissa on kovenanttiehto, jonka raja-arvon ylittyessä lainanantajat voivat vaatia lainojen
välitöntä takaisinmaksua. Kovenanttiehto liittyy käyttökatteen ja nettovelan suhteeseen. Konserni on tilikauden
aikana ja tilinpäätöspäivänä täyttänyt rahoitukseen liittyvän kovenanttiehdon.
26. Ostovelat ja muut velat
Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvot
Milj. euroa
2023
2022
85
Ostovelat
49,5
49,0
Muut velat
80,1
81,9
Sopimukseen perustuvat velat
8,8
10,3
Johdannaisvelat
0,1
3,4
Siirtovelat
86,2
78,7
Yhteensä
224,7
223,2
Erittely muista veloista
Milj. euroa
2023
2022
Lääkärinpalkkiovelat
48,5
48,2
Alv-velat
23,3
24,0
Muut
8,3
9,7
Yhteensä
80,1
81,9
Erittely siirtoveloista
Milj. euroa
2023
2022
Henkilöstöön liittyvät siirtyvät erät
74,0
71,4
Korkovelat
6,3
1,5
Muut
5,9
5,8
Yhteensä
86,2
78,7
27. Varaukset
Varausten tasearvot
Milj. euroa
2023
2022
Pitkäaikaiset varaukset
2,8
8,3
Lyhytaikaiset varaukset
3,3
3,2
Yhteensä
6,1
11,5
Milj. euroa
2023
2022
Tappiolliset sopimukset
4,1
7,1
Muut varaukset
2,0
4,4
Yhteensä
6,1
11,5
Varausten muutokset vuoden 2023 aikana
Milj. euroa
Tappiolliset
sopimukset
Muut
varaukset
Yhteensä
1.1.2023
7,1
4,4
11,5
Varausten lisäykset
1,1
0,9
2,1
Käytetyt varaukset
-4,1
-3,4
-7,5
31.12.2023
4,1
2,0
6,1
Varausten muutokset vuoden 2022 aikana
86
Milj. euroa
Tappiolliset
sopimukset
Muut
varaukset
Yhteensä
1.1.2022
6,6
4,4
11,0
Varausten lisäykset
2,2
0,6
2,8
Käytetyt varaukset
-1,7
-0,6
-2,3
31.12.2022
7,1
4,4
11,5
28. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
Konsernilla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä Ruotsissa Feelgood-alakonsernissa. Nämä muodostuvat PSA- ja
PA-KL-järjestelyistä, jotka ovat suljettuja ja joiden osalta kaikki osallistujat ovat joko eläköityneet tai poistuneet
Konsernin palveluksesta. Konsernin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin ei liity varoja. Etuuspohjaisissa järjestelyissä
on määritelty maksettava eläke, mahdolliset työkyvyttömyyskorvaukset ja työsuhteen irtisanomisen yhteydessä
suoritettavat etuudet. Eläke-edut määräytyvät näissä järjestelyissä yleensä perustuen työvuosien määrään ja
loppupalkkaan. Etuuspohjaisten velvoitteiden duraation painotettu keskiarvo tilinpäätöshetkellä oli 7 vuotta.
Yhteenveto etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vaikutuksista tilinpäätöksessä
Milj. euroa
2023
2022
Eläkevelvoitteiden nykyarvo
1,3
1,3
Kulut etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä
0,0
0,0
Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden uudelleen määrittäminen
0,1
-0,2
Eläkevelvoitteen täsmäytyslaskelma
Milj. euroa
2023
2022
1.1.
1,3
1,7
Korkokulu (+) / -tuotto (-)
0,1
0,0
Maksetut etuudet
-0,1
-0,1
Velvoitteen uudelleen määrittäminen:
0,1
-0,2
Muuntoerot
0,0
-0,1
31.12.
1,3
1,3
Käytetyt vakuutusmatemaattiset oletukset
%
2023
2022
Diskonttokorko
3,70
3,80
Inflaatio
1,70
1,90
Diskonttokorko on määritelty perustuen ruotsalaisten asuntovakuudellisten joukkovelkakirjalainojen tuottoon, joiden maturiteetti vastaa
Konsernin eläkevelvoitteita.
.
87
Herkkyysanalyysi keskeisten vakuutusmatemaattisten oletusten vaikutuksesta etuuspohjaiseen eläkevelvoitteeseen
Milj. euroa
2023
2022
0,5 prosenttiyksikön lisäys käytetyssä muuttujassa
Diskonttokorko
-0,0
-0,0
Inflaatio
0,0
0,0
0,5 prosenttiyksikön vähennys käytetyssä muuttujassa
Inflaatio
-0,0
-0,0
Ulkopuolinen aktuaari on suorittanut herkkyysanalyysin yhdelle muuttujalle kerrallaan olettaen, että muut muuttujat pysyvät ennallaan ja
olettamalla muuttujalle taulukon mukaisen muutoksen riippumatta tämän todellisesta muutoksesta. Näin ollen herkkyysanalyysin
tarkoituksena ei ole määrittää odotettavissa olevia muutoksia eläkevelvoitteen määrässä vaan havainnollistaa velvoitteen herkkyyttä näille
riskitekijöille.
