XHEL:TULAV ESEF Annual Report

Tulikivi Oyj A (XHEL:TULAV)

ESEF Annual Report 2024-04-02 For: 2023-12-31

View Original

Added on September 22, 2026








Raportoivan yhteisön nimi tai muu tunniste	Tulikivi Oyj
Yhteisön kotipaikka	Suomi
Yhteisön oikeudellinen muoto	Oyj
Kotivaltio	Suomi
Yhteisön rekisteröity osoite	Kuhnustantie 22, 83900 Juuka
Pääasiallinen toimipaikka	Juuka
Kuvaus yhteisön toiminnan luonteesta ja pääasiallisista toiminnoista	Kivenjalostus
Emoyrityksen nimi	Tulikivi Oyj


Konsernin kehitys vuosineljänneksittäin, miljoonaa euroa

	Q4/2023	Q3/2023	Q2/2023	Q1/2023	Q4/2022	Q3/2022	Q2/2022	Q1/2022
Liikevaihto	9,9	9,1	13,3	13,0	13,8	9,9	12,2	8,4
Liiketulos	0,6	1,3	2,3	1,3	1,5	1,2	1,7	0,3

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Avainluvut, tuhatta euroa ellei toisin mainita

Tuloslaskelma			2019	2020	2021	2022	2023
Liikevaihto			28681	29164	33517	44287	45320
Muutos, %			0,3	1,7	14,9	32,1	2,4
Liiketulos			-772	1171	2697	4700	5543
% liikevaihdosta			-2,7	4,0	8,0	10,6	12,2
Rahoitustuotot ja -kulut			-776	-806	-608	-622	-687
Tulos ennen veroja			-1548	365	2089	4078	4857
% liikevaihdosta			-5,4	1,3	6,2	9,2	10,7
Tuloverot			-95	-128	-436	752	-1092
Tilikauden tulos			-1641	237	1653	4830	3702
Tase
Varat
Pitkäaikaiset varat			23334	22124	21719	23219	23460
Vaihto-omaisuus			6553	6683	7965	8658	9570
Rahavarat			1158	1310	1074	3715	2682
Muut lyhytaikaiset varat			2981	2482	2975	3691	3002
Oma pääoma ja velat
Oma pääoma			7717	7901	9574	14449	18133
Korolliset velat			15078	14178	12871	11800	10562
Korottomat velat			10308	10520	11288	13034	10018
Taseen summa			34026	32599	33733	39283	38714

Tunnusluvut			2019	2020	2021	2022	2023
Oman pääoman tuotto, %			-19,3	3,0	18,9	40,2	23,1
Sijoitetun pääoman tuotto, %			-3,0	5,6	12,6	19,7	20,8
Omavaraisuusaste, %			23,0	24,6	29,4	39,0	47,8
Nettovelkaantumisaste, %			200,1	175,3	142,9	72,7	58,4
Current ratio			1,1	1,1	1,1	1,3	1,6
Bruttoinvestoinnit			906	763	1502	1890	3515
% liikevaihdosta			3,2	2,6	4,5	4,3	7,8
Tutkimus- ja kehityskulut			601	734	1081	1210	1379
% liikevaihdosta			2,1	2,5	3,2	2,7	3,0
Kehitysmenot (netto), aktivoitu			319	216	372	384	467
Tilauskanta, milj. euroa			2,9	3,2	6,3	17,2	6,8
Henkilöstö keskimäärin			205	192	204	220	224

IFRS:n mukaiset tunnusluvut			2019	2020	2021	2022	2023
Osakekohtainen tulos, euro			-0,03	0	0,03	0,08	0,06
Osingot
Osakekohtainen osinko, euro
A-osake			-	-	-	-	0,01
K-osake			-	-	-	-	0,0083

Osakekohtaiset tunnusluvut			2019	2020	2021	2022	2023
Osakekohtainen oma pääoma, euro			0,13	0,13	0,16	0,24	0,30
Osinko tuloksesta, %			-	-	-	-	15,5
Efektiivinen osinkotuotto, %/A-sarja			-	-	-	-	2,1
Hinta/voitto, (P/E)			-5,3	125	17,1	7,4	7,7
Osakkeen ylin kurssi, euro			0,19	0,54	0,73	0,95	0,61
Osakkeen alin kurssi, euro			0,1	0,08	0,25	0,38	0,39
Tilikauden keskikurssi, euro			0,14	0,21	0,43	0,64	0,51
Osakeantikorjattu pörssikurssi 31.12., euro			0,17	0,39	0,48	0,60	0,47
Osakekannan markkina-arvo, 1 000 euro			10038	23003	28559	35848	28320
(Olettaen K-osakkeen markkina-arvoksi saman kuin A-osakkeella.)
Osakkeiden vaihto, (1 000 kpl)			8263	40771	68398	32570	17481
Osakkeiden vaihto, %			16,0	78,7	132,1	62,9	33,8
Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän
painotettu keskiarvo tilikauden aikana, (1 000 kpl)			59747	59747	59747	59747	59747
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
tilikauden lopussa, (1 000 kpl)			59747	59747	59747	59747	59747