.
29. Vakuudet, ehdolliset velat ja vastuusitoumukset
Milj. euroa
31.12.2023
31.12.2022
Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset
7,5
11,4
Yhteensä
7,5
11,4
Muut omasta puolesta annetut vakuudet
Talletukset
0,2
0,5
Muut takaukset
0,2
0,4
Yhteensä
0,4
0,9
Osana normaalia toimipaikka- ja sairaalaverkoston kehittämistä ja ylläpitoa Konserni on solminut 20 vuoden
vuokrasopimuksen, jonka arvioitu vuosivuokra on 3,5 miljoonaa euroa. Vuokrakohteen hallinnan luovutuksen on
suunniteltu tapahtuvan vuonna 2027.
30. Lähipiiritapahtumat
Konsernin lähipiiri
Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä Konserniin kuuluvat tytär- ja osakkuusyhtiöt. Lähipiiriin luetaan myös
hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja sekä heidän läheiset perheenjäsenensä ja
yhteisöt, joissa heillä on määräysvalta tai yhteinen määräysvalta.
Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet on esitetty liitetiedossa 31
Konserniyritykset
.
Lähipiiritapahtumat
2023
Myynnit
Ostot
Saamiset
Velat
Osakkuusyhtiöt
0,6
9,7
0,2
0,8
Muut lähipiiriyhteisöt
0,0
-
-
-
Yhteensä
0,6
9,7
0,2
0,8
2022
Myynnit
Ostot
Saamiset
Velat
88
Osakkuusyhtiöt
0,6
10,6
0,3
1,0
Yhteensä
0,6
10,6
0,3
1,0
Ylimmän johdon palkitseminen
Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot, tuhatta euroa
2023
2022
Kiinteä palkka
397,7
393,6
Muut edut
12,3
6,4
Lyhyen aikavälin kannustinpalkkiot
402,2
105,0
Pitkän aikavälin kannustimet (osakepalkkiot)
348,1
546,9
Lakisääteinen eläke
133,4
82,9
Yhteensä
1 293,7
1 134,8
Toimitusjohtajan palkka on esitetty suoriteperusteisesti.
Johtoryhmän jäsenten palkat ja palkkiot (ilman toimitusjohtajaa), tuhatta euroa
2023
2022
Kiinteä palkka
1 348,3
1 638,5
Muut edut
28,7
28,1
Lyhyen aikavälin kannustinpalkkiot
606,7
146,1
Pitkän aikavälin kannustimet (osakepalkkiot)
412,1
730,9
Työsuhteen päättämisen yhteydessä suoritetut etuudet
226,3
305,9
Lakisääteinen eläke
330,7
301,6
Yhteensä
2 952,8
3 151,1
Johtoryhmän jäsenten palkat ja palkkiot on esitetty suoriteperusteisesti.
Hallituksen jäsenten palkkiot,
tuhatta euroa
2023
2022
Rahana
maksettu
vuosipalkkio
Osakkeina
maksettu
vuosipalkkio
Kokousp
alkkiot
Muut
etuudet*
Rahana
maksettu
vuosipalkkio
Osakkeina
maksettu
vuosipalkkio
Kokousp
alkkiot
Muut
etuudet*
Kari Kauniskangas (hallituksen
puheenjohtaja)
52,5
35,0
18,7
0,6
52,5
35,0
19,0
0,6
Kristian Pullola
31,2
20,8
11,7
0,3
31,2
20,8
14,2
0,3
Katri Viippola
24,9
16,6
13,7
0,3
24,9
16,6
15,5
0,3
Matts Rosenberg
31,2
20,8
12,4
0,3
31,2
20,8
10,4
0,3
Carola Lemne
24,9
16,6
18,0
0,3
24,9
16,6
14,7
0,3
Lehtoranta Ari**
24,9
16,6
8,5
0,3
-
-
-
-
Hasselberg Sofia**
24,9
16,6
15,4
0,3
-
-
-
-
Hallituksen jäseninä 10.10.2022
saakka
Dag Andersson
-
-
-
-
41,5
0,0
13,8
0,0
Hallituksen jäseninä 7.4.2022
saakka
Niko Mokkila
-
-
-
-
0,0
0,0
3,8
0,0
Åse Aulie Michet
-
-
-
-
0,0
0,0
4,4
0,0
Tomas Von Rettig
-
-
-
-
0,0
0,0
5,1
0,0
89
Yhteensä
214,5
143,0
98,1
2,3
206,2
109,8
100,7
1,8
* Muut etuudet sisältävät osakepalkkion varainsiirtoveron osuuden.