Kertaluonteiset erät
Raportointikausien välisen vertailukelpoisuuden vuoksi konserni luokittelee taloudellisessa raportoinnissaan tietyt kulu- ja tuottoerät kertaluonteiseksi. Konserni esittää kertaluonteisina erinä konsernin liiketoiminnan uudelleenjärjestelyihin liittyvät kulut ja tuotot, kertaluonteiset liikearvon ja omaisuuserien arvonalentumistappiot sekä muut poikkeukselliset erät, jotka olennaisesti vääristävät konsernin perusliiketoiminnan kannattavuuden vertailukelpoisuutta.

Ympäristövastuisiin liittyviä tunnuslukuja
Konserni	2023	2022	2021
Energian käyttö, sähkö MWh	9 139	9 162	8 216
Lämmitysöljyn käyttö m³	100	90	145
Kauko- ja hakelämpö MWh	658	493	694
Nestekaasu, tn	0	0	0
Ajoneuvojen polttoaineita, m³	348	235	155
Räjähdysaineita, tn	90	50	40
Louhostoiminnan yhteydessä irrotetut kiviainesmäärät, 1000 kiinto-m3	176	116	192
Vuolukiven louhinta, 1 000 kiinto-m3 brutto	80	50	54
Läjitetty maa-aines, 1 000 irto-m3	236	356	202
Vuolukiven irroitussahauksessa käytetään teräketjun voiteluun rypsiöljyä, joka sitoutuu pysyvästi hienoon vuolukivijauhoon.	90	56	65
Vuolukiven käyttömäärään vaikuttaa paitsi tehdaskohtainen kapasiteetti myös kulloinenkin kiven saanto-% louhoksella ja tehtaassa.
Ostettu luonnonkivi, 1000 tn	1	1	1
Ostettujen luonnonkivien työstöistä jäävä leikkuujäte käytetään osittain täytteiksi maanrakennuskohteille, muu osa läjitetään läjitysalueille tai kuljetetaan kaatopaikalle. Luonnonkivi ostetaan ulkopuolisilta toimittajilta.
Keraaminen uunituotanto käyttää betonituotevalmistuksessaan raaka-aineenaan pääsääntöisesti kierrätettyä posliinimurskaa, maasälpää ja erilaisia sementtejä. Keraamisia massoja käytetään vuosittain n. 1 500 tn. Keraamisten tulisijojen pinnoituksessa käytettyä pintalaattaa välitetään vuosittain noin 50 tn ja laatta-aihioiden leikkaamisesta tuleva työstöjäte ohjataan laskeutusaltaaseen. Normaalit betoni- ja keramiikkatuotannon pesuvedet ja jätteet ohjataan tehdasalueella sijaitsevaan laskeutumisaltaaseen, mistä kiintoaine toimitetaan kaatopaikalle.
Konsernin tuotantoprosesseihin otettiin vuonna 2023 puhdasta käyttövettä yhteensä 5954 m3. Vuolukivituotantoprosesseissa on suljettu vesikierto. Espoon tehtaalla osa prosessivedestä on kierrätyskelpoista ja Heinäveden tehtailla käytetään prosessivesien käsittelyssä laskeutumisaltaita. Heinäveden tehtaan prosessivesi ohjataan laskeutumisaltaaseen, josta se poistuu ylitteenä ojastoon tai imeytyy maaperään. Louhosvedet johdetaan laskeutumisaltaiden kautta vesistöön. Talousjätevesi ohjataan kunnalliseen jätevesien käsittelyyn tai sellaisen puuttuessa imeytyskenttäkäsittelyyn.