** Hallituksen jäsen 2023 lähtien.
.
Bonusjärjestelmä
Yhtiöllä on käytössään bonusjärjestelmä, jonka sisällöstä päättää yhtiön hallitus palkitsemisvaliokunnan suosituksen
perusteella. Toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet voivat myös osallistua bonusjärjestelmään yhtiön
bonuskäytännön mukaisesti. Vuosibonusten maksun edellytyksenä on, että yhtiölle asetetut keskeiset
tulostavoitteet saavutetaan. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän keskeiset tulostavoitteet perustuvat yhtiön oikaistuun
liikevoittoon/-tappioon ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) sekä henkilökohtaisiin tulos- ja
suoritustavoitteisiin. Henkilökohtaisten tulos- ja suoritustavoitteiden asettamisesta vastaa bonusjärjestelmään
osallistuvan henkilön esihenkilö.
Terveystalo Oyj:n hallitus on päättänyt osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä Konsernin avainhenkilöille.
Kannustinjärjestelmistä kerrotaan tarkemmin liitetiedossa 19
Osakeperusteiset maksut
.
Johdon omistukset
Nimi
Asema
31.12.2023
Kari Kauniskangas
Hallituksen puheenjohtaja
21 802
Matts Rosenberg
Hallituksen jäsen
14 498
Carola Lemne
Hallituksen jäsen
5 126
Kristian Pullola
Hallituksen jäsen
8 207
Katri Viippola
Hallituksen jäsen
11 453
Ari Lehtoranta
Hallituksen jäsen
6 504
Sofia Hasselberg
Hallituksen jäsen
2 499
Ville Iho
Toimitusjohtaja
13 306
Juuso Pajunen
Talousjohtaja
19 000
Petri Bono
Johtava ylilääkäri
2 087
Henri Mäenalanen
Vt. johtaja, Terveydenhuollon palvelut
2 230
Stefan Kullgren
Ruotsin liiketoiminta-alueen johtaja
-
Ilari Richard
Digitaalisten palveluiden johtaja
3 134
Mikko Tainio
Liiketoimintajohtaja, Portfolioliiketoiminnat
5 596
Minttu Sinisalo
Henkilöstöjohtaja
1 400
31. Konserniyritykset
Konsernin emoyritys on Terveystalo Oyj, jonka kotimaa on Suomi.
Tytäryhtiöt 31.12.2023
90
Yhtiön nimi
Kotimaa
Konsernin
omistus
Konsernin
äänivalta
Alna Sverige AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
EAM TTALO Holding Oy*
Suomi
0,0 %
0,0 %
Feelgood Företagshälsa Dalarna AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Feelgood Företagshälsovård AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Feelgood Hälsoforum AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Feelgood Länshälsan AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Feelgood Sjukvård AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Feelgood Svenska AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Idavallen AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Länshälsan Skåne AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Medimar Scandinavia Ab
Suomi
100,0 %
100,0 %
Nämndemansgården i Sverige AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Rela-hierojat Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Sauma Lastensuojelupalvelut Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Sivupersoona Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Suomen Hierojakoulut Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Suomen Terveystalo Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Terveystalo Estonia OÜ
Viro
100,0 %
100,0 %
Terveystalo Healthcare Holding Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Terveystalo Healthcare Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Terveystalo Julkiset palvelut Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Terveystalo Kuntaturva Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Terveystalo Tactus Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
TT Ålands Tandläkarna Ab
Suomi
100,0 %
100,0 %
*EAM TTALO Holding Oy:n juridinen omistus ja äänivalta on Evli Asset Managementilla, mutta sopimuksen perusteella Terveystalo
tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa järjestelyssä ja toimii päämiehenä, kun taas EAM toimii agentin roolissa holdingyhtiön kautta. Tämän
sopimuksellisista piirteistä syntyvän määräysvallan perusteella holdingyhtiö yhdistellään IFRS-konsernitilinpäätökseen strukturoituna
yhteisönä.
Konsernirakenteen muutokset
Tilikausi 2023
Seuraavat fuusiot toteutettiin tilikauden 2023 aikana:
●
●
●
●
●
●
●
●
Alla olevien yhtiöiden toiminta lakannut tilikauden 2023 aikana:
●
91
●
Tilikausi 2022
Seuraavat fuusiot toteutettiin tilikauden 2022 aikana:
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
92
32. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat
Terveystalo Oyj:n hallitus on päättänyt avainhenkilöiden pitkän aikavälin osakepalkkio-ohjelman uudesta
ansaintajaksosta 2024–2026
Terveystal o Oyj:n hallitus on päättänyt osakepalkkio-ohjelman uusista ansaintajaksoista vuosille 2024–2026.
Ohjelman tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi pitkällä
aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt toteuttamaan Terveystalon strategiaa ja tarjota heille kilpailukykyinen, yhtiön
osakkeiden ansaintaan perustuva kannustinohjelma.
Pitkän aikavälin osakepalkkio-ohjelma perustuu rullaavaan 3 vuoden ansaintajaksorakenteeseen, jossa uusi
ansaintajakso alkaa joka vuosi hallituksen niin päättäessä. Hallitus päättää vuosittain osallistujat, mittarit,
mittareiden tavoitetasot ja ansaintamahdollisuudet. Ohjelman perustamisesta ja sen keskeisistä ehdoista kerrottiin
3.12.2020 julkaistussa pörssitiedotteessa.
Suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman (PSP) ansaintajakso 2024–2026
Ansaintajaksolla 2024–2026 osallistujia palkitaan onnistuneesta omistaja-arvon luonnista. Suoritusmittarit, joiden
pohjalta osakepalkkioita mahdollisesti maksetaan noin 90 prosentille osallistujista, ovat yhtiön osakkeen
kokonaistuoton (Total Shareholder Return) absoluuttinen ja suhteellinen (OMX HKI benchmark CAP GI -indeksiin
verrattuna) kehitys. Noin 10 prosentille osallistujista arvonluonnin mittari on heidän johtamansa liiketoiminta -alueen
tai itsenäisen liiketoiminnon EBITA (oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia).
Terveystalon hallitus vahvistaa ansaittujen palkkioiden yhteismäärän ansaintajakson päättymisen jälkeen. 2024‒
2026 ansaintajakson pohjalta mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan Terveystalo Oyj:n osakkeina
ansaintajakson päätyttyä edellyttäen, että hallituksen ohjelmalle asettamat suoritustavoitteet saavutetaan. Ohjelman
perusteella maksettavien osakkeiden kokonaismäärä on enintään 640 000 osaketta. Palkkiosta vähennetään
palkkionsaajalle aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut, minkä jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan
osallistujille osakkeina.
Ohjelmaan on oikeutettu osallistumaan korkeintaan noin 75 hallituksen valitsemaa henkilöä, Terveystalon
johtoryhmän jäsenet mukaan lukien.
Terveystalo soveltaa johtoryhmän jäseniin osakeomistusvaatimusta. Johtoryhmän kunkin jäsenen edellytetään
säilyttävän vähintään 50 prosenttia pitkän aikavälin kannustinohjelman perusteella nettona saamistaan osakkeista,
kunnes hänen osakeomistuksensa Terveystalosta vastaa vähintään hänen vuosittaista bruttoperuspalkkaansa.
Ehdollisen osakepalkkio-ohjelman (RSP) ansaintajakso 2024 –2026
Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän tarkoituksena on toimia täydentävänä rakenteena erikseen valituille
Terveystalon avainhenkilöille erityistilanteissa.
Osakepalkkiot maksetaan Terveystalo Oyj:n osakkeina ansaintajakson päätyttyä edellyttäen, että kunkin
osallistujan työsuhde Terveystaloon jatkuu edelleen. Ohjelman perusteella maksettavien osakkeiden
kokonaismäärä on enintään 64 000 osaketta.