Tunnuslukujen laskentaperusteet
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Oman pääoman tuottoprosentti (ROE) =	100 x	voitto/tappio
		oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana)
Sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROI) =	100 x	voitto/tappio ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
		oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin vuoden aikana)
Omavaraisuusaste, % =	100 x	oma pääoma
		taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste, % =	100 x	korolliset nettorahoitusvelat
		oma pääoma
Current ratio =		lyhytaikaiset varat
		lyhytaikaiset velat

IFRS:n mukaiset tunnusluvut

Osakekohtainen tulos =		emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos
		tilikauden keskimääräinen, osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä *)
Osakekohtainen osinko =		tilikaudelta jaettu osinko
		osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä *)

Osakekohtaiset tunnusluvut
*) ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita
Osakekohtainen oma pääoma =		emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
		osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä *)
Osinko tuloksesta, % =	100 x	osakekohtainen osinko
		osakekohtainen tulos
Efektiivinen osinkotuottoprosentti =	100 x	osakekohtainen osinko/osake
		A-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa
Hinta/voitto -suhde (P/E) =		A-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa
		osakekohtainen tulos


Tulikivi Oyj:n osakkeenomistajat ja johdon omistus
31.12.2023
Yhtiön 10 suurinta osakkeenomistajaa osakemäärän mukaan
Lukuun ottamatta hallintarekisteröityjä osakkeita.	K-osakkeita	A-osakkeita	Osuus osakkeista, %
1. Vauhkonen Heikki	5 809 500	674 920	10,83
2. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen		3 420 951	5,71
3. Elo Eliisa	477 500	2 631 036	5,19
4. Suomen Kulttuurirahasto SR	100 000	2 158 181	3,77
5. Toivanen Jouko	100 000	1 506 259	2,68
6. Mutanen Susanna	797 500	799 721	2,67
7. Keskinäinen vakuutusyhtiö Fennia		1 515 151	2,53
8. Laakkonen Mikko		1 500 000	2,51
9. Nikkola Jarkko		1 482 200	2,48
10. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Elo		1 475 107	2,46
Yhtiön 10 suurinta osakkeenomistajaa äänimäärän mukaan
Lukuun ottamatta hallintarekisteröityjä osakkeita.	ääniä /K-osakkeet	ääniä/A-osakkeet	Osuus äänimäärästä, %
1. Vauhkonen Heikki	58 095 000	674 920	45,55
2. Mutanen Susanna	7 975 000	799 721	6,80
3. Elo Eliisa	4 775 000	2 631 036	5,74
4. Vauhkonen Mikko	3 975 000	275 760	3,29
5. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen		3 420 951	2,65
6. Suomen Kulttuurirahasto SR	1 000 000	2 158 181	2,45
7. Toivanen Jouko	1 000 000	1 506 259	1,94
8. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia		1 515 151	1,17
9. Laakkonen Mikko		1 500 000	1,16
10. Nikkola Jarkko		1 482 200	1,15
Yhtiön hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla on määräysvallassaan yhteensä 5 810 000 K-osaketta ja 1 008 976 A-osaketta eli 45,82 % yhtiön äänivallasta.
Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2023
Osakkeiden	Osakkaita	Osuus	Ääniä/Osakkeita	Osuus
lukumäärä, kpl	kpl	%	kpl	%
1 - 100	2 387	24,96	109 268	0,09
101 - 1000	3 934	41,13	1 954 920	1,52
1001 - 5000	2 276	23,80	5 600 328	4,34
5001 - 10000	494	5,17	3 798 477	2,94
10001 - 100000	415	4,34	10 691 666	8,28
100001 -	58	0,61	106 859 084	82,83
Yhteensä	9 564	100,00	129 013 743	100,00
Yhtiön osakkeenomistajat jakaantuivat 31.12.2022 sektorikohtaisen luokituksen perusteella seuraavasti:
Sektoriluokka	Osakkeet, %	Äänimäärä, %
Yksityiset yritykset	6,19	2,87
Rahoitus-ja vakuutuslaitokset	5,06	2,35
Julkisyhteisöt	8,18	3,80
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	4,37	2,73
Kotitaloudet	75,39	87,88
Ulkomaat	0,81	0,37
Kaikki yhteensä	100,00	100,00

Hallintarekisteröidyt osakkeet 1 829 389 kappaletta 3,06 prosenttia osakekannasta, 1,418 prosenttia äärimäärästä) sisältyvät kohtaan rahoitus- ja vakuutuslaitokset. Tulikivi Oyj:n omistamat 124 200 A-osaketta, sisältyvät osakkeenomistusta koskeviin tietoihin.