93
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
Emoyhtiön tuloslaskelma
Euroa
Liite
1.1.-31.12.2023
1.1.-31.12.2022
Liikevaihto
1.1
11 487 798
1 622 050
Materiaalit ja palvelut
-1 684
-1 851
Henkilöstökulut
-1 889 541
-1 446 798
-232 335
-128 348
-153 776
-21 741
Poistot ja arvonalentumiset
1.2
-18 227
-8 199
Liiketoiminnan muut kulut
1.4
-20 555 877
-4 804 758
Liiketappio
-11 363 642
-4 789 646
Rahoitustuotot ja -kulut
1.5
3 194 991
1 629
-
10
-1 126 839
-10 753
-3 833 481
-215 450
Tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
-13 128 972
-5 014 210
Tilinpäätössiirrot
1.6
-16 959
-8 937
63 777 000
34 634 000
Tuloverot
-10 132 230
-5 952 627
Tilikauden voitto
40 499 784
23 658 227
Emoyhtiön tase
Euroa
Liite
31.12.2023
31.12.2022
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineelliset hyödykkeet
2.1
86 887
60 753
94
Sijoitukset
2.2
516 818 244
516 818 244
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä
2.3
100 000 000
-
Pysyvät vastaavat yhteensä
616 905 132
516 878 997
Vaihtuvat vastaavat
2.3
87 022 736
41 133 012
2.4
1 030 499
603 637
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
88 053 235
41 736 649
VASTAAVAA YHTEENSÄ
704 958 366
558 615 647
Euroa
Liite
31.12.2023
31.12.2022
VASTATTAVAA
Oma pääoma
2.5
80 000
80 000
493 503 962
493 503 962
1 855 024
13 632 562
40 499 784
23 658 227
Oma pääoma yhteensä
535 938 771
530 874 751
Tilinpäätössiirtojen kertymä
25 896
8 937
Tilinpäätössiirtojen kertymä yhteensä
25 896
8 937
Vieras pääoma
2.6
Pitkäaikainen vieras pääoma
Joukkovelkakirjalainat
100 000 000
-
Lyhytaikainen vieras pääoma
2 296 985
1 541 585
56 730 930
25 190 668
35 585
25 159
9 930 200
974 548
Vieras pääoma yhteensä
168 993 700
27 731 959
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
704 958 366
558 615 647
95
Emoyhtiön rahoituslaskelma
Euroa
1.1.-31.12.2023
1.1.-31.12.2022
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto ennen veroja
50 631 069
29 610 853
Oikaisut
18 227
8 199
-60 564 902
-34 625 063
1 765 330
224 564
Käyttöpääoman muutokset
-16 767 585
469 239
878 760
455 667
Verot
-4 464 873
-10 546 536
Liiketoiminnan rahavirta
-28 503 974
-14 403 077
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
-44 361
-68 726
Myönnetyt lainasaamiset tytäryhtiölle
-100 000 000
-
Investointien rahavirta
-100 044 361
-68 726
Rahoituksen rahavirta
Konsernipankkitilin muutos
31 521 429
-7 870 194
Pitkäaikaisten lainojen nostot
99 594 000
-
Saadut konserniavustukset
34 634 000
58 000 000
Maksetut osingot
-35 435 764
-35 433 439
Maksetut korot ja muut rahoituskulut
-1 765 330
-224 564
Rahoituksen rahavirta
128 548 335
14 471 803
Rahavarojen muutos
-
-
Rahavarat tilikauden alussa
-
-
Rahavarat tilikauden lopussa
-
-
Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Terveystalo Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain säännösten ja muiden Suomessa voimassa olevien
tilinpäätöksen laadintaa koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti.
Arvostusperiaatteet ja jaksotusmenetelmät
Tytäryhtiöosakkeet
Tytäryhtiöosakkeiden tasearvo muodostuu välittömästä hankintamenosta vähennettynä arvonalennuksilla. Jos
pysyviin vastaaviin kuuluvan hyödykkeen tai sijoituksen kerryttämän tulevan kassavirran oletetaan olevan pysyvästi
pienempi kuin kirjanpitoarvo, erotus on kirjattava arvonalennuksena kuluksi. Jos arvonalennuksen perusteet eivät
enää ole perusteltavissa tilinpäätöshetkellä, arvonalennus on peruutettava.
96
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja poistot
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvo muodostuu välittömästä hankintamenosta vähennyttynä
kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla. Kuluvista aineellisista hyödykkeistä
tehdään suunnitelman mukaiset poistot, jotka perustuvat hyödykkeiden odotettavissa olevaan taloudelliseen
pitoaikaan.
Poistot perustuvat seuraaviin taloudellisiin vaikutusaikoihin:
Koneet ja kalusto: 5 vuotta.
Tuloslaskelman liitetiedot
1.1 Liikevaihto
Euroa
2023
2022
Suomi
11 455 589
1 593 045
Ruotsi
32 209
29 005
Yhteensä
11 487 798
1 622 050
1.2 Poistot ja arvonalentumiset
Euroa
2023
2022
Poistot aineellisista hyödykkeistä
-18 227
-8 199
Yhteensä
-18 227
-8 199
1.3 Henkilöstö
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana
4
4
1.4 Liiketoiminnan muut kulut
Euroa
2023
2022
Hankitut ulkopuoliset palvelut
-19 452 524
-3 535 145
Tieto- ja viestintäteknologiakulut
-36 242
-33 527
Vapaaehtoiset henkilöstökulut
-109 863
-126 093
Vuokrat
-14 731
-13 121
Matkakulut
-51 977
-33 135
Markkinointi ja viestintä
-201 761
-239 655
Muut kulut
-688 779
-824 083
Yhteensä
-20 555 877
-4 804 758
Tilintarkastajan palkkiot
Euroa
2023
2022
Tilintarkastus ja tilintarkastajan lausunnot
-101 000
-76 000
Tilintarkastajan palkkiot yhteensä
-101 000
-76 000
97
1.5 Rahoitustuotot ja -kulut
Euroa
2023
2022
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä
3 194 991
1 629
Muilta
-
10
Yhteensä
3 194 991
1 639
Muut korko- ja rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille
-1 126 839
-10 753
Muille
-3 833 481
-215 450
Yhteensä
-4 960 321
-226 203
1.6 Tilinpäätössiirrot
Euroa
2023
2022
Poistoeron muutos
-16 959
-8 937
Saadut konserniavustukset
63 777 000
34 634 000
Tilinpäätössiirrot yhteensä
63 760 041
34 625 063
Taseen liitetiedot
2.1 Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto
Euroa
2023
2022
Hankintameno 1.1.
107 614
38 888
Lisäykset
44 361
68 726
Hankintameno 31.12.
151 975
107 614
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
-46 861
-38 661
Poistot
-18 227
-8 199
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
-65 087
-46 861
Kirjanpitoarvo 1.1.
60 753
227
Kirjanpitoarvo 31.12.
86 887
60 753
2.2 Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Euroa
2023
2022
98
Hankintameno 1.1.
516 818 244
516 818 244
Hankintameno 31.12.
516 818 244
516 818 244
Kirjanpitoarvo 1.1.
516 818 244
516 818 244
Kirjanpitoarvo 31.12.
516 818 244
516 818 244
Emoyhtiön omistusosuudet
Konserniyritykset
2023
2022
Terveystalo Healthcare Holding Oy
100%
100%
2.3 Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Euroa
2023
2022
Lainasaamiset
100 000 000
-
Yhteensä
100 000 000
-
Euroa
2023
2022
Pitkäaikaiset saamiset
4 418 475
4 494 632
Myyntisaamiset
827 512
586 503
Konserniavustussaamiset
63 777 000
34 634 000
Siirtosaamiset*
17 999 749
1 417 878
Yhteensä
87 022 736
41 133 012
* 2023 sisältäen edelleenveloitettavat hallintopalveluveloitukset 14,8 miljoonaa euroa ja korkosaamiset 3,2 miljoonaa euroa
2.4 Siirtosaamiset
Euroa
2023
2022
ALV-saaminen
477 423
393 681
Siirtosaamiset
553 076
209 957
Yhteensä
1 030 499
603 637
2.5 Oman pääoman muutokset
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma
Euroa
2023
2022
Tilikauden alussa
80 000
80 000
Tilikauden lopussa
80 000
80 000
Sidottu oma pääoma yhteensä
80 000
80 000
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
99
Euroa
2023
2022
Tilikauden alussa
493 503 962
493 503 962
Tilikauden lopussa
493 503 962
493 503 962
Kertyneet voittovarat
Euroa
2023
2022
Kertyneet voittovarat tilikauden alussa
37 290 789
49 066 001
Maksetut osingot
-35 435 764
-35 433 439
Kertyneet voittovarat tilikauden lopussa
1 855 024
13 632 562
Tilikauden tulos
40 499 784
23 658 227
Vapaa oma pääoma yhteensä
535 858 771
530 794 751
Oma pääoma yhteensä
535 938 771
530 874 751
Laskelma jakokelpoisesta vapaasta omasta pääomasta
Euroa
2023
2022
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
493 503 962
493 503 962
Kertyneet voittovarat
1 855 024
13 632 562
Tilikauden tulos
40 499 784
23 658 227
Yhteensä
535 858 771
530 794 751
Osakkeet ja osakepääoma
Terveystalo Oyj:n osakkeiden lukumäärä 31.12.2023 oli 127 036 531. Osakkeista 480 230 kappaletta on
Terveystalo Oyj:n määräysvallassa olevan EAM TTALO Holding Oy:n hallussa.
Yhtiöllä on yksi osakelaji. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu
täysimääräisesti. Jokaisella osakkeella on yksi ääni yhtiökokouksessa ja yhtäläiset oikeudet osinkoon ja muuhun
varojenjakoon.
Terveystalo Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Kaupankäyntitunnus on TTALO. Terveystalo Oyj:n
osakkeet kuuluvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden
merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Voimassa olevan
osakeyhtiölain mukaan uusien osakkeiden merkintähinta kirjataan osakepääomaan, ellei sitä ole
osakeantipäätöksen perusteella kokonaan tai osittain kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
2.6 Vieras pääoma
2.6.1 Pitkäaikainen vieras pääoma
Euroa
2023
2022
Joukkovelkakirjalainat
100 000 000
-
Yhteensä
100 000 000
-
100
Terveystalo Oyj laski liikkeeseen vastuullisuustavoitteisiin sidotun vakuudettoman 100 miljoonan euron
joukkovelkakirjalainan kesäkuussa 2023. Joukkovelkakirjalaina erääntyy 1.6.2028, ja sille maksetaan
lähtökohtaisesti kiinteää 5,375 prosentin vuotuista korkoa. Nasdaq Helsinki Oy:n otti joukkovelkakirjalainan
kaupankäynnin kohteeksi pörssilistalle 5.6.2023 alkaen.