Konsernitilinpäätös, IFRS
Konsernin laaja tuloslaskelma
Tuhatta euroa	liitetieto	1.1. - 31.12.2023	1.1. - 31.12.2022
Liikevaihto	3	45 320	44 287
Liiketoiminnan muut tuotot	4	345	313
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		-116	571
Valmistus omaan käyttöön		1 152	742
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö		-10 856	-12 051
Ulkopuoliset palvelut		-5 791	-6 072
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	5	-13 350	-12 813
Poistot ja arvonalentumiset	6	-3 103	-2 418
Liiketoiminnan muut kulut	7	-8 058	-7 859
Liiketulos		5 543	4 700
Rahoitustuotot	8	171	85
Rahoituskulut	9	-858	-708
Voitto/ tappio ennen veroja		4 856	4 077
Tuloverot	11	-1 092	752
Tilikauden tulos		3 764	4 829
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi
Muuntoerot	10	-79	45
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen		-79	45
Tilikauden laaja tulos yhteensä		3 685	4 874
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu
osakekohtainen tulos, (euro)
laimentamaton/laimennettu	12	0,06	0,08


Konsernitase
Tuhatta euroa	liitetieto	31.12.2023	31.12.2022
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	13	6 961	6 852
Liikearvo	15	2 849	2 849
Muut aineettomat hyödykkeet	15	11 062	9 882
Sijoituskiinteistöt	14	20	20
Muut rahoitusvarat	17	26	26
Laskennalliset verosaamiset	18	2 448	3 483
Muut saamiset	17	94	107
Pitkäaikaiset varat yhteensä		23 460	23 219
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	19	9 570	8 658
Myyntisaamiset ja muut saamiset	20	3 002	3 691
Rahavarat	21	2 682	3 715
Lyhytaikaiset varat yhteensä		15 254	16 064
Varat yhteensä		38 714	39 283
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	22	6 314	6 314
Omat osakkeet	22	-108	-108
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	22	14 407	14 407
Muuntoerot	22	19	98
Kertyneet voittovarat		-2 498	-6 262
Oma pääoma yhteensä		18 134	14 449
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	18	572	581
Varaukset	24	250	258
Pitkäaikaiset rahoitusvelat	25	8 534	10 000
Muut pitkäaikaiset velat	26	1 787	1 682
Pitkäaikaiset velat yhteensä		11 144	12 522
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat	26	7 375	10 380
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		0	105
Varaukset	24	34	28
Lyhytaikaiset rahoitusvelat	25	2 028	1 800
Lyhytaikaiset velat yhteensä		9 436	12 312
Velat yhteensä		20 580	24 834
Oma pääoma ja velat yhteensä		38 714	39 283


Konsernin rahavirtalaskelma
Tuhatta euroa	liitetieto	1.1. - 31.12.2023	1.1. - 31.12.2022
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden tulos		3 764	4 829
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	29	2 999	2 436
Korkokulut ja muut rahoituskulut		858	708
Korkotuotot		-167	-80
Osinkotuotot		-4	-5
Verot	11	1 092	-752
Käyttöpääoman muutokset:
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos		692	-694
Vaihto-omaisuuden muutos		-912	-689
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos		-2 735	1 318
Maksetut korot		-690	-700
Saadut korot		166	53
Saadut osingot		4	5
Maksetut verot		-188	-105
Liiketoiminnan nettorahavirta		4 879	6 324
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin		-895	-327
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin		-2 567	-1 680
Aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin saadut avustukset		177	90
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti		18	42
Investoinnit muihin sijoituksiin		0	0
Investointien nettorahavirta		-3 267	-1 875
Rahoituksen rahavirrat
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut		-450	0
Pitkäaikaisten lainojen nostot		562	11 800
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut		-1 800	-12 921
Vuokrasopimusvelkojen maksut		-864	-714
Rahoituksen nettorahavirta		-2 552	-1 835
Rahavarojen muutos		-940	2 614
Rahavarat tilikauden alussa		3 715	1 074
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		-93	27
Rahavarat tilikauden lopussa	21	2 682	3 715


Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, tuhatta euroa
Emoyrityksen omistajille kuluva oma pääoma
Tuhatta euroa	Liitetieto	Osake-pääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Omat osakkeet	Muuntoerot	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2022		6 314	14 407	-108	52	-11 091	9 574
Tilikauden laaja tulos yhteensä					46	4 829	4 874
Oma pääoma 31.12.2022		6 314	14 407	-108	98	-6 262	14 449
Oma pääoma 1.1.2023		6 314	14 407	-108	98	-6 262	14 449
Tilikauden laaja tulos yhteensä					-79	3 764	3 685
Oma pääoma 31.12.2023	22, 27.5	6 314	14 407	-108	19	-2 498	18 134


Yhteisön perustiedot

Konsernin emoyritys on Tulikivi Oyj (Y-tunnus 0350080-1). Emoyrityksen kotipaikka on Juuka, ja sen rekisteröity osoite on Kuhnustantie 22, 83900 Juuka.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.tulikivi.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista, yllä mainitusta osoitteesta.