2.6.2 Lyhytaikainen vieras pääoma
Euroa
2023
2022
Ostovelat
2 296 985
1 541 585
Velat saman konsernin yrityksille
56 730 930
25 190 668
Muut velat
35 585
25 159
Siirtovelat
9 930 200
974 548
Yhteensä
68 993 700
27 731 959
2.6.3 Velat saman konsernin yrityksille
Euroa
2023
2022
Ostovelat
265 918
-
Konsernipankkitilivelat
56 440 316
24 918 886
Siirtovelat
24 697
271 781
Yhteensä
56 730 930
25 190 668
2.6.4 Siirtovelat
Euroa
2023
2022
Henkilöstöön liittyvät siirtyvät erät
841 720
271 105
Muut
2 845 628
274 428
Korkovelat
3 195 139
-
Tuloverovelka
3 047 713
429 014
Yhteensä
9 930 200
974 548
Muut liitetiedot
3. Vakuudet ja vastuusitoumukset
Euroa
2023
2022
Omavelkainen takaus*
305 000 000
420 000 000
Muut takaukset
81 927
81 927
* Terveystalo Oyj:n antama omavelkainen takaus tytäryhtiöiden rahoituslaitoslainoille.
101
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
Helsingissä 13. päivänä helmikuuta 2024
Kari Kauniskangas Kristian Pullola
Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen jäsen
Katri Viippola Matts Rosenberg
Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen
Carola Lemne Ari Lehtoranta
Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen
Sofia Hasselberg Ville Iho
Hallituksen jäsen Toimitusj ohtaja
TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu erillinen kertomus.
Helsingissä 13. päivänä helmikuuta 2024
KPMG Oy Ab
Tilintarkastusyhteisö
Henrik Holmbom
KHT
102
Tilintarkastuskertomus
Terveystalo Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Terveystalo Oyj:n (y-tunnus 2575979-3) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2023.
Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista,
rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio,
sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Lausuntonamme esitämme, että
—
konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan
tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien
mukaisesti,
—
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset
vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän
tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa
Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten
mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja
käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä
ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme
muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 10.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä.
Olennaisuus
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen
ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden
määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen
kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai
yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin.
Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme
olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet
merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon
tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa
lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c
alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta
keskeisiin seikkoihin.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt
arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu
väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
103
TILINTARKASTUKSEN KANNALTA
KESKEISET SEIKAT
KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN
TILINTARKASTUKSESSA
Liikearvon ja yrityshankintoihin liittyvien aineettomien hyödykkeiden arvostaminen
(konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet sekä liitetiedot 3, 15 ja 16)
—
Tilinpäätöksessä 31.12.2023
konsernitaseen liikearvon määrä, 824 milj.
euroa, oli yhteensä 58 % taseen
loppusummasta ja 160 % omasta
pääomasta.
—
Terveystalon yrityshankintoihin liittyvät
asiakassuhteet ja tavaramerkit ovat
konsernitaseen 31.12.2023 mukaan 57 milj.
euroa.
—
Vuoden 2023 alusta Terveystalo on
muuttanut organisaatiomallia ja
raportointinsa rakennetta siten, että
rahavirtaa tuottavien yksiköiden koostumus
on muuttunut ja liikearvo on kohdistettu
uudelleen uusille rahavirtaa tuottaville
ysiköille.
—
Arvonalentumistestauksessa Terveystalo
määrittää kerrytettävissä olevan rahamää-
rän käyttöarvoon perustuen. Arvonalentu-
mistestausten taustalla olevien rahavirtaen-
nusteiden laatiminen edellyttää johdon
harkintaa liittyen kannattavuuteen, pitkän
aikavälin kasvutekijään ja
diskonttauskorkoon.
—
konserni on kirjannut liikearvoa koskevan
55 miljoonan euron sekä asiakassuhteita
koskevan 29 miljoonan euron
arvonalennuksen Portfolioliiketoimintojen
julkisrahoitteisessa rahavirtaa tuottavassa
yksikössä.
—
Testauksissa käytettäviin ennusteisiin liitty-
vistä johdon ratkaisuista ja tasearvojen mer-
kittävyydestä johtuen liikearvon ja
yrityshankintoihin liittyvien aineettomien
hyödykkeiden arvostaminen ovat tilin-
tarkastuksessa keskeisiä seikkoja.