Tulikivi Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 28.02.2024 tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.


1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

1.1. Laatimisperusta



Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2023 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.



Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja. Tilinpäätös esitetään tuhansina euroina.

Konserni on tarkistanut IFRS standardien tulkinnat ja niiden muutokset, jotka ovat voimassa 31.12.2023. Tilikaudella voimaan tulleilla tulkinnoilla ja muutoksilla olemassa oleviin standardeihin ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja. Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, joita johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa 'Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät'.


Tytäryritykset

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Tulikivi Oyj ja kaikki sen tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Tulikivellä on määräysvalta, kun se olemalla osallisena yhtiössä altistuu yhtiön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhtiötä koskevaa valtaansa.

Konsernin keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä.

Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tulikivi Oyj omistaa kaikki tytäryrityksensä kokonaan, joten konsernin tulokseen tai omaan pääomaan ei sisälly määräysvallattomien omistajien osuuksia.


Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (Toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Käytännössä käytetään usein kurssia, joka likimain vastaa tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muutettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän kursseja. Muutoin ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin.

Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen ja pankkitilien kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuttaminen
Ulkomaisten konserniyritysten laajojen tuloslaskelmien kuluerät on muunnettu euroiksi liiketoimien toteutumispäivien kursseihin ja taseet raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Konsernin tytäryritysten yhdistelyssä on käytetty Yhdysvaltain dollari (USD) EKP-virallista kurssia ja Venäjän ruplan (RUB) kurssina Kauppalehden ilmoittamia valuuttakursseja. Laajan tuloksen muuttaminen eri kursseilla laajassa tuloslaskelmassa sekä taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana myyntivoittoa tai -tappiota. Konsernissa ei ole hankittu eikä myyty ulkomaisia tytäryhtiöitä vuosina 2022-2023.

Ulkomaisten yksikköjen hankinnasta syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen oikaisut on käsitelty kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina. Ne muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen.


Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla.

Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka aiheutuvat välittömästi aineellisen käyttöomaisuuden hankinnasta. Itse valmistetun omaisuuserän hankintameno sisältää materiaalimenot, työsuhde-etuuksista aiheutuvat välittömät menot sekä muut välittömät menot, jotka johtuvat käyttöomaisuuserän saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.


Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja lukuun ottamatta louhinnan maa-alueita, joista tehdään kiven käyttöön ja läjitysalueiden täyttöaikaan perustuva substanssipoisto. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset	25-30 vuotta
Rakennelmat	5 vuotta
Prosessikoneet	3-15 vuotta
Moottoriajoneuvot	5-8 vuotta
Muut	3-5 vuotta
Kalusto	3-5 vuotta
Sijoituskiinteistöt	10-20 vuotta.



Omaisuuserän jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.



Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan. Konsernilla ei ole vuosina 2022-2023 ollut tällaisia myytävänä olevaksi luokiteltavia aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa. Myyntivoitto/myyntitappio määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena.


Julkiset avustukset

Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset, on kirjattu kyseisten hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että avustukset tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserän käyttöaikana. Sellaiset avustukset, jotka on saatu korvauksiksi jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.


Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana
Tulikivi kirjaa vuokrasopimuksen alkamisajankohtana vuokra -, sopimusvelan ja vastaavan käyttöomaisuuserän. Vuokrasopimusvelka arvostetaan tulevien vuokramaksujen nykyarvoon. Vuokrat diskontataan konsernin lisäluoton korkokannalla. Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan sopimuksen alkamisajankohtana hankintamenoon, joka sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen määrän; mahdolliset alkuvaiheen välittömät menot ja omaisuuserän arvioidut ennallistamismenot sekä mahdolliset sopimuksen alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat vähennettynä saaduilla kannustimilla. Vuokrasopimuksen vuokra-ajaksi määritetään ajanjakso, jolloin sopimus ei ole peruutettavissa. Vuokra-aikaan lisätään mahdollisen jatko- tai päättämisoption sisältämä ajanjakso, mikäli on kohtuullisen varmaa, että konserni käyttää jatko-option tai ei käytä päättämisoptiota. Toimitilojen vuokrasopimusten pituudet ovat pääosin kolmen vuoden pituisia. Taseeseen merkitsemisestä on kaksi helpotusta, jotka koskevat lyhytaikaisia enintään 12 kuukautta kestäviä vuokrasopimuksia sekä arvoltaan enintään USD 5 000 olevia hyödykkeitä. Toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten osalta yhtiö kirjaa taseeseen vain sellaiset vuokrasopimukset , joiden irtisanomisaika on yli 12 kuukautta. Osa toimitilojen vuokrasopimuksista sisältää indeksiehdon, joka huomioidaan vuokrasopimusvelan määrässä, kuten vähimmäiskorotusehdotkin. Konserni arvostaa sopimuksen alkamisajankohdan jälkeen käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenomallin mukaisesti. Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoon, josta vähennetään poistot ja arvonalentumistappiot. Lisäksi käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvoa oikaistaan vastaamaan vuokra-sopimusvelan arvoa, jos vuokrasopimusvelan arvo määritellään uudelleen kesken vuokrakauden. Jos käyttöoikeusomaisuuserän arvo on nolla, oikaisu kirjataan tulosvaikutteisesti. Käyttöoikeusomaisuuserän jäännösarvoa ja taloudellista vaikutusaikaa tarkastellaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään jokaisessa tilinpäätöksessä, ja mahdollinen arvonalentuminen kirjataan, jos käyttöoikeusomaisuuserän vastaiset taloudellisen hyödyn odotukset ovat muuttuneet. Konserni arvostaa vuokrasopimusvelan myöhemmillä kausilla efektiivisen koron menetelmää käyttämällä. Vuokrasopimusvelka määritellään uudelleen, jos tulevat vuokramaksut muuttuvat indeksikorotuksen tai hintamuutoksen takia taikka jäännösarvotakuun perusteella maksettavat vuokrat muuttuvat. Lisäksi muutokset kohdeomaisuuserän osto-optiota tai jatkamis- tai päättämisoptiota koskevissa arvioissa voivat johtaa vuokrasopimusvelan uudelleen arviointiin.

Konserni vuokralle antajana
Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai sijoituskiinteistöihin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Osa konsernin vuokralle ottamista hyödykkeistä on edelleen vuokrattuja. Konsernilla on vain vähäinen määrä operatiivisia vuokrasopimuksia, joissa vuokra-aikana saatavat vuokrat tuloutetaan tasaerinä. Rahoitusleasingsopimuksia ei ole.


Liikearvo
Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta.

Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.


Tutkimus- ja kehittämismenot
Tutkimusmenot merkitään kuluiksi tulosvaikutteisesti. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun kehittämisvaiheen menot ovat luotettavasti määritettävissä, kun tuote on teknisesti toteutettavissa ja kaupallisesti hyödynnettävissä ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä ja konsernilla on aikomus ja resurssit saattaa kehitystyö loppuun. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.

Konserni kirjaa poistot käyttöomaisuuseristä kuten itseomistetuista omistuseristä. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettynä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 3-10 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut menot kirjataan tasapoistoina kuluksi.


Mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenot
Vuolukivivarantojen etsinnästä ja arvioinnista aiheutuneet menot aktivoidaan pääsääntöisesti. Vuolukivivarantojen etsinnästä ja arvioinnista aiheutuneet menot kirjataan kuitenkin laajaan tuloslaskelmaan kuluiksi silloin kun kyseisten vuolukivivarantojen kaupalliseen hyödyntämiseen katsotaan liittyvän merkittävää epävarmuutta. Aktivoitavia menoja ovat maaperätutkimuksista, koeporauksista, kaivantojen tekemisestä ja näytteiden ottamisesta syntyneet menot, samoin menot sellaisista toiminnoista, jotka liittyvät mineraalivarannon erottamisen teknisen toteutettavuuden ja kaupallisen elinkelpoisuuden arvioimiseen.