—
Olemme arvioineet keskeisiä
arvonalentumistestauslaskelmissa käytettyjä
oletuksia, kuten kannattavuutta,
diskonttauskorkoa ja pitkän aikavälin
kasvutekijää. Ennusteisiin perehtyessämme
olemme käyttäneet ammatillista harkintaa
keskeisten oletusten testaamisessa ja
arvioidessamme keskeisten oletusten
vaikutuksia herkkyysanalyysiin.
—
Olemme arvioineet käytettyjen oletusten
asianmukaisuutta ja laskelmien teknistä
oikeellisuutta. Tähän on sisältynyt vertailu
taloudellisiin ja toimialan ennusteisiin.
—
Lisäksi olemme arvioineet liikearvosta ja
arvonalentumistestauksesta sekä
yrityshankintoihin liittyvistä aineettomista
hyödykkeistä esitettyjen
konsernitilinpäätöksen liitetietojen
asianmukaisuutta.
Myyntituottojen kirjaaminen (konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet sekä liitetieto 5)
104
—
Konsernin tilikauden 2023 liikevaihto, 1 286
milj. euroa, koostuu lukuisissa
toimipisteissä eri asiakasryhmille sekä
maksajakunnille suoritetuista monen
tyyppisistä yksittäisistä palveluista ja
palvelukokonaisuuksista. Tietojärjestelmien
kautta käsiteltävien myyntitapahtumien
lukumäärä on suuri ja konsernissa on
käytössä useita hinnoittelu- ja
sopimusmalleja.
—
Myyntitapahtumien monikirjoisuuden ja
suuren lukumäärän johdosta
myyntituottojen kirjaaminen on
tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
—
Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt
myyntiprosesseihin liittyvän sisäisen
valvontaympäristön arviointia sekä
keskeisimpien kontrollien testausta ja
aineistotarkastustoimenpiteitä.
—
Olemme testanneet myyntitapahtumien
rekisteröintiä, laskutus- ja hinnoittelupro-
sessien toimivuutta sekä arvioineet
myyntitapahtumien tuloutusten
asianmukaisuutta ja oikea-aikaisuutta.
—
Olemme arvioineet myynnin kannalta
relevantteja tietojärjestelmiä.
—
Lisäksi olemme arvioineet myyntituottoja
koskevien konsernin tilinpäätöstietojen
asianmukaisuutta.
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja
riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien
säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta
sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa
toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että
tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen,
paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin
tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä
tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme.
Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan
hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella
odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme
ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
—
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden
riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että
väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa,
väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen
valvonnan sivuuttamista.
—
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä
tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan
tehokkuudesta.
105
—
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien
kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
—
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös
perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella
johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi
antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on,
että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan
huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot
eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen
antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat
kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
—
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa,
rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se
antaa oikean ja riittävän kuvan.
—
Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä
tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon
konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta.
Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta
sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät
puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia
relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi
kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan
tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat
tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen
harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä
aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä
koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana yhtäjaksoisesti kaksitoista vuotta. Terveystalo
Oyj:stä tuli yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö 13.10.2017.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja
vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastus-
kertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen
antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä
koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä
tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa
hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.
Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen
sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että
toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
106
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon
kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen
virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 13. helmikuuta 2024
KPMG OY AB
Henrik Holmbom
KHT
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Terveystalo Oyj:n
ESEF-tilinpäätöksestä
Terveystalo Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, joka koskee sitä, onko Terveystalo Oyj:n (y-
tunnus 2575979-3) sähköiseen tilinpäätökseen 7437001AEZHLL3UEX093-2023-12-31-fi.zip tilikaudella 1.1.-
31.12.2023 sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty iXBRL -merkinnöin EU-komission delegoidun asetuksen 2018/815
(ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten mukaisesti.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta
siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3 mukaisesti
merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot
iXBRL-merkein ESEF RTS artiklan 4 mukaisesti sekä
varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi
voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat
suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on
suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten
vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten
noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat .
Tilintarkastajan velvollisuudet
Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä
konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Olemme suorittaneet
kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksi-antostandardin ISAE 3000
mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-
merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
107
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin
merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen
riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa ESEF RTS:n
vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että Terveystalo Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen 7437001AEZHLL3UEX093-2023-12-31-
fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.-
31.12.2023 on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Terveystalo Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2023 on annettu
tilintarkastuskertomuksellamme 13.2.2024. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta
lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 21. helmikuuta 2024
KPMG OY AB
Henrik Holmbom
KHT