Aktivoidut etsintä- ja arviointimenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä hankintamenoon ja poistetaan 5-10 vuoden aikana. Nimike luokitellaan taseen aineettomien hyödykkeiden alaryhmään mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenot siihen saakka, kun vuolukivivarannon erottamisen tekninen toteutettavuus ja kaupallinen elinkelpoisuus pystytään osoittamaan. Sen jälkeen kyseiselle vuolukivivarannolle aktivoidut etsintä- ja arviointimenot siirretään muihin aineettomiin hyödykkeisiin. Vuolukivivarantojen etsintää ja arviointia tehdään vasta siinä vaiheessa, kun asiaa varten on saatu Työ- ja elinkeinoministeriöltä valtaus.


Vuolukivi-louhosalueiden avaamisesta ja niille johtavien teiden sekä patojen, altaiden ja muiden apurakennelmien rakentamisesta aiheutuneet menot aktivoidaan, ja niiden katsotaan kuuluvan aineettomiin hyödykkeisiin niiden louhoskokonaisuuteen kuuluvuutensa perusteella. Louhosalueen avaaminen voi kestää useita vuosia. Louhosalueen ja altaiden ja muiden louhoksen apurakennelmien poistaminen aloitetaan silloin, kun louhos on valmis ja otetaan tuotantokäyttöön, ja ne poistetaan louhoksen käyttöajan eli kivien irrotusajan kuluessa substanssipoistoin. Kiven irrotusaika vaihtelee louhoksittain, ja se voi kestää kymmeniä vuosia. Substanssipoiston määrä on hankintamenon osa, joka vastaa raportointikauden aikana irrotettujen kivien osuutta louhoksen arvioidusta kokonaiskivimäärästä. Tuotantovaiheessa olevien louhosten jäljellä oleva substanssipoistoaika vaihtelee kymmenestä kahteenkymmeneen vuoteen. Teiden ja patojen rakentamismenojen poistot aloitetaan niiden rakentamisvuonna.


Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tulosvaikutteisesti niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Pilvipalvelujärjestelyjen kirjanpitokäsittely riippuu siitä, luokitellaanko pilvipohjainen ohjelmisto aineettomaksi hyödykkeeksi vai palvelusopimukseksi. Ne järjestelyt, joissa Tulikivellä ei ole määräysvaltaa kyseiseen ohjelmistoon, käsitellään kirjanpidossa palvelusopimuksina, jotka antavat konsernille oikeuden käyttää pilvipalveluntarjoajan sovellusohjelmistoa sopimuskauden aikana. Sovellusohjelmiston jatkuvat käyttöoikeusmaksut sekä ohjelmistoon liittyvät konfigurointi- tai räätälöintimenot kirjataan erään Liiketoiminnan muut kulut silloin, kun palvelut vastaanotetaan.


Muiden aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:

Patentit ja tavaramerkit	5-20 vuotta
Kehittämismenot	3-10 vuotta
Jakelutie	10 vuotta
Mineraalivarantojen etsintä- ja
arviointimenot	5-10 vuotta
Louhosalueet ja altaat	substanssipoistot
Louhosalueiden tiet ja padot	5-15 vuotta
ATK-ohjelmistot	3-10 vuotta
Muut	5 vuotta


Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Hankintameno määritetään keskihintaperiaatteen mukaisesti. Louhittujen raakalohkareiden hankintamenoon vaikuttaa osaltaan kiven saantoprosentti. Valmiina hankittujen tuotteiden hankintamenoon luetaan kaikki ostomenot mukaan lukien välittömät kuljetus-, käsittely- ja muut menot. Itse valmistettujen valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä systemaattisesti kohdistetusta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.


Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvon alentuminen

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Aktivoitujen mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenojen arvonalentumista arvioidaan myös aina ennen ko. menojen luokittelun muutosta. Arvonalentumisen kirjaamistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Sellaiset konsernin yhteiset omaisuuserät, jotka palvelevat useita rahavirtaa tuottavia yksiköitä, eivätkä tuota erillistä rahavirtaa, on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille järkevällä ja johdonmukaisella tavalla ja testataan osana kutakin rahavirtaa tuottavaa yksikköä.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.


Työsuhde-etuudet

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet

Lyhytaikaisiin työsuhde-etuuksiin sisältyvät palkat, palkkiot, luontaisedut, vuosilomat sekä bonukset. Nämä kulut kirjataan sille kaudelle, jolla kyseinen työ on suoritettu.

Eläkevelvoitteet
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erillisille yksiköille. Konsernilla ei ole oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Konsernin kaikki eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.


Varaukset ja ehdolliset velat

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä. Varausten määrä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausten muutokset merkitään tuloslaskelmaan samaan erään kuin varaus on alun perin kirjattu.

Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen määrä perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut suunnitelman keskeisistä kohdista niille, joihin järjestely vaikuttaa. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteen täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Konsernilla on ympäristölainsäädännön perusteella louhosalueiden alkuperäiseen tilaan palauttamiseen liittyviä velvoitteita. Konsernitilinpäätökseen on ympäristövelvoitteista kirjattu varaus, joka kattaa louhoksien aikanaan tapahtuvaan sulkemiseen liittyvät vesien tarkkailumenot, turvallisuusjärjestelyt ja läjitysalueosien loppuverhoilut. Tällä hetkellä avattujen louhosten osalta menojen on arvioitu syntyvän keskimäärin noin yhdeksän vuoden kuluttua, ja arvioidut menot on diskontattu nykyhetkeen.



Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.


Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot



Verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajaan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassa olevan verokannan perusteella.

Laskennallinen vero kirjataan omaisuus- ja velkaerien tilinpäätöspäivän kirjanpitoarvojen ja verotuksellisten arvojen välisistä väliaikaisista eroista, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja käyttämättömistä verotukseen liittyvistä hyvityksistä. Laskennallinen verovelka kirjataan taseeseen yleensä täysimääräisenä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon.

Tytäryrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista kirjataan laskennallinen vero, paitsi milloin konserni pystyy määrittämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Konsernissa merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista ja verotuksessa vielä käyttämättömistä poistoista.

Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.


Tuloutusperiaatteet

Myydyt tavarat ja palvelut
Tulikiven myyntituotot koostuvat tuotteiden ja asennus- sekä rahtipalveluiden myynnistä. IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin mukaisesti Tulikivi kirjaa myyntituotot siten, että ne kuvaavat luvattujen tavaroiden tai palvelujen luovuttamista asiakkaalle rahamääränä, joka kuvastaa vastiketta, johon Tulikivi odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. Tulikiven myyntituottojen kirjaamisessa sovelletaan viisivaiheista mallia. 1. Asiakkaan kanssa solmittujen sopimusten tunnistaminen. 2. Kaikkien sopimusten mukaisten suoritusvelvoitteiden tunnistaminen. 3. Kauppahinnan määrittäminen. 4. Kauppahinnan kohdistaminen sopimuksen mukaisiin suoritusvelvoitteisiin. 5. Tuloutetaan myyntituotot sitä mukaa kun suoritevelvoitteet täyttyvät. Mallin avulla määritetään milloin ja mihin määrään Tulikiven myyntituotot kirjataan. Mallissa yksilöidään Tulikiven asiakassopimus, sopimuksen suoritevelvoitteet, määritetään transaktiohinnat, kohdistetaan transaktiohinta suoritevelvoitteille sekä kirjataan myyntituotot. Tulikiven myyntituotot kirjataan, kun asiakkaan katsotaan saavan määräysvallan luvattuihin tavaroihin tai palveluihin yhtenä ajanhetkenä.


Korot ja osingot
Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.


Rahoitusvarat
Konsernin rahoitusvarojen luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Luokittelu perustuu liiketoimintamallin tavoitteiden ja rahoitusvarojen sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella tai soveltamalla käyvän arvon vaihtoehtoa alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Konserni on kirjannut kaikki rahoitusvarat jaksotettuun hankintamenoon. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.

Erään kirjataan kaikki myyntisaamiset sekä rahavarat Konsernin liiketoimintamallin mukaan myyntisaamisilla on tarkoitus pitää sopimukset ja kerätä niitä koskevia rahavirtoja, jotka perustuvat pelkästään pääomiin tai korkoihin.

Ryhmään luokitellut varat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Lyhytaikaisten myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvon oletetaan olevan sama kuin käypä arvo. Konserni kirjaa odotettavissa olevia luottotappioita koskevan vähennyserän rahoitusvaroihin kuuluvasta omaisuuserästä, joka on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon.

Myyntisaamiset ja muut saamiset ovat luonteensa mukaisesti lyhytaikaisia tai pitkäaikaisia varoja. Erät sisältyvät taseessa lyhyt- tai pitkäaikaisiin saamisiin, viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Myyntisaamisten osalta odotettavissa olevien luottotappioiden arvioimiseen käytetään ns. yksinkertaistettua menettelyä, jossa luottotappiot kirjataan määrään, joka vastaa koko voimassa oloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Kirjattavat luottotappiot perustuvat historialliseen informaatioon saamisten laiminlyönneistä.


Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja, ja joiden arvonmuutosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